ENERGIAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 169/430/2009

Transkriptio

1 ASIA Kymenlaakson Sähköverkko Oy PL 9 ASIANOSAINEN Elimäki Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson aikana. SELOSTUS ASIASTA Kymenlaakson Sähköverkko Oy Energiavirasto antaa toisen valvontajakson ( ) päätyttyä valvontapäätöksen, jossa vahvistetaan kunkin verkonhaltijan osalta erikseen valvontajakson aikana kertynyt toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto. Valvontapäätöksessä vahvistetaan myös se, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt toteutunut oikaistu tulos ylittää tai alittaa kohtuullisen tuoton ensimmäisen valvontajakson vahvistettu yli- tai alijäämä huomioonotettuna. Verkonhaltijan on otettava kolmannella valvontajaksolla ( ) huomioon toisen valvontajakson valvontapäätös määrittäessään siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Toisella valvontajaksolla kertynyt tuoton alijäämä on verkonhaltijan käytettävissä ainoastaan kolmannen valvontajakson aikana ja enintään vastaavalla nimellisellä euromäärällä. Toisella valvontajaksolla kertynyt tuoton ylijäämä ja mahdollinen korkoseuraamus on kompensoitava seuraavan valvontajakson aikana. Energiavirasto laskee toisen valvontajakson eri vuosina 2008, 2009, 2010 ja 2011 kertyneet toteutuneet oikaistut tulokset yhteen ja vähentää summasta vastaavien vuosien kohtuullisten tuottojen summan. Kohtuullinen tuotto määritetään vuosille 2008, 2009, 2010 ja 2011 valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä (Dnro 455/424/2007) vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Vahvistaessaan asianosaisen verkkotoiminnan toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton vuosilta , Energiavirasto ottaa ensimmäiseltä valvontajaksolta vahvistetun asianosaiselle kertyneen tuoton yli- tai alijäämän huomioon seuraavalla tavalla. Mikäli asianosaiselle on kertynyt ensimmäiseltä valvontajaksolta ylijäämää, lisätään tämä ylijäämä (positiivinen luku) verkonhaltijan toiselta valvontajaksolta kertyneeseen alijäämään (negatiivinen luku). Mikäli taas asianosaiselle on kertynyt ensimmäiseltä valvontajaksolta alijäämää, lisätään tämä alijäämä (negatiivinen luku) verkonhaltijan toiselta valvontajaksolta kertyneeseen ylijäämään (positiivinen luku).

2 Mikäli asianosaisen verkkotoiminnan tuoton ylijäämä vuosilta alittaa ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen tuoton alijäämän, otetaan kuitenkin huomioon enintään toisen valvontajakson ylijäämää vastaava määrä ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneestä alijäämästä. Mikäli verkonhaltijalle on kertynyt alijäämää sekä ensimmäiseltä että toiselta valvontajaksolta, ei ensimmäisen valvontajakson alijäämää oteta enää huomioon toisen valvontajakson valvontapäätöksessä. Mikäli verkonhaltijalle on kertynyt ylijäämää sähkömarkkinalain vastaisesti sekä ensimmäiseltä että toiselta valvontajaksolta, tulee Energiavirasto erillisellä päätöksellä velvoittamaan kyseisen verkonhaltijan korjaamaan menettelynsä ensimmäisen valvontajakson ylijäämän palauttamisesta sähkömarkkinalain mukaiseksi. Energiavirasto on päivätyllä kirjeellään varannut asianosaiselle mahdollisuuden antaa lausunto valvontapäätösluonnoksesta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on lausunut päätösluonnoksesta Energiavirasto on lisäksi päivätyllä kirjeellään varannut asianosaiselle mahdollisuuden antaa lausunto asianosaisen lausunnon perusteella muokatusta valvontapäätösluonnoksesta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on lausunut päätösluonnoksesta KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY:N LAUSUNNOT Kymenlaakson Sähköverkko Oy on lausunut valvontapäätösluonnoksesta Lausunnossaan Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteaa, ettei sillä ole teknistä huomauttamista päätösluonnokseen. Kymenlaakson Sähköverkko Oy vaatii kuitenkin, että Energiavirasto pidentää sille ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoittamiseen tarkoitettua tasoitusjaksoa sähkömarkkinalain 38 c :n 2 momentin mukaisesti, koska tälle on Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan painavia syitä. Toiseen valvontajaksoon kohdistuvan tasoitusjakson pidentäminen Kymenlaakson Sähköverkko Oy vaatii lausunnossa ensisijaisesti toisella valvontajaksolla käytettävien ensimmäisen valvontajakson alijäämien tasoitusjakson pidentämistä neljällä vuodella siten, että toisen valvontajakson tasoitusjaksoa ensimmäisen valvontajakson alijäämien osalta pidennettäisiin vuoden 2015 loppuun saakka. Toissijaisesti Kymenlaakson Sähköverkko Oy vaatii lausunnossaan , että viranomaisen tulisi myöntää vähintään 12 kuukautta 15 päivää lisäaikaa tasoitusjaksolle vuoden 2012 loppuun saakka, sisältäen näin ollen ensimmäiseen valvontajaksoon kohdistuvan valvontapäätöksen antamiseen kuluneen ajan ja tästä eteenpäin valitusajan. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on lausunnon mukaan käytännössä menettänyt vuoden tasoitusjakson toisella valvontajaksolla viranomaisen ensimmäiseen valvontajaksoon kohdistuvan päätöksen, joka on annettu , viipymisen vuoksi. Erityisen tärkeää on Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon mukaan näin ollen huomioida, että tasoitusjakso voi olla pidempi kuin valvontajakso, eikä viranomainen arvioidessaan tasoitusjaksoa ole sidottu valvontajakson pituuteen. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon mukaan on näin ollen selvää, että sähkömarkkinalainsäädännössä

3 mainittu tasoitusjakso ei ole juridisesti sama asia kuin valvontajakso. Edelleen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan valvontajaksoa ei voi pidentää, mutta tasoitusjaksoa on mahdollista pidentää enintään neljällä vuodella. Erityisen painava syy tasoitusjakson pidentämiselle Lausunnossaan Kymenlaakson Sähköverkko Oy tuo esille kolmannelle valvontajaksolle verkon nykykäyttöarvon laskemisen muuttumisen siten, että nykykäyttöarvot putosivat oleellisesti ja lisäksi että entinen arvostusperiaate ja laskentamalli yhdessä vallinneen korkotason kanssa tekivät mahdolliseksi sen, että verkkoyhtiö pystyi käytännössä pelkällä tulorahoituksella varmistamaan tuolloin vallinneen toimitusvarmuustason edellyttämät korvausja laajennusinvestoinnit. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan verkkoyhtiöiden toimintaympäristö ja lainsäädännön vaatimukset uudelle toimitusvarmuustasolle ovat muuttaneet verkkoyhtiöihin kohdistuvia velvoitteita merkittävästi ankarampaan suuntaan ja uusin valvontamalli muutti verkon nykykäyttöarvon laskentaa merkittävästi. Valvontamallin tehokkuuskannustinlaskenta aiheutti Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan merkittävän laskennallisen tehokkuuden laskun. Lausunnon mukaan yleisen korkotason alhaisuus ja sitä kautta myös WACC-% on pudonnut yli 5 prosentin tasosta nyt lähelle 3 prosenttia. Lainsäädännön tiukkenevien vaatimusten seurauksena verkkoyhtiöt ovat olleet pakotettuja investoimaan etäluettaviin mittareihin, jotka vielä osaltaan nostavat tehostamisvaateen alaisia operatiivisia kustannuksia. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan Tapani-myrskyn jälkeen käynnistynyt sähkömarkkinalain toimitusvarmuuskriteereiden muutos tulee aiheuttamaan verkkoyhtiöille yleisesti suuren tarpeen kasvattaa toimitusvarmuusinvestointeja. Tämä ja kiristyneet vakiokorvauskäytännöt muuttavat Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan sähköverkkoliiketoiminnan liiketoimintamallia yhä pääomavaltaisempaan suuntaan vaatien merkittävää panostusta toimivaan infrastruktuuriin. Kymenlaakson Sähköverkko Oy korostaa, että nyt käsiteltävän tasoitusjakson pidentämisen osalta ensimmäisen valvontajakson kumulatiivinen alijäämä, noin 8,75 miljoonaa euroa on jäänyt perimättä asiakkailta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan nyt onkin tarkoituksena käyttää kyseessä oleva alijäämä menossa olevien investointien rahoittamiseen ja tätä kautta yleisesti asiakkaiden hyväksi toimitusvarmuuden sekä palvelutason parantamiseksi. Alijäämä otettaisiin näin Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan käyttöön asiakkaiden hyväksi ja sähkömarkkinalain tavoitteiden saavuttamisen turvaamiseksi, eikä esimerkiksi yritysjärjestelyssä tuloutettavaksi tai tuottovaatimuksen tavoittamiseksi. Vaihtoehtona Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan on vieraan pääoman kasvu, jonka kustannukset tulevat viime kädessä asiakkaiden maksamiksi. Edelleen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan toisen valvontajakson tasoitusjakson pidentämisen osalta on erityisen painavaa syytä puoltava seikka se, että Energiaviraston toista valvontajaksoa koskevasta vahvistuspäätöksestä ja sen sisällöstä korkein hallinto-oikeus antoi

4 päätöksen vasta eli ainoastaan vuosi ennen kuin toinen valvontajakso oli päättymässä. Näin ollen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan yhtiöllä ei ole tosiasiallisesti ollut mahdollisuutta muovata tariffeja täydellä varmuudella vastaamaan valvontajakson alituottoa toisella valvontajaksolla. Muutoksenhakuun kulunut aika ei Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan voi tässä tapauksessa koitua muutoksenhakijan vahingoksi. Vastaavasti Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon mukaan ensimmäistä valvontajaksoa koskeva päätös hinnoittelun kohtuullisuudesta tuli lainvoimaiseksi vasta noin vuoden kuluttua siitä, kun toinen valvontajakso oli jo käynnissä, joka ei voi koitua yhtiön vahingoksi sen johtuessa viranomaisen päätöksenteon hitaudesta. Edellä mainituin perustein toiselle valvontajaksolle kohdistuvaa ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa tulisi pidentää, koska pidentämisvaatimukselle on Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan erityisen painavia syitä. Syyt perustuvat viranomaisen päätöksen viivästymiseen ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöksen tekemisessä, toisen valvontajakson vahvistuspäätöstä koskevan oikeusprosessin kestoon ja jakeluverkkotoimintaan kohdistuvien vaatimusten merkittävään kiristymiseen. Sähkömarkkinalain mukaisen viranomaisen tarkoituksenmukaisuusharkinta tasoitusjakson rajoittamiseen Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n on lausunnossaan viitannut toisella valvontajaksolla voimassa ollen sähkömarkkinalain 38 c :n esitöihin. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon mukaan sähkömarkkinalain 38 c :n toisessa momentissa todetaan sähkömarkkinaviranomaisen voivan painavasta erityisestä syystä pidentää 1 momentissa tarkoitettua tasoitusjaksoa. Tasoitusjakson pidentämiseen oikeuttava erityinen /painava syy voisi Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunnon mukaan olla kuten hallituksen esityksen (127/2004) sivuilla on esitetty esimerkiksi se, että sähkömarkkinaviranomaisen kyseisessä pykälässä tarkoitettu päätös on muutoksenhaun johdosta muuttunut merkittävästi tasoitusjakson kuluessa. Nyt Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan huomionarvoista on, että käsiteltävässä asiassa ei ole kyse kummastakaan tilanteesta, tuottovaatimuksen muuttumisesta tai omistajan vaihdoksesta, missä olisi sähkömarkkinalain esitöiden mukaan tarkoituksenmukaista rajoittaa tasoitusjakson pituutta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan näiltä osin Energiaviraston ei, tarkoituksenmukaisuusharkintaa tehdessään, ole perusteltua hylätä tasoitusjakson pidentämisvaatimusta ainakaan näillä perustein. Kymenlaakson Sähköverkko Oy viittaa lausunnossaan myös Energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän Kauppa- ja teollisuusministeriölle 13/2003 jättämään raporttiin, jossa on käsitelty valvontajakson loputtua annettavien päätösten sisältöjä. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan Energiaviraston ei ole perusteltua näiltä osin tarkoituksenmukaisuusharkinnassaan vedota asiaa valmistelevan työryhmän johtopäätösten mukaiseen tasoitusjakson pituuden rajoittamisen tarkoituksenmukaisuuteen, koska kyseessä ei ole yrityskauppatilanne. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n käsityksen mukaan viranomaisen tulee myöntää toisen valvontajakson tasoitusjaksolle pidennystä, koska tasoitusjakson rajaamisen tarpeen on lähtökohtaisesti katsottu olevan tarkoituksenmukaista tilanteessa, missä alituottojen realisoiminen on seurausta yritysjärjestelyistä tai omistajan tuottovaatimuksen

5 PERUSTELUT korottamisesta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy vetoaa lausunnossaan tarkoituksenmukaisuusperiaatteeseen ja suhteellisuusperiaatteeseen vaatimuksensa arvioinnissa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan edellä mainittujen hallinto-oikeudellisten periaatteiden ja sähkömarkkinalakiin kirjattujen tavoitteiden ja vaatimusten perusteella olisi tarkoituksenmukaista, että toisen valvontajakson tasoitusjaksoa tulee näin ollen pidentää enintään esitöiden ja voimassa olevan lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 :n mahdollistamalla neljällä vuodella, mutta kuitenkin vähintään valvontajaksolla voimassa olleen sähkömarkkinalain 38 c :n mukaan (valvontapäätöksen lainvoimaiseksi tuloajanjakso) 12 kuukautta 14 päivää. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan tämä käytännössä tarkoittaisi toisen valvontajakson osalta, että sille kohdistuvaa tasoitusjaksoa tulisi jatkaa kolmannelle valvontajaksolle. Näin Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä olisi nykyisten muuttuneiden vaatimusten ja erityisen painavien syiden mukaisesti oikeus käyttää ensimmäisellä valvontajaksolla kertyneitä alijäämiä toisen valvontajakson tasoitusjakson pidentämisen puitteissa myös kolmannella valvontajaksolla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n lausunto Kymenlaakson Sähköverkko Oy katsoo edelleen lausunnossaan, että voimaan tulleen sähkömarkkinalain mukaiset toimitusvarmuusvaatimukset tulevat aiheuttamaan merkittävää korollisen vieraan pääoman käyttöä investointien rahoituksessa, jonka kulut asiakkaat viimekädessä maksavat. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan yleinen korkotason alhaisuus ja WACC-prosentin merkittävä pieneneminen osaltaan myös kaventavat mahdollisuutta tulorahoituksen kautta rahoittaa kasvavia investointeja. Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteaakin ensimmäisen valvontajakson tasoitusjakson pidentämisen pienentävän huomattavasti vieraan pääoman tarvetta. Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteaa myös, että valvontamenetelmien tehokkuuskannustinlaskenta on aiheuttanut yhtiölle merkittävän laskennallisen tehokkuuden laskun. Vaikka yhtiön toiminnassa ei tapahtunut muutoksia nousi yhtiön yhtiökohtainen tehostamistavoite 0,96 prosentista 3,62 prosenttiin. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mukaan sen toimittama lausunto sisältää painavan syyn kynnyksen ylittävät perustelut 1. valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämiselle ja se olisi yhtiön asiakkaiden edun mukainen ratkaisu. Asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain (386/1995) 3 :n 8 kohdassa määritelty verkonhaltija. Sähkömarkkinalain 38 c :n 1 momentin mukaan Energiaviraston tulee 38 a :ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä

6 siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän. Jos verkkotoiminnan tuotto on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään 5 prosentilla, on alennettavaan määrään lisättävä korko, joka lasketaan koko alennettavalle määrälle vuotuisena korkona päättyneen valvontajakson ajalta 38 a :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vahvistuspäätöksen mukaisesti määritetyn oman pääoman koron keskiarvon mukaan. Hallituksen esityksen HE (127/2004) 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että valvontajakson päätyttyä Energiaviraston tulee antaa päätös, jossa arvioidaan onko hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja 38 a :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaista. Valvontajakson päätyttyä verkonhaltijan tulee Energiaviraston päätöksen perusteella palauttaa mahdollinen ylituotto siirtopalvelujen hintoja alentamalla asiakkaille. Merkittävässä ylitystapauksessa verkonhaltija maksaa palautettavalle määrälle koron koko sen valvontajakson ajalta, jonka kuluessa tämä ylituotto on kertynyt. Mikäli verkkotoiminnan tuotto alittaa hyväksyttävänä pidettävän tason, voi verkonhaltija vastaavasti kerätä alitusta vastaavan määrän korkeampina siirtopalvelumaksuina seuraavan valvontajakson kuluessa. Hallituksen esityksen HE (127/2004) 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että verkkohinnoittelun tulee täyttää kokonaisuudessaan säännösten ja 38 a :n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaisuuden vaatimukset koko valvontajakson aikana, mutta yksittäisinä vuosina niistä voi olla poikkeamia. Valvontajaksoon perustuva tarkastelu mahdollistaa verkonhaltijalle pitkäjännitteisemmät suunnittelu- ja toimintamahdollisuudet muun muassa investointien toteuttamiselle sekä antaa paremmat mahdollisuudet huomioida toiminnassa säätilan vaihteluiden aiheuttamat vuotuiset eroavuudet. Yllä mainitun 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu myös, että tasoitus tulee toteuttaa yleisenä tasoituksena asiakkaille näitä koskevan hinnoittelun kautta. Verkonhaltijalle on tarkoituksenmukaista antaa mahdollisuus myös kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitukseen seuraavan valvontajakson kuluessa, koska muussa tapauksessa osa verkonhaltijoista hinnoittelisi siirtopalvelumaksunsa jatkuvasti varmuuden vuoksi yli hyväksyttävän määrän, jotta tuottotavoite ei jäisi satunnaisen tai ennakoimattoman syyn vuoksi toteutumatta. Kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitusjakso rajataan seuraavaan valvontajaksoon. Tämän jälkeen tasoittaminen ei tule olla enää mahdollista. Lisäksi 38 c :n yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että tasoitusjakson pituutta on tarkoituksenmukaista rajoittaa, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johda kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. Merkittävän ylihinnoittelun ehkäisemiseksi verkonhaltijan tulee suorittaa palautuksen yhteydessä korkoa palautettavalle määrälle, jos verkkotoiminnan tuotto on ylittänyt valvontajakson kuluessa kohtuullisen tuoton määrän vähintään 5 prosentilla.

7 Palautettavaan määrään lisättävä korko tulee laskea koko palautettavalle määrälle vuotuisena korkona päättyneen valvontajakson ajalta vahvistuspäätöksen mukaisesti määritetyn oman pääoman koron keskiarvon mukaan. Valvontapäätökseen sovellettava laki Energiamarkkinavirasto on vahvistanut asianosaisen noudatettavaksi toisella valvontajaksolla menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi sähkömarkkinalain (386/1995, jäljempänä sähkömarkkinalaki) 38 a :n nojalla. Sähkömarkkinalaki on kumottu voimaan tulleella sähkömarkkinalailla (588/2013, jäljempänä uusi sähkömarkkinalaki). Energiaviraston päätöksestä valvontajakson päätyttyä säädetään voimaan tulleen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013, valvontalaki) 14 :ssä. Valvontalain 40 :n siirtymäsäännöksen mukaan tilanteessa, jossa ennen valvontalain voimaantuloa annettua vahvistuspäätöstä muutetaan valvontalain 13 :n 1 momentin 2 kohdan perusteella, valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain säännöksiä sovelletaan valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaan tullessa kesken olevaan valvontajaksoon kohdistuvaan valvontalain 14 :n mukaiseen valvontapäätökseen siltä osin kuin päätös koskee vahvistuspäätöksen muutoksen voimaantulon jälkeistä aikaa. Näin ollen valvontalain ja sähkömarkkinalain aineellisoikeudellisia säännöksiä ei sovelleta valvontalain 40 :ssä tarkoitetussa tilanteessa valvontapäätökseen siltä osin kuin valvontapäätös koskee vahvistuspäätöksen muutosta edeltävää aikaa, vaan tältä osin sovelletaan kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä. Valvontalaissa ei nimenomaisesti ole säädetty siitä, tuleeko valvontapäätökseen, joka koskee valvontajaksoa, joka oli jo päättänyt valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaantullessa, soveltaa valvontalain säännöksiä ja uuden sähkömarkkinalain aineellisoikeudellisia säännöksiä vai kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä. Valvontapäätös on kuitenkin viimekädessä mekaaninen laskelma vahvistuspäätöksessä vahvistettujen menetelmien perusteella ja sidottu kyseiseen valvontajaksoon. Valvontalain 40 :ssä tarkoitetussa tilanteessa on kyse voimassa olevan vahvistuspäätöksen mukaisen menetelmän muuttamisesta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse siitä olisiko toista valvontajaksoa koskevia menetelmiä tullut lain muutoksen johdosta muuttaa, koska toinen valvontajakso on edellä esitetysti jo päättynyt. Viraston on annettava valvontapäätös toista valvontajaksoa koskien, joka on alkanut Virasto katsoo, että sanotun valvontalain 40 :n siirtymäsäännöksen edellyttämä systematiikka sekä lain esitöissä (HE 20/2013 vp, s. 19 ja vastaava vanha HE 127/2004 vp, s. 18) vahvistettu etukäteisen valvonnan periaate huomioon ottaen valvontapäätökseen, joka koskee valvontajaksoa, joka oli jo päättynyt valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaantullessa, on sovellettava kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä kuin ne olivat voimassa Tätä puoltavat sekä ennakollisen valvonnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen että verkonhaltijoiden asiaankuuluvien suunnittelumahdollisuuksien turvaaminen. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertyneen alijäämän tasoitusjakso Kymenlaakson Sähköverkko Oy on vaatinut ensisijaisesti ensimmäiseltä valvontajaksolta

8 kertyneen alijäämänsä tasoitusjakson pidentämistä neljällä vuodella siten, että toisen valvontajakson tasoitusjaksoa ensimmäisen valvontajakson alijäämän osalta tulisi pidentää vuoden 2015 loppuun saakka. Toissijaisesti Kymenlaakson Sähköverkko Oy on vaatinut, että viranomainen myöntää vähintään 12 kuukautta 15 päivää lisäaikaa toisen valvontajakson tasoitusjaksolle vuoden 2012 loppuun saakka. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toissijainen vaatimus perustuu siihen, että se on mielestään menettänyt vuoden tasoitusjaksosta, kun ensimmäistä valvontajaksoa koskeva valvontapäätös on annettu Toisin kuin Kymenlaakson Sähköverkko Oy esittää, valvontalain 14 :n 1 momentin (samoin tässä päätöksessä sovelletun sähkömarkkinalain (386/1995) 38 c :n 1 momentin) mukainen pääsääntö yli- ja alijäämien tasoittamiselle on seuraava valvontajakso ja että tasoittamiseen tarkoitettua seuraavaa valvontajaksoa ei pidennetä. Mikäli Energiavirasto pidentää tasoittamiseen tarkoitettua ajanjaksoa, on kyse poikkeuksesta edellä mainittuun pääsääntöön (tasoitusjakso). Tällöin sähkömarkkinalain (386/1995) 38 c :n 2 mom. mukaan edellä mainitun tasoitusjakson myöntämiseksi pitää olla painava syy (HE 127/2004 erityinen syy ja samoin valvontalain (2013/590) 14 :n 2 mom. mukaan). Kohtuullisen tuoton alittavan määrän tasoitusjakso on 38 c :n perustelujen mukaan nimenomaisesti tarkoituksenmukaisuussyistä rajoitettu seuraavaan valvontajaksoon, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johtaisi kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on esittämästä pääteltävissä, että tämän käsityksen mukaan pääsääntö olisi se, että tasaaminen ei ole rajattu valvontajaksoon ja rajaaminen valvontajaksoon olisi poikkeus yrityskauppatilanteessa. Tasoitusjakson pidentämiseen oikeuttavasta erityisestä syystä on sähkömarkkinalain esitöissä, hallituksen esityksessä 127/2004 pykälän 38 c yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetty esimerkkinä, Energiaviraston valvontapäätöksen merkittävä muuttuminen muutoksenhaun johdosta tasoitusjakson kuluessa. Painavan/erityisen syyn arvioinnin osalta Energiavirasto katsoo, että siihen vetoavan tulee osoittaa selvitys niistä tosiasiallisista vaikutuksista, joita katsoo kohdanneen tämän seurauksena. Energiavirasto viittaa tämän osalta korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (KHO 422/3/11), jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että valittajien oli tullut osoittaa riittävä selvitys muun muassa siitä, finanssikriisistä ja valtionlainakriisistä johtunut toimintaympäristön muutos olisi konkreettisesti vaikuttanut valittajina olevien verkonhaltijoiden liiketoimintaan ja niiden sähköverkkoihin kohdistuviin investointimahdollisuuksiin, kun huomioon otetaan näiden investointien pitkäkestoinen luonne. Energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistavan työryhmän Kauppa- ja teollisuusministeriölle (13/2003) jättämään raportin mukaan yhtä valvontajaksoa pidempää palautusaikaa tulisikin soveltaa vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Tätä tukevat myös Euroopan Unionin oikeudessa vahvistettu ennakollisen valvonnan periaate sekä sähköverkkotoiminnan erityisvalvonnan toimivuuden vaatimukset. Viraston tulee ratkaisutoiminnassaan huomioida sähkömarkkinoiden erityisvalvonnan keskeisten tavoitteiden tasapuolisuuden, jatkuvuuden ja tehokkuuden toteutuminen. Ennakollisen valvonnan tarkoituksenmukainen toteuttaminen ja kaikkien verkonhaltijoiden asiaankuuluvien tasapuolisten suunnittelumahdollisuuksien turvaaminen edellyttävät, että yli- ja alijäämien tasoittamista

9 koskevasta pääsäännöstä poiketaan vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös markkinaoikeuden päätöksen (Dnro 260/12/E 1) perusteluista käy ilmi tavoite verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun mahdollistavaan ja tarkoituksenmukaisesti toimivaan ennakolliseen valvontaan. Sähkömarkkinalain 38 c :n perustelujen mukaan valvontajaksoon perustuvalla tarkastelulla on pyritty mahdollistamaan verkonhaltijalle pitkäjännitteisemmät suunnittelu- ja toimintamahdollisuudet muun muassa investointien toteuttamiselle sekä paremmat mahdollisuudet huomioida toiminnassa säätilan vaihteluiden aiheuttamat vuotuiset eroavuudet. Sähkömarkkinalain 38 c :n 2 momentin soveltamisen osalta tulee erityisesti huomioida sähkön sisämarkkinadirektiivin (2009/72/EY) 51 johdantokappaleessa ilmaistu tavoite, jonka mukaan kuluttajien etujen olisi oltava keskeisessä osassa. Viraston on direktiivin 51 johtolauseen mukaan huolehdittava kuluttajien oikeuksien toteutumisesta sekä 36 artiklan g alakohdan mukaan varmistettava, että asiakkaat hyötyvät kansallisten markkinoiden tehokkaasta toiminnasta. Viraston tehtävänä on myös samaisen artiklan mukaan tehokkaan kilpailun ja kuluttajansuojan varmistamisen edistäminen. Asiakkaiden oikeusturva ja ennakointimahdollisuudet epätarkoituksenmukaisen suurien siirtopalvelumaksujen muutoksien osalta tulee myös huomioida harkittaessa tasoitusjakson pidentämistä erityisessä tapauksessa painavan syyn perusteella. Energiaviraston aikaisemmassa hallintokäytännössä virasto on arvioinut sähkömarkkinalain 38 b :n 3-kohdan mukaista erityisen syyn ja merkittävän muutoksen edellytyksiä. Sähkömarkkinalain 38 c :n perustelujen mukaan esimerkkinä tasoitusjakson pidentämiseen oikeuttavasta erityisestä syystä mainitaan se, että sähkömarkkinaviranomaisen tässä pykälässä tarkoitettu päätös on muutoksenhaun johdosta muuttunut merkittävästi tasoitusjakson kuluessa. On huomattava, että lainsäätäjän mukaan erityinen syy tasoitusjakson pidentämiseen olisi käsillä nimenomaan silloin, mikäli 38 c :n mukainen päätös, eli valvontapäätös, olisi muutoksenhaun johdosta merkittävästi muuttunut tasoitusjakson kuluessa. Käytännössä kyseinen merkittävän muutoksen edellytys on verrattavissa 38 b :n mukaiseen olosuhteiden olennaiseen muutokseen. Sähkömarkkinalain 38 c :n perusteluissa lausutaan edelleen: Tällaisessa tapauksessa tasoituksen toteuttaminen jäljellä olevan tasoitusjakson kuluessa voisi johtaa sekä verkonhaltijan että tämän asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisen suuriin siirtopalvelumaksujen muutoksiin. Tästä on pääteltävissä, että tulee arvioida mihin tasoituksen toteuttaminen jäljellä olevan tasoitusjakson kuluessa voisi johtaa, eli käytännössä mitä tämä on vaikuttanut verkonhaltijan toimintaan. Näin ollen viraston aikaisemmassa hallintokäytännössä määritetyt kriteerit siitä, onko olennaisen olosuhdemuutoksen vaatimus ylittynyt, tulee huomioida. Energiaviraston aikaisemman hallintokäytännön mukaisesti olosuhteiden muutoksen olennaisuutta arvioitaessa virasto on arvioinut vaatimusten vaikutuksia suhteutettuna kohtuulliseen tuottoon ja liikevaihtoon. Viraston arvio olennaisuudesta ylittyy, jos toteutuneet vaikutukset ylittävät 10 prosenttia kohtuullisesta tuotosta sekä 5 prosenttia liikevaihdosta

10 kyseisenä vuonna tai valvontajakson aikana riippuen siitä, missä vaiheessa valvontajaksoa arviointi tehdään. Vaikutusten seurauksena verkonhaltijan kohtuullisen tuoton laskenta muuttuu ylijäämäiseksi olosuhteiden muutoksen takia kyseisen vuoden tai valvontajakson aikana. Energiavirasto toteaa, että kyseessä on eräänlaisen tutkintakriteerin ylittymisestä, jolloin virasto lähtee tutkimaan, onko olennaisen olosuhdemuutoksen vaatimus ylittynyt. Olennaisten olosuhdemuutosten tulee lisäksi olla sillä tavoin merkittäviä, että ilmeisen painavan syyn vaatimus täyttyy. Pelkästään se seikka, että vaikutukset ylittävät 10 prosenttia kohtuullisesta tuotosta sekä 5 prosenttia liikevaihdosta kyseisenä vuonna tai valvontajakson aikana, ei vielä riitä osoittamaan että olosuhdemuutoksen vaikutukset olisivat olleet riittävän merkittäviä, esimerkiksi mikäli yhtiön kohtuullisen tuoton laskenta kuitenkin on yhä alijäämäinen. Viraston aikaisemman hallintokäytännön osalta on huomioitava, että vaatimukset ovat koskeneet kustannusten läpilaskutusta, joka vaikuttaa suoraan ali- tai ylijäämän muodostumiseen. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vaatimus koskee suoraan alijäämän pidentämistä tasoitusjaksolle. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyseessä vaadittujen kustannuserien vaikutusten poistamisen arviointi, joten niiden vaikutuksen arvioiminen ylijäämän muodostukseen ei suoranaisesti ole mahdollista. Lisäksi viraston näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa tulee huomioida, voiko kyseessä olla tilanne, jota verkonhaltija on voinut ennakoida, eli epätarkoituksenmukaisen suuret siirtopalvelumaksujen muutokset eivät voi tässä tapauksessa olla seurausta verkonhaltijan omasta toiminnasta ja esimerkiksi omistajan tuottovaatimuksen muuttumisesta tai verkonhaltijan omistajanvaihdoksesta. Nämä ovat juuri syitä joiden nojalla pääsääntö tasoitusjakson rajaamisesta seuraavaan valvontajaksoon on hallituksen esityksessä perusteltu, jotta omistajan tuottovaatimuksen muuttuminen tai verkonhaltijan omistajanvaihdos eivät johtaisi kohtuullisen tuoton alittavien määrien perimiseen pitkältä ajalta jälkikäteen. On selvää, että muutoksen merkityksellisyyttä tulee arvioida juuri kyseisessä tilanteessa, kuten sähkömarkkinalain 38 b :n olosuhteiden olennaisen muutoksen osalta. Näin ollen aikaisempi viraston ja markkinaoikeuden käytäntö on syytä huomioida soveltuvin osin myös sähkömarkkinalain 38 c :n soveltamisen osalta. Kymenlaakson Sähkö Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämä on suhteellisena osuutena toisen valvontajakson liikevaihdoista noin 5 prosenttia. Yhtiön ensimmäisen valvontajakson alijäämä suhteessa toisen valvontajakson vuosittaisiin kohtuullisiin tuottoihin on noin 26 prosenttia. Energiaviraston vaatimus olennaisen olosuhdemuutoksen ylittymisestä on näin ollen asiassa ylittynyt.

11 Vuosina Kymenlaakson Sähköverkko Oy on jakanut osinkoja omistajilleen vuosittain noin 1,9 3,6 miljoonaa euroa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n kohtuullinen tuotto vastaavalla ajanjaksolla on vuosittain ollut noin [ ] miljoonaa euroa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on pystynyt investoimaan toisella valvontajaksolla vuosittain noin 10,7 14,7 miljoonalla eurolla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy on siis pystynyt toisella valvontajaksolla sekä jakamaan voittoa omistajille että investoimaan verkkotoimintaansa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n esittämät sähköverkkotoiminnan kolmatta valvontajaksoa koskevat menetelmiä ja sähkömarkkinalakia koskevat muutokset eivät koske ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertynyt alijäämä tulee kompensoida seuraavalla eli toisella valvontajaksolla. Kolmannen valvontajakson menetelmämuutokset tai sähkömarkkinalain muutokset kolmannella valvontajaksolla eivät ole vaikuttaneet Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mahdollisuuksiin kompensoida ensimmäisen valvontajakson alijäämää toisella valvontajaksolla. Virasto katsoo, että hakijan tulee osoittaa 1. valvontajakson alijäämän kompensoimista koskevat painavan syyn perusteet tapahtuneen 1. ja 2. valvontajakson aikana, eikä niiden jälkeen. Lisäksi mainittujen toimitusvarmuustason parantamista koskevien sähkömarkkinalain muutoksien toteuttamiseen verkonhaltijalla on hyödynnettävissään 119 :n siirtymäaika. Ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensointiin vaikuttava toisen valvontajakson valvontamenetelmien minimitaso on ollut Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n tiedossa Koska ensimmäisen valvontajakson alijäämä tulee ottaa huomioon hinnoittelussa toisella valvontajaksolla, eivät kolmannen valvontajakson tapahtumat tai menetelmien muutokset vaikuta yhtiön mahdollisuuksiin ensimmäisen valvontajakson alijäämän kompensoinnissa. Myöskään joulukuussa 2011 tapahtuneen Tapani-myrskyn jälkeen käynnistyneet toimitusvarmuuskriteereiden muutokset eivät ole vaikuttaneet Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n mahdollisuuksiin kompensoida ensimmäisen valvontajakson alijäämää toisella valvontajaksolla. Etäluettaviin mittareihin tehtävät investoinnit huomioidaan valvontamenetelmissä ja vastaavat kustannukset menetelmien innovaatiokannustimessa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei ole myöskään esittänyt mitään muutakaan sellaista toisella valvontajaksolla yhtiön toimintaan vaikuttanutta perustetta, jonka perusteella painava syy tasoitusjakson pidentämiseen olisi olemassa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy vetoaa vaatimustensa tueksi myös korkeimman hallintooikeuden antamaan päätökseen (KHO:2010:86) rahoitusomaisuuden kustannuksen laskentamenetelmää koskien. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä ei ole lausunnon mukaan kyseisen päätöksen viipymisen vuoksi ollut tosiasiallista mahdollisuutta muovata tariffeja täydellä varmuudella vastaamaan ensimmäisen valvontajakson alijäämää toisella valvontajaksolla. [ ] Salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan nojalla.

12 Kyseessä olevassa asiassa rahoitusomaisuuden kustannus vastaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n toteutuneesta oikaistusta tuloksesta keskimäärin reilun prosentin osuutta. Tältä osin asiassa ei ole kyse painavasta syystä. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:llä on siis ollut toisen valvontajakson osalta riittävät ja kohtuulliset edellytykset arvioida kohtuullisen tuoton ja oikaistun tuloksen muodostumista. Kuten liitteestä 4 on havaittavissa, Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n hinnoittelu on alittanut kohtuullisen tason toisen valvontajakson ensimmäiset vuodet 2008 ja Toista valvontajaksoa koskevista vuosittaisista laskelmista onkin havaittavissa, että Kymenlaakson Sähköverkko Oy on pyrkinyt kompensoimaan ensimmäisen valvontajakson alijäämää vasta vuodesta 2010 alkaen. Tämä kesken toisen valvontajakson tapahtunut muutos tuottotavoitteessa ei voi koitua yhtiön asiakkaiden vahingoksi seuraavaa valvontajaksoa pidempänä kompensointiaikana. Kymenlaakson Sähköverkko Oy perustelee vaatimuksiaan lisäksi erityisen painavalla syyllä viranomaisen valvontapäätöksen viivästymisellä ensimmäiseltä valvontajaksolta. Ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöksen pohjana olevat tilinpäätökset valvontajakson viimeiseltä vuodelta (2007) tuli toimittaa Energiavirastolle eriyttämisestä annetun asetuksen (79/2005) mukaan toukokuun 2008 loppuun mennessä. Valvontapäätösten antaminen ei ole mahdollista ilman kaikkia päätöksen perusteina tarvittavia tietoja ja niiden huolellista arviointia. Näin ollen voimassa olleen lainsäädännön puitteissa ei Energiavirasto olisi voinut antaa valvontapäätöksiä ensimmäiseltä valvontajaksolta aikaisemmin. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei ole yksilöinyt miten yhtiön perusteet toisen valvontajakson vahvistuspäätöstä koskevan oikeusprosessin kestoon ja lisäksi jakeluverkkotoimintaan kohdistuvien vaatimusten merkittävään kiristymiseen yksilöityvät Kymenlaakson Sähköverkko Oy:öön. Sähkömarkkinalain vaatimukset ja valvontamenetelmien muutokset kolmannelle valvontajaksolle koskevat kaikkia verkonhaltijoita, eivät pelkästään Kymenlaakson Sähköverkko Oy:tä. Lisäksi sähkömarkkinalaki sisältää huomattavan pitkiä siirtymäaikoja verkkotoiminnan uusille vaatimuksille. Asiakkaiden vahingoksi ei voi myöskään koitua se, että verkonhaltijoilla on käytössään poikkeuksellisen laajat valituskeinot pitkittää lainvoimaisten päätösten saamista. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei ole lausunnoissaan ja esittänyt mitään sellaista painavaa perustetta, jonka perusteella yhtiön ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa tulisi pidentää valvontalaissa säädetystä toisesta valvontajaksosta pidemmäksi. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n on siis tullut tasoittaa ensimmäisen valvontajakson alijäämä toisella valvontajaksolla. Kyseinen alijäämä ei siirry kolmannelle valvontajaksolle. Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei ole yksilöinyt, miten tämän näkemyksen mukaan 1. valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentäminen olisi yhtiön asiakkaiden edun mukainen ratkaisu. Kuten Kymenlaakson Sähköverkko Oy esittää, asiakkaiden oikeusturva ja ennakointimahdollisuudet epätarkoituksenmukaisen suurien siirtopalvelumaksujen muutoksien

13 osalta tulee myös huomioida harkittaessa tasoitusjakson pidentämistä erityisessä tapauksessa painavan syyn perusteella. Toisin kuin Kymenlaakson Sähköverkko Oy esittää, on ilmeistä, että asiakkaiden edun huomioiminen ei puolla 1. valvontajakson alijäämän tasoitusjakson pidentämistä tavalla jota asiakkaat eivät ole voineet ennakoida. Lainsäätäjä on rajannut alijäämän siirtymisen seuraavaan valvontajaksoon huomioiden myös asiakkaiden ennakointimahdollisuudet epätarkoituksenmukaisen suurien siirtopalvelumaksujen muutoksien osalta. Mikäli omistajat eivät ole tehneet päätöksiä kyseisten alijäämien hyödyntämisen osalta ajoissa, ei tästä muuttuneesta tuottovaatimuksesta tule siirtää viimekädessä riskiä asiakkaille tavalla, jota lainsäätäjä ei ole tarkoittanut. RATKAISU Energiavirasto vahvistaa asianosaisen toisen valvontajakson toteutuneeksi oikaistuksi tulokseksi tuhatta euroa ja kohtuulliseksi tuotoksi toiselta valvontajaksolta tuhatta euroa. Täten toisen valvontajakson kertynyt tuoton alijäämä on tuhatta euroa. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertynyt alijäämä on tuhatta euroa. Ensimmäiseltä valvontajaksolta kertynyt alijäämä huomioiden kolmannelle valvontajaksolle siirtyvä, vahvistettu alijäämä on yhteensä tuhatta euroa. Liitteessä 2 on laskelma verkonhaltijan toisen valvontajakson toteutuneesta ja kohtuullisesta tuotosta. Energiavirasto katsoo, että Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ei ole esittänyt riittäviä painavan syyn kynnyksen ylittäviä perusteluja, jotta ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoittamiseen tarkoitettua aikaa yli toisen valvontajakson tulisi pidentää. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n ensimmäisen valvontajakson alijäämän tasoitusjaksoa ei pidennetä valvontalain 38 c :m 2 momentissa säädetystä pidemmäksi. MUUTOKSENHAKU Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä 1. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Sähkömarkkinalaki (386/1995) 3 8 ja 9 kohdat ja 38 c Ylijohtaja Riku Huttunen Laskentatoimen asiantuntija Tiina Karppinen

14 LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Laskelma asianosaisen toisen valvontajakson toteutuneesta oikaistusta tuloksesta ja kohtuullisesta tuotosta (salassa pidettävä) 3. Verkon rakennetiedot ja laskelma (salassa pidettävä) 4. Vuosittaiset kohtuullisen tuoton laskelmat vuosilta (salassa pidettävä) JAKELU MAKSUTTA Asianosainen

15 ENERGIAVIRASTO Liite 1 Valitusosoitus Muutoksenhakuoikeus Energiaviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valituskelpoisella päätöksellä tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusviranomainen Energiaviraston päätökseen on markkinaoikeus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmän sisältö Valitus tehdään kirjallisesti. Markkinaoikeudelle osoitetussa valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: muutoksenhaun kohteena oleva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu Energiamarkkinavirastolle tai markkinaoikeudelle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä

16 ENERGIAVIRASTO Liite 1 suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. Valituskirjelmän toimittaminen valitusviranomaiselle Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa markkinaoikeuteen, jonka osoite on: Markkinaoikeus Radanrakentajantie HELSINKI Faksi: sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi

17 ENERGIAVIRASTO Liite 2 Julkinen LASKELMA ASIANOSAISEN TOISEN VALVONTAJAKSON TOTEUTUNEESTA OIKAISTUSTA TULOKSESTA JA KOHTUULLISESTA TUOTOSTA Yhtön nimi: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Y-tunnus: Valvontajakso: Toinen valvontajakso 1) Vuosi Toteutunut oikaistu tulos t Kohtuullinen tuotto t 2008 [ ] [ ] 2009 [ ] [ ] 2010 [ ] [ ] 2011 [ ] [ ] Yhteensä valvontajaksolta kertynyt ylijäämä (+) / alijäämä (-) ja mahdollinen korkoseuraamus (+) t valvontajaksolta kertynyt ylijäämä (+) / alijäämä (-) ja mahdollinen korkoseuraamus (+) t valvontajaksolle siirtyvä ylijäämä (+)/ alijäämä (-) t ) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.

18 ENERGIAVIRASTO Liite 3 Julkinen VUOSITTAISET VERKON RAKENNETIEDOT JA VERKONARVOLASKELMA Yhtiö ja toimialue: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Yhtiötunnus: Valvontajakso: Salassapidettävä JulkL k nojalla alaviitteessä. Peitetyt tiedot yksilöitävä hakasulkein [ ] JHA 1) TASAPOISTO 1) NKA 1) 2008 [ ] [ ] [ ] 2009 [ ] [ ] [ ] 2010 [ ] [ ] [ ] 2011 [ ] [ ] [ ] 1) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.

19 ENERGIAVIRASTO Liite 4 Julkinen VUOSITTAISET KOHTUULLISEN TUOTON LASKELMAT Yhtiö ja toimialue: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Yhtiötunnus: Valvontajakso: OIKAISTU TASE 1) Vastaavaa Pysyvät vastaavat Sähköverkko nykykäyttöarvoonsa [ ] [ ] [ ] [ ] Muut pysyvät vastaavat tasearvoonsa 3717, , , ,53 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus tasearvoonsa 0,00 0,00 0,00 0,00 Myyntisaamiset tasearvoonsa 7741, , , ,00 Oikaistun taseen loppusumma [ ] [ ] [ ] [ ] Vastaavaa yhteensä (t ) [ ] [ ] [ ] [ ] 1) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.

20 ENERGIAVIRASTO Liite 4 Julkinen Yhtiö ja toimialue: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Yhtiötunnus: Valvontajakso: OIKAISTU TASE 1) Vastattavaa Oma pääoma Oma pääoma tasearvoonsa 10669, , , , , , , ,00 + Annettujen konserniavustusten oman pääoman osuus - Saadut konserniavustukset 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,82 Poistoerojen ja vapaaehtoisten varausten oman pääoman osuus Oikaistun taseen tasauserä [ ] [ ] [ ] [ ] Vieras pääoma Korollinen Korolliset velat tasearvoonsa 12444, , , ,61 0,00 0,00 0,00 0,00 - Annettujen (tp-hetkellä ei maksettujen) konserniavustusten oman pääoman osuus Pääomalainat tasearvoonsa 0,00 0,00 0,00 0,00 Koroton Verkon liittymismaksut tasearvoonsa 41017, , , ,00 Muut korottomat velat tasearvoonsa 3364, , , ,61 0,00 0,00 0,00 0,00 - Annettujen (tp-hetkellä ei maksettujen) konserniavustusten oman pääoman osuus Pakolliset varaukset tasearvoonsa 0,00 0,00 0,00 0, , , , ,07 Poistoeroon ja vapaaehtoisiin varauksiin sisältyvä laskennallinen verovelka Oikaistun taseen loppusumma [ ] [ ] [ ] [ ] Vastattavaa yhteensä (t ) [ ] [ ] [ ] [ ] 1) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.

21 ENERGIAVIRASTO Liite 4 Julkinen OIKAISTU TULOS 1) Oikaistu tulos Yhtiö ja toimialue: Kymenlaakson Sähköverkko Oy Yhtiötunnus: Valvontajakso: Liikevoitto 10999, , , ,91 0,5 * Toteutuneet keskeytyskustannukset 3009, , , ,80 0,5 * Keskeytyskustannusten vertailutaso 3016, , , ,51 Keskeytyskustannusten kannustinvaikutus [ ] [ ] [ ] [ ] 11801, , , ,81 Toteutuneet kontrolloitavat operatiiviset kustannukset Tehostamistavoitteen mukaiset kontrolloitavat operatiiviset kustannukset 12742, , , ,96 Maksetut verkkovuokrat 624,11 478,14 422,01 452,47 Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 1219, , , , , , , ,75 Suunnitelman mukaiset poistot verkosta ja arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Verkon JHA:sta laskettu tasapoisto [ ] [ ] [ ] [ ] Taseen liittymismaksukertymän nettomuutos 2068, , , ,11 Korjattu liikevoitto / -tappio [ ] [ ] [ ] [ ] Laskennallinen tulos [ ] [ ] [ ] [ ] Nettomääräiset suojauskustannukset [ ] [ ] [ ] [ ] -88,46-101,41-103,65-87,67 Verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus Oikaistu tulos ennen veroja [ ] [ ] [ ] [ ] Tuloverot [ ] [ ] [ ] [ ] Toteutunut oikaistu tulos (t ) [ ] [ ] [ ] [ ] Kohtuullinen tuotto Korollisen vieraan pääoman määrä 12444, , , ,61 Oman pääoman määrä [ ] [ ] [ ] [ ] Kohtuullinen tuotto (t ) [ ] [ ] [ ] [ ] Tilikauden ylijäämä(+)/alijäämä(-) (t ) -5296, ,78 680, ,21 1) Julkisessa päätösversiossa hakasulkein merkityt kohdat on jätetty pois viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella.