Hallitusohjelman verolinjausten. vaikutus kuntien verotuloihin

Transkriptio

1 Hallitusohjelman verolinjausten vaikutus kuntien verotuloihin Janne Huovari

2 2

3 Tutkimuksen on rahoittanut Kunnallisalan kehittämissäätiö Janne Huovari puh Pellervon taloustutkimus PTT Eerikinkatu HELSINKI

4 Sisällys Esipuhe 1. Yhteenveto Kiinteistöveron tuotto pois verotulojen tasauksesta Perusvähennyksen noston vaikutukset kuntien tuloihin Yhteisöveron kuntaosuuden korotuksen poistuminen Nimellisen ja todellisen kunnallisveroprosentin eron kaventaminen Lopuksi Lähteet Liite. Kuntakohtaiset laskelmat... 17

5 Esipuhe Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista. Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista. Tässä tutkimuksessa analysoidaan hallitusohjelman keskeisiä kuntatalouteen vaikuttavia veroratkaisuja kuntatalouden näkökulmasta. Tutkimuksessa tehdään laskelmat siitä, kuinka yksittäisten kuntien ja kuntaryhmien verotulojen, valtionapujen ja kuntien välisen tasauksen arvioidaan muuttuvan. Hallitusohjelman arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja määrällä, joka vastaisi keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 0,7 prosenttiyksikön laskua. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin varsin suuria. Pienimmillä verotulojen menetyksillä selviävät pääkaupunkiseudun kunnat ja Lappi: noin 0,4 prosenttiyksikköä. Maakuntakeskusten ulkopuolisissa Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan kunnissa verotulot vähenevät lähes 1,5 kunnallisveroprosenttiyksikön verran. Tutkimus on jatkoa Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemalle PTT:n tutkimukselle Kunnat verouudistuksen maksajina?. Tästä julkaisusta löytyvät käsillä olevan tutkimuksen yksityiskohdat ja PTT:n kuntatalouden mallin kuvaus. PTT kiittää lämpimästi asiamies Antti Mykkästä hyvästä yhteistyöstä. Kunnallisalan kehittämissäätiö on rahoittanut tutkimuksen. Helsingissä Pasi Holm toimitusjohtaja Pellervon taloustutkimus PTT

6 1. Yhteenveto Kataisen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin monista kuntien talouteen vaikuttavista toimenpiteistä. Tässä tarkastelussa on keskitytty hallitusohjelman verolinjauksiin ja nimenomaan hallitusohjelman keskeisten kuntatalouteen vaikuttavien veroratkaisujen arviointiin. Tutkimuksessa tehdään laskelmat yksittäisille kunnille ja kuntaryhmille. Valtion politiikkamuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin suhteutetaan niiden kunnallisveroprosenttiin. Tulokset kuvaavat siis sitä, kuinka suurta kunnallisveroprosentin muutosta veroratkaisujen aiheuttama verotulojen muutos vastaa. Laskelmia on aikaisemmin tehty myös julkaisussa Holm ja Huovari (2011). Tarkasteltavia veroratkaisuja ovat kiinteistöveron poisto valtionosuuksien tasausjärjestelmästä, perusvähennyksen nosto ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksen vaiheittainen poistuminen. Lisäksi on tarkasteltu hallitusohjelmassa esitettyä pyrkimystä kaventaa kunnallisveron nimellisen ja todellisen veroprosentin eroa siirtämällä verovähennyksiä kunnallisveroista valtion veroon. Tarkastellut verolinjaukset ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä ei muuta kuntasektorin verotuloja, mutta muuttaa yksittäisten kuntien verotuloja verotulojen tasauksen jälkeen. Perusvähennyksen korotus vähentää sekä koko kuntasektorin verotuloja että yksittäisten kuntien verotuloja. Korotus ei kuitenkaan muuta kuntien tuloja voimaantullessaan, koska verotulojen menetykset korvataan kunnille valtionosuuksissa. Yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen puolestaan vähentää kuntien verotuloja tulevina vuosina, mutta kyseessä on väliaikaiseksi tarkoitetun korotuksen vaiheittainen poistuminen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa korotusta jatkettiin kaksi ylimääräistä vuotta puolitettuna. Yhteensä muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 600 milj. eurolla, tämä vastaisi keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 0,7 prosenttiyksikön muutosta (Kuvio 1). Kuntien väliset erot ovat kuitenkin varsin suuria. Pienimmillä verotulojen menetyksillä selviävät pääkaupunkiseudun kunnat ja Lappi. Pääkaupunkiseudun kunnissa ja Lapin kunnissa keskimäärin Rovaniemeä lukuun ottamatta selvitään alle 0,4 kunnallisveroprosenttiyksikköä vastaavalla menetyksellä. Suhteellisesti pienempi menetys johtuu ennen kaikkea kiinteistöveron poistosta kuntien verotulojen tasauksesta. Nämä kunnat hyötyisivät selvästi tästä uudistuksesta. 1

7 Suurimmat verotulojen menetykset kokisivat keskusten ulkopuoliset kunnat, erityisesti muun kuin Etelä-Suomen ja Lapin keskusten ulkopuoliset kunnat. Maakuntakeskusta lukuun ottamatta keskimääräiset menetykset vastaavat Keski-Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa lähes 1,5 kunnallisveroprosenttiyksikön verotulojen menetystä. Suurimmat erot kuntien välillä johtuvat kiinteistöveron poistosta tasausjärjestelmästä, mutta nämä kunnat menettävät verotuloja myös muissa veroratkaisuissa keskimääräistä enemmän. Kuvio 1. Hallitusohjelmassa sovittujen toimenpiteiden vaikutus kuntien verotuloihin kunnallisveroprosentein. Kiinteistöveron poisto valtionosuuksien tasauksesta, perusvähennyksen korottaminen ja yhteisöveron korotuksen poistuminen. 2

8 2. Kiinteistöveron tuotto pois verotulojen tasauksesta Hallitusohjelmassa esitetään, että kiinteistöverot poistettaisiin verotulojen tasausjärjestelmästä. Verotulojen tasaus tehtäisiin tällöin siis ainoastaan kunnallisveron ja yhteisöveron perusteella. Toimenpiteellä hallitus pyrkii kasvattamaan kiinteistöverojen osuutta kuntien verotuloista. Hallitusohjelma: s.14 Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöverotuksen muutostarpeet, mm. maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen ja tuulivoimaloiden verokohtelu, selvitetään. Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. s.76 Hallitus tähtää siihen, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistövero siirretään verotulojen tasauksen ulkopuolelle. Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä vaikuttaa kuntiin hyvin eri tavalla (Kuvio 2). Selviä hyötyjiä ovat kunnat, joissa tonttien arvo on korkea ja kiinteistömassaa on paljon suhteessa väestöön, erityisesti pääkaupunkiseudun kunnat ja Lapin voimalaitoskunnat. Melko neutraali verotulovaikutus uudistuksella olisi muille suurille kaupungille ja Etelä-Savon mökkikunnille. Suurimpia häviäjiä olisivat keskusten ulkopuoliset kunnat, joissa tonttien arvo on alhainen ja kiinteistömassaa suhteellisen vähän. Helsinki ja Espoo saisivat uudistuksen myötä lisätuloja määrän, joka vastaisi kunnallisveroprosentin lähes 0,3 prosenttiyksikön korotusta. Osassa Lapin kuntia lisätulot vastaisivat keskimäärin jopa lähes puolen prosenttiyksikön korotusta. Osassa Keski- Pohjanmaan kuntia menetykset puolestaan vastaavat yli puolta prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentista. Uudistuksen ohjausvaikutus ei ole kovin tehokas, jos tavoitteena on kiinteistöveroprosenttien nousu. Niillä kunnilla, jotka menettävät tuloja on toki paine kerätä lisätuloja veroprosentteja nostamalla, mutta uudistus ei millään tavalla ohjaa tätä painetta kiinteistöverotukseen. Samaan aikaan uudistus vähentää osalta kuntia painetta nostaa veroprosentteja, myös kiinteistöveroprosentteja. 3

9 Kuvio 2. Kiinteistöveron poisto verotulojen tasausjärjestelmästä. Vaikutus kuntien verotuloihin kunnallisveroprosentein ilmoitettuna. Ohjausvaikutus ei myöskään kohdistu erityisen hyvin niihin kuntiin, joissa nyt on alhainen kiinteistöveroprosentti (Kuvio 3). Niissä kunnissa, jotka menettävät eniten, on keskimääräistä lievempi kiinteistöverotus, mutta kaikkein lievin on niissä kunnissa, jotka voittavat eniten. Kiinteistöveroprosenttien keskimääräiset erot uudistuksen voittajien ja häviäjien välillä ovat kuitenkin käytännössä hyvin marginaalisia. Uudistus ei sinällään lisää kiinteistöverotuksen houkuttelevuutta kuntien verotulolähteenä. Kuntien verotulojen tasauksella pyritään tasoittamaan kuntien tulopohjan eroista johtuvia eroja kuntien verotuloissa, eikä suoraan eroja kuntien verotuloissa. Nykyisessä verotulojen tasauksessa kunnille lasketaan laskennalliset verotulot asukasta kohden 4

10 käyttäen koko maan keskimääräisiä veroprosentteja tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa. Jos kuntien laskennalliset verotulot jäävät alle 91,86 prosenttiin keskimääräisistä verotuloista, saavat kunnat verotulojen tasausta erotuksen verran. Jos taas kuntien laskennalliset verotulot ovat suuremmat kuin tasausraja, tehdään kunnille ylimenevältä osalta 37 prosentin tasausvähennys. Kunnan omilla veroprosenttipäätöksillä ei ole siis vaikutusta tasauksen määrään nykyisessäkään mallissa. Arviolaskelma on tehty vuoden 2009 verotustiedoin, mutta käyttämällä vuoden 2011 kiinteistöveroprosentteja. 0,8 Keskimääräinen kiinteistöveroprosentti 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 < -0,25-0, ,25 > 0,25 Verotulojen menetys suhteessa kunnallisveroprosenttiin Kuvio 3. Kuntien painotetut kiinteistöveroprosentit sen mukaan luokiteltuina kuinka paljon kunnat menettävät verotuloja, jos kiinteistövero poistetaan verotulojen tasausjärjestelmästä. Verotulojen muutos on ilmoitettu vastaavana kunnallisveroprosentin muutoksena. 5

11 3. Perusvähennyksen noston vaikutukset kuntien tuloihin Hallitusohjelmassa on esitetty kunnallisveron perusvähennyksen ja työtulovähennyksen nostamista siten, että kummankin verotuloja vähentävä vaikutus olisi 200 milj. euroa. Perusvähennyksellä alennetaan kaikkein pienituloisimpien verotusta ja työtulovähennyksellä taas keskituloisten verotusta. Koska pienituloisimmat eivät maksa valtionveroa voidaan heidän verotukseensa vaikuttaa lähinnä vain kuntaverotuksella ja nimenomaan perusvähennyksellä, joka tehdään kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta kaikkien muiden vähennysten jälkeen. Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtionveroista, mutta siltä osin kun vähennys ylittää valtionveron määrän, niin vähennys tehdään myös kunnallisverosta. Työtulovähennyksen noston vaikutus kuntien verotuloihin on kuitenkin vain noin kymmenys samansuuruisen perusvähennyksen noston vaikutuksesta. Tässä ei työtulovähennyksen noston vaikutusta pienuutensa takia ole laskettu. Tuloja kunnat eivät vähennysten korottamisen yhteydessä menetä, sillä hallitusohjelman mukaan verotulojen menetykset kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta. Kuntien kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää saavatko ne tulonsa omien verotulojensa kautta vai valtion päättämien valtionosuuksien kautta. Vähennysten kasvattaminen pienentää koko ajan kuntien veropohjaa ja lisää kuntien riippuvuutta valtion rahoituksesta. Hallitusohjelma: s.12 Perusturvan varassa olevien ja pieniä ansiotuloja saajien verotusta kevennetään parantamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. s. 80 Kunnallisverotuksen perusvähennys milj. euroa Työtulovähennys milj. euroa Kunnallisveron perusvähennyksen 200 miljoonan verotulovaikutus vastaa perusvähennyksen enimmäismäärän korottamista noin eurosta 3000 euroon. Toisaalta 200 miljoonan verotulonmenetys vastaa keskimäärin reilua 0,2 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa (Kuvio 4). Perusvähennyksen korottaminen kohtelee suurinta osaa kuntia melko samalla tavalla, mutta ääripäiden välillä on melko suuria eroja. Pienimmillä verotulojen menetyksillä 6

12 selviävät pääkaupunkiseudun kunnat. Espoon ja Helsingin verotulojen menetys vastaa vajaan 0,15 prosenttiyksikön muutosta niiden kunnallisveroprosentissa. Kainuussa verotulot vähenevät jopa yli 0,4 kunnallisveroprosenttiyksikön verran ennen verotulojen tasausta ja tasaus huomioon ottaenkin yli 0,3 kunnallisveroprosenttiyksikön verran. Kaiken kaikkiaan suurimmat verotulojen menetykset koskevat pienempiä kuntia kun taas suuret kaupungit selviävät pienemmillä menetyksillä. Kuvio 4. Perusvähennyksen nosto 3000 euroon. Vaikutus kuntien verotuloihin kunnallisveroprosentein ilmoitettuna. 7

13 4. Yhteisöveron kuntaosuuden korotuksen poistuminen Finanssikriisin aikana kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin vuosiksi Hallitusohjelmassa korotusta päätettiin jatkaa 5 prosenttiyksikön suuruisena vuosille 2012 ja Vuonna 2014 korotus poistuu siis kokonaan. Hallitusohjelma: s. 76 Kuntien yhteisövero-osuus maksetaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2012 ja Yhteisöverojen määrä kasvoi viime vuonna noin 30 % ja tänä vuonna kasvu tulee olemaan luultavasti noin 20 % (Kuvio 5). Nopea kasvu johtuu palautumisestafinanssikriisistä. Ensi vuodesta eteenpäin kasvu on keskimäärin selvästi maltillisempaa. Koska koko korotus on tänä vuonna edelleen voimassa, saavat kunnat yhteisöverotuloja noin 1,8 miljardia euroa eli enemmän kuin parhaana vuonna 2007 ennen finanssikriisiä (Kuvio 6). Tulevina vuosina korotuksen pienentyminen 2012 ja poistuminen 2014 laskevat kuntien yhteisöverotuloja, vaikka yhteisöverotulot kokonaisuudessa kasvavat. Vuosina 2014 ja 2015 korotuksen poistumisen jälkeen kuntien yhteisövero tulot ovat suunpiirtein samalla tasolla kuin ennen korotusta. Korotus on toiminut siis varsin hyvänä puskurina ja vaimentanut finanssikriisin vaikutusta kuntien talouteen. Kuntien näkökulmasta korotuksen poistuminen aiheuttaa kuitenkin paineita nostaa muuta verotusta, sillä menot kasvavat koko ajan. 8

14 e 12e 13e 14e 15e Yhteisöverot yhteensä Kuntien yhteisöverot Kuvio 5. Yhteisöverot , 1000 milj.. Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT e 12e 13e 14e 15e Ilman korotusta Korotus Kuvio 6. Kuntien yhteisöverot, kuntien osuuden korotuksen vaikutus. Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT. Laskelmassa muutos on laskettu kuntien veroprosentin korottamispaineiden kannalta hallituskauden aikana. Käytännössä laskelma on tehty vuoden 2009 verotiedoilla olettamalla, että yhteisöverotulo-osuus laskee 10 prosenttiyksiköllä. Tämä ei kuvaa todellista verotulojen pienenemistä, sillä yhteisöveron kokonaistuotto kasvaa samaan aikaan. Laskelma kuvaa kuitenkin veroperusteiden muuttumisen aiheuttamaa veronmenetystä ja kuntien välisiä eroja muutoksesta. 9

15 Eniten verotuloja yhteisövero-osuuden korotuksen poistumisesta menettävät raskaan teollisuuden sijaintipaikkakunnat sekä Helsinki ja Espoo. Suurimmat menetykset ovat Kokkolassa ja vastaavat suuruudeltaan lähes 0,9 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa ennen verotulojen tasausta ja noin 0,7 tasauksen jälkeen. Keskimäärin kunnat menettävät verotuloja noin 0,5 kunnallisveroprosenttiyksiön verran. Kuvio 7. Arvio kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen poistumisen vaikutuksesta kokonaisuudessaan. Vaikutus kuntien verotuloihin kunnallisveroprosentein ilmoitettuna. 10

16 5. Nimellisen ja todellisen kunnallisveroprosentin eron kaventaminen Kunnallisveron todellinen veroprosentti ei ole sama kuin nimellinen veroprosentti. Kunnallisverotukseen vaikuttavat vähennykset alentavat kunnallisveron todellista veroprosenttia noin 4,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 nimellinen keskimääräinen veroprosentti oli 18,59 prosenttia, mutta todellinen vain 14,38 prosenttia (Kuvio 8). Nimellinen veroprosentti ei myöskään kerro kovin paljon kunnan todellisesta veroasteesta. Kaikilla Manner-Suomen neljän alhaisimman todellisen veroasteen alueilla on nimellinen veroprosentti selvästi keskimääräistä korkeampi. Osa kunnista joutuukin pitämään korkeaa veroprosenttia sen takia, että vähennykset syövät niin paljon kunnan verotuloja. Hallitusohjelmassa on linjattu, että verovähennyksiä pyritään vähentämään kunnallisverotuksessa niin, että nimellisen ja todellisen veroprosentin ero kaventuisi. Seuraavassa on pohdittu tapoja eron pienentämiseksi. Ongelma on, että suurin osa kunnallisverotuksen vähennyksistä vaikuttaa pienituloisiin, jotka eivät maksa valtionveroja. Tällöin vähennyksien siirtäminen kunnilta valtiolle on vaikeaa. Hallitusohjelma: s. 76 Kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. Veromuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Vähennykset aiheuttavat yhteensä noin 4,2 prosenttiyksikön eli 4,4 mrd. euron verotulojen menetykset kunnille.nimellisen ja todellisen eroon vaikuttavat eniten: %-yksikköä milj. Luonnolliset vähennykset eli tulonhankkimisvähennykset 1, Ansiotulovähennys 1, Eläketulovähennys 0,

17 Vantaa Porvoo Rovaniemi Muu Kymenlaakso Kokkola Vaasa Espoo Muu Uusimaa Mikkeli Muu Lappi Kouvola Lahti Kajaani Seinäjoki Muu Pohjois-Pohjanmaa Muu Pirkanmaa Kuopio Muu Itä-Uusimaa Lappeenranta Muu Päijät-Häme Koko maa Jyväskylä Oulu Muu Kanta-Häme Helsinki Joensuu Tampere Muu Pohjanmaa Muu Keski-Suomi Muu Satakunta Pori Turku Muu Etelä-Savo Muu Pohjois-Karjala Muu Etelä-Karjala Hämeenlinna Muu Varsinais-Suomi Muu Keski-Pohjanmaa Muu Pohjois-Savo Muu Etelä-Pohjanmaa Muu Kainuu Ahvenenmaa 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Todellinen veroprosentti Vähennykset Kuvio 8. Kuntaverotuksen todellinen veroaste ja vähennykset kuntaluokittain, Maakunnan keskuskunta ja muut kunnat. Palkit yhdessä kuvaavat nimellistä veroastetta. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2011). Vähennyksiä tehdään sekä tulosta että verosta. Verosta tehtävien vähennysten rasitetta ei voida missään tapauksessa siirtää, koska ne tehdään joka tapauksessa ensisijaisesti valtionveroista. Tuloista tehtävien vähennysten kuntien rasitetta valtiolle voidaan potentiaalisesti siirtää ainoastaan niissä tuloluokissa, joissa maksetaan valtionveroja. Käytännössä näissä veroluokissa luonnollisten vähennysten lisäksi ainoastaan ansiotulovähennyksellä on merkitystä (Kuvio 10). 12

18 Nimellisen ja todellisen veroasteen eroa voidaan kaventaa pääasiassa vain ansiotulovähennystä pienentämällä. Ansiotulovähennyksen osuus nimellisen ja todellisen 4,2 prosenttiyksikön (2009) erosta on 1,1 prosenttiyksikköä eli 1,2 mrd. euroa. Kunnallisveron rasitteen määrä voidaan kuitenkin pienentää vain niissä tuloluokissa, joissa maksetaan myös valtionveroa, ja koko määrällään vain niissä tuloluokissa, joissa valtion verot ovat ansiotulovähennyksen kunnallisveron veronmenetystä suuremmat (Kuvio 11). Käytännössä siis ansiotulovähennyksen rasitteesta voitaisiin siirtää noin puolet valtionverotukseen vaikuttamatta veronmaksajien maksamiin veroihin. Ansiotulovähennys voitaisiin korvata työtulovähennyksellä, joka vähennetään ensisijaisesti valtion veroista. Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä ei kuitenkaan kavenna eroa koko ansiotulovähennyksen osuuden verran. Koska työtulovähennys tehdään valtionveroista ylimenevältä osalta myös kuntaveroista, kasvaisi työtulovähennyksen määrä kuntaverotuksessa. Vaikka ansiotulovähennyksen korvaaminen kokonaan työtulovähennyksellä yksinkertaistaa verotuksen vähennyksiä, monimutkaistaa se kuntaverojen laskentaa, sillä kunnallisverot olisivat entistä enemmän riippuvaisia valtionverotuksen veropäätöksistä. Jos valtionverotuksen verotaulukoita alennetaan ja vähennetään valtionveroja, lisääntyvät verosta tehtävien vähennysten määrä kunnallisverotuksessa. 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Muut vähennykset veroista k- verotuksessa Työtulovähennys Muut vähennykset ansiotuloista k- verotuksessa Eläketulovähennys Perusvähennys Ansiotulovähennys Luonnolliset vähennykset ansiotuloista Todellinen veroprosentti Valtion efektiivien tuloveroprosentti Kuvio 9. Kuntaverotuksen todelliseen veroasteeseen vaikuttavat vähennykset tuloluokkittain. Koko maa Lähde: Suomen virallinen tilasto (2011). 13

19 600 milj. 20 % 18 % Muut vähennykset veroista k- 500 verotuksessa 16 % % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Muut vähennykset ansiotuloista k- verotuksessa Työtulovähennys Eläketulovähennys Perusvähennys Ansiotulovähennys Luonnolliset vähennykset ansiotuloista Valtion tuloveron todellinen veroprosentti (oik.) Kuvio 10. Vähennyksistä aiheutuvat tulonmenetykset kunnille tuloluokittain koko maassa 2009, milj.. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2011) milj Kaikki vähennykset tuloista k-verotuksessa Ansiotulovähennys Valtionverot ansiotuloista Kuvio 11. Kunnallisveron tulovähennysten aiheuttama veronmenetys ja valtionverot tuloluokittain koko maassa 2009, milj.. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2011). 14

20 6. Lopuksi Tutkimuksessa Kunnat verouudistuksen maksajina? on esitetty yksityiskohtainen kuvaus PTT:n kuntatalouden mallista ja käsillä olevan tutkimuksen yksityiskohdista. Arviot veromuutosten kuntakohtaisista vaikutuksista perustuvat PTT:n kuntien verotulojen laskentakehikkoon, jossa on käytetty kunnittaisia tietoja niiden tuloista ja kunnallisveroista, kiinteistöjen arvoista ja yhteisöveroista. Kuntien kiinteistöveron muutokset on laskettu kuntien tulo- ja vähennysperusteiden jakaumien perusteella. Laskennassa käytetyt jakaumat on estimoitu Tilastokeskuksen tietokannasta Veronalaiset tulot vuonna 2009 tuloluokittain. Estimoinnissa on käytetty julkaistuja tietoja tarkempaa jaottelua sekä tuloluokkien että vähennysten osalta. Tulo- ja vähennysperusteiden jakaumien sekä vero- ja vähennysperusteiden muutosten avulla on laskettu vaikutukset kuntien tuloveroihin. Tulo- ja vähennystiedot ovat tuoreimmalta tilastovuodelta eli Keskeisimmät veroperusteet on sen sijaan päivitetty vastaamaan nykyistä tilannetta. Vaikka itse tulotiedot ovatkin muutaman vuoden takaa, arviot prosentuaalisista muutoksista kuntien verotuloissa vastaavat melko hyvin tilannetta, jos veromuutokset tehtäisiin nyt. Kiinteistöverotuksen osalta arviot perustuvat Verohallinnon tietoihin kiinteistöjen arvoista vuonna 2009 ja vuoden 2010 kiinteistöveroprosentteihin. Tiedot kuntien yhteisövero-osuuksista ovat niin ikään vuodelta

21 7. Lähteet Holm, Pasi ja Huovari, Janne, Kunnat verouudistuksen maksajina? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 63. Suomen virallinen tilasto (SVT), Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].Saantitapa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, Valtionneuvoston kanslia. 16

22 Liite. Kuntakohtaiset laskelmat. Verotulojen muutos suhteutettuna kunnallisveroprosenttiin. Prosenttiluku kuvaa, sitä miten suuri kunnallisveroprosentin muutos aiheuttaisi vastaavan muutoksen kunnan verotuloissa. Kuntanumero Kunta Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Tasaus Yhteensä Koko maa -0,20 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,70 % 5 Alajärvi -0,40 % -0,60 % 0,00 % -0,50 % -1,60 % 9 Alavieska -0,40 % -0,20 % 0,00 % -1,40 % -2,10 % 10 Alavus -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,50 % 15 Artjärvi - Artsjö -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,70 % -1,50 % 16 Asikkala -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,10 % -0,60 % 18 Askola -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,50 % -1,00 % 19 Aura -0,20 % -0,20 % 0,00 % -1,00 % -1,40 % 20 Akaa -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,40 % 46 Enonkoski -0,40 % -0,80 % 0,00 % 0,10 % -1,10 % 47 Enontekiö - Enontekis -0,50 % -0,40 % 0,00 % 0,50 % -0,40 % 49 Espoo - Esbo -0,10 % -0,70 % 0,00 % 0,40 % -0,40 % 50 Eura -0,30 % -0,30 % 0,00 % 0,20 % -0,40 % 51 Eurajoki - Euraåminne -0,20 % -0,20 % 0,00 % 0,10 % -0,30 % 52 Evijärvi -0,50 % -0,40 % 0,00 % -0,50 % -1,40 % 61 Forssa -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -0,90 % 69 Haapajärvi -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,90 % -1,70 % 71 Haapavesi -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,90 % -1,70 % 72 Hailuoto - Karlö -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,70 % -1,10 % 74 Halsua -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,40 % -1,50 % 75 Hamina - Fredrikshamn -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 77 Hankasalmi -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,60 % -1,50 % 78 Hanko - Hangö -0,20 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,80 % 79 Harjavalta -0,20 % -2,50 % 0,00 % 0,70 % -2,00 % 81 Hartola -0,50 % -0,90 % 0,00 % 1,10 % -0,30 % 82 Hattula -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,30 % -0,60 % 84 Haukipudas -0,20 % -0,10 % 0,00 % -1,00 % -1,40 % 86 Hausjärvi -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,20 % 90 Heinävesi -0,50 % -1,30 % 0,00 % 0,60 % -1,10 % 91 Helsinki - Helsingfors -0,10 % -0,60 % 0,00 % 0,30 % -0,40 % 92 Vantaa - Vanda -0,20 % -0,40 % 0,00 % 0,10 % -0,40 % 95 Himanka -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,60 % 97 Hirvensalmi -0,50 % -0,80 % 0,00 % 2,10 % 0,80 % 98 Hollola -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,40 % -0,90 % 99 Honkajoki -0,50 % -0,70 % 0,00 % -0,20 % -1,40 % 102 Huittinen -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,60 % -1,30 % 103 Humppila -0,50 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,60 % 105 Hyrynsalmi -0,50 % -0,70 % 0,00 % -0,20 % -1,50 % 106 Hyvinkää - Hyvinge -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,80 % -1,40 % 109 Hämeenlinna - Tavastehus -0,20 % -0,40 % 0,00 % 0,00 % -0,60 % 111 Heinola -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,00 % -0,70 % 139 Ii -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,30 % 140 Iisalmi - Idensalmi -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,30 % -1,00 % 142 Iitti -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,00 % -0,70 % 143 Ikaalinen - Ikalis -0,30 % -0,50 % 0,00 % 0,20 % -0,60 % 145 Ilmajoki -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,90 % -1,40 % 146 Ilomantsi - Ilomants -0,50 % -1,10 % 0,00 % 0,30 % -1,30 % 148 Inari - Enare -0,30 % -0,60 % 0,00 % 0,40 % -0,50 % 17

23 149 Inkoo - Ingå -0,20 % -0,60 % 0,00 % 0,20 % -0,60 % 151 Isojoki - Storå -0,60 % -0,70 % 0,00 % -0,50 % -1,80 % 152 Isokyrö - Storkyro -0,40 % -0,30 % 0,00 % -1,00 % -1,70 % 153 Imatra -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 164 Jalasjärvi -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,80 % -1,60 % 165 Janakkala -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,70 % 167 Joensuu -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -0,90 % 169 Jokioinen - Jockis -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,80 % -1,40 % 171 Joroinen - Jorois -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,30 % 172 Joutsa -0,50 % -0,70 % 0,00 % 0,30 % -0,90 % 174 Juankoski -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,40 % 176 Juuka -0,40 % -1,00 % 0,00 % 0,00 % -1,50 % 177 Juupajoki -0,40 % -0,60 % 0,00 % -0,10 % -1,10 % 178 Juva -0,40 % -0,80 % 0,00 % -0,10 % -1,30 % 179 Jyväskylä -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 181 Jämijärvi -0,50 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,50 % 182 Jämsä -0,20 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,80 % 186 Järvenpää - Träskända -0,10 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,50 % 202 Kaarina - S:t Karins -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 204 Kaavi -0,50 % -0,80 % 0,00 % -0,30 % -1,60 % 205 Kajaani - Kajana -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,90 % 208 Kalajoki -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,20 % 211 Kangasala -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 213 Kangasniemi -0,50 % -0,90 % 0,00 % 0,70 % -0,80 % 214 Kankaanpää -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,40 % -1,10 % 216 Kannonkoski -0,60 % -1,10 % 0,00 % 0,60 % -1,00 % 217 Kannus -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,40 % 218 Karijoki - Bötom -0,50 % -0,40 % 0,00 % -0,90 % -1,80 % 223 Karjalohja - Karislojo -0,30 % -0,30 % 0,00 % 1,40 % 0,90 % 224 Karkkila - Högfors -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,60 % -1,10 % 226 Karstula -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,10 % -1,30 % 227 Karttula -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,40 % 230 Karvia -0,50 % -0,60 % 0,00 % -0,60 % -1,70 % 231 Kaskinen - Kaskö -0,20 % -3,10 % 0,00 % 1,40 % -1,90 % 232 Kauhajoki -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,60 % -1,40 % 233 Kauhava -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,30 % 235 Kauniainen - Grankulla -0,10 % -0,10 % 0,00 % 0,20 % 0,00 % 236 Kaustinen - Kaustby -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,40 % 239 Keitele -0,40 % -0,80 % 0,00 % 0,10 % -1,10 % 240 Kemi -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 241 Keminmaa -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 244 Kempele -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 245 Kerava - Kervo -0,10 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,50 % 246 Kerimäki -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,30 % -1,20 % 248 Kesälahti -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,00 % -1,10 % 249 Keuruu -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,20 % -1,10 % 250 Kihniö -0,40 % -0,80 % 0,00 % -0,10 % -1,30 % 254 Kiikoinen -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,70 % 255 Kiiminki -0,20 % -0,10 % 0,00 % -1,10 % -1,30 % 256 Kinnula -0,60 % -0,80 % 0,00 % -0,40 % -1,90 % 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt -0,10 % -0,30 % 0,00 % 0,00 % -0,40 % 260 Kitee -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,30 % 261 Kittilä -0,30 % -0,50 % 0,00 % 1,90 % 1,10 % 263 Kiuruvesi -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,80 % -1,80 % 265 Kivijärvi -0,50 % -1,30 % 0,00 % 0,80 % -1,00 % 271 Kokemäki - Kumo -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -1,00 % 272 Kokkola - Karleby -0,30 % -0,90 % 0,00 % 0,00 % -1,10 % 273 Kolari -0,40 % -0,30 % 0,00 % 2,80 % 2,00 % 275 Konnevesi -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,20 % -1,30 % 276 Kontiolahti -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,80 % -1,30 % 280 Korsnäs -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,30 % -0,80 % 283 Hämeenkoski -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,40 % 18

24 284 Koski Tl -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,50 % -1,30 % 285 Kotka -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,20 % -0,80 % 286 Kouvola -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -0,80 % 287 Kristiinankaupunki - Kristinestad -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 288 Kruunupyy - Kronoby -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,30 % 289 Kuhmalahti -0,40 % -0,50 % 0,00 % 0,40 % -0,60 % 290 Kuhmo -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,70 % -1,90 % 291 Kuhmoinen -0,50 % -0,80 % 0,00 % 3,60 % 2,20 % 297 Kuopio -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 300 Kuortane -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,40 % -1,10 % 301 Kurikka -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,70 % -1,60 % 304 Kustavi - Gustavs -0,50 % -0,40 % 0,00 % 4,10 % 3,20 % 305 Kuusamo -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,60 % -0,20 % 309 Outokumpu -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,50 % -1,40 % 310 Kylmäkoski -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,50 % -1,20 % 312 Kyyjärvi -0,40 % -1,30 % 0,00 % 0,20 % -1,50 % 316 Kärkölä -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,50 % -1,30 % 317 Kärsämäki -0,60 % -0,30 % 0,00 % -1,20 % -2,10 % 319 Köyliö - Kjulo -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,30 % 320 Kemijärvi -0,40 % -0,30 % 0,00 % 0,30 % -0,40 % 322 Kemiönsaari - Kimitoön -0,40 % -0,40 % 0,00 % 0,50 % -0,30 % 398 Lahti - Lahtis -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,00 % -0,70 % 399 Laihia - Laihela -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,40 % 400 Laitila -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -1,00 % 402 Lapinlahti -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,80 % -1,50 % 403 Lappajärvi -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,20 % 405 Lappeenranta - Villmanstrand -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 407 Lapinjärvi - Lappträsk -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,80 % -1,50 % 408 Lapua - Lappo -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,30 % 410 Laukaa -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,70 % -1,20 % 413 Lavia -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,50 % 416 Lemi -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,60 % -1,10 % 418 Lempäälä -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,50 % 420 Leppävirta -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,40 % -1,10 % 421 Lestijärvi -0,50 % -1,10 % 0,00 % 0,60 % -1,00 % 422 Lieksa -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,00 % -1,10 % 423 Lieto - Lundo -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 424 Liljendal -0,40 % -0,60 % 0,00 % -0,70 % -1,70 % 425 Liminka - Limingo -0,20 % -0,10 % 0,00 % -1,40 % -1,70 % 426 Liperi -0,30 % -0,20 % 0,00 % -1,00 % -1,50 % 430 Loimaa -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,50 % -1,20 % 433 Loppi -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,90 % 434 Loviisa - Lovisa -0,30 % -1,20 % 0,00 % 0,60 % -0,90 % 435 Luhanka -0,60 % -0,90 % 0,00 % 1,50 % 0,10 % 436 Lumijoki -0,30 % -0,10 % 0,00 % -1,50 % -1,90 % 440 Luoto - Larsmo -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,80 % -1,30 % 441 Luumäki -0,30 % -0,70 % 0,00 % 0,30 % -0,70 % 442 Luvia -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,30 % -0,80 % 444 Lohja - Lojo -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,50 % 445 Länsi-Turunmaa - Väståboland -0,20 % -0,20 % 0,00 % 0,10 % -0,40 % 475 Maalahti - Malax -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,90 % 476 Maaninka -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,60 % 480 Marttila -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,40 % 481 Masku -0,10 % -0,30 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 483 Merijärvi -0,40 % -0,30 % 0,00 % -1,80 % -2,40 % 484 Merikarvia - Sastmola -0,30 % -0,50 % 0,00 % 0,20 % -0,70 % 489 Miehikkälä -0,50 % -0,80 % 0,00 % -0,40 % -1,70 % 491 Mikkeli - S:t Michel -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,90 % 494 Muhos -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,40 % -1,00 % 495 Multia -0,50 % -1,50 % 0,00 % 0,30 % -1,70 % 19

25 498 Muonio -0,40 % -0,40 % 0,00 % 0,70 % -0,10 % 499 Mustasaari - Korsholm -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,70 % 500 Muurame -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,70 % 503 Mynämäki -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,80 % -1,20 % 504 Myrskylä - Mörskom -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,80 % -1,60 % 505 Mäntsälä -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,40 % -0,80 % 507 Mäntyharju -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,80 % -0,30 % 508 Mänttä-Vilppula -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,20 % -0,80 % 529 Naantali - Nådendal -0,10 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -0,70 % 531 Nakkila -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,70 % -1,20 % 532 Nastola -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -0,80 % 534 Nilsiä -0,50 % -0,50 % 0,00 % 1,00 % 0,00 % 535 Nivala -0,40 % -0,20 % 0,00 % -1,10 % -1,70 % 536 Nokia -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,20 % -0,70 % 537 Noormarkku -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,70 % -1,30 % 538 Nousiainen - Nousis -0,20 % -0,20 % 0,00 % -1,00 % -1,30 % 540 Nummi-Pusula -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 541 Nurmes -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,30 % -1,50 % 543 Nurmijärvi -0,10 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,50 % 545 Närpiö - Närpes -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 559 Oravainen - Oravais -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -1,00 % 560 Orimattila -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,20 % 561 Oripää -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,20 % -1,10 % 562 Orivesi -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -1,00 % 563 Oulainen -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,80 % -1,50 % 564 Oulu - Uleåborg -0,20 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -0,80 % 567 Oulunsalo -0,20 % -0,10 % 0,00 % -0,90 % -1,20 % 576 Padasjoki -0,40 % -0,80 % 0,00 % 0,90 % -0,20 % 577 Paimio - Pemar -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -0,70 % 578 Paltamo -0,50 % -0,40 % 0,00 % -0,30 % -1,20 % 580 Parikkala -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,40 % -1,30 % 581 Parkano -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,00 % -1,10 % 583 Pelkosenniemi -0,60 % -0,70 % 0,00 % 3,30 % 2,10 % 584 Perho -0,40 % -0,60 % 0,00 % -1,10 % -2,10 % 585 Pernaja -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 588 Pertunmaa -0,60 % -1,00 % 0,00 % 0,90 % -0,70 % 592 Petäjävesi -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,90 % -1,60 % 593 Pieksämäki -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,50 % -1,20 % 595 Pielavesi -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,40 % -1,50 % 598 Pietarsaari - Jakobstad -0,20 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -0,80 % 599 Pedersören kunta - Pedersöre -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,80 % -1,50 % 601 Pihtipudas -0,50 % -0,80 % 0,00 % -0,40 % -1,70 % 604 Pirkkala - Birkala -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,50 % 607 Polvijärvi -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,80 % -1,80 % 608 Pomarkku - Påmark -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,60 % -1,30 % 609 Pori - Björneborg -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 611 Pornainen - Borgnäs -0,20 % -0,10 % 0,00 % -0,90 % -1,20 % 614 Posio -0,60 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -1,10 % 615 Pudasjärvi -0,50 % -0,70 % 0,00 % -0,10 % -1,30 % 616 Pukkila -0,30 % -0,30 % 0,00 % -1,00 % -1,60 % 618 Punkaharju -0,40 % -0,80 % 0,00 % 0,90 % -0,30 % 619 Punkalaidun -0,40 % -0,30 % 0,00 % -1,00 % -1,80 % 620 Puolanka -0,60 % -1,10 % 0,00 % 0,30 % -1,40 % 623 Puumala -0,40 % -1,30 % 0,00 % 3,30 % 1,50 % 624 Pyhtää - Pyttis -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 625 Pyhäjoki -0,40 % -0,20 % 0,00 % -1,10 % -1,70 % 626 Pyhäjärvi -0,50 % -1,90 % 0,00 % 0,50 % -2,00 % 630 Pyhäntä -0,50 % -0,90 % 0,00 % -0,10 % -1,50 % 631 Pyhäranta -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,40 % -0,90 % 635 Pälkäne -0,30 % -0,30 % 0,00 % 0,00 % -0,60 % 636 Pöytyä -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,70 % -1,40 % 638 Porvoo - Borgå -0,20 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -0,90 % 20

26 678 Raahe - Brahestad -0,20 % -1,20 % 0,00 % 0,10 % -1,30 % 680 Raisio - Reso -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,50 % 681 Rantasalmi -0,50 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -1,10 % 683 Ranua -0,50 % -0,30 % 0,00 % -1,10 % -1,90 % 684 Rauma - Raumo -0,20 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,80 % 686 Rautalampi -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,20 % -1,30 % 687 Rautavaara -0,60 % -1,90 % 0,00 % 0,60 % -1,90 % 689 Rautjärvi -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,50 % -1,20 % 691 Reisjärvi -0,40 % -0,20 % 0,00 % -1,30 % -1,90 % 694 Riihimäki -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 696 Ristiina -0,30 % -1,10 % 0,00 % 1,00 % -0,30 % 697 Ristijärvi -0,50 % -0,80 % 0,00 % 0,60 % -0,80 % 698 Rovaniemi -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 700 Ruokolahti -0,30 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,80 % 701 Ruotsinpyhtää -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -0,90 % 702 Ruovesi -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,50 % -0,60 % 704 Rusko -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,70 % 707 Rääkkylä -0,60 % -0,50 % 0,00 % -0,50 % -1,50 % 710 Raasepori - Raseborg -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 729 Saarijärvi -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,50 % -1,40 % 732 Salla -0,60 % -0,60 % 0,00 % -0,30 % -1,40 % 734 Salo -0,20 % -2,00 % 0,00 % 0,50 % -1,70 % 738 Sauvo - Sagu -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,50 % -1,00 % 739 Savitaipale -0,40 % -0,60 % 0,00 % 0,50 % -0,40 % 740 Savonlinna - Nyslott -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,90 % 742 Savukoski -0,60 % -1,70 % 0,00 % 1,00 % -1,30 % 743 Seinäjoki -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,10 % -0,70 % 746 Sievi -0,40 % -0,80 % 0,00 % -0,80 % -2,00 % 747 Siikainen -0,50 % -1,00 % 0,00 % 0,50 % -1,10 % 748 Siikajoki -0,40 % -0,30 % 0,00 % -1,00 % -1,70 % 749 Siilinjärvi -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,60 % -0,90 % 751 Simo -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,90 % -1,40 % 753 Sipoo - Sibbo -0,10 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,50 % 755 Siuntio - Sjundeå -0,20 % -0,10 % 0,00 % -0,10 % -0,40 % 758 Sodankylä -0,30 % -0,40 % 0,00 % 0,70 % -0,10 % 759 Soini -0,50 % -0,60 % 0,00 % -0,70 % -1,80 % 761 Somero -0,40 % -0,30 % 0,00 % -0,60 % -1,20 % 762 Sonkajärvi -0,50 % -1,00 % 0,00 % -0,20 % -1,60 % 765 Sotkamo -0,40 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,90 % 768 Sulkava -0,50 % -0,90 % 0,00 % 0,70 % -0,70 % 775 Suomenniemi -0,70 % -1,70 % 0,00 % 4,30 % 1,90 % 777 Suomussalmi -0,40 % -0,70 % 0,00 % -0,20 % -1,30 % 778 Suonenjoki -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,80 % -1,60 % 781 Sysmä -0,40 % -0,70 % 0,00 % 1,10 % 0,00 % 783 Säkylä -0,20 % -0,30 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 785 Vaala -0,60 % -0,50 % 0,00 % 1,10 % 0,10 % 790 Sastamala -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,60 % -1,20 % 791 Siikalatva -0,50 % -0,60 % 0,00 % -0,70 % -1,80 % 831 Taipalsaari -0,20 % -0,20 % 0,00 % 0,00 % -0,50 % 832 Taivalkoski -0,50 % -0,60 % 0,00 % -0,60 % -1,60 % 833 Taivassalo - Tövsala -0,40 % -0,20 % 0,00 % 1,40 % 0,70 % 834 Tammela -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,10 % -0,90 % 837 Tampere - Tammerfors -0,30 % -0,60 % 0,00 % 0,10 % -0,80 % 838 Tarvasjoki -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,50 % 844 Tervo -0,50 % -0,70 % 0,00 % -0,30 % -1,50 % 845 Tervola -0,50 % -0,30 % 0,00 % 0,70 % -0,10 % 846 Teuva - Östermark -0,40 % -0,30 % 0,00 % -1,00 % -1,70 % 848 Tohmajärvi -0,50 % -0,50 % 0,00 % -0,90 % -1,80 % 849 Toholampi -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,90 % -1,50 % 850 Toivakka -0,40 % -0,50 % 0,00 % -0,40 % -1,20 % 851 Tornio - Torneå -0,30 % -0,60 % 0,00 % 0,10 % -0,80 % 853 Turku - Åbo -0,30 % -0,50 % 0,00 % 0,10 % -0,80 % 854 Pello -0,60 % -0,40 % 0,00 % -0,40 % -1,40 % 21

27 857 Tuusniemi -0,50 % -0,70 % 0,00 % 0,00 % -1,20 % 858 Tuusula - Tusby -0,10 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,40 % 859 Tyrnävä -0,30 % -0,10 % 0,00 % -1,50 % -2,00 % 863 Töysä -0,40 % -0,60 % 0,00 % 0,30 % -0,70 % 886 Ulvila - Ulvsby -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,70 % -1,10 % 887 Urjala -0,40 % -0,60 % 0,00 % -0,20 % -1,20 % 889 Utajärvi -0,50 % -0,70 % 0,00 % 1,50 % 0,30 % 890 Utsjoki -0,40 % -0,10 % 0,00 % -0,30 % -0,80 % 892 Uurainen -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,90 % -1,60 % 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby -0,40 % -0,50 % 0,00 % 0,10 % -0,90 % 895 Uusikaupunki - Nystad -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,10 % -0,60 % 905 Vaasa - Vasa -0,20 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -0,80 % 908 Valkeakoski -0,20 % -0,40 % 0,00 % -0,20 % -0,80 % 911 Valtimo -0,60 % -0,90 % 0,00 % -0,50 % -1,90 % 915 Varkaus -0,30 % -0,30 % 0,00 % -0,30 % -0,90 % 916 Varpaisjärvi -0,50 % -0,60 % 0,00 % -0,30 % -1,50 % 918 Vehmaa -0,40 % -0,20 % 0,00 % -0,40 % -1,10 % 921 Vesanto -0,60 % -0,60 % 0,00 % -0,60 % -1,80 % 922 Vesilahti -0,30 % -0,20 % 0,00 % -0,70 % -1,20 % 924 Veteli - Vetil -0,40 % -0,40 % 0,00 % -0,70 % -1,50 % 925 Vieremä -0,40 % -1,30 % 0,00 % 0,30 % -1,40 % 926 Vihanti -0,40 % -0,20 % 0,00 % -1,40 % -2,00 % 927 Vihti - Vichtis -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,50 % 931 Viitasaari -0,50 % -0,70 % 0,00 % 0,20 % -1,00 % 934 Vimpeli -0,40 % -0,90 % 0,00 % -0,10 % -1,40 % 935 Virolahti -0,40 % -0,50 % 0,00 % 0,00 % -0,90 % 936 Virrat - Virdois -0,40 % -0,70 % 0,00 % 0,10 % -1,00 % 942 Vähäkyrö - Lillkyro -0,30 % -0,20 % 0,00 % -1,00 % -1,50 % 945 Vöyri-Maksamaa - Vörå-Maxmo -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,20 % -1,00 % 972 Yli-Ii -0,40 % -0,40 % 0,00 % 1,70 % 0,90 % 976 Ylitornio - Övertorneå -0,50 % -0,30 % 0,00 % -0,50 % -1,30 % 977 Ylivieska -0,30 % -0,50 % 0,00 % -0,30 % -1,10 % 978 Ylämaa -0,40 % -1,30 % 0,00 % 0,70 % -1,00 % 980 Ylöjärvi -0,20 % -0,20 % 0,00 % -0,20 % -0,60 % 981 Ypäjä -0,30 % -0,20 % 0,00 % -1,10 % -1,70 % 989 Ähtäri - Etseri -0,30 % -0,40 % 0,00 % -0,40 % -1,10 % 992 Äänekoski -0,30 % -0,60 % 0,00 % -0,40 % -1,20 % 22