Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat Helsingfors universitets fonder och donatorer

Transkriptio

1 Helsingin yliopiston rahastot ja lahjoittajat Helsingfors universitets fonder och donatorer

2 Helsingin yliopisto toimii aktiivisesti ihmiskunnan Hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. yliopisto on kiitollinen kaikille lahjoittajille, jotka tukevat tätä työtä. Helsingfors universitet verkar aktivt för mänsklighetens väl och för ett rättvist samhälle. universitetet tackar alla donatorer som stöder detta arbete. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

3 kuva: anttinen oiva arkkitehdit oy 2 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011 Kaisa-kirjaston rakennustyöt ovat käynnissä. Kirjasto avaa ovensa syksyllä 2012 Helsingin toimiessa maailman designpääkaupunkina.

4 sisältö Yliopiston tukijajoukko kasvaa Universitetets stödtrupper växer... 4 Varainhankintakampanja saavutti vuoden 2010 tavoitteensa... 6 Helsinki Insight -hankkeet etenevät... 8 Helsinki Insight -kampanjan ensimmäinen vuosi...12 Donatorintervju med Göran J. Ehrnrooth: Förhoppningen är många framgångssagor...16 Lahjoittajahaastattelussa Klaus Cawén...18 Lahjoittajahaastattelussa yliopistolaisia lahjoittajia...19 Lahjoittajahaastattelussa Helsingin OP-pankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä Lahjoittajahaastattelussa MSD Finlandin toimitusjohtaja Ilpo Tolonen Tulevaisuusrahaston lahjoittajat Framtidsfondens donatorer Kirahviklubi Näin lahjoitat Haastattelussa rahoitusjohtaja Soili Vasikainen: Vakaata taloudenhoitoa...30 Lahjoitusprofessuurit Lahjoittajahaastattelussa Maria Planting Aineistolahjoittaminen Rahastot ja myönnetyt apurahat Yhteenveto rahastoista...40 Teologian rahasto...41 Oikeustieteen rahasto Lääketieteen rahasto Humanististen ja yhteiskuntatieteiden rahasto Matematiikan ja luonnontieteiden rahasto Maatalous-metsätieteiden rahasto Bio- ja ympäristötieteiden rahasto...48 Eläinlääketieteen rahasto...48 Juhlarahasto Helsingin yliopiston alumni ry:n rahasto Kansalliskirjaston kulttuuriperintörahasto...51 Itsenäiset rahastot Yliopiston omat tutkimusmäärärahat ja palkinnot Helsingin yliopiston kolmevuotiset tutkimusmäärärahat vuosille Helsingin yliopiston tiedesäätiö Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

5 yliopiston tukijajoukko kasvaa maaliskuussa 2010 julkistetulle Helsinki Insight -varainhankintakampanjalle asetettiin kolmenlaisia tavoitteita. Taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kerätä vuoden 2010 loppuun mennessä 10 miljoonaa euroa peruspääomalahjoituksia ja vuoden 2012 loppuun mennessä kaikkiaan 20 miljoonaa euroa lahjoituksia. Taloudellisen tavoitteen kanssa vähintään yhtä tärkeäksi katsottiin sidosryhmätavoite ja kommunikaatiotavoite. Kampanjan kautta halusimme tiivistää yhteyksiä elinkeinoelämään, säätiöihin ja yliopiston ystäviin sekä tehdä yliopiston tutkimusta ja sen maailmaa muuttavaa voimaa laajemmin näkyväksi ja tunnetuksi. Kampanjaa on nyt takana vuoden verran. On ollut ilo nähdä, kuinka monet ovat innostuneet kampanjan ensimmäisen vuoden aikana yliopiston tukemisesta. Vuoden 2010 loppuun mennessä Tulevaisuusrahastoon oli kertynyt 10,8 miljoonaa euroa lahjoituksia. Nämä lahjoitukset ja valtion 2,5-kertainen panos tarkoittavat, että yliopistolla on jo tässä vaiheessa yli 37 miljoonaa euroa käytettäväksi tulevaisuuden rakentamiseen. Peruspääomalahjoitusten lisäksi yliopistolle ja sen rahastoille tehtiin vuoden 2010 aikana muita lahjoituksia 1,27 miljoonalla eurolla. Tapaamiset yritysten ja säätiöiden edustajien kanssa ovat olleet poikkeuksetta antoisia. Uudenlaisten yhteistyömallien kehittäminen on käynnissä. Yliopiston kampanja on saanut tunnustusta ja palkintoja. On ollut hienoa nähdä myös kampanjassa mukana olevien tutkijoiden innostus siitä, että heidän työstään kerrotaan uusilla areenoilla ja uusissa muodoissa. Valtion lupaus 3,5-kertaistaa peruspääomalahjoitusten vaikutus on voimassa asti. Toivon, että yliopiston ystävät hyödyntävät myös tänä keväänä tätä ainutkertaista tilaisuutta saada lahjoitukselleen näin suuri vipuvaikutus. Tässä julkaisussa kerromme paitsi lahjoittajista, myös siitä, mitä lahjoitusvaroilla saadaan aikaan. Helsingin yliopiston rahastot myönsivät vuonna 2011 opiskelijoille ja nuorille tutkijoille tukea yli eurolla ja Helsingin yliopiston tiedesäätiö eurolla. Lahjoitusvaroja myös käytettiin yli kuudenkymmenen professuurin ja muun tehtävän rahoittamiseen. Lämmin kiitos kaikille niille ihmisille ja yhteisöille, jotka päättivät vuoden 2010 aikana liittyä yliopiston tukijoiden joukkoon. Kiitos myös niille, joiden kanssa olemme tehneet töitä jo pidemmän aikaa. Vanhimmat edelleen aktiiviset lahjoitusrahastomme ovat peräisin 1700-luvulta. Helsingin yliopisto uskoo pitkäkestoiseen yhteistyöhön lahjoittajien kanssa. thomas WilHelmsson rehtori 4 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

6 universitetets stödtrupper växer medelsanskaffningskampanjen Helsinki Insight som lanserades i mars 2010 hade tre slags mål. Den ekonomiska målsättningen var att vid utgången av 2010 ha samlat in 10 miljoner euro i donationer till grundkapitalet och vid utgången av 2012 sammanlagt 20 miljoner euro i donationsmedel. Minst lika viktiga som det ekonomiska målet var målsättningarna som gällde intressenter och kommunikation. Med vår kampanj ville vi stärka kontakterna till näringslivet, fonderna och universitetets vänner samt lyfta fram och synliggöra universitetets forskning och forskningens kraft att förändra världen. Kampanjen har nu ett år på nacken. Det är glädjande att märka hur många som har inspirerats att stödja universitetet under detta år. Vid utgången av 2010 hade Framtidsfonden vid universitetet mottagit 10,8 miljoner euro i donationer. Tillsammans med statens insats på 2,5 gånger de influtna donationerna innebär detta att universitetet nu har mer än 37 miljoner euro att bygga framtiden med. Vid sidan av donationerna till grundkapitalet mottog universitetet och dess fonder 1,27 miljoner euro i övriga donationer under Varje möte med representanter för företag, fonder och stiftelser har varit givande. Vi utvecklar som bäst nya modeller för samarbete. Universitetets kampanj har fått både erkänsla och utmärkelser. Det har varit fint att få se entusiasmen hos de forskare som medverkar i kampanjen och vars arbete nu presenteras på nya fora och i nya former. Statens löfte att bidra till donationerna till grundkapitalet så att effekten blir 3,5-faldig är i kraft till Min förhoppning är att universitetets vänner också i vår utnyttjar denna unika chans att göra en donation med en så stor effekt. I denna publikation presenterar vi såväl donatorerna som vad donationsmedlen används till. Helsingfors universitets fonder stödde år 2011 studenter och unga forskare med mer än euro, och stödet från Vetenskapsstiftelsen vid Helsingfors universitet uppgick till euro. Med donationsmedel finansierades också fler än sextio professurer och andra anställningar. Jag vill rikta ett varmt tack till alla privatpersoner och organisationer som under 2010 bestämde sig för att stödja universitetet. Jag vill också tacka alla som vi samarbetat med en längre tid. Våra äldsta ännu aktiva donationsfonder härstammar från 1700-talet. Helsingfors universitet tror på ett långsiktigt samarbete med sina donatorer. thomas WilHelmsson rektor Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

7 varainhankintakampanja saavutti vuoden 2010 tavoitteen Lahjoittajat ovat lähteneet mukaan muuttamaan maailmaa tukemalla yliopiston tutkimusta useissa kärkihankkeissa. Helsinki Insight -varainhankintakampanjan kautta on saatu kokoon jo yli 10,8 miljoonaa euroa lahjoituksia. Yhdessä valtion vastinrahan kanssa tämä muodostaa 37 miljoonan euron pääoman, jolla rakennetaan tulevaisuutta. tavoitteet Maaliskuussa 2010 käynnistyneen Helsinki Insight -varainhankintakampanjan tavoitteeksi asetettiin saada Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon vuoden 2010 loppuun mennessä 10 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 loppuun mennessä kaikkiaan 20 miljoonaa euroa lahjoituksia. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin profiloida yliopistoa korostaen yliopiston globaalia yhteiskuntavastuuta ja asemaa maailman parhaiden yliopistojen joukossa sekä vahvistaa pitkäjänteisesti yliopiston sidosryhmäsuhteita. lahjoitukset Peruspääomalahjoituksia varten yliopistolle perustettiin vuonna 2010 Tulevaisuusrahasto, johon kerätyillä lahjoituksilla tuetaan yliopiston strategian toteutumista. Tulevaisuusrahastoon tehtiin vuoden 2010 loppuun mennessä 539 lahjoitusta. Pieni osa näistä lahjoituksista oli tehty jo vuoden 2009 lopulla. Lahjoitussumma vuoden 2010 lopussa oli 10,8 miljoonaa euroa. Lahjoitussummasta 50 % oli tullut säätiöiltä ja rahastoilta, 31 % yrityksiltä ja muilta yhteisöiltä ja 19 % yksityishenkilöiltä. Suurimmat yksittäiset lahjoitukset olivat seuraavat: svenska kulturfonden euroa nokia oyj euroa ehrnroothien säätiöt euroa jane ja aatos erkon säätiö euroa valtion vastinrahoitus Helmikuussa 2011 saadun ennakkotiedon mukaan valtio maksaa vuoden 2010 loppuun mennessä tehtyihin yksityisiin lahjoituksiin perustuvaa vastinrahoitusta Helsingin yliopistolle 26,7 miljoonaa euroa kevään 2011 aikana. tulevaisuusrahaston toiminnan käynnistäminen Helsingin yliopiston rehtori kutsuu koolle Tulevaisuusrahaston neuvottelukunnan vuoden 2011 aikana. Neuvottelukuntaan kutsutaan huomattavan lahjoituksen tehneitä henkilöitä ja lahjoittajayhteisöjen edustajia. Neuvottelukunta toimii rehtorin tukena päätettäessä Tulevaisuusrahaston tuoton käyttämisestä. mediayhteistyö Helsinki Insight -kampanja oli vuoden 2010 aikana näkyvästi esillä Helsingin Sanomissa. Vuoden aikana lehdessä julkaistiin kuusi erilaista koko sivun ilmoitusta, jotka esittelivät yliopiston tutkimusta ja tavoitteita. Kaksi ilmoituksista, Maailman parhaaksi ja Älyllistä elämää voitti HS:n ja Markkinointiviestinnän toimistojen liiton Pahvi-palkinnon omilta vuosineljänneksiltään. Helsingin Sanomien kanssa tehtiin yhteistyötä myös Vox Helsinki -tapahtumien järjestämisessä. Hufvudstadsbladetissa julkaistiin vuoden aikana kaksi ilmoitusta, För vår framtiden ja Med Norden mot toppen. kampanja jatkuu Valtion lupaus sijoittaa yliopistoon 2,5 kertaa yksityisiä peruspääomalahjoituksia vastaava summa on voimassa asti. Helsinki Insight -kampanja jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. kampanjan johto Kampanjan johtaja: rehtori Thomas Wilhelmsson Kampanjakomitea: VTM Paavo Lipponen puheenjohtaja FT Jorma Kaimio OTK Eira Palin-Lehtinen johtaja, FK Susanna Miekk-oja Senior Advisor, OTK Heikki Lehmusto ministeri, VTM Pär Stenbäck Kampanjapäällikkö: VTM Pia Dolivo 6 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

8 lahjoitukset Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon mennessä summa lukumäärä yhteisöt , yksityishenkilöt, 1000 euroa tai suurempi lahjoitus , yksityishenkilöt, lahjoitus alle 1000 euroa , , valtion vastinrahaan oikeuttavat rahalahjoitukset mennessä, euroa* valtion vastinrahoitus perustuen lahjoituksiin mennessä, euroa* , ,00 kaikki tulevaisuusrahastoon tehdyt lahjoitukset ja valtion vastinrahoitus kuuluvat Helsingin yliopiston peruspääomaan. * tiedot perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätökseen perustuvaan tiedotteeseen valtion vastinrahoitus maksetaan kevään 2011 aikana. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

9 ratkaisuja globaaleihin Haasteisiin Helsinki insight -Hankkeet etenevät poimintoja tuloksista Seuraaville sivuille on koottu poimintoja yliopiston kärkihankkeiden tuloksista vuodelta ympäristö ilmasto muuttuu, mutta miten? markku kulmala, atte korhola, timo vesala, eero nikinmaa, pertti Hari, sanna sorvari itämeri tieteestä toimintaa jorma kuparinen, sakari kuikka, jari niemelä, markku ollikainen, marketta sipi äiti meremme työkaluja itämeren öljyriskien arvioimiseen Helsingin yliopiston tutkijat ovat mukana useissa Itämerta tutkivissa hankkeissa. SAFGOF-hankkeessa tutkitaan meriliikenteen kasvua ja sen vaikutuksia ympäristölle. Suomenlahden laivaliikenne on voimakkaasti kasvanut, ja erityisesti tankkeriliikenteen kasvu lisää öljyonnettomuuksien vaaraa. vuoden 2010 lopussa tutkijat julkaisivat riski- ja päätösanalyysityökaluun, jonka avulla voidaan tehdä riskiarvioita Suomenlahden meriliikenteestä. Yhtenä tuloksena tutkijat esittivät, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa Suomenlahdella tapahtuu yli 30 prosentin todennäköisyydellä vähintään yksi öljyvuotoon johtava tankkerin ja toisen laivan yhteentörmäys. Riskianalyysien lisäksi työkalu kuitenkin auttaa sijoittelemaan öljyntorjunta-alukset oikealla tavalla. Sen avulla voidaan myös arvioida tulevaisuuden meriturvallisuushankkeiden potentiaalisia vaikutuksia jo ennen niiden toteuttamista. 8 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

10 oppimisympäristöt uusi kirjasto - uudet oppimisympäristöt: kaisa-talo 2012 kaisa sinikara monikulttuurisuuskasvatus gunilla Holm, elina lahelma, arto kallioniemi älyllistä elämää uusi tiedekirjasto nousee kaisaniemeen Vuonna 2012 Kaisaniemeen avattava Helsingin yliopiston uusi tiedekirjasto on noussut harjakorkeuteensa ja työt etenevät nyt vauhdilla. Kaisa-taloon sijoittuvat keskustakampuksen tiedekuntien kirjastot ja opiskelijakirjasto. nyt rakenteilla oleva tiedekirjasto tarjoaa uusien tilojen lisäksi myös uusia palveluita. Helsingin yliopiston kirjasto onkin käynnistänyt kehityshankkeen, jonka tavoitteena on käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kirjasto. Palvelumuotoilussa ovat mukana paitsi kirjaston henkilökunta myös sen asiakkaat, opiskelijat, joille kirjastoa tehdään. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

11 terveys yksilöllinen sairauksien Hoito kimmo kontula, kari alitalo, eija kalso, olli jänne, pertti neuvonen, timo otonkoski keskosten aivotutkimus kai kaila, juha voipio, sampsa vanhatalo, sture andersson erilainen ihminen geenien kautta migreeniä ja syöpää vastaan Tutkijoiden toive on, että geeniperimän analyysin avulla voidaan tulevaisuudessa löytää kullekin potilaalle parhaiten sopiva lääke. Viime vuonna perimän yhteyttä sairauksiin selvitettiin muun muassa migreenissä ja syövässä. Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat olivat mukana kansainvälisessä hankkeessa, joka löysi ensimmäisen yleiseen migreeniin liittyvän geenimuodon. Hankkeessa tutkittiin myös suomalaista geeniperimää. Tutkijat havaitsivat, että potilailla, joilla esiintyi tietty geenimerkki kahden geenin välissä, oli huomattavasti korkeampi riski sairastua migreeniin. Yhteydelle löytyi myös mahdollinen selitys: migreenille altistava DNA-muutos säätelee aivojen tärkeän välittäjäaineen, glutamaatin, tasoja. Tulos viittaa siihen, että glutamaatin kertyminen hermosolujen synapseihin saattaa olla avaintekijä migreenikohtauksen kehittymisessä. Tulevaisuudessa migreeniä pystytäänkin mahdollisesti hoitamaan tai jopa estämään vaikuttamalla glutamaatin tuotantoon. Professori Marikki Laihon tutkimusryhmä on puolestaan löytänyt uusia syöpäsolujen kasvua estäviä, lääkeaihioiksi soveltuvia molekyylejä. Löydetyt molekyylit käynnistävät solujen pahanlaatuistumista estävän p53-kasvurajoitegeenin toiminnan, joka koodaa tärkeää solun jakautumista ja solukuolemaa säätelevää proteiinia. Geenin toiminta suojaa normaaleja soluja pahanlaatuisilta muutoksilta. Solun stressitilanteiden vaikutuksesta p53-proteiini voi kuitenkin aktivoitua ja myös monet syöpälääkkeet käynnistävät p53:n toiminnan. Nyt löydetyt aihiot estivät syöpäsolujen kasvua, eikä suurin osa tutkituista aihioista aiheuta solussa DNA-vauriota, kuten monet perinteiset syöpähoidot. pienestä kiinni keskosen aivot ovat erityiset Helsinkiin on tavoitteena on luoda vauvan aivotutkimukseen keskittyvä osaamiskeskus, joka tarjoaa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen tiede- ja koulutusympäristön. Helsingin yliopiston Neurobiologian laboratoriossa ja Lastenklinikalla toimiva monitieteinen tutkimusryhmä selvittää vastasyntyneiden ja erityisesti keskosten aivojen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pienestä kiinni -hankkeen tutkijat raportoivat vuoden 2010 aikana muun muassa aivojen kehitystä sääntelevästä mekanismista, joka sallii aivojen toimia poikkeuksellisella tavalla ensimmäisten elinviikkojen aikana. Dosentti Tomi Tairan ryhmän rotilla tekemä tutkimus paljasti, että informaationkulkua ohjaavat välineuronit työskentelevät poikkeuksellisen korkeilla taajuuksilla, mikä auttaa aivojen toiminnalle tärkeiden hermosoluyhteyksien syntyä. Vaikka vauva näyttää nukkuvan, tapahtuu aivoissa paljon. Sonja Strang-Karlsson puolestaan väitteli keskosina syntyneiden kognitiivisista kyvyistä ja ADHDoireista myöhemmässä elämässä. Pienimpien vauvojen tehohoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä nopeasti, ja aikuisena suurin osa pikkukeskosista elää normaalia, tervettä elämää. Kognitiivisissa testeissä tulokset jäävät edelleen jonkin verran heikommiksi kuin samanikäisillä verrokeilla, mutta esimerkiksi ADHD-oireiden esiintyvyys tasaantuu lapsen kasvaessa. Strang-Karlsson löysi keskosuudesta myös positiivisia erityispiirteitä, sillä he säästyvät esimerkiksi keskimääräistä paremmin tupakoinnilta ja päihteiden käytöltä, ja heillä on ikäisiään aikaisempi vuorokausirytmi. 10 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

12 Vaikka vauva näyttää nukkuvan, tapahtuu aivoissa paljon. globaali Hyvinvointi globaali yhteiskunta, lokaali yhteisö teivo teivainen, pauli kettunen, jukka siikala, leif Åberg venäjän uudet pelisäännöt oikeuskulttuureissa on eroa Ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa yksilön oikeudet ja vapaudet ovat päätöksenteon perustana ainakin periaatteessa. Neuvostoliiton aikana ensisijaisen oikeussuojan kohteena oli yhteiskunta ja sen poliittinen järjestelmä, ei yksilö, joten tapahtunut muutos on merkittävä. kulttuuridiversiteetti jaakko Hämeen-anttila, arto mustajoki, markku Henriksson, Henrik meinander med norden mot toppen pär stenbäck, robert runeberg venäjän uudet pelisäännöt Fokuksessa oikeus ja Hallinto markku kivinen, anna-liisa Heusala, anna-maria salmi viimeisen kymmenen vuoden aikana Venäjällä on tuotettu kovalla vauhdilla isoja lakipaketteja, joita yritetään nyt soveltaa sekä hallinnossa että oikeuslaitoksessa. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä vaikka lainsäädäntö muuttuu nopeasti, oikeuden syvätaso muuttuu hitaasti. Aleksanteri-instituutin hallinnon ja oikeuden tutkimuksen asiantuntijat Anna-Liisa Heusala ja Jarmo Koistinen esittelivät tutkimustuloksiaan muun muassa lokakuussa järjestetyssä kansainvälisessä Russian Law at the Crossroads -seminaarissa. Oikeuskulttuurien erot on huomattu suomalais-venäläisessä viranomaisyhteistyössä, josta esimerkki on rikoksesta epäillyn erilainen asema Suomen ja Venäjän lainsäädännössä. Rajat ylittävässä yhteistyössä eroja ilmenee väistämättä, mutta tutkimuksen kautta niitä voidaan tehdä ymmärrettäviksi. Myös virkamiesten koulutus on ensiarvoisen tärkeää Venäjän julkishallinnon kehittämisessä. Suomalaisilla tutkijoilla ja asiantuntijoilla onkin paljon annettavaa Venäjän yhteiskuntajärjestelmän modernisaation viemisessä eteenpäin. Rajat ylittävässä yhteistyössä eroja ilmenee väistämättä, mutta tutkimuksen kautta niitä voidaan tehdä ymmärrettäviksi Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

13 Helsinki insight -kampanjan ensimmäinen vuosi Ennen kampanjan alkamista Tulevaisuusrahastoon oli kertynyt pääomaa noin euroa. Lahjoitusten tekijöitä olivat muun muassa Nordea, Susanna Miekkoja, Andelslaget Varuboden ja Sparbanksstiftelsen. Tulevaisuusrahastoon oli myös tehty J.L. ja Edith Mantilan muistolahjoitus Helsinki insight -kampanja julkistettiin yliopiston 370-vuotispäivänä nina sajaniemi teki merkittävän lahjoituksen tulevaisuusrahastoon. kuva: svenska kulturfonden svenska kulturfonden lahjoitti euroa tulevaisuusrahastoon maailman parhaaksi -ilmoitus voitti pahvi-palkinnon kirahviklubin avajaisillallinen vietettiin arppeanumissa professori Henrik meinander perusti merkkipäivänsä kunniaksi nimikkorahaston. rahaston tarkoitus on historian ruotsinkielisen oppiaineen toiminnan tukeminen kesko teki euron lahjoituksen tulevaisuusrahastoon. kuva: ari aalto 12 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

14 Alumnien haastekampanja. Myös Helsingin yliopiston alumnit innostuivat tukemaan entistä alma materiaan. Alumnien tuki oli merkittävä, sillä yhteensä alumnit lahjoittivat osana haastekampanjaa Tulevaisuusrahastoon loka-joulukuussa yli euroa. Tämän lisäksi monet alumnit tekivät lahjoituksia myös haastekampanjan ulkopuolella. Alumnien ja muiden yksityishenkilöiden lahjoituksia oli vuoden 2010 loppuun mennessä kertynyt yhteensä lähes 1,2 miljoonaa euroa Hyytiälän metsäasema täytti 100 vuotta. 100-vuotiaan metsäaseman kunniaksi perustettiin nimikkorahasto, jonka tarkoituksena on tukea Helsingin yliopiston metsä- tai ympäristötieteiden opiskelijoita sekä jatko-opiskelijoita, erityisesti Hyytiälän metsäasemalla tehtävää tutkimusta upm teki euron lahjoituksen tulevaisuusrahastoon nokia lahjoitti Helsingin yliopistolle 1,2 miljoonaa euroa kone lähti mukaan kampanjaan euron lahjoituksella yksityisyrittäjäin säätiö lähti mukaan eurolla oy H. lundbäck ab tuli mukaan eurolla. kuva: linda tammisto ott Heidi andersson teki euron lahjoituksen tulevaisuusrahastoon kennelliiton näyttelyssä kerättiin rahaa koirien terveystutkimusrahastoon aktia lahjoitti euroa tulevaisuusrahastoon pfizer lahjoitti yliopistolle euroa op-ryhmä keräsi eteläsuomalaisilta osuuspankeilta yhteensä euroa sks group lahjoitti kampanjaan euroa biogen idec mukaan eurolla. kuva: Wilma Hurskainen kuva: ari aalto kuva: ari aalto elisa tuki yliopistoa euron lahjoituksella. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

15 7.12. sigrid juséliuksen säätiöltä euron lahjoitus kunnallisalan kehittämissäätiöltä euron lahjoitus. kuva linda tammisto biogen Finland oy:ltä euron lahjoitus jane ja aatos erkon säätiö lahjoitti Helsingin yliopistolle miljoona euroa genelec mukaan kampanjaan Walter ehrströmin säätiöltä euron lahjoitus. kuva: ari aalto professori maijaliisa rauste-von Wright perusti nimikkorahaston 75-vuotispäivänsä kunniaksi. rahasto myöntää apurahoja, joiden tarkoituksena on edistää oppimisprosessiin perustuvaa kasvatuspsykologista nuorisotutkimusta Helsingin yliopisto sai euron lahjoituksen tapiola-ryhmältä. tapiola-ryhmä innostui mukaan Helsingin yliopiston kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yksi Tapiola-ryhmän vastuullisuuslupauksista on toimia yhteiskunnallisena arvovaikuttajana. Siksi pidämme tärkeänä, että kaupallisten ja teknillisten oppiaineiden lisäksi yritysten tukea ohjautuu muillekin tieteenaloille. Suuri tuki Helsingin yliopistolle on tästä hyvä esimerkki, yhtiöryhmän johtaja jari saine sanoi. kuva: kari rissa tapaturmavakuutuslaitosten liitto lahjoitti euroa Helsingin yliopistolle msd Finland lahjoitti kampanjaan euroa ehrnrootien säätiöt lahjoittivat suomalaiselle tutkimukselle ja kulttuurille euroa. lahjoituksen tekivät ella ja georg ehrnroothin säätiö, magnus ehrnroothin säätiö, louise ja göran ehrnroothin säätiö sekä mary ja georg c. ehrnroothin säätiö Förening konstsamfundet tuki kampanjaa eurolla oppimista ja uutta kaisakirjastoa esittelevä ilmoitus älyllistä elämää voitti syksyn pahvi-palkinnon. palkinto oli Helsingin yliopistolle jo toinen saman vuoden aikana lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd mukaan kampanjaan stiftelsen Finlandsvenska jordfonden, landbygsrådgivningsorganisationen ja svenska lantbruksproducenternas Centralförbund tukevat yliopistoa eurolla stora ensolta euron lahjoitus stockmannilta lahjoitus kampanjaan. 14 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

16 kuva linda tammisto lahjoittajien kiitosjuhla. yliopistomuseo arppeanumissa järjestettyyn kiitosjuhlaan osallistui noin 150 lahjoittajaa. lahjoittajien puolesta juhlassa puhuivat tapiolan yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisen yritystoiminnan johtaja anu pylkkänen, svenska kulturfondenin hallituksen puheenjohtaja björn teir sekä oikeustieteen tohtori Heidi andersson. puheenvuoroissa nousi esiin Helsingin yliopiston asema suomen yliopistojen monitieteisenä lippulaivana eläinlääkäri pekka sarkanen teki lahjoituksen tulevaisuusrahastoon. 4/2011 johanna björkrothin ja markku löytösen rahasto perustettiin tukemaan perinnöllisten, yhden tai useamman geenin aiheuttamien vasta-aineiden määrällisten ja toiminnallisten puutosten kliinistä tutkimusta. 4/2011 lauri Cederbergin rahasto perustettiin. rahaston perustamisvarat muodostuvat lauri cederbergin tyttären anita cederbergin lahjoittamista varoista. rahaston tarkoituksena on tukea Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävää yksityisoikeuden tutkimusta erityisesti kauppaoikeuden alalla valtion moninkertaistus päättyy. viimeinen päivä tehdä lahjoitus, jonka vaikutus 3,5-kertaistuu valtion vastinrahan ansiosta tulevaisuuden lääkkeet ja lääketiede -seminaari yhteistyössä pfizerin kanssa ruokakulttuuriprofessuuri syntyy. yliopisto teki päätöksen ruokakulttuuriprofessuurin perustamisesta käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopiston 371-vuotispäivä. ensimmäisen vuoden kuluessa kampanjan julkistamisesta tulevaisuusrahaston lahjoitusten kokonaissumma on noussut jo yli 13 miljoonaan euroon Casimir ehrnroothin rahasto perustettiin vuorineuvos casimir ehrnroothin 70-vuotispäivän kunniaksi. rahaston tehtävänä on tukea Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan historian, erityisesti yritys-, teollisuus- ja pankkihistorian tutkimusta ja opetusta. Katso lisätietoa lahjoituksista ja lahjoittajista osoitteesta Jatkoaikaa valtion lupaukselle. Yliopistot saivat marraskuussa 2010 tiedon siitä, että valtion lupaus sijoittaa jokaista lahjoitettua euroa kohden 2,5 euroa jatkuu vielä asti Helsingin yliopiston rahastojen juhla. rahastojen lahjoitusvaroihin perustuvia apurahoja jaetaan eurolla ja Hy:n tiedesäätiö jakaa euroa nuoren tutkijan apurahoina. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

17 FörHoppningen är många Framgångssagor samband med Ella och Georg Ehrnroothsstiftelses 75-årsjubileum donerade de I ehrnroothska stiftelserna tillsammans 1 miljon euro till Helsingfors universitet. De fyra stiftelsernas verksamhetsområden täcker de flesta vetenskapsdisciplinerna och bredden var viktig för oss. Alla stiftelsernas verksamhetsområden finns vid Helsingfors universitet och vi kände att HU var den rätta mottagaren, berättar Göran J. Ehrnrooth, som är viceordförande i Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse. Vetenskap, konst och litteratur är bärande krafter i vår kultur. Därför är dessa verksamheter värda allt stöd de kan få, skrev Georg C. Ehrnrooth i stiftelsens 75-årshistorik. Den äldsta ehrnroothska stiftelsen är Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse som främjar vetenskaplig forskning, kulturell och litterär verksamhet. Magnus Ehrnrooths stiftelse stöder forskning inom matematik, fysik, astronomi och kemi, Louise och Göran Ehrnrooths stiftelse stöder främst ekonomiska ändamål. Mary och Georg C. Ehrnrooths stiftelses ändamål är att stöda medicinsk forskning. Enligt Göran J. Ehrnrooth var det i hög grad medelanskaffningskampanjens förtjänst att stiftelserna aktiverade sig i år. Han tycker att medelanskaffningen och en ny form av grundkapital i form av privata donationer med starkt stöd från statmaktens sida är en positiv sak liknande internationella system. De ehrnroothska stiftelserna har haft nära band med Helsingfors universitet under alla 75 år, inte minst tack vare Georg Ehrnrooth d.ä. som studerade juridik vid det dåvarande Kejserliga Alexanders-Universitetet i Helsingfors. Genom tiderna har stiftelsen stött många vetenskapsmän- och kvinnor, speciellt vid Helsingfors universitet, som också har blivit internationellt berömda. Ett exempel är Ragnar Granit, som arbetade som professor i fysiologi vid HU år Han fick stöd av bl.a. Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse år 1938, men flyttade till Stockholm och utnämndes till chef för Nobelinstitutet några år senare. År 1967 belönades hans och hans kollegors arbete med Nobelpriset. Liksom då som nu, tampades den finländska vetenskapen med begåvningar som flyttade utomlands. Tidigare emigrerade många forskare till bl.a. USA för att ha möjlighet att bli riktiga stjärnor, men enligt Ehrnrooth är miljön också i Finland i dag lockande för vetenskapsmän och -kvinnor. Ehrnrooth anser att stiftelserna har en viktig roll i att locka utländska begåvningar till Finland. Hur avkastningen på donationen skall användas, har HU de bästa förutsättningarna att besluta om, anser Göran J. Ehrnrooth. Vi vill stöda den breda vetenskapsmassan där det ibland föds stjärnor och förhoppningarna är att det blir många framgångssagor i framtiden. 16 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

18 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

19 kuva: kone aika antaa takaisin Maailma on muuttunut. Siksi yliopistolle lahjoittamisesta on tullut entistä tärkeämpää, Klaus Cawén sanoo. kone Oyj:n johtokunnan jäsen Klaus Cawén ei kuluttanut yliopiston penkkejä kauan ja 80-lukujen taitteessa hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon kolmessa vuodessa. Tunneside kotiyliopistoon ehti kuitenkin syntyä myös ahkeralla Domuksen kirjastonpenkkien kuluttamisella. Tein jatkotutkintoni Columbian yliopistossa Yhdysvalloissa. Siellä pidettiin tarkkaa huolta siitä, että opiskelijoille muodostui vahva side yliopistoon. Palattuani takaisin Suomeen huomasin, että myös Helsingin yliopisto tuntui läheisemmältä ja tärkeämmältä kuin valmistuessani. Vuosien mittaan tämä tunneside on vain vahvistunut, Klaus Cawén kertoo. Yhdysvalloissa Cawén oppi pitämään myös yliopistolle lahjoittamista luonnollisena asiana. Jos katson omaa uraani, olen suunnattoman kiitollinen siitä lähes ilmaisesta koulutuksesta, jonka sain Helsingin yliopistossa. Ilman tätä tutkintoani en olisi ikinä päässyt Columbiaan, ja kummastakin yliopistosta suoritetut tutkinnot ovat merkittävästi vaikuttaneet minun urakehitykseeni, Cawén kiittää. Minusta on siis varsin luonnollista, että on takaisinmaksun aika. Toivottavasti voin omalla lahjoituksellani osaltani auttaa nykyisiä opiskelijoita toteuttamaan omia unelmiaan niin kuin minulla oli aikanaan tilaisuus. Cawén lahjoitti viime vuonna merkittävän summan yliopiston peruspääomaan. Olen ollut mukana tukemassa pohjoismaisen oikeuden professuurin perustamista ja ehdotin, että lahjoitukseni kohdistettaisiin tähän professuuriin, jos se toteutuu. Lahjoitus on kuitenkin tehty yliopiston peruspääomaan ja luotan siihen, että lahjoitus tulee joka tapauksessa hyvään käyttöön. Maailma on muuttunut. Siksi yliopistolle lahjoittaminen on tullut Suomessakin aiempaa tärkeämmäksi, Cawén painottaa. Se mikä ennen oli itsestään selvää että valtio ylläpitää yliopistot ja opiskelu on ilmaista ei pidä enää paikkansa. Valtiolla ei ole eikä tule olemaan rahallisia resursseja tukea yliopistoa siinä määrin, että voimme ylläpitää Helsingin yliopiston jo varsin korkeaa tasoa. Yliopistolla on Cawénin mukaan kova tavoite saavuttaa asema maailman 25 parhaan yliopiston joukossa. Se vaatii resursseja. Ylläpitämällä korkeatasoista yliopistoa varmistamme, että tulevat sukupolvet saavat parhaat mahdolliset eväät tuleville urilleen. Eikä asiaa pidä katsoa vain yksilön vaan koko Suomen kannalta. Suomi elää keskellä ankaraa globaalia kilpailuareenaa. Kansakuntana korkeatasoinen yliopisto ja korkeakoulukoulutus on edellytys tässä kilpailussa pärjäämiselle. Cawén haluaa herätellä kaikkia alumneja lahjoitustalkoisiin. Toivottavasti mahdollisimman moni harkitsee asiaa omalta osaltaan. Summan ei tarvitse olla iso, jokainen lahjoitus on tärkeä. Toivottavasti myös lahjoituksen verovähennyksestä tulee pysyvä sääntö. Se varmasti edesauttaa lahjoittajien päätöksentekoa. 18 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

20 oman talon tukemiseksi Myös yliopistolaiset ovat tehneet lahjoituksia oman alma materinsa hyväksi. eläinten Hyvinvointiin En muista, milloin kävin ensimmäisen kerran yliopistolla. Olin niin pieni, kehittämispäällikkö Tarja Kohila hymyilee. Elämänmittainen suhde yliopistoon selittyy toisen polven yliopistolaisuudella. Kohilan isä Pekka Tala teki yliopistolla pitkän ja näyttävän uran kirurgian professorina. Hän muun muassa johti ryhmää, joka teki Suomen ensimmäisen sydänsiirron. Koe-eläinkeskuksen kehittämispäällikkönä toimivalta Kohilalta löytyy paljon lämpimiä muistoja ja lukkarinrakkautta alma materiinsa. Laadukkaan yliopiston yhteiskunnallinenkin merkitys on hänellä kirkkaana mielessä. Laadukas koulutus ja tutkimus ovat pienen maan paras valtti ja vientituote. Volyymilla emme voi kilpailla isojen kanssa, Kohila painottaa. Kohila halusi kantaa kortensa kekoon, jotta Helsingin yliopiston opetus ja tutkimus pysyvät korkeatasoisina tulevaisuudessakin. Hän teki viime vuonna kaksi merkittävää lahjoitusta, toisen tulevaisuusrahastoon ja toisen eläinten hyvinvointitutkimukseen. Suunnittelen vielä yhtä lahjoitusta nyt, kun valtio antoi lahjoituksen 2,5-kertaistamiselle lisäaikaa. Myös lahjoitusten verovähennyskelpoisuus on valtiolta hieno ele lahjoittajien suuntaan, Kohila kiittää. Ilokseni tiedän myös monien kollegojeni ja muiden yliopistolaisten tarttuneen toimeen ja tehneen lahjoituksia! Eläinten hyvinvoinnin tutkimuksen Kohila valitsi kohteekseen, sillä hän arvioi alan jäävän helposti ihmisläheisempien alueiden varjoon. Eläinten hyvinvointi ja sen tutkiminen on kuitenkin hyvin tärkeää, myös meidän ihmisten näkökulmasta. Tutkimalla eläinten käyttäytymistä ja niiden biologisia ja fyysisiä prosesseja saamme erittäin arvokasta tietoa myös itsestämme. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

21 arvoihin sopiva kohde Yliopistonlehtori Nina Sajaniemi teki merkittävän lahjoituksen Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon. Rahat ovat perua hänen tätinsä Orvokki Brunilan kuolinpesästä. Tätini halusi testamentissaan lahjoittaa varoja yleishyödylliseen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi tehtävään tutkimukseen, Nina Sajaniemi kertoo. Sajaniemi otti yhteyttä yliopiston rahastoihin ja valitsi lahjoituskohteekseen yliopiston peruspääomaa kasvattavan tulevaisuusrahaston. Parempaa kohdetta lahjoitukselle olisi ollut vaikea keksiä, Sajaniemi sanoo. Korkea-arvoisen akateemisen tutkimuksen tukeminen sopii täysin tätini arvomaailmaan. Hän arvosti akateemisuutta ja viisaita ihmisiä. Uskon, että hän olisi hyvin iloinen, jos tietäisi tästä lahjoituksesta. Orvokki Brunilalla ei itsellään ollut akateemista koulutusta. Sajaniemi puolestaan on Helsingin yliopiston kasvatteja ja kuulunut yliopiston henkilökuntaan jo pitkään. Sajaniemi on neuropsykologian dosentti ja toimii varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Helsingin yliopistoa kohtaan tuntemani lukkarinrakkauden vuoksi oli luontevaa etsiä lahjoituskohdetta täältä. Kun tässä välissä vietin viisitoista vuotta töissä sairaalassa kliinisellä puolella, takaisintulo tuntui kuin olisin palannut kotiin. kuva: ari aalto 20 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

22 rahastojen vuosi elämäntyön turvaamiseksi Kun yliopisto uuden lain myötä irtaantui valtiosta, emeritaprofessori Maijaliisa Rauste-von Wright iloitsi. Vihdoinkin opetusministeriön syyttäminen loppuu! Nyt yliopisto saa ottaa itse vastuun tekemisistään. Tuo sidos koettiin tukahduttavaksi, joten sen purkaminen antaa yliopistolle aivan toisenlaiset vapaudet toimia, luoda omaa tiedekulttuuria. Lakimuutoksen ja 75-vuotispäiviensä kunniaksi Rauste-von Wright päätti tehdä yliopistolle yksityislahjoituksen. Varat hän halusi kohdentaa oppimiseen perustuvan kasvatuspsykologisen nuorisotutkimuksen edistämiseen. Pyrin lahjoituksellani suojelemaan elämäntyötäni vaihtoehtoisen opettajakoulutuksen parissa, sillä olen huolissani alan tulevaisuudesta. Lahjoittaminen oli minulle näin eläkeläisenä paras tapa tukea alaani. Rauste-von Wrightillä on selkeä mielipide siitä, miten yliopisto-opetusta tulisi muuttaa. Opetus on liian etäistä ja muodollista. Parhaat keskustelut opiskelijoilla syntyvät naulakoilla ja kahviloissa, ei luentosaleissa. Miksi? Koska opiskelijat eivät uskalla kysyä eivätkä kyseenalaistaa opettajan tarjoamia totuuksia, Rauste-von Wright sanoo. Tärkeintä olisi keskustella nuorten kanssa yhdessä heidän omimmista kiinnostuksen kohteistaan ja antaa heille tilaa muodostaa ja perustella omat näkemyksensä. Vasta sitten kannattaa ryhtyä tutkimaan jo olemassa olevia teorioita. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

23 22 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011 pienistä puroista iso kassavirta Biomedicum Helsingin johtaja, professori Olli A. Jänne on urallaan asunut ja työskennellyt pitkään myös Yhdysvalloissa. Amerikkalainen tapa tehdä lahjoituksia omalle kotiyliopistolleen tuli Jänteelle siellä hyvin tutuksi. Olisi hienoa, jos saisimme alumnien lahjoituskulttuurin juurtumaan Suomeenkin. Kansana tällä hetkellä lahjoitamme lähinnä katastrofirahastoihin, mutta tieteelle ja tutkimukselle lahjoittaminen on aika vierasta. Tosin lääketieteelle lahjoitetaan jonkin verran, Jänne sanoo. Alumnit ovat potentiaalisin lahjoittajaryhmä. Heillä on usein hyvin lämmin suhde alma materiinsa, Jänne näkee. Yksittäisten summien ei edes tarvitse olla suuria. Pienistäkin puroista tunnetusti voi kasvaa iso virta. Jos alumnia kukin lahjoittaa yliopistolle tuhat euroa, siitä tulee jo aika paljon tutkimusvaroja. Tuhannella eurolla pääsee myös Helsingin yliopiston lahjoittajien kirahviklubin jäseneksi ja sen tilaisuuksiin tutustumaan toisiin tieteelle lahjoittaneisiin ihmisiin. Jänne kertoo aina sopivan tilaisuuden tullen houkutelleensa kollegoitaan lahjoittamaan jotakin. Hän myös elää kuten opettaa. Jänne lahjoitti viime vuonna tuhat euroa yliopiston tulevaisuusrahastoon ja lupaa lahjoittaa jatkossakin. Lahjoitin heti kun myös yksityishenkilöiden lahjoituksiin tuli verovähennysoikeus. Toivottavasti tämä oikeus jatkuu myös vuoden 2011 jälkeen. Se on tärkeä vetovoimatekijä.

24 koulutus takaa kilpailukyvyn Yliopistojen merkittävä rooli kansakunnan menestymisessä tunnetaan myös pankkimaailmassa. osuuspankkilaiset tekivät Helsingin yliopistolle suurlahjoituksen. OP- Pohjola ryhmä, Etelä-Suomen OPliitto ja Helsingin OP-pankki lahjoittivat viime marraskuussa yliopistolle kaikkiaan euroa. Varat lahjoitettiin taloustieteellisen tutkimustoiminnan ja opetuksen edistämiseen. OP-Pohjola ryhmä on valtakunnallisesti katsottuna yksi suurimpia yliopistoille lahjoittaneita tahoja. Viime vuonna ryhmä eri yhtiöineen lahjoitti yhteensä 3,5 miljoonaa euroa yliopistoille eri puolilla Suomea. Kotimaisen koulutuksen ja sivistyksen tukeminen kumpuaa perustehtävästämme ja arvoistamme ja on tärkeä osa yhteiskuntavastuutamme, Helsingin OP-pankin toimitusjohtaja Olli Lehtilä kertoo. Meille kotimaisena finanssiryhmänä on äärettömän tärkeää, että Suomi kansakuntana menestyy. Yliopistoilla taas on menestymisessä keskeinen rooli osaamisen kehittäjänä ja sivistyksen eteenpäin viejänä, Lehtilä sanoo. Suomen menestys on suurelta osin aina pohjautunut hyvään koulutukseen ja osaamiseen, Lehtilä uskoo. Haluamme olla mukana tukemassa sitä, että kotimaiset yliopistot pystyvät jatkossakin tarjoamaan laadukasta tutkimusta ja opetusta. Olli Lehtilä itse aloitti Helsingin OP-pankin toimitusjohtajana tämän vuoden alusta, joten hän ei ollut henkilökohtaisesti mukana valmistelemassa lahjoitusta Helsingin yliopistolle. Lämpimiä ja henkilökohtaisia muistoja yliopistostamme hänellä kuitenkin on. Lehtilä on valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan soveltava liiketalous. Viikin kampuksella oli ja on varmasti edelleenkin ainutlaatuinen ilmapiiri. Siellä oppi hyvin tuntemaan tiedekunnan väkeä oman pääaineensa ulkopuoleltakin ja ainejärjestötoiminta oli vilkasta. Ehkä henki syntyy osin siitäkin, että viikkiläiset ovat hieman muista erillään. Opetus yliopistossa oli hyvää ja antoi Lehtilän mielestä monipuolisen pohjan tulevaa elämää varten. Opiskelin paljon eri talousaineita ja sain hyvät valmiudet tehdä uraa pankkimaailmassa. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

25 uusia lääkkeitä ei synny ilman perustutkimusta kansainvälisen lääkejätti Merckin tytäryhtiö MSD Finland teki vuonna 2010 yliopistolle suuren lahjoituksen. Uusia lääkkeitä kehittävä yritys lahjoitti yliopiston tulevaisuusrahastoon euroa. Halusimme olla mukana tukemassa tutkimusta, jota yliopiston omasta mielestä on parasta tehdä juuri nyt, MSD Finlandin toimitusjohtaja Ilpo Tolonen kertoo. Lahjoittaminen oli MSD:lle mieluista myös yhteiskuntavastuun kantamisen näkökulmasta. Kun valtio kaksi ja puolikertaistaa nyt tehtävät lahjoituksen yliopistolle, summa nousee euroon. Sillä rahoitetaan jo aika monen tutkijan työtä, Tolonen kiittää. Helsingin yliopisto on aiemmin ollut mukana monissa MSD:n tutkimuksissa etenkin kliinisen perustutkimuksen tekijänä. Suomi on tällä saralla hyvin kilpailukykyinen maa. MSD tekee kliinistä lääketutkimusta yli 40 maassa. Suomeen saatiin viime vuonna uusia tutkimuspotilaita neljänneksi eniten koko maailmassa, Tolonen iloitsee. Suomen etuja ovat tutkimusten vakaa laatu ja luotettavuus, mikä lähtee hyvästä terveydenhoitojärjestelmästämme. Tutkimukset myös saadaan Suomessa nopeasti käyntiin ja tutkimuskustannuksetkin ovat kilpailukykyisiä etenkin uuden tekniikan ansiosta. Dataa syötetään tietokonejärjestelmiin jo tutkija-sairaanhoitajatasolla, mikä säästää henkilötyövuosia. Uusia lääkkeitä ei synny ilman lääketieteellistä perustutkimusta, Tolonen sanoo. Kaikki lähtee sairauden mekanismien ymmärtämisestä. Ennen kuin syöpälääkettä voidaan alkaa kehittää, on selvitettävä mistä syöpä saa alkunsa ja miten se kehittyy. Siksi teemme yhteistyötä ja seuraamme koko ajan kiinnostuneena kaikkea lääketieteellistä tutkimusta, mitä Helsingissä ja muissa huippupaikoissa tehdään. Helsingin yliopiston sydän- ja verisuonitautien tutkijoiden kanssa MSD:llä on parhaillaan meneillään merkittävä kehittämistyö. Tolonen uskoo, että Suomella voisi olla enemmänkin tulevaisuutta alkuperäislääkkeiden kehittäjänä. EU:hun liittymisen myötä lääkemolekyylien patentoiminen Suomessa helpottui. Voisimme hyvin nousta lääkekehityksen alkuvaiheen toimijoina samalle tasolle Ruotsin ja Tanskan kanssa, Tolonen visioi. Joka tapauksessa olemme peruuttamattomasti high tech -maa, Tolonen näkee. Savupiipputeollisuus vähenee meillä koko ajan, mutta tietotaitoa tulee koko ajan lisää. Onhan meillä on yksi maailman parhaita yliopistojärjestelmiä ja yliopistokoulutuksen tasoja maailmassa. 24 Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

26 tulevaisuusrahaston lahjoittajat / FramtidsFondens donatorer yksityishenkilöt yhteisöt alanko, liisa andersson, Heidi arajärvi, pentti arovuori, kyösti asikainen, toni asp, kari asp, lea aunesluoma, juhana björklund, mathias bärlund, johan cawén, klaus erkinjuntti, timo filen, Harri grahn, riitta Haapanen, seppo Haavio-mannila, elina Hakakari, tapio Hakamaa, jaakko Halonen, tarja Halttunen, kaisa Hannula, mirja Heininen, simo Heino, marja-leena Hietanen, anja Hietanen, jarkko Hilska, marja Hirvonen, erika Holvikivi, jaana Hytönen, liisa Hämäläinen, esa Hämäläinen, kauko Hänninen, riitta Hölttä, erkki ihamuotila, risto iivonen, antti janatuinen, mari jattu-wahlström, merja jokinen, varpu jouhki, johanna jouhki, juha jänne, olli jäämaa, irene kaimio, jorma kalaja, irma kalliomäki, martti kanerva, leena kangasoja, sanna kare, maija karessuo, anu karimo, katja karme, kari karme, sorella kaukinen, erkki kaukonen, juha-pekka kauniskangas, maarit keski-oja, jorma kinnunen, paula kohila, tarja koljonen, ritva komulainen, erkki komulainen, marja-leena kontula, kimmo korhonen, timo korkealehto, matti korkiala, terhi korpela, riitta korpi, esa koskela, iole koskinen, pirkko k. kosonen, katri kumpumäki, sakari kylliäinen, kirsi laakkonen, jorma lagus, lasse lahti, raimo a. lappalainen, miika lappalainen, risto laukio, anneli launis-castrén, kaarina lax, Henrik lehmuskoski, mikko lehtinen, camilla lehtinen, riitta-leena lindroos, elina lindroos, pentti lipponen, päivi luukkainen, jouni lähde, sami majander, Hellevi manninen-ollberg, marja mattila, riitta liisa miekk-oja, susanna mikkonen, jorma mustanoja, satu mäkelä, tomi neuvonen, pertti j. niemelä, jari niemelä, juha niemi, pirjo niiniluoto, ilkka nordström, dan ojala, markku paaermaa, risto palola, timo pankakoski, kyllikki pekkanen, raimo pekkarinen, päivi penttilä, ebba penttinen, raija perttilä, maritta piironen, Hanna-mari pikänen, raili planting, maria puntila, olli putkonen, juhani pöllänen, pasi ranki, risto ranta, Helena rantanen, Helena raumolin-brunberg, Helena rauste-von Wright, maijaliisa reiman, niko rimpiläinen, milla rinne, sini roitto, maija ronni, tapani roos, j.p. ruoppila, ilkka ruotsalainen, pirkko ryynänen, viljo saariluoma, matti sajaniemi, nina salaspuro, mikko salmela, olli salmela, salme salminen, joel salonen, merja santaholma, juhani ja liisa sarkanen, pekka saven, björn savuaho, tiina ja markus saxén, erkki saxén, leena scheinin, barbro scheinin, patrik selin, rauno seppälä, Heikki seppänen, laura seppänen, maaria serlachius, peter sevón, leif silvo, janne silvonen, mikko simola, matti sintonen, matti sirkkanen, risto sjöholm, peter solja, jussi sollamo, raija stenbäck, pär stenman, ulf styrman, katariina sukura, antti suokko, kari suokko, tuulikki syrjälä-qvist, liisa söderström, mats taimisto, jukka tapani takalainen, jaakko tallberg, claes tallberg, Helena teräs, ilkka thesleff, irma tienari, pentti tiensuu, kyllikki tienvieri, sari tiihonen, olli tiili, markku tikkanen, matti j. ja kaarina torsti, pilvi totro, merja turkki, kaija ukkonen, esko uosukainen, jukka Wallenius, jukka Wallin-oittinen, toini vertio, riitta Wessman, maija vihko, reijo viitasalo, mikko voipio, marja välimäki, matti vänskä, minna yli-vakkuri, paavo äimä, Harri academica Hotels oy ltd actival oy aktia abp aktiastiftelse i esbo-grankulla aktiastiftelsen i vanda andelslaget varuboden artjärven osuuspankki askolan osuuspankki avenly oy biogen idec finland oy cosmopolis oy elisa oyj etelä-päijänteen osuuspankki etelä-suomen op-liitto ry evli pankki oyj föreningen konstsamfundet genelec oy Hartolan osuuspankki Hauhon osuuspankki Helene och Walter grönqvist stiftelse Helsingin op-pankki oyj Hämeenlinnan seudun osuuspankki H. lundbäck oy ab janakkalan osuuspankki jane ja aatos erkon säätiö jcdecaux finland oy kalkkisten osuuspankki kehityshyppy oy kennelliiton keräys tulevaisuusrahastoon keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö varma keski-uudenmaan osuuspankki kesko oyj koitin-pertunmaan osuuspankki kone oyj kunnallisalan kehittämisäätiö kärkölän osuuspankki landbygdsrådgivningsorgsanisationen lav security oy lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd lopen osuuspankki länsi-uudenmaan osuuspankki msd finland oy myrskylän osuuspankki mäntsälän osuuspankki ncc rakennus oy nokia oyj nordea pankki suomi oyj novalco oy op-keskus osk orimattilan osuuspankki orion oyj pfizer oy polttimo oy porvoon osuuspankki pukkilan osuuspankki päijät-hämeen osuuspankki r. erik serlachius stiftelse ravintola olo riihimäen seudun osuuspankki roschier advokatbyrå ab the scandinavia-japan sasakawa foundation / finnish section senson oy sigrid juselius stiftelse sks group oy sparbanksstiftelsen i Helsingfors stiftelsen finlandssvenska jordfonden stockmann oyj abp svenska kulturfonden svenska lantbruksproducenternas centralförbund slc sysmän osuuspankki tapaturmavakuutuslaitosten liitto tapiola-ryhmä thomfinance oy thominvest oy thorén-talvela säätiö tieteellisten seurain valtuuskunta unicafe oy ab upm-kymmene oyj Walter ehrströmin säätiö veikko laine oy viking malt oy William thuring stiftelse yksityisyrittäjäin säätiö Kiitos! Tack! Lista sisältää ne henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisemiseen. Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja

27 kirahviklubi kirahviklubilaiset vuorovaikutuksessa tutkijoiden kanssa itämeri-tutkimusta tvärminnessä Elokuussa 2010 Kirahviklubi vieraili Tvärminnessä yliopiston Itämeri-tutkimuksen tukikohtana toimivalla eläintieteellisellä asemalla. Tutkimuksen saloihin klubilaisia johdattivat Tvärminnen aseman johtaja Jouko Pokki, varajohtaja Marko Reinikainen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani Jari Niemelä. kampanjakomitean jäsen, ministeri pär stenbäck ja muita vieraita kirahviklubin illallisella tvärminnen aseman varajohtaja marko reinikainen (oik.) kertoo tutkimus tuloksista. vasemmalla Helsingin energian toimitusjohtaja seppo ruohonen. maailmanmuuttoliike Helsingin Sanomien kanssa yhteistyössä järjestetyt Vox Helsinki -tilaisuudet käsittelevät syksyllä 2010 ja keväällä 2011 hyvää elämää eri näkökulmista. Juhlasalissa järjestettävät tilaisuudet ovat nähtävillä myös verkossa reaaliaikaisesti. kari enqvist vox Helsingissä kuva: linda tammisto aamukahvia ja ajatustenvaihtoa Helsinki Insight -aamukahviseminaarit tarjoavat keväällä 2011 lahjoittajille ja alumneille areenan, jolla kohdata tutkijoita ja keskustella kampanjan teemoihin liittyvistä täsmäaiheista. Alustajina on aina yksi kärkitutkija ja yksi yliopiston ulkopuolinen asiantuntija. Ensimmäinen seminaari käsitteli Öljyriskejä Itämerellä. john nurmisen säätiön asiamies erik båsk aamukahviseminaarissa Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja 2011

28 kuva: ari aalto yliopistollisia juhlia Kirahviklubin toiminta käynnistyi maaliskuussa 2010 lahjoittajaillallisella Yliopistomuseo Arppeanumissa. Rahastojen juhlaan kokoonnuttiin juhlistamaan lahjoitusrahastoja ja niiden opiskelijoille ja nuorille tutkijoille jakamia apurahoja. Yliopiston vuosipäiväjuhla tarjosi tilaisuuden vaihtaa ajatuksia professoreiden ja kutsuvieraiden kanssa. Tammikuussa 2011 järjestetyssä lahjoittajien kiitosjuhlassa juhlistettiin yhdessä Helsinki Insight -kampanjan vuoden 2010 tavoitteiden saavuttamista. liity mukaan kirahviklubiin tieteentekijöitä alle seitsemässä minuutissa Helsingin yliopisto järjesti yhdessä Helsinki Design Weekin kanssa vuoden 2010 aikana kolme PechaKuchaNight-tapahtumaa. Alun perin arkkitehtipiireistä alkunsa saaneissa tapahtumissa 20 kuvan ja alle seitsemän minuutin esityksiä pitivät monet yliopiston näkyvät tutkijat. Helsingin yliopiston lahjoittajien näköalapaikka tutkimukseen ja opiskeluun on yliopiston kanslerin ja rehtorin isännöimän Kirahviklubi. Kirahviklubi tarjoaa tietoa tieteen viimeisimmistä saavutuksista, keskustelutilaisuuksia ja vuorovaikutusta tutkijoiden kanssa sekä muita ajankohtaistapahtumia. Tavoitteena on kerätä yhteen ja välittää tieteessä syntyvät innovaatiot ja tuoreimmat tutkimustulokset sekä tarjota lahjoittajille mahdollisuus seurata lahjoitusvarojen käyttöä. Klubiin kuuluu sekä yksityishenkilöitä että lahjoittajayhteisöjen edustajia. edut kirahviklubin jäsenille Kutsu yliopiston vuosipäiväjuhlaan ja rahastojen juhlaan Kutsu lahjoittajaillallisille Yliopisto-lehden vuosikerta Kutsuja tieteen ajankohtaistapahtumiin ja muihin tilaisuuksiin Yliopiston sähköinen Liekki-uutiskirje Klubin jäseneksi kutsutaan kolmeksi vuodeksi kaikki vähintään 1000 euroa lahjoittaneet. Yli euroa lahjoittaneet kutsutaan pysyviksi jäseniksi. Klubin kunniajäseniä ovat kaikki miljoona euroa lahjoittaneet. Vuoden 2010 lopussa Kirahviklubissa oli lähes 300 jäsentä. Nimensä klubi on saanut Kirahvikorttelista, jossa yliopiston päärakennus sijaitsee. Tervetuloa kirahviklubilaiseksi! Helsingin yliopiston rahastojen vuosikirja