Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Eino Nissinen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Eino Nissinen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta ja palvelurakenneuudistuksen tarve vaihtelee maan eri alueilla ja perusteet sille ovat eri alueilla toisistaan poikkeavat. Kaupunkikeskusten ympärillä kuntarakenteen uudistamista perustelevat erityisesti yhteiseen yhdyskuntarakenteeseen, maankäytön suunnitteluun, palveluiden järjestämiseen sekä asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen liittyvään epäterveeseen kilpailuun liittyvät kysymykset. Harvaan asutuilla, maaseutumaisilla alueilla haasteet liittyvät enemmän väestökehitykseen, huoltosuhteeseen, kuntien taloudelliseen asemaan ja kuntien kykyyn järjestää palveluita. Kaupunkikeskusten ympärillä kunta ja palvelurakenteen uudistustarpeet tulevat siitä, että kuntarajat yhtenäisen yhdyskuntarakenteen sisällä aiheuttavat kilpailua ja esteitä kokonaisuuden kannalta järkevään toimintaan. Harvemmin asutuilla seuduilla, jossa ei ole yhtenäistä yhdyskuntarakennetta ja jossa kuntakeskukset ja taajamat ovat kaukana toisistaan, ei ole samanlaista ongelmaa. Pienissä toisistaan erillään olevissa kunnissa haasteet liittyvät pienen yksikön haavoittuvuuteen. Työryhmän selvityksessä esitettyihin haasteisiin vastaamisen kannalta keskeinen kysymys ei liity kuntarajoihin, vaan laajempaa väestöpohjaa vaativien palveluiden, erityisesti kasvavien sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämiseen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti koko maassa. Väestökehitykseen, huoltosuhteeseen, julkisen talouden kehitykseen, yhdyskuntarakenteeseen tai lähipalveluiden (peruskoulu, päivähoito, jne) järjestämiseen liittyvät kysymykset eivät harvemmin asutuissa pienissä kunnissa ratkea kuntarajoja muuttamalla.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys on kunnan kannalta tärkeä tekijä. Väestökehityksen kokonaisuuden lisäksi on syytä tarkastella eri ikäryhmien osuutta väestössä sekä muun muassa työllisyyttä. Selvityksessä on tarkasteltu huoltosuhdetta nimenomaan väestöllisen huoltosuhteen kannalta. Taloudellisen kantokyvyn kannalta taloudellinen huoltosuhde on oleellisempaa, koska esimerkiksi työttömien suuri osuus suurissa ikäluokissa tarkoittaisi sitä, että suuri osa eläkeikään tulevista olisi jo valmiiksi työllisten ulkopuolella eikä vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen ole niin merkittävä. Väestökehityksessä on tärkeä kiinnittää huomiota muutoksiin erityisesti työikäisen väestön muuttoliikkeeseen. Ikäluokan kokoon eli alle 1vuotiaiden määrään liittyvä kriteeri on epäonnistunut. Ikäluokan minimikooksi asetettu 50 lasta ei mittaa todellisuudessa kunnan mahdollisuuksia järjestää laadukasta perusopetusta. Ikäluokan koon tarkastelu kolmen vuoden keskiarvona on liian lyhyt aika. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Talouden haasteet useissa kunnissa liittyvät keskeisesti ikääntymiseen ja väestömuutoksiin. Vastuu palveluiden järjestämisestä ja kansalaisten huolenpidosta on perustuslain mukaan julkisella vallalla, siis valtiolla ja kunnilla yhdessä. Lainsäädännöllä nämä tehtävät on käytännössä säädetty kuntien tehtäväksi. Rahoitus tapahtuu pääasiassa kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Palvelutarpeen kasvaessa vastuu palveluiden rahoituksesta on yhtä lailla valtiolla kuin kunnillakin. Tämä korostuu erityisesti siellä, missä palveluiden tarvitsijoita on suhteellisesti enemmän. Tämän vuoksi spekulointi valtionosuusmuutoksilla kuntarakenteen muutoksia perusteltaessa ei ole perusteltua. Valtionosuusjärjestelmä on väline, jolla valtio vastaa velvoitteeseensa pitää huolta kaikista kansalaisista asuinpaikasta riippumatta. Tästä velvoitteestaan valtio ei voi vetäytyä. Valtionosuuksista vähemmän riippuvaiset kunnat hyötyvät monista tekijöistä, joilla ei ole mitään tekemistä kunnan onnistuneen ja tehokkaan toiminnan kanssa. Keskuskuntiin sijoittuvat myös useat yhteisesti kuntien ja valtion toimesta rahoitetut toiminnot, jotka tuovat hyviä veronmaksajia keskuskuntiin. Tämä osaltaan mahdollistaa myös alhaisemman veroprosentin. Suhteellinen velkaantuneisuus mittarina antaa virheellisen kuvan niiden kuntien taloudellisesta tilanteesta, joilla on merkittävää omaisuutta, kuten sijoituksia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Selvityksessä esitetty analyysi yhdyskuntarakenteen kehityksestä on laajalti oikeaan osunutta. Ongelmat keskittyvät kaupunkiseuduille ja keskuskaupunkien kehyskuntiin. Kauppakeskusten syntyminen kauemmas keskuskaupungeista ei välttämättä ole ongelma, kunhan ne sijoittuvat palvelemaan aluettaan järkevällä tavalla, olemassa olevan taajaman yhteyteen liikenteellisesti keskeiselle paikalle ja vähentävät tarvetta asioida vielä kauempana. Asutuksen sijoittuminen hajaasutusalueille ei välttämättä ole ongelma kestävän kehityksen kannalta. Asuinpaikasta ja asumisesta johtuvia ympäristövaikutuksia enemmän olennaista kestävän kehityksen kannalta on elämäntavan kulutuskeskeisyys. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin kriteeri on tarkastelussa epäonnistunut siksi, että tilastokeskuksen aineistossa on virheitä, jotka antavat väärän kuvan pendelöinnistä kuntien välillä. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Sosiaali ja terveydenhuollon palvelut eivät kaupunkiseutujen ulkopuolella voi perustua yhden kunnan järjestämiin palveluihin, vaan kuntien muodostamat yhteistoimintaelimet ovat välttämättömiä.

11 Selvityksessä esitetään opetus ja kulttuuritoimen kriteeriksi muun muassa vähintään 50 oppilaan ikäluokkia. Ikäluokan minimikooksi asetettu 50 lasta ei mittaa todellisuudessa kunnan mahdollisuuksia järjestää laadukasta perusopetusta. Valinnaisaineiden sekä oppilashuollon ja muiden tukipalveluiden järjestämiseksi kunnat voivat tehdä yhteistyötä. Selvityksessä esitetty riski pienen organisaation haavoittuvuudesta palvelutuotannossa on todellinen, mutta siihen voidaan varautua yhteistyöllä. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan kehittämisen arvioinnin osalta tarkastelussa on ongelmia aiemmin mainitun työpaikkojen sijainnin virheellisen kirjaamisen vuoksi. Toisaalta pienen kunnan kohdalla yhden suuren työnantajan vaikutus voi antaa virheellisen kuvan koko kunnan elinkeinotoimen kehittämisen onnistumisesta. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden arvioinnin kannalta on haasteellista työssäkäynnin, asioinnin ja muun elinpiirin suuntautumisten eriytyminen. Yksilön elinpiiri voi koostua useista eri suunnista; työssä käydään yhtäällä, asioidaan toisaalla ja lähiyhteisöt voivat muodostua vielä kolmannella tavalla. Toiminnallisuuden ja kokonaisarvioinnin kannalta on tärkeää yhteisö, johon yksilö ja perhe kokee kuuluvansa. Tätä yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Ei vastauksia Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Edellisen kohdan kysymykseen vastaukset perusteluineen ovat alla: Kysymys: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Vastaus: Osittain. Kahden viimeisen vuoden osalta syntyvyys on lisääntynyt noin 20 syntyvään lapseen vuosittain. Työllisyys kunnassa on hyvä, joten työikäisen väestön pysyminen ja lisääntyminen on mahdollista. Selvityksessä esitetty kuntarakenteen muutos Saarijärven seudulla ei ratkaise väestökehitykseen ja rakenteeseen liittyviä haasteita, sillä kaikissa liitettäväksi esitetyissä kunnissa tilanne on sama. Kysymys: Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Vastaus: Ei. Kyyjärven kunnan suhteellista velkaantuneisuutta arvioitaessa ei ole otettu huomioon kunnan omistamia noin 4,5 miljoonan euron rahoitusarvopapereita. Tästä johtuen kunnan taloudellinen liikkumavara on arvioitu liian pieneksi. Lisäksi kunnalla on taseessa kertynyttä ylijäämää noin 3,4 miljoonaa euroa. Kunnan taloudelle tuo haasteita väestön ikääntymisen mukanaan tuoma palvelutarpeen kasvu. Kunnan näkemyksen mukaan taloudellista haastetta ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä esitetty kuntarakenteen muutos, koska myös muissa esitettyyn uuteen kuntaan tulevissa kunnissa väestörakenteen ja talouden haasteet ovat lähes samanlaiset. Kysymys: Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta?

12 Vastaus: Kyllä Kysymys: Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Vastaus: Ei. Työssäkäyntikriteeri on Kyyjärven kunnan osalta virheellinen. Selvityksen mukaan Kyyjärveltä pendelöinti Saarijärvelle on yli 10 prosenttia, mikä johtuu Sotekuntayhtymä Saarikan kaikkien, myös muissa kunnissa sijaitsevien työpaikkojen kirjaamisesta Saarijärvelle. Kyyjärvelle pendelöinti on positiivista työpaikkaomavaraisuuskin on erittäin hyvä. Kyyjärven noin 650 henkilön työvoimaan suhteutettuna yksistään Betset Oy:llä käyvän lähes 100 muista kunnista tulevan työntekijän osuus on suuri. Selvityksessä esitetyn uuden kunnan alueella ei ole selkeää työssäkäynnin ja asioinnin keskittymää. Saavutettavuus alueen kunnissa on osittain heikko huonojen tieyhteyksien vuoksi. Asioinnin osalta Kyyjärvellä sijaitseva kauppakeskus Paletti tarjoaa seudulle sellaisia erikoiskaupan palveluja, joita löytyy muualta lähinnä noin kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi kauppakeskus hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi palvelee runsasta ohikulkevaa liikennettä. Kyyjärven kunnan saavutettavuus on valtateiden risteyksessä hyvä. Asiointia tapahtuu molempiin suuntiin sekä KeskiPohjanmaan että EteläPohjanmaan rajojen yli. Näiden kolmen maakunnan rajaalueen kuntiin sijoittuu myös erittäin merkittävä rakennusteollisuuden keskittymä. Kysymys: Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Vastaus: Saarikan alueen kunnat järjestävät yhdessä sosiaali ja terveyspalvelut. Kunta pitää perusopetuksen järjestämisen kriteeriksi esitettyä 50 lapsen ikäluokan kokovaatimusta virheellisenä. Kyyjärven kunnassa ei ole ollut 50 lapsen ikäluokkia ainakaan 50 vuoteen ja siitä huolimatta kunnassa on annettu laadukasta perusopetusta. Koulumme valittiin viime vuonna KeskiSuomen vuoden alakouluksi. Kunta tekee tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa myös sivistystoimessa. Kysymys: Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Vastaus: Elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta Kyyjärven kunta ei pidä välttämättömänä kuntarajojen muuttamista. Kunta ostaa kehittämisyhtiön palveluita naapurikunnasta. Lisäksi tehdään seudullisesti yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä. Elinkeinotoiminnan osalta kuntarakenteen muuttaminen voisi edesauttaa kehittämispalveluiden järjestämisessä. Kysymys: Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vastaus: Selvityksessä esitetty uusi kunta Saarijärven seudulla ei muodosta sellaista toiminnallista kokonaisuutta, jossa kuntien yhteen liittäminen itsessään ratkaisisi tulevaisuuden haasteet.

13 9. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei

14 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Kyyjärven kunta on tarvittaessa valmis selvitykseen esitetyn alueen halukkaiden kuntien lisäksi myös muiden lähialueen kuntien kanssa Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Kunta ei ota kantaa osaliitosten tarpeellisuuteen. Kysymykseen on kuitenkin kyselyn teknisen toteutuksen vuoksi pakko vastata, joten vastausvaihtoehdoista on valittu kyllä siksi, että tässä perusteluosassa vastaus voidaan kumota. Kyyjärven kunta ei siis ota kantaa osaliitosten tarpeellisuuteen Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Sopii alueella, jossa kunnat itse haluavat olla aloitteellisia kyseiseen menettelyyn. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Onnistuakseen edellyttää kuntien suostumusta. Vastahakoista kuntaliitosta on vaikea selvittää. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Oikein toteutettuna voi ratkaista kuntaliitoksen syntymisen. Tärkeää siksi, että muutos tuo aina aluksi kustannuksia. Ei saisi synnyttää epäterveitä kuntaliitoksia. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntarakenteiden uudistamiseen pyrkivä valtionosuusjärjestelmän muutos voi pahimmillaan uhata kuntalaisten oikeutta peruspalveluihin. Valtionosuusjärjestelmää ei saa käyttää edes välillisesti muuhun kuin siihen tarkoitukseen, jota varten se on säädetty. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Rahoitusjärjestelmät eivät saa olla tarkoituksellinen väline kuntarakenteen muutoksiin. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Kriteereistä on vaikea saada sellaisia, että ne soveltuisivat kaikkialle järkevällä tavalla. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Pakottamalla ei synny hyvä lopputulos. Muu, mikä?

15 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Kyyjärven kunta ei ota kantaa aikatauluihin Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Ei vastauksia Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Ei vastauksia Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Sähköisiä palveluita, asiointia ja vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kiinteistövero tulisi välittömästi palauttaa verotulontasausjärjestelmään. Kunnille lainsäädännöllä annettavien tehtävien kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Mikäli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (ja niihin läheisesti liittyvän sosiaalihuollon) integraatiota syvennetään merkittävästi, tulee harkita koko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon siirtämistä saman järjestäjän tehtäväksi. Tällöin järjestäjän tulisi olla kuntaa suurempi, ei kuitenkaan valtio. Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Tehtävien määrittely tulisi tehdä siten, että se mahdollistaa erilaiset kuntaratkaisut erilaisille alueille. Lisäksi osa tehtävistä tulee jatkossakin olla mahdollista toteuttaa kuntien yhteistyöllä esimerkiksi kuntayhtymissä.

16 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys ei vastaa kysymykseen, miten esitetty kuntarakenne vastaa niihin haasteisiin, jotka selvityksen I osassa kuvataan. Vastaukseksi ei riitä, että suurempi kunta selviää ja hoitaa asiat paremmin. Kuntauudistuksen toteuttamisen kannalta ensisijaista olisi ratkaista ensin kuntien ja valtion välinen tehtäväjako. Kunnan tehtävät kuitenkin määrittelevät keskeisesti sen, mitä kunnalta vaaditaan. Kuntauudistusta suunniteltaessa tulee kiinnittää enemmän huomiota kuntaan ihmisten yhteisönä ja asiakaslähtöisten lähipalveluiden järjestäjänä.