Opiskelijan opas UTAJÄRVEN LUKIO. Jonkun on oltava aina ensimmäinen! Kuvassa lukiolaisia Portugalissa löytöretkeilijöiden.

Transkriptio

1 UTAJÄRVEN LUKIO Jonkun on oltava aina ensimmäinen! Kuvassa lukiolaisia Portugalissa löytöretkeilijöiden muistomerkillä Opiskelijan opas

2 Hyvät lukiolaiset! Tervetuloa Utajärven lukioon! Utajärven lukio tarjoaa mahtavat puitteet opiskella. Utajärven sivistyslautakunta ja valtuusto hyväksyivät keväällä 2012 lukion kehittämisohjelman, joka uudisti monella tavoin lukiossa opiskelua ja antoi myös taloudellisia etuja opiskelijoille. Opinnoissa panostetaan normaali lukio-opiskelun ohella tulevaisuuden taitoihin. Niitä ovat ne taidot, joita lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään: kansainvälisyys, tietotekniset taidot ja oman elämän hallinta. Pieni lukio pystyy lisäksi tarjoamaan yksilöllistä opetusta ja tuki- sekä preppauskursseja. Taloudellisesti opiskelu Utajärven lukiossa on yhtä edullista kuin opiskelu peruskoulussa. Mm. oppikirjat ja koulumatkat 5 kilometristä alkaen ovat lukiolaisille maksuttomia. Utajärven lukio antaa sinulle paljon! Tehdään yhdessä Utajärven lukiosta entistä ehompi viihtyisä opiskelu- ja työpaikka! Tapani Blomster Rehtori 2

3 MISTÄ LÖYDÄT TIETOA LUKIOSTA Kädessäsi on Utajärven lukion Lukiolaisen opas lukuvuodelle Tästä oppaasta löydät tietoa opiskelusta lukiossa. Lisäksi vihkosessa on tietoa ylioppilastutkinnosta ja yo-kirjoituspäivät sekä oppikirjaluettelo. Tutustu oppaaseen! Lisäksi löydät tietoa Utajärven lukiosta seuraavista paikoista: Wilma = - Ajankohtaiset asiat - tietoa opintojen etenemisestä - lukujärjestykset - Koeviikot - Aikatauluja - poissaolot - pikaviestejä - kurssikuvaukset - opetussuunnitelma - Linkki ylioppilastutkintolautakunnan sivuille - Lukion kotisivut = - Kattava yleisesittely Utajärven lukiosta - opiskelu - opiskelijan edut - Tulevaisuuden taidot Lukion facebook = - ajankohtaisia asioita - kuvia tapahtumista - keskustelua Infotv lukion käytävässä Lukion ilmoitustaulu lukiokäytävässä

4 4 UTAJÄRVEN LUKIO PL UTAJÄRVI PUHELINNUMEROT rehtori Tapani Blomster kanslia, palvelusihteeri Mervi Repola opettajainhuone tai opinto-ohjaaja Jari Kettukangas opinto-ohjaaja Anu Kalliopuska (R2) koulukuraattori Tarja Iljana-Jarva keittiö Anne Hamari OPETTAJAT JA OPETETTAVAT AINEET Blomster, Tapani, Asikainen, Hannu Grip, Satu Kalliopuska, Anu Kettukangas Jari Korhonen Marja Laulajainen, Esko Leinonen, Petteri Lithovius, Tuula Moilanen, Mauno Poutanen, Hanna-Leena Raappana, Aila Teppo, Laura Tikkanen, Kaisa Virta, Liisa Väänänen, Sami rehtori tekninen työ äidinkieli, sijainen Jenny Prokkola englanti historia, yhteiskuntaoppi, opinto-ohjaus matematiikka matematiikka, tietotekniikka liikunta, terveystieto kemia ruotsi, sijainen Marjo Lehtola uskonto, psykologia, filosofia kuvataide musiikki kotitalous biologia, maantieto matematiikka, fysiikka LUKION PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA min min min RUOKAILU (lukio ruokailee parvella) Ruokailu muuttuu: Lukio ruokailee klo yhdessä yläkoulun kanssa min min min

5 LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi ma la 92 työpäivää Lauantai on työpäivä Kevätlukukausi ke la 96 työpäivää Lomat Syysloma ma pe Joululoma su ma Talviloma ma pe Pääsiäisloma pe ma Vapaapäivät Jaksot: 1 jakso jakso jakso jakso jakso jakso Loppiainen ti Vappu pe Helatorstai Opettajien ja opiskelijoiden sähköpostiosoitteet Jokaisella lukiolaisella on opiskelua varten oma sähköpostiosoitteensa etunimi.sukunimi@koulu.utajarvi.fi. Sähköposti edellyttää microsoft tilin luomista ja sähköpostin toimivuus tarkistetaan kaikkien lukiolaisten osalta lukuvuoden alussa. Opettajilla on virallinen sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@utajarvi.fi ja opetukseen liittyvissä asioissa oma samanlainen sähköpostiosoite kuin lukiolaisillakin etunimi.sukunimi@koulu.utajarvi.fi

6 Opiskelu Utajärven lukiossa Utajärven lukio tarjoaa sinulle paljon. Seuraavassa esitellään lukion toiminnalliset ja taloudelliset edut. Toiminnalliset edut Tulevaisuuden taidot Utajärven lukio panostaa tulevaisuuden taitojen opettamiseen lukio-opiskelun rinnalla. Tämä tarkoittaa niitä taitoja, joita nykyiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään. Tällaisia taitoja ovat kansainvälisyys, tietotekniset taidot ja oman elämän hallinta. Tutustu Eurooppaan Olitpa tulevaisuudessa missä ammatissa tahansa, tulet kohtaamaan kiihtyvän kansainvälistymisen. Samoin kohtaat sen omassa jokapäiväisessä elämässäsi. Utajärven lukio antaa valmiuksia kansainväliseen kanssakäymiseen ja edesauttaa näin sopeutumistasi yhä kansainvälisempään maailmaan Jokaisen vuosiluokan opiskeluun liittyy kansainvälisyyskurssi, joka huipentuu toisen opiskeluvuoden keväällä toteutettavaan opintomatkaan johonkin Euroopan kohteeseen. Lukion toinen vuosikurssi tekee opintoretken Italiaan keväällä 2015 ja ensimmäinen vuosiluokka päättää oman retkikohteensa syksyllä Kansainvälisyyskasvatusta edesauttaa osaltaan Utajärven Lions Clubin päätös tukea lukion kansainvälisyyshankkeita vanhuskummitoimintaa vastaan. Kesällä 2014 Lions Club kustantaa kahden lukiolaisen nuorisovaihtomatkasta. toisen Saksaan ja toisen Tsekkiin.

7 Eikä tässä kaikki. Utajärven lukio on mukana kansainvälisessä The 4 Ens -Comeniusohjelmassa yhdessä seitsemän muun eurooppalaisen eri maista olevien lukioiden kanssa. Kaksi lukiolaista aina kerrallaan pääsevät Comenius-matkalle eri puolille Eurooppaa. Tähän mennessä on vierailtu Latviassa, Puolassa, Portugalissa ja Kreikassa. Wilma ja Saraliina olivat toukokuussa Kreikassa The 4 ENS kokouksessa Hanki tietotekniikan perustaidot opiskelun ohella Utajärven lukiossa tietoteknisten taitojen harjaannuttaminen alkoi koko laajuudessaan lukuvuoden alusta, jolloin lukion aloittava ikäluokka sai koulun puolesta kannettavat tietokoneet käyttöönsä. Opetuskäytäntöjen muuttaminen uutta opetusteknologiaan käyttäväksi on ollut meilläkin suuri haaste myös opettajille, mutta olemme hyvin liikkeellä. Lukion aikana muun opiskelun ohessa opit käyttämään tietokonetta luonnollisena työvälineenä opiskelussa ja monien asioiden hoitamisessa. Ensi syksyn aloittaville lukiolaisille hankitaan ipadi minit ja peruskannettavat. Ipadit harjaannuttavat tablettien käyttöön tiedon haussa, sen muokkaamisessa ja jakamisessa. Peruskannettavat harjaannuttavat tietokoneen ja sen perusohjelmien käyttöön, mistä on myös apua syksyn 2016 ja kevään 2017 ylioppilaskirjoituksissa. Luettelo ylioppilastutkinnossa käytettävistä ohjelmista (luettelo elää vielä):

8 Opintomatkat Opintomatkat lähialueelle koko lukion ajan ja yksi pitempi opintomatka Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle ensimmäisen vuosiluokan aikana, on jokaisen lukioryhmän ohjelmassa. Opintomatkat tuovat opiskeluun vaihtelua, hohtoa ja elämyksiä. Lisäksi joissakin tapauksissa yksi opintomatka opettaa enemmän kuin tuhat oppituntia. Lukiolaisten mahdollisuudet matkustaa ja sitä kautta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan, historiaan ja kulttuuriin ja samalla saada itsetuntoa kohottavia kokemuksia ovat hyvin erilaiset. Lukio voi antaa tässä suhteessa merkittävän panoksen opiskelijoiden tulevaisuuteen. Lukion ekaluokkalaiset Helsingissä marraskuussa 2013

9 Oman elämän hallinta Miten saan rahani riittämään? Miten valmistan halpaa, mutta ravitsevaa ja terveellistä ruokaa? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin askarruttavat monia aikuisiakin. Utajärven lukiossa näihin oman elämän hallinnan kysymyksiin perehdytään valinnaiskurssien avulla. Valmistautuminen jatko-opintoihin Monella nuorella ei ole tiedossa peruskoulun jälkeen, mikä olisi hänelle sopiva ammatti tai ammattiala. Myös lukiolaiset pohtivat näitä kysymyksiä. Utajärven lukiossa osa opinto-ohjausta ovat tutustumiskäynnit jatko-opintopaikkoihin Oulun seudulla. Tämä koskee yliopiston lisäksi ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. Abit abipäivillä yliopistolla ja tutustumassa ammattikorkeakoulun tarjontaan L isäksi lukossa toteutetaan valinnainen työelämään tutustumiskurssi lukion ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat tällöin TET:ssä valitsemillaan Oulun seudun työpaikoilla yhteensä viisi koulupäivää. Tutustumiskäynneillä ja TET:llä helpotetaan opiskelijoiden realistista ammatinvalintaa. Näkemys mahdollisesta omasta ammatista kehittyy lukion aikana ja TET tukee tätä kehitystä Valinta työelämään tutustumiskurssille tehdään lukuvuoden alettua ja kurssi toteutetaan opinto-ohjaajan johdolla.

10 Harrasta lukiossa Teoreettisten opintojen vastapainoksi sinulla on mahdollisuus valita kursseja, jotka liittyvät harrastuksiisi tai käytännön aineisiin. Nämä harrastekurssit toteutetaan tiistaisin klo Toteutettavat kurssit rakennetaan lukiolaisten toiveiden mukaisesti sen jälkeen, kun yhteisvalinnan alustavat tulokset ovat maaliskuussa selvillä. Tulevat ylioppilaat esiintyivät itse lakkiaisjuhlassaan 2014 Opiskelijan muu tukeminen Ihmisen perustarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin hän voi asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, itsensä toteuttamisen tarpeita. Tämä pätee myös lapsiin ja nuoriin. Heidän perustarpeensa tulee olla kunnossa ennen kuin itsensä toteuttaminen mm. opiskelun kautta tulee mahdolliseksi. Meillä et huku massaan vaan saat yksilöllistä opetusta ja ohjausta sekä pienen lukion muutkin edut. Lisäksi sinulla on mahdollisuus tarpeittesi mukaan saada tukiopetusta tai preppausta. Preppaus tarkoittaa tukiopetusta lahjakkaille opiskelijoille niin, että he pärjäisivät vieläkin paremmin.

11 Utajärven lukion taloudelliset edut Utajärven lukion opetustilat ovat hyvin varustettuja. jokaisessa opetustilassa on mm. älytaulu. Osa tiloista on uusia ja osa vasta saneerattuja. Opiskelu on yhtä edullista kuin peruskoulussa, mutta saat enemmän erilaisia taloudellisia etuja. Lukion oppikirjakirjastosta saa lainaksi kaikki lukion oppikirjat. Tämä merkitsee lukiolaiselle koko lukion aikana noin 1000 euron etua. Lukiolaisten koulukyydit 5 km alkaen ovat lukiolaisille maksuttomia. Valpussa Puolangan suunnalta tulevat opiskelijat käyttävät älykorttia, jonka lunastavat matkahuollosta. Samoin Muhokselta julkisilla kulkuneuvoilla kulkevat lukiolaiset käyttävät älykorttia. Aamukyyti Muhoksen linja-autoasemalta lähtee klo 8.15 ja paluukyyti on Pohjolan liikenteen pikavuorolla, joka lähtee Utajärveltä klo Kyydityksistä on yhteinen info ensimmäisenä koulupäivänä. Älykorttia käyttäville lukiolaisille koulu maksaa koulumatkojen omavastuuosuuden. Kaikki muut kyydityksessä olevat lukiolaiset saavat näyttölipun (Suorsa, Revon liikenne, taksit). Lukion opetussuunnitelmaan opetussuunnitelmassa on liikennekasvatuskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen/alueellisen autokoulun kanssa. Taloudellinen etu lukiolaiselle on noin 400 autokortin suorittamisessa. Oma merkityksensä on myös kannettavilla tietokoneilla, jotka lukiolaiset saavat käyttöönsä. Keskiarvoraja 7,0 Päästäkseen Utajärven lukioon tulee peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo olla vähintään 7,0. Erityisperusteilla rehtori voi ottaa lukioon opiskelijoita alemmallakin keskiarvolla.

12 7,0 lukuaineiden keskiarvo on sellainen, että opiskelijan voidaan olettaa pärjäävän lukio-opinnoissaan. Lukio ei halua houkutella opiskelijoita ilman realistisia mahdollisuuksia selvittää opinnot. TUTORIT Tutor on opiskelija, joka vapaaehtoisesti auttaa ja tukee ensimmäisen vuoden lukioopiskelijoita eli ykkösiä. Auttaminen tarkoittaa tutustuttamista lukioon, sen tapoihin, kouluyhteisöön ja uusiin kavereihin. Tutorina saat ryhmätyökokemusta, johtamiskokemusta, kehität esiintymistaitojasi, saat uusia ystäviä, vastuuta, ymmärrystä lukion toiminnasta, valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja kehität ongelmanratkaisukykyäsi. Tutorit lv Tutorina saat koulutuksen, joka valmentaa sinut tähän tehtävään. Lisäksi toimit 2. ja 3. vuosikurssilla itse uusien tutoreiden kouluttajana. Tutorointi tarkoittaa myös, että lukiossa järjestetään päämäärätietoisesti toimintaa ja tapahtumia, jossa tutorit kohtaavat ja ovat tekemisissä lukiolaisten kanssa. Tutorit tukevat tiiviin kouluyhteisön muodostumista. Tutortoimintaan kuuluu myös oman lukion kehittäminen ja oppilaitoksen imagon kohottaminen sekä markkinointi. Tutor-kurssista saat yhden kurssin suoritusmerkinnän. LUKION OPPILASKUNTA Jokainen lukiolainen kuuluu koulun oppilaskuntaan. Oppilaskunta valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen, joka ajaa oppilaskunnan asioita yhteistyössä muun koulun henkilökunnan kanssa sekä järjestää erilaisia tapahtumia lukion arjen piristämiseksi

13 LUKION SANASTOA Jakso o Lukuvuosi on jaettu kuuteen jaksoon. Kurssi o Oppiaineen kurssi on 38 oppituntia sisältävä kokonaisuus, joka arvioidaan numeroasteikolla 4-10 tai suoritusmerkinnällä S, Hylätty kurssi H tai kurssin suoritus kesken K. Pakollinen kurssi o Kaikille opiskelijoille yhteisiä eli pakollisia kursseja on oppiaineittain vaihteleva määrä (1-10). Opiskelijan tulee lukion oppimäärän suorittaakseen opiskella kaikki ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden valtakunnalliset pakolliset kurssit. Pakollinen kurssi arvioidaan numeroasteikolla Syventävä kurssi o Valtakunnallisten pakollisten kurssien lisäksi aineen oppimäärään voi kuulua valtakunnallisia syventäviä kursseja. Joidenkin aineiden oppimäärissä ei ole ollenkaan pakollisia kursseja. Opiskelija päättää itsenäisesti, mitä valtakunnallisia syventäviä kursseja hän ottaa opiskeluohjelmaansa. Syventävä kurssi arvioidaan numeroasteikolla Koulukohtainen kurssi o Useimmissa oppimäärissä on valtakunnallisten pakollisten ja/tai syventävien kurssien lisäksi koulukohtaisia kursseja.. Koulukohtainen kurssi arvioidaan numeroasteikolla 4-10 tai suoritusmerkinnällä S sen mukaan, miten opetus-suunnitelmassa kunkin koulukohtaisen kurssin kohdalla on sanottu. Koeviikko o Koeviikko tarkoittaa jakson viimeistä viikkoa, jolloin järjestetään jakson aikana pidettyjen kurssien loppukokeet. Loppukoe o Kurssin päättökoe, joka pidetään koeviikolla kurssin koodin mukaisena päivänä. Uusintakuulustelu o Uusintakoe on loppukoe, joka on eri aikana kuin koeviikolla. Kokeeseen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla kaavakkeella määräaikaan mennessä. Uusintakuulustelupäivänä voit tehdä kurssikokeen tai yrittää korottaa saamaasi arvosanaa Itsenäinen opiskelu o Opettajan kanssa voi sopia kurssin suorittamisesta joko kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kaavakkeita saat kansliasta. WILMA Lukion Wilma-ohjelmisto on tärkeä yhteydenpitokanava koulun, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa välillä. Samalla sekä lukiolaiset että heidän huoltajansa voivat seurata koulunkäyntiä osittain reaaliajassa. Opiskelijat ja alle 18-vuotiaiden lukiolaisten huoltajat saavat Wilmaan käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden kautta ohjelmaan kirjaudutaan. Wilmasta voi seurata opiskelijan kurssiarvosanoja ja koearvosanoja. Sieltä näkee myös opiskelijan poissaolot ja huoltajat voivat ilmoittaa poissaolon syyn. Wilmassa julkaistaan tiedotteita ajankohtaisista asioista ja sen kautta voidaan pitää yhteyttä opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kesken. Kun lukiolainen tulee täysikäiseksi eli täyttää 18 vuotta, vanhempaintunnukset lakkaavat toimimasta. Lukiolainen vastaa koulunkäynnistään itse ja ilmoittaa mm. itse poissaolojensa syyn.

14 Kaikki muutkin yhteydenpitovälineet, esim. puhelin ja sähköposti ovat käytettävissä. Jaksotodistukset ovat opiskelijoiden ja vanhempien nähtävinä wilmassa. Wilmasta löydät tärkeimmät tiedot arvi.fi/ UUSINTAKUULUSTELU - Uusintakuulustelussa voi korottaa päättyneen jakson kurssien hyväksytyn tai hylätyn arvosanan tai suorittaa sellaisen edellisessä jaksossa itsenäisesti opiskellun kurssin kokeen, jonka kurssikoetta ei ole voinut suorittaa varsinaisena koepäivänä. - Kiitettävää arvosanaa ei voi korottaa. - Lisäksi 3. ja 6. jakson uusintakuulusteluissa voi korottaa minkä tahansa kurssin hylättyä arvosanaa. - Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti määräaikana. Myöhästyneitä ilmoituksia ei hyväksytä. Kokeesta syytä ilmoittamatta pois jäänyt menettää osallistumisoikeutensa. Kaavakkeita saat kansliasta. - Opettajien tulee merkitä koepaperiin myös tuleva kurssiarvosana, jotta oppilas tietää ajoissa ilmoittautua ja aloittaa valmistautumisen uusintakuulusteluun. ILMOITTAUTUMINEN KUULUSTELU - to to to to to to to to to to to to KURSSIMUUTOKSET JA ITSENÄINEN OPISKELU Oppilaalla on oikeus ennen kunkin jakson alkua tarkistaa opiskeluohjelmaansa. Muutoksesta on sovittava aineenopettajan ja rehtorin kanssa. Alaikäinen tarvitsee muutokseensa huoltajansa luvan. Anomus on jätettävä määräaikana. Kursseja voidaan suoritusohjeiden mukaan opiskella myös oppitunneille osallistumatta tai osallistumalla osalle oppitunneista. Näin kannattaa tehdä esimerkiksi, jos kaksi kurssia on kurssitarjottimessa samanaikaisesti. Päätöksen osallistumisoikeudesta tekee rehtori sen jälkeen, kun opiskelija on saanut luvan ja ohjausta aineenopettajalta ja täyttänyt kirjallisen anomuksen kansliaan. Anomus on jätettävä määräaikana. Ylioppilastutkinnon reaalikokeen uudistuminen on vaikuttanut siihen, että lukiossamme on kehitelty erilaisia malleja itsenäiseen ja osittain itsenäiseen opiskeluun. Reaalin ylioppilaskirjoituksen kysymykset tulevat pakollisista ja syventävistä kursseista. Lukion on tällöin kyettävä tarjoamaan opiskelijoille kaikki syventävät kurssit. Jos kurssia on valinnut vain muutama opiskelija, opiskelu suunnitellaan opiskelijoiden kanssa yhteistyössä soveltamalla jotakin seuraavista malleista:

15 ITSENÄISEN OPISKELUN VAIHTOEHDOT: 1. Täysin itsenäinen opiskelu - Opiskelija tekee tutkielman tai muuta sovittua ja käy kurssikokeessa 2. Osittain itsenäinen opiskelu - Opiskelija on osalla oppitunneista, tekee tutkielman ja käy kurssikokeessa - Esim. kaksi kurssia samanaikaisesti 3. Etälukiomalli - Opiskelijalla on joitakin oppitunteja, esim. 6., joilla käydään läpi kurssin keskeisiä sisältöjä. Opiskelija tekee tutkielman ja valmistautuu kokeeseen. Opettaja on käytettävissä tuutorina. Opiskelija tekee kurssikokeen. 4. Osa tunneista lukujärjestyksessä - Esimerkiksi vähän valittujen kurssien tunteja sijoitetaan lukujärjestykseen 2-3 h/viikko. Tunneilla käydään kurssin keskeisiä sisältöjä ja lisäksi opiskelija tekee tutkielman ja osallistuu kurssikokeeseen. 5. Etälukio - Opiskelija suorittaa kurssin etälukiossa aineopiskelijana. Kansliassa on kaavakkeita, joilla anotaan kurssin suorittamista joko kokonaan tai osin itsenäisesti. Opiskelija neuvottelee opettajan kanssa suorittamistavan. Kurssikokeen opiskelija tekee koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan erikseen. Anomukset itsenäiseen opiskeluun ja kurssimuutoskaavakkeet on jätettävä kansliaan seuraavasti: I jakso II jakso III jakso IV jakso V jakso VI jakso POISSAOLO-OHJEISTO Poissaolo oppitunneilta on sallittua sairauden tai muun etukäteen esitetyn syyn vuoksi. Poissaoloselvitys tehdään viimeistään oppiaineen toiseksi seuraavan oppituntiin mennessä Wilmaan. Poissaoloselvityksen tekee lukiolaisen huoltaja tai yli 18 -vuotias lukiolainen itse. Mikäli oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja tai niin runsaasti poissaoloja, että opettajalla ei ole tarpeeksi perusteita kurssin arvosteluun, kurssi jätetään arvostelematta. Mikäli runsaat poissaolot johtuvat sairaudesta tai muusta pätevästä syystä, opiskelija voi saada kurssin suoritettua tekemällä opettajan kanssa sovitut lisätehtävät. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia opiskelijoita ja niistäkin poissaoloon on oltava lupa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, konsertit, teatteriesitykset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivät. Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloon.

16 KESKEN JÄÄNEET KURSSIT Jos lukion kurssi jää kesken, kurssiarviointiin merkitään K ja selityskenttään syy miksi kurssi on kesken (puuttuvia tehtäviä, palauttamatta oleva tutkielma ym.). Kesken jäänyt kurssi on suoritettava loppuun viimeistään seuraavan jakson aikana. Muussa tapauksessa kurssi mitätöidään ja se on suoritettava kokonaan uudelleen. OPINTOTUKI Opintotuki voidaan myöntää hakemiskuukaudesta lukien. Opintotukihakemuslomakkeita saa Kelan paikallistoimistoista, oppilaitoksista (lukion kansliasta) ja pankeista. Lukiossa opiskelevat käyttävät hakemuslomaketta OT1. Opintotuen myöntämisen perusteina ovat hakijan opintomenestys ja taloudellisen tuen tarve. Opintojaan aloittavalle riittää oppilaitokseen hyväksyminen. Opiskelijan on tämän jälkeen edistyttävä opinnoissaan. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opiskelija on oikeutettu opintorahaan seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Opintotuen suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon ja siviilisäädyn mukaan. Asumislisää saa perheetön opiskelija, joka asuu yksin vuokralla. Asumislisää myönnettäessä otetaan huomioon hakijan oman taloudellisen aseman lisäksi vanhempien tulot, jos hakija opiskelee keskiasteella ja on alle 18-vuotias. Opintotukihakemus toimitetaan oppilaitokselle tai Kelan paikallistoimistolle. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuskuukauden alusta lukien. Opintotukipäätös lähetetään opiskelijan hakemuksessa ilmoittamaan osoitteeseen. Lisäksi opiskelija saa päätöstietolomakkeen, josta löytyvät päätöksen perusteena käytetyt tiedot. Päätöstietolomakkeella voi ilmoittaa muutoksista ja se kannattaa aina liittää mukaan opintotukiasioissa. Lisätietoja opintotuesta löydät Internetistä, osoitteesta YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta(YTL). Koulun tasolla järjestelyvastuu on rehtorilla. Ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja eri aineiden opettajilta. Lukio järjestää ylioppilastutkinnosta infotilaisuuksia ja sitä käsitellään opinto-ohjauksen tunneilla. Tietoja ylioppilastutkinnosta saa myös osoitteesta Hajautettu tutkinto Ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtenä tutkintokertana tai myös hajautetusti kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Tutkintoaineet

17 Ylioppilastutkintoaineet ovat - äidinkieli (suomi, ruotsi, saame), - toinen kotimainen kieli, pitkä tai keskipitkä oppimäärä (suomi, ruotsi), - vieras kieli, pitkä tai lyhyt oppimäärä (englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä), vieras kieli, lyhyt oppimäärä (italia, kreikka, latina, portugali), - matematiikka, pitkä tai lyhyt oppimäärä, - reaaliaineina biologia, elämänkatsomustieto, filosofia, fysiikka, historia, kemia, maantiede, psykologia, uskonto (evankelis-luterilainen tai ortodoksinen), terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Koetehtävien laajuus Ylioppilastutkinnon tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien pohjalta. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Kunkin reaaliaineen kokeen koetehtävät voivat ylittää oppiainerajat. Pakolliset kokeet ja tutkinnon suorittaminen Äidinkieli ja kolme koetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaalikoe. Kokelaan on suoritettava vähintään yksi laajempi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun em. pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti viimeistään kolmantena peräkkäisenä tutkintokertana ja lukion minimikurssimäärä 75 on suoritettu. Ylimääräiset kokeet Tutkintoon voi sisältyä myös ylimääräisiä kokeita. Niiden lukumäärää ei rajoiteta. Ylimääräisen kokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielessä, matematiikassa tai reaalikokeessa. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon - ei pelkästään erillisiä kokeita. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit. Reaaliaineiden kokeille on varattu kaksi koepäivää. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut aineen suorittamiseen oikeuttavia kurssimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Rehtorin tehtävänä on arvioida tietojen riittävyys. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisiin kokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen

18 kirjallisia kokeita opiskellut tutkintoaineidensa kaikki pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan. Ilmoittautuminen Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Maksut Perusmaksu on 14,00 ja kultakin aineelta 28,00. Tutkinnon hajautetusti suorittava maksaa perusmaksun jokaiselta tutkintokerralta. Maksu tarkistusarvostelusta on 50,00. Maksu palautetaan, jos arvosana tarkistusarvostelussa muuttuu. OPPIKIRJAT (saa lukion oppikirjakirjastosta lainaksi) ÄIDINKIELI R1 Piste:Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3. O R2, R3 Piste: Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 4-6 Piste: Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 7 R3 Ylioppilastekstejä 2011 ENGLANTI, A1-kieli R1 Open road 1,2,3. OTAVA R2 Open road 4, 5, 6. Otava. R3 In touch 7, 8. WSOY Open road 8. OTAVA RUOTSI, B1-kieli R1 Blom Kaunisto Paasonen Galleri 1,2,3. OTAVA Grammatik Galleri kielioppikirja. Otava. R2 Blom Kaunisto Paasonen Galleri 4, 5, 6. OTAVA R3 Boström Heikka - Kunttu Helt okej 7 Kirjayhtymä / Tammi MATEMATIIKKA, LYHYT R1 Hautamäki Ottelin Wallin-Jaakola Variaabeli 1, 2, 3. Otava. MAOL-taulukot. Otava. Uusin painos R2 Hautamäki- Ottelin Wallin-Jaakola Variaabeli 4, 5 Otava MAB7 Variaabeli 7 MAB8 Variaabeli 8 R3 Variaabeli 6. Otava MAB9 Variaabeli: kertauskirja. Otava MATEMATIIKKA, PITKÄ R1 LASKIN: MAA1 kurssin alussa opettaja kertoo millaista laskinta tarvitaan. MAOL-taulukot. Otava. Uusin painos Matematiikan taito 1-2,3, 4. WSOY.uusin p R2 Matematiikan taito 5, 6, 7, 8, 11, 12. WSOY. uusin painos R3 Matematiikan taito 9, 10, 14, WSOY. Pyramidi 13 Tammi HISTORIA R1 (HI1) Forum1. Ihminen ymp ja kultt O (HI2) Forum 2. Eurooppalainen ihminen. O R2 (HI3) Forum 3 Kansainväliset suhteet. Otava (HI4) Forum 4 Suomen historian käännekohtia. Otava R2, R3 (HI5) Forum 5. Suomi esihistoriasta autonomian aikaan. Otava. R2, R3 (HI6) Forum 6. Kulttuurien kohtaaminen. Otava. YHTEISKUNTAOPPI R1 YH1 Forum. Uusi yhteiskuntatieto. O R2 YH2 Forum. Uusi taloustieto. Otava R1-3 YH3 Forum. Kansalaisen lakitieto. O YH4 Forum. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni. Otava USKONTO R1 US1 Theo: Pyhän piirit. Otava US2 Theo: Beethelemistä Brysseliin. O R2 UE3: Portti, Lukion uskonto III. Otava. US4: Uskontojen virta. wsoy (R3 UE5: Suomalaisen uskon virta. WS ei toteudu ) FILOSOFIA R1 (FI1) Filo 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun. Tammi.

19 R2, R3 (FI2) Filo 2 Filosofinen etiikka. Tammi. (FI3) Filo 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia. Tammi. (FI4) ei toteudu FYSIIKKA R1 Lehto- Luoma FY1,2,3: Fysiikka 1, 2-3. Tammi Uusi p MAOL-taulukot. Otava. R2 Lehto- Luoma Fysiikka 4,5,6. Tammi. R3 Lehto- Luoma Fysiikka 7,8 Tammi. Fysiikan kertauskirja. Tammi KEMIA R1 MAOL-taulukot. Otava. Uusin painos KEA1 Lehtimäki- Turpeenoja Mooli 1 : Lukion kemia. Otava KES2 Mooli 2. Otava R2 KE3 Mooli 3. Otava KE4 Mooli 4. Otava R3 KE5 Mooli 5. Otava MUSIIKKI R1 (MU1) Musa 1. WSOY R2 (MU2) Musa 2. WSOY R1 TE1 Virtaa - Terveyden perusteet R2 TE2 Kannus Virtaa Nuoret, terveys ja arkielämä atenakustannus R1 R2 R3 (TE3) Kannus Virtaa: Terveys ja tutkimus. Atene MAANTIETO Kakko-Kenno-Tyrväinen Lukion maantiede R1 GE1 Sininen planeetta. otava R2 GE2 Yhteinen maailma otava R1-3 GE3 Riskien maailma otava GE4 Aluetutkimus otava GEV5 ei oppikirjaa BIOLOGIA BIOS WSOY R1 BI1 Eliömaailma uud. R2 BI2 Solu ja perinnöllisyys uud. R2, R3 BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia BI3 Ympäristöekologia PSYKOLOGIA R1 PS1 Mielen maailma 1: psykologian perustiedot. WSOY. PS2 Mielen maailma2: Kehityspsykologia. ws R2 PS3 Mielen maailma 3. Ihminen ja tieto. ws PS4 Mielen maailma 4: Tunteet, motiivit ja ajattelu. WSOY R3 PS5 Mielen maailma 5: persoonallisuus ja mielenterveys. WSOY PS6 Sosiaalipsykologia. WSOY TERVEYSTIETO LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssäännöt perustuvat käsitykseen, että lukiolaiset käyttäytyvät asiallisesti ja järkevästi sekä ottavat huomioon muut kouluyhteisössä työskentelevät. Koska koulutalossa toimii kaksi oppilaitosta, peruskoulu ja lukio, tulee erityisesti ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Sen vuoksi kulkuväyliä ei saa tukkia jättämällä niille laukkuja eikä istumalla käytävissä tai portaikoissa. Turvallisuuden, työrauhan ja viihtyvyyden takaamiseksi on tärkeää käyttäytyä asiallisesti, suorittaa tehtävät tunnollisesti, ottaa huomioon toiset ihmiset ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä. 1. KOULUALUE Koulualueena pidetään koulurakennuksen tiloja ja koulun piha-aluetta. Myös liikuntasali ja jäähalli ovat koulualuetta koulupäivän aikana. 2. KOULUN ALKAMINEN

20 Koulu alkaa klo 8.50 ja päivänavauksella keskusradion kautta. Lukuvuoden työsuunnitelmassa määrätään oppituntien tarkka alkamisaika. 3. OPPITUNNIT Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Päällysvaatteet ja päähine eivät saa olla luokassa. Ne jätetään mieluiten luokan ulkopuolelle naulakkoon tai omaan lokeroon. Tunneilla käyttäydytään hyvien tapojen mukaan. Roskat ja tarpeettomat paperit lajitellaan niille varattuihin astioihin. Tunnin lopuksi jätetään luokka ja oma paikka siistiin kuntoon. Opiskelijoilla on oikeus työrauhaan ja mielipiteensä ilmaisemiseen, jos se liittyy käsiteltävään aiheeseen. Jokainen on osaltaan vastuussa omasta ja toisten opiskelusta. Matkapuhelimet ja muut elektroniset laitteet on pidettävä oppitunneilla ja kokeissa suljettuina. 4. VÄLITUNNIT Välitunnit on tarkoitettu virkistäytymistä ja seuraavalle tunnille valmistautumista varten. Välituntialueena on koulun tontti ja koulurakennukset. Ruoka-, väli- ja vapaatuntien aikana opiskelijat voivat poistua koulun alueelta omalla vastuullaan. ATK-luokassa, luokassa 14 ja Oppilaskunnan tilassa noudatetaan niihin annettuja ohjeita. Työskentelyn lopuksi koneilta kirjaudutaan aina ulos ja koneet sammutetaan. Tietokoneiden asetusten ja käyttöliittymien muuttaminen on kiellettyä. 5. POISSAOLOT Poissaolo oppitunneilta on sallittua sairauden tai muun etukäteen esitetyn syyn vuoksi. Poissaoloselvitys tehdään viimeistään oppiaineen toiseksi seuraavan oppituntiin mennessä Wilmaan. Poissaoloselvityksen tekee lukiolaisen huoltaja tai yli 18 -vuotias lukiolainen itse. Mikäli oppilaalla on selvittämättömiä poissaoloja tai niin runsaasti poissaoloja, että opettajalla ei ole tarpeeksi perusteita kurssin arvosteluun, kurssi jätetään arvostelematta. Mikäli runsaat poissaolot johtuvat sairaudesta tai muusta pätevästä syystä, opiskelija voi saada kurssin suoritettua tekemällä opettajan kanssa sovitut lisätehtävät. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia opiskelijoita ja niistäkin poissaoloon on oltava lupa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, konsertit, teatteriesitykset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivät. Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloon. 6. TYÖRAUHA Jokaiselle opiskelijalle on taattava oikeus opiskeluun ja opettajalle mahdollisuus häiriöttömään työhön opetustehtävässä. Toisten fyysinen ja henkinen kiusaaminen on kielletty. Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä edistämään koulun työrauhaa. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus.

21 Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään vuodeksi. Muilta osin työrauhan ylläpitämisessä noudatetaan lukiolainsäädännön sallimia keinoja. Kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa valvoo rehtori. 7. KOULUN OMAISUUS Kaikkea koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta on tehtävä heti ilmoitus jollekin opettajalle. Aiheuttamansa vahingon opiskelija on velvollinen korvaamaan. Jokaisen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Roskat viedään niin sisällä kuin ulkonakin niille tarkoitettuihin säiliöihin. Muillakin tavoin on pyrittävä siihen, ettei koulun henkilökunnan työmäärää tarpeettomasti lisätä. 8. LUKIOLAISTEN RUOKAILU Lukiolaiset menevät lounaalle koulun ruokasaliin lukujärjestyksen mukaisesti. Ruokalassa käyttäydytään asiallisesti ja sen jonoissa noudatetaan hyvää järjestystä. Sovittuja ruokailuvuoroja on noudatettava. Ulkovaatteita, päähineitä tai laukkuja ei tuoda ruokalaan. Jokaisen tulee omalta osalta huolehtia ruokalan siisteydestä. Ruokalassa ja kahviossa noudatetaan annettuja ohjeita mm. ruuan ottamisesta, astioiden palautuksessa ja roskien lajittelussa. Ruoka-aikoina ruokala on tarkoitettu vain ruokailukäyttöön. 9. VILPPI JA VILPIN YRITYS Vilpillinen toiminta koetilaisuudessa ja muussa itsenäisessä työskentelyssä, kuten esimerkiksi tutkielman tai esitelmän valmistelemisessa, johtaa suorituksen hylkäämiseen ja sen saattamiseen opettajakunnan ja vanhempien tietoisuuteen. LUKION KURSSIT pakollinen, valtakunnallinen syventävä, koulukohtainen syventävä tai soveltava ÄI Äidinkieli ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI7S Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8S Tekstitaitojen syventäminen ÄI9S Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI10V Teatteri ja elokuva ÄI11V Luova kirjoittaminen ½ ÄI12V Kielioppi ja kielenhuolto ½ EN Englanti, A1-kieli EN0V Lukio-opintoihin valmistava kurssi ½ EN1 Nuori ja hänen maailmansa EN2 Viestintä ja vapaa-aika EN3 Opiskelu ja ty EN4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma EN5 Kulttuuri EN6 Tiede, talous ja tekniikka EN7S Luonto ja kestävä kehitys EN8S Suullinen kielitaito EN9S Yhteinen maailma ja kansainvälisyys EN10V Kirjoittamisen kurssi EN11V Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi ½ RUB Ruotsin kieli, B1-kieli RUB0V Lukio-opintoihin valmistava kurssi ½ RUB1 Koulu ja vapaa-aika RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme RUB6S Puhu ja ymmärrä paremmin RUB7S Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB8S Ruotsi käyttöön ½ RUB9V Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi SB3 Saksan kieli, B3-kieli SB31S Hyvää päivää hauska tutustua SB32S Näin asiat hoituvat (+SB2 Saksan kieli,b2-kieli) SB21S-B33S Vapaa-aika ja harrastukset SB22S-B34S Meillä ja muualla SB23S-B35S Ennen ja nyt SB24S-B36S Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SB25S-B37S Kulttuuri SB26S-B38S Yhteinen maapallomme (SB27S-B39 Tiede ja tekniikka) (SB28S-B310 Luonto ja kestävä kehitys)

22 Kuten saksaa, voi etälukiossa tai joskus yhteistyössä muiden lukioiden kanssa opiskella B3-kielenä: VB3 Venäjän kieli /RB3 Ranskan kieli EB3 Espanja/IB3 Italian kieli JA Japani JA1+2 Japanin kieli ja tapakulttuuri 1+2 (elukio) MAA Matematiikan pitkä oppimäärä MAA0V Lukio-opintoihin valmistava kurssi ½ MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta MAA11S Lukuteoria ja logiikka MAA12S Numeraalisia ja algebraalisia menetelmiä MAA13S Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi MAA14S Kertauskurssi MAB Matematiikan lyhyt oppimäärä MAB0V Kertauskurssi ½ MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja 1 MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastollinen analyysi MAB6 Matemaattisia malleja 2 MAB7S Talousmatematiikkaa MAB8S Matemaattisia malleja 3 MAB9V Kertauskurssi BI Biologia BI1 Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys BI3S Ympäristöekologia BI4S Ihmisen biologia BI5S Bioteknologia BI6V Globe-kurssi BI7V Biologian preppauskurssi ½ GE Maantieto GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma GE3S Riskien maailma GE4S Aluetutkimus GE5V Oulujoki 17 GEV6 Maantiedon kertauskurssi ½ FY Fysiikka FY1 Fysiikka luonnontieteenä FY2S Lämpö FY3S Aallot FY4S Liikkeen lait FY5S Pyöriminen ja gravitaatio FY6S Sähkö FY7S Sähkömagnetismi FY8S Aine ja säteily FY9V Työkurssi ½ FY10S Kertauskurssi KE Kemia KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia KE2S Kemian mikromaailma KE3S Reaktiot ja energia KE4S Metallit ja materiaalit KE5S Reaktiot ja tasapaino KE6V Kemian työ-/tutkimuskurssi ½ KE8S Kertauskurssi Yksi 3 seuraavasta katsomusaineesta: UE Uskonto UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE4S Uskontojen maailmat UE5S Mihin suomalainen uskoo UE6S Uskonnon kertauskurssi ½ UOA Uskonto UOA1 Ortodoksisen kirkon historia UOA2 Ortodoksinen kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa UOA3 Raamattutieto ET Elämänkatsomustieto (ainakin elukiossa) ET1 Hyvä elämä ET2 Maailmankuva ET3 Yksilö ja yhteisö ET4S Kulttuuriperintö ja identiteetti ET5S Maailman selittäminen katsomusperinteissä ET6VElämänkatsomustiedon reaalikokeeseen valmistava kurssi FI Filosofia FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun FI2S Filosofinen etiikka FI3S Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4S Yhteiskuntafilosofia FIV5 Filosofian kertauskurssi ½ HI Historia HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia HI5S Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6S Kulttuurien kohtaaminen HI7V Muoti aikansa kuvastajana HI8V Antiikin kulttuurihistoria HIV9 Historian kertauskurssi ½ YH Yhteiskuntaoppi YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto YH3S kansalaisen lakitieto YH4S Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni YH5V Yhteiskuntaopin kertauskurssi ½

23 PS Psykologia PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus PS2S Ihmisen psyykkinen kehitys PS3S Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4S Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5S Persoonallisuus ja mielenterveys PS6S Hoitavan psykologian erityiskurssi PSV7 Psykologian kertauskurssi ½ TE Terveystieto TE1 Terveyden perusteet TE2S Nuoret, terveys ja arkielämä TE3S Terveys ja tutkimus TE4V Ensiapukurssi TE5V Terveystiedon kertauskurssi ½ MU Musiikki MU1 Musiikki ja minä MU2 Moniääninen Suomi MU3S Ovet auki musiikille MU4S Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5S Musiikkiprojekti MU6V Musiikin diplomi KU Kuvataide KU1 Minä, kuva ja kulttuuri KU2 Ympäristö, paikka ja tila KU3S Media ja kuvien viestit KU4S Taiteen kuvista omiin kuviin KU5S Nykytaiteen työpaja KU6S Kuvataiteen lukiodiplomi KU7V Videokurssi LI Liikunta LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3S Virkisty liikunnasta LI4S Yhdessä liikkuen LI5S Kuntoliikunta LI6S Tanssillinen liikunta/vanhat tanssit LI7V Salibandykurssi tytöille LI8V Salibandykurssi pojille LI9V Liikunnan lukiodiplomi LI10V Eräretki LI11V Fyysinen harjoittelu OP Opintojen ohjaus OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus OP2S Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta AT Tietojenkäsittely AT1V Tietotekniikan käyttötaito ½ AT2V Tietokoneen A-ajokortti 1 AT3V Tietokoneen A-ajokortti 2 AT4V Tietokoneen AB-ajokortti 1 AT5V Tietokoneen AB-ajokortti 2 AT6V Ohjelmointi AT7V Verkko-ohjelmointi KOV Kotitalous: KO1V Kotitalouden peruskurssi TNV Tekninen työ: TN1V Puu- ja metallityö TSV Tekstiilityö: TS1V Opiskelijan perusvaatteet

24 Utajärven lukio Pl 7, Laitilantie Utajärvi Kaikissa kysymyksissä sinua auttavat: Rehtori Tapani Blomster tapani.blomster@utajarvi.fi Lukion opinto-ohjaajat Jari Kettukangas jari.kettukangas@utajarvi.fi R2 Anu Kalliopuska anu.kalliopuska@utajarvi.fi Ryhmänohjaajat: R1 Marjo Lehtola R2 Anu Kalliopuska R3 Sami Väänänen Kanslia, Palvelusihteeri Mervi Repola mervi.repola@utajarvi.fi Kouluavustaja Vappu Kovalainen vappu.kovalainen@utajarvi.fi Tavoitat lukion henkilökunnan myös Wilmasta ja sähköpostiosoitteella etunimi.sukunimi@utajarvi.fi