Harjoitusmäärät ja muuta tärkeää

Transkriptio

1 0-7 IKÄVUODET Perustaitojen ja liikunnallisuuden oppimisen aikaa. Leikit ja kisailut ovat lapsen työtä- paljon ja monipuolisesti. Rytmi, tasapaino ja kehonhallinta pääpainona harjoittelussa. Jääharjoittelussa luistelu, luistelu ja luistelu. Erilaiset pelit ja välineiden hallinta, esim. pallo, maila, miekka jne., kuuluvat harjoitteluun. Lapsia ohjataan kannustamalla, innostamalla ja kehumalla. Suoritustekniikat näytetään ja mahdollisuuksien mukaan korjataan, aktiivisen tekemisen ollessa kuitenkin tärkeintä. Varusteista erityishuomio tulee kiinnittää luistimiin. Luistimet tulevat olla tukevat ja laadukkaat. Luistimen tehtävä on tukea jalkaa, eikä sivusuuntaista klonksumista saa tapahtua. Ylin nauharivi on kuitenkin syytä pitää tyhjänä varmistaen näin nilkan eteenpäin taipuminen- mahdollistaa oikean polvikulman. Mailan oikea pituus myös tärkeää- mahdollistaa oikean peliasennon (kiekkoa käsitellessä koko lapa jäässä)

2 Harjoitusmäärät ja muuta tärkeää Joukkueharjoitusten määrä tulisi olla 2-3 kertaa viikossa Jäällä oikean luisteluasennon opettelu tärkeintä, peppu alhaalla ja pää ylhäällä Vanhemmat ovat tässä vaiheessa lapsen tärkeimmät valmentajat, joten vanhempien valmentaminen tärkeää. Kotiläksyt- joka viikko jokin opeteltava taito, jonka tekemistä vanhemmat valvovat, esim. haarahyppy, etuperin kuperkeikka, rytmissä hyppely tai pallon heittely seinää vasten. Päivittäinen aktiivinen ja monipuolinen liikunta tärkeää. Vanhemmat pitävät huolen ettei ns. ruutuaika ylitä 2 tuntia päivässä. Kavereiden kanssa leikkimistä ja pelaamista mahdollisimman paljon. Musiikin kuuntelu ja musiikin tahdissa tapahtuva liikkuminen ja leikkiminen on tärkeää. Hyvä rytmitaju antaa mahdollisuuden parempaan motoriikan oppimiseen ja helpottaa nopeuden harjoittamista.

3 8-10 IKÄVUODET Tärkeintä on monipuolinen liikkuminen, erilaisten pelien ja lajien harrastaminen. Vanhemmilla erittäin tärkeä rooli lapsen liikkumisen edistämisessä. Kuljeta, kannusta ja kustanna. Joukkueharjoitusten määrä noin 3-5 kertaa viikossa, kuitenkin siten ettei lapsen omaehtoinen liikkuminen ja kavereiden kanssa peuhaaminen vähene liikaa. Syytä kiinnittää huomiota ettei matkat harjoituksiin vie liiaksi aikaa- autossa istuminen on hukattua aikaa. Ruutuaika edelleen maksimissaan 2 tuntia päivässä Palaute lapsille valtaosiltaan kannustavaa ja kehuvaa, väärät suoritukset ja tekniikkavirheet kuitenkin korjataan jämptisti ja viipymättä. Vanhemmille ja lapsille annettavat kotiläksyt jatkuvat vaativammassa muodossa, esim., pallojen kanssa jonglööraaminen, hyppynarulla hyppiminen, lihaskuntoliikkeet jne. Monipuolinen ja terveellinen ravinto tärkeää sekä riittävä uni(noin 10 tuntia yössä).

4 Jääharjoittelu Selkeä pääpaino luistelussa, perusluistelu määrää paljon, etuperin ja takaperin kilometrejä. Luistelutekniikka harjoitukset; jarrutus, vauhtikäännös, laiturinkäännös, pakinkäännös, etuperin-takaperin ja takaperin-etuperinkäännökset. Myös muut perustaitoharjoitteet tulevat vahvasti mukaan. Syöttösyötönvastaanotto, kiekon hallinta, laukaus ja kaksinkamppailu pelaaminen. Erilaiset pelit ja pelaamisen opettelu toistuu myös jokaisessa harjoituksessa. Kannustetaan aktiiviseen peliin ja liikkeeseen- kukaan ei seisoskele eikä ole ulkopuolisena. Jokaisen lapsen varusteet oikeanlaiset ja kokoiset, ennenkaikkea luistimien tulee olla tukevat, jotta oikea luistelutekniikka on ylipäänsä mahdollista. Myös mailan pituuteen tulee kiinnittää huomiota oikean peliasennon mahdollistamiseksi. Jokaiseen harjoitustapahtumaan kuuluu myös oheisharjoittelu. Taito-,nopeus-,ketteryysharjoitukset ja erilainen pelaaminen tapahtuu ennen ja/tai jälkeen jään. Kannustetaan muiden lajien harrastamista liikunnan monipuolisuuden takaamiseksi. Ei tiettyjä pelipaikkoja vaan pääasia, että pelataan aktiivisesti.

5 11-13 IKÄVUODET Monipuolinen liikkuminen ja pelaaminen on tärkeää, vaikka jääkiekko ykköslajina, niin myös muiden lajien harrastaminen hyväksi. Ohjattu harjoitusmäärä kasvaa noin 4-6 kertaan viikossa. Omalla ajalla tapahtuvan liikunnan tulisi säilyä suurena. Joka päivä vähintään 2-3 tuntia aktiivista liikkumista. Harjoitukset samana päivänä eivät estä kaveriden kanssa liikkumista ja pelaamista eikä mahdollisia toisen lajin harjoituksia mikäli aikataulut sen sallivat. Lapsen sääntöjen noudattaminen ja ryhmässä toimiminen kehittyy, joten vaatimustasoa voi nostaa harjoituksissa. Myös realistisuus omaan tekemiseen kasvaa mahdollistaen enemmän kriittistä palautetta. Valtaosa palautteesta tulee kuitenkin olla kannustavaa ja kehuvaa. Kotiläksyjen antaminen jatkuu yhä vaativammassa muodossa painottuen vaativaan taito-nopeus harjoitteluun, lihaskuntoharjoituksiin ja venyttelyyn. Vanhemmilla on yhä tärkeä rooli lasten liikuttajina. Vanhemmat huolehtivat myös lasten oikeasta ravinnosta sekä riittävästä levosta. Urheileva lapsi tarvitsee noin 10 tuntia unta yössä. Myös riittävä proteiinien saanti varmistettava, jotta lapsen lihaksisto voi kehittyä optimaalisesti.

6 Jääharjoittelu Pääpaino lajitaidoissa ja pelaamisessa. Peliasento erityishuomion kohteena. Luistelu tärkein yksittäinen lajitaito. Määrää paljon, myös teho kasvaa. Paljon erilaisia pelejä ja pelaamista. Teemapelejä- monen maalin ja välineen pelejä. Selkeä painotus peliälyn kehittämiseen ja hahmotuskyvyn parantamiseen ja nopeuttamiseen. Pelaajille luodaan valmiiden toimintamallien sijasta ongelmatilanteita joita heidän täytyy ratkaista. Syöttäminen ja syötön vastaanotto( tavoite 200/harjoitus), kiekonhallinta vauhdissa ja laukominen (maalinteko tavoitteena) toistuvat jokaisessa harjoituksessa. Ennen ja jälkeen jokaista jääharjoitusta on oheiset. Teemoina taito, nopeus, ketteryys, liikkuvuus ja koordinaatio. Myös lihaskunto- ja venyttelyharjoituksia tehdään jään jälkeen. Paras tanoke-harjoitus on joku peli, esim., tossulätkä, käsipallo tai monen välineen pelit. Kannustetaan edelleen harrastamaan myös muita lajeja. Varmistetaan, että lapsilla on oikeanlaiset ja kokoiset jääkiekkovarusteet. Erityisesti luistimien tulee olla sopivat ja tukevat. Mailan tulee olla peliasentoon nähden oikean pituinen.

7 14-16 IKÄVUODET Jääkiekko selkeäksi ykköslajiksi. Muut lajit voivat tukea päälajia jos aikaa ja tahoa löytyy. Ohjattu harjoitusmäärä kasvaa edelleen ja voi olla vuodenajasta riippuen 4-8 kertaa viikossa. Jonain päivinä harjoituksia voi olla kahdesti, toinen harjoituksista jokin erikoistreeni, esim., puolustajien tehojää, koulun aamujää yms. Fyysisten ja henkisten ominaisuuksien selvä kehittyminen(murrosikä). Edelleen nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumista ja pelaamista kavereiden kanssa täytyy kannustaa. Nuoren käsitteellinen ajattelu ja realistisuus paranee ja kritiikin hyväksyntä ymmärretään. Kritiikki annetaan tekemiseen, ei persoonaan. Muuten paljon rohkaisua ja neuvoja. Kotiläksyt voivat olla monipuolisia tehtäviä jotka annetaan kokonaan nuorten huolehdittaviksi, esim., tunti squashia, rappusaskellukset ja pitkät venyttelyt kaverin kanssa vapaa päivänä. Vanhempien rooli yhä tärkeä muonittajina, levosta huolehtijoina sekä rajojen asettajina. Terveellinen monipuolinen ruokavalio ja unta vähintään 9 tuntia yössä. Muista riittävä proteiinien saanti, noin 3 grammaa/painokilo vuorokaudessa.

8 Harjoittelu Pelitaitoon ja älyyn yhä lisää huomiota. Taito kehittyy pelaamalla monipuolisesti eri pelejä. Huom! Monen maalin ja välineen pelit, eri lajin pelaaminen mm. rullakiekko. Fyysisistä ominaisuuksista erityishuomio liikenopeuteen, kimmoisuuten ja nopeusvoimaan. Liikkuvuus harjoitteet kuuluvat myös jokaiseen tapahtumaan. Voimaharjoittelu painojen kanssa alkaa- nostotekniikat opetellaan huolella. Painot kevyitä, joka mahdollistaa liikenopeuden pysymisen ripeänä- huom! Hitaaksi ei kannata harjoitella. Lihaskunto omalla kropalla, painimalla ja luistelemalla. Ennen ja jälkeen jään oheiset. Ennen liikkuvuus, nopeus, nopeusvoima, kimmoisuus ja jokin taitoharjoite. Jälkeen pelit ja liikkuvuus(venyttely/jooga/pilates). Jäätapahtumien määrä vähintään 5-6 kertaa/viikko. Jääharjoituksissa pääpaino pelitaidon oppimisessa ja luistelemisessa kiekon kanssa ja ilman kiekkoa. Syötön ja laukauksen(maalinteon) laatuun ja kiekonkäsittely taitoon keskitytään myös täsmäharjoitteilla. Jääharjoitusten lisäksi ainakin yksi erillinen oheinen/salivuoro, jossa harjoitellaan pelaamista(tossulätkä, sähly, koris jne.) ja tehdään taito-, nopeus-, liikkuvuus- ja voimaharjoitteita. Nuorta ohjataan yhä vahvemmin kohti urheilijan elämää- harjoittelu, ravinto ja lepo tasapainossa.

9 17-20 IKÄVUODET Nuoren itsenäiset periaatteet lisääntyvät. Tavoitteena huippu-urheilijan kilpailullinen ja itseluottamusta uhkuva mieli. Harjoittelun päämäränä on halu olla paras ja itsensä ja ominaisuuksiensa päivittäinen kehittäminen. Harjoitusmäärä kasvaa edelleen. Useana päivänä viikossa tulisi harjoitella kahdesti. Kokonaisvaltainen urheilijana eläminen. Ravinto, lepo ja harjoittelu tasapainossa. (Nuoren täytyy saada joskus viettää myös normaalin nuoren elämää kavereiden kanssa hauskanpito kuuluu asiaan.) Valmentajan tulee tukea nuoren uraa ja toimia henkisenä tukena myös kiekon ulkopuolisissa asioissa esim. opiskelu, armeija yms. Monipuolinen liikkuminen ja pelaaminen tärkeää. Kaikki pallopelit erittäin hyvää vapaa-ajan viettoa (squash paras peli jääkiekkoilijalle). Itsenäisyys ja omatoimisuus korostuvat, nuoren täytyy ottaa yhä enemmän vastuuta tekemisestään ja kehittymisestään.

10 HARJOITTELU Taidon hiominen pelitilanteisiin. Peliälyn, oikean tilanteiden hahmottamisen ja reagoinnin merkitys korostuu entisestään. Fyysisistä ominaisuuksista erityishuomio nopeusvoimaan, maksimivoimaan(oikeat suoritustekniikat), kimmoisuuteen ja kaksinkamppailuissa ja maalinteossa tarvittavaan räjähtävään voimaan.(plyometric-training) Painojen kanssa harjoitellessa ei junnaavaa liikettä vaan suoritustahti on aina vähintäänkin ripeä.( Maksimivoima harjoittelussa ei tarvitse käyttää max.painoja vaan toistonopeus maksimaalinen, esim. 3 toistoa painolla millä kyettäisiin tekemään 6 toistoa.) Ennen ja jälkeen jään oheiset. Panostetaan mainittuihin ominaisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Eri pelien pelaamista jatketaan( käsipallo, fudis, sähly, koris jne.). Jäällä pelitilanne pelaaminen ja henkilökohtainen taito keskeisiä kehityskohteita. Liikkuminen kiekon kanssa ja ilman kiekkoa maksimaalisella nopeudella ja ketteryydellä toistuu jokaisessa harjoituksessa. Palauttavat ja huoltavat harjoitukset tehdään yhdessä liikkuvuusharjoittelun kanssa joko omana harjoitteenaan tai pelien/treenien jälkeen. Kehitystä seurataan ja mitataan erilaisilla testeillä(liitolla testipaketti), ei kuitenkaan harjoitella testejä varten vaan jatkuvan kehityksen takia.