Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-19:20

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-19:20 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus) Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto) Nelli Berg-Väänänen (Kansallinen Kokoomus) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Markku Huttunen (Suomen Kristillisdemokraatit) Jorma Häiväläinen (Suomen Keskusta) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Sylvi Kananen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Jaakko Kekoni (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Pentti Kolari (Vasemmistoliitto), varajäsen Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Minna Kuuluvainen (Vihreä liitto), varajäsen Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marko Luostarinen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Heikki Mensonen (Suomen Keskusta) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Marjatta Parviainen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Pirkko-Liisa Piironen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Pia Punkki (Perussuomalaiset) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Julkinen Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Pauli Tolonen (Suomen Keskusta) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Matti Vanhanen (Perussuomalaiset), varajäsen Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Veera Willman (Vihreä liitto), varajäsen Sirpa Alho-Törrönen Marja Berg Pekka Kantanen Kimmo Kivelä Riitta Korhonen Sanna Mertanen Irja Sokka Taisto Toppinen Erkki Virtanen Saana Rantonen (ei varajäsentä) Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Sylvi Kananen Marko Luostarinen Minna Kuuluvainen Jaakko Kekoni Matti Vanhanen Upi Heinonen Veera Willman Pirkko-Liisa Piironen Pentti Kolari (Simonen Pirjo, Hakulinen Ritva, Pulkkinen Leena, Airas Rauno ja Räsänen Sami estynyt) (Kauppinen Riitta estynyt) (Kukkonen Erkki estynyt) Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Raija Korhonen, viestintäpäällikkö Heikki Vienola, kaupunginsihteeri kaupunginjohtaja pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Julkinen Asiat Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Allu Koskinen Varpu Puskala Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien sekä osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus :ien osalta liite K

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 15 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Jynkän koulu, Karttulan koulu ja Syvänniemen koulu -kohteiden toteuttaminen elinkaarihankkeena 4 18 Savo-Pielisen jätelautakunnan seuduittaisten jäsenten nimeäminen vuosille Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kuopion sosiaalihuollon lastensuojelu 6 20 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / kaupungin perhepäivähoitajien palkkausmallin muuttaminen kiinteäksi kuukausipalkaksi Sivu Muutoksenhaku Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus 18

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin yksimielisesti tiedoksi, että valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi kutsui edesmenneen Matti Niirasen sijalle valtuutetuksi Krista Rönkön toimikauden loppuun kuntalain 11 :n mukaisesti.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Allu Koskinen ja Varpu Puskala.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 17 Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 8582/ /2014 Jynkän koulu, Karttulan koulu ja Syvänniemen koulu -kohteiden toteuttaminen elinkaarihankkeena Päätöshistoria Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus ja hankintojen koordinointi Kuopion kaupunginvaltuusto on vuoden 2015 talousarvion yhteydessä päättänyt, että Jynkän koulu ja Karttulan koulukeskus suunnitellaan toteutettavaksi elinkaarihankkeena. Lisäksi valtuusto päätti talousarviokokouksessa, että Jynkän kouluinvestointi tulee aloittaa vuoden 2015 aikana. Jynkän kouluinvestoinnille asetetun aloitusaikataulun vuoksi, kaupunginhallitus käsitteli vaihtoehtoisia hankemalleja ja eri hankemallien aikataulu- ja kustannusvaikutuksia kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti, että Jynkän kouluhankkeen suunnittelua jatketaan elinkaarihankemallin pohjalta, kuten kaupunginvaltuusto on talousarvion käsittelyn yhteydessä linjannut. Lisäksi kaupunginhallitus näki tarpeelliseksi viedä asian vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Karttulan osalta perusopetuksen ja päivähoidon järjestämisestä sekä Syvänniemellä että Karttulan keskustassa on kaupunginvaltuusto päättänyt kokouksessaan / 126. Tämän listatekstin liitteessä 1 Karttulan koulukeskus hankkeen sisällön päivitys 2015 on esitelty Karttulan koulutus- ja päivähoidon järjestäminen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Talousarviokirjassa Karttulan koulukeskuksen (nykyisen Kissakuusenkoulun) ja Jynkän koulun kohteiden kokonaisinvestointikustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Kyseisessä kustannusarviossa Karttulan koulutuspalvelujen tilantarpeet on suunniteltu toteutettaviksi Karttulan keskustan Kissakuusenkoulun uudisrakennuksessa. Toteutettaessa Karttulan perusopetus ja päivähoito kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kahdessa paikassa keskitetyn ratkaisun sijaan, muuttuvat Karttulan koulutuspalveluiden ja päivähoitopalveluiden investointikustannukset noin 2,5 miljoonaa euroa, jolloin elinkaarihankkeen kokonaisinvestointikustannukset ovat noin 27,5 miljoonaa euroa. Elinkaarihankkeen valmistelun edetessä ja talousvaikutusten tarkentuessa, hankinta tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi on laadittu liitteeksi kaupunginhallituksen kokoukseen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 17 Esitys Esitän, että Kuopion kaupunginhallitus panee toimeen kaupunginvaltuuston tekemät päätökset: valtuuttamalla Kuopion Tilakeskuksen käynnistämään Jynkän koulun ja Karttulan koulukohteiden elinkaarihankkeen hankinnan. Hankintakokonaisuus tuodaan kilpailutuksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi. hyväksymällä Karttulan perusopetuksen ja päivähoidon tilaratkaisut kahteen toimipisteeseen Karttulan keskustaan ja Syvänniemelle hajautettuna. Valmistelija Veli-Matti Paananen puh Harri Korkalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että se 1. valtuuttaa tilakeskuksen käynnistämään Jynkän koulun ja Karttulan koulukohteiden elinkaarihankkeen hankintaprosessin. Hankintakokonaisuus tuodaan kilpailutuksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi ja 2. hyväksyy Karttulan perusopetuksen ja päivähoidon tilaratkaisujen jakamisen kahteen toimipisteeseen hajautettuna Karttulan keskustaan ja Syvänniemelle. Päätös Rakennuttajapäällikkö Veli Matti-Paananen oli asiantuntijana kuultavana kokouksessa. Kaupunginjohtaja muutti kokouksessa päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan seuraavasti: "1. valtuuttaa tilakeskuksen käynnistämään Jynkän koulun ja Karttulan koulukeskuksen elinkaarihankkeen hankintaprosessin. Hankintakokonaisuus tuodaan kilpailutuksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi ja" Keskustelun kuluessa jäsen Neeta Röppänen teki jäsenten Minna Reijonen, Harri Auvinen ja Jukka Pulkkinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen: "Kh. esittää kv:lle, että se päättää käynnistää Jynkän ja Karttulan koulujen toteuttamisen perinteisenä jaettuna urakkana." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginjohtajan tekemän muutetun päätösehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat jäsen Neeta Röppäsen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 17 Nimenhuutoäänestyksellä suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Alho-Törrönen, Kantanen, Rytsy, Savolainen, Tolppanen ja Toppinen) ja 5 eiääntä (Auvinen, Pulkkinen, Reijonen, Röppänen ja Karjalainen), joten kaupunginhallitus oli hyväksynyt kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen. Liitteet /2014 Jynkän koulun rakentamisen kustannusvertailu /2014 Jynkän koulun rakentaminen vaikutusten arviointi /2014 Karttulan koulukeskus -hankkeen päivitys /2014 Äänestystulos kv Valmistelija Veli-Matti Paananen puh Harri Korkalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. 1. valtuuttaa tilakeskuksen käynnistämään Jynkän koulun ja Karttulan koulukeskuksen elinkaarihankkeen hankintaprosessin. Hankintakokonaisuus tuodaan kilpailutuksen jälkeen kaupunginvaltuuston päätettäväksi ja 2. hyväksyy Karttulan perusopetuksen ja päivähoidon tilaratkaisujen jakamisen kahteen toimipisteeseen hajautettuna Karttulan keskustaan ja Syvänniemelle. Päätös Keskustelun kuluessa valtuutettu Jaakko Kosunen teki valtuutettujen Harri Auvinen, Minna Reijonen, Anne Paulo-Tuovinen, Markku Söderström ja Jukka Pulkkinen kannattamana seuraavan sisältöisen muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan 1.:"Kv. päättää käynnistää Jynkän ja Karttulan koulujen toteuttamisen perinteisenä jaettuna urakkana." Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu muutosehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Jaakko Kosusen tekemän ehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa-ääntä ja 29 eiääntä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen tekemän ehdotuksen. Äänestystulos on pöytäkirjan liitteenä 4.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 18 Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 7247/ /2014 Savo-Pielisen jätelautakunnan seuduittaisten jäsenten nimeäminen vuosille Päätöshistoria Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Alueellista jätelautakuntaa (Savo-Pielisen jätelautakunta) koskevan vuonna 2010 tehdyn sopimuksen 4 kohdan mukaan isäntäkunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä. Lautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Kunnat nimeävät yhteiseen lautakuntaan jäseniä seuduittain seuraavasti: -Kuopio (ja Karttula) 4 jäsentä -Pielisen Karjalan seutu (Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) 2 jäsentä -Siilinjärvi ja Maaninka 2 jäsentä - Pieksänmäki 1 jäsen - Koillis-Savon seutu (Nilsiä, Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi) jäsen -Sisä-Savon seutu (Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo) ja Konnevesi 1 jäsen Tehdyn sopimuksen mukaan useamman kuin yhden kunnan muodostamilla seuduilla lautakuntapaikka vuorottelee kuntien kesken kahden vuoden välein siten, että kukin kunta nimeää jäsenen ja varajäsenen vuorollaan. Muutos jäsenen toimikaudessa tapahtuu parittomien vuosien alusta lukien. Isäntäkunnan on sopimuksen mukaisesti huolehdittava siitä, että lautakunnan kokoonpano täyttää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a :n vaatimukset. Isäntäkunnan valtuusto valitsee sopimuksen perusteella yhden jäsenistään lautakunnan puheenjohtajaksi ja muiden kuntien edustajista vuorotellen yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi. Alueellisen jätelautakunnan (Savo-Pielisen lautakunnan) kokoonpano kaudella oli seuraava:

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 18 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Kuopio, pj. kesk. Kananen Hannu Kumpulainen Mauno Koillis-Savo, vpj. kok. Marttila Päivi Pasanen Antti Pielisen Karjala sd. Hyttinen Jukka Rautiainen Marko Pieksämäki kesk. Hämäläinen Maritta Viljakainen Kaija Kuopio ps. Kartano Matti Antikainen Paavo Kuopio kok. Kiema Marko Vihavainen Satu Siilinjärvi-Maaninka sd. Korhonen Tarja Niemitz Pirjo Sisä-Savo kesk. Luukkonen Hanna Rossi Vuokko Pielisen Karjala kesk. Pelkonen Timo Riikonen Maija Siilinjärvi-Maaninka ps. Suhonen Maria Kotimäki Kyllikki Kuopio sd. Ålander Martti Keski-Orvola Reijo Vaihtuvien lautakuntapaikkojen osalta asianomaiset kunnat ovat nimenneet lautakuntaan jäseniä ja varajäseniä seuduittain vuosille seuraavati: Jäsen henkilökohtainen varajäsen Pielisen Karjalan seutu (Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo) Jukka Hyttinen(Juuka) Timo Pelkonen (Nurmes) Marko Rautiainen (Valtimo) Maija Riikonen (Lieksa) Siilinjärvi ja Maaninka Kyllikki Kotimäki (Siilinjärvi) Maria Suhonen (Siilinjärvi) Tarja Korhonen (Siilinjärvi) Merja Kaija (Siilinjärvi) Koillis-Savon seutu Tuija Mustonen (Tuusniemi) Heimo Räsänen (Tuusniemi) (Rautavaara, Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi) Sisä-Savon seutu Piia Kauppinen (Konnevesi) Hanna Luukkonen (Suonenjoki) (Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto ja Tervo) sekä Konnevesi Todetaan lisäksi, että lautakunnan varajäsen Satu Vihavainen (kok.) on pyytänyt eroa tehtävästään paikkakunnalta muuttamisen johdosta. Vihavainen on toiminut lautakunnassa jäsen Marko Kieman (kok.) henkilökohtaisena varajäsenenä.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 18 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että se 1. myöntää Satu Vihavaiselle eron alueellisen jätelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen toimikauden loppuun, 2. valitsee jäsenistä alueellisen jätelautakunnan varapuheenjohtajan ja 3. asettaa alueellisen jätelautakunnan vuosille Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Päätösehdotus Kaupunginhallitus Kv. 1. myöntää Satu Vihavaiselle eron alueellisen jätelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen toimikauden loppuun, 2. valitsee jäsenistä alueellisen jätelautakunnan varapuheenjohtajan ja 3. asettaa alueellisen jätelautakunnan vuosille

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 18 Päätös 1. myönsi yksimielisesti eron Satu Vihavaiselle alueellisen jätelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen valtuutettu Ilkka Ranisen esityksestä Mauri Sulun toimikauden loppuun, 2. valitsi yksimielisesti Kyllikki Kotimäen alueellisen jätelautakunnan varapuheenjohtajaksi ja 3. asetti alueellisen jätelautakunnan vuosille seuraavassa kokoonpanossa: Varsinainen jäsen: Henkilökohtainen varajäsen: Kuopio Pj. kesk. Kananen Hannu Kumpulainen Mauno kok. Kiema Marko Sulku Mauri sd. Ålander Martti Keski-Orvola Reijo ps. Kartano Matti Antikainen Paavo Siilinjärvi vpj. Kotimäki Kyllikki Korhonen Tarja Suhonen Maria Kaija Merja Pieksänmäki Hämäläinen Maritta Viljakainen Kaija Pielisen Karjalan seutu Hyttinen Jukka Rautiainen Marko Pelkonen Timo Riikonen Maija Koillis-Savon seutu Mustonen Tuija Räsänen Heimo Sisä-Savon seutu Kauppinen Piia Luukkonen Hanna

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Asianro 1965/ /2015 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kuopion sosiaalihuollon lastensuojelu Sirpa Kulin jätti itsensä ja 18 muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen: Kuopiossa Lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevien määrä on vuositasolla 2108 lasta. Lastensuojeluilmoituksia tulee isommasta määrästä lapsia, mutta osa ohjataan muiden palvelujen piiriin. Tosiasia on myös se, että lastensuojelun avohuollon asiakkuuteen pääsyn kynnystä on jouduttu nostamaan, kun työntekijöiden aika ei riitä pienen huolen perheiden kanssa työskentelyyn. Vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki edellyttää, että kaikkien sosiaalihuollon palveluja käyttävien palvelujen tarve arvioidaan tarvittaessa ja asiakkaalle nimetään oma työntekijä. Tämän tulisi tapahtua ilman lastensuojeluasiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden tulisi saada palveluja (kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilö tai tukiperhe) myös ilman lastensuojeluasiakkuutta. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, kun selvitysten perusteella todetaan, että lapsella on lastensuojelun tarve tai kun lapselle tai hänen perheelleen annetaan lastensuojelun palveluja ja tukitoimia. Kyseessä on merkittävä rakenteellinen muutos, eikä Kuopiossa ole vielä ratkaistu, miten tämä asia käytännössä hoidetaan. Työskentelyn raskaimmassa päässä olevien asiakkaiden määrä ja palvelutarpeet eivät lyhyessä ajassa vähene niin, että sieltä olisi mahdollista suunnata resurssia ehkäisevää ja varhaiseen tukeen. Nykyisin osa emo tilanteista kirjautuu lastensuojeluilmoituksiksi. Kaikki lastensuojeluilmoitukset käsitellään ja lastensuojelullinen palvelujen tarve tutkitaan lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Lastensuojeluilmoituksia tuli vuonna 2014 (luvussa ei ole mukana tulleet ilmoitukset) yhteensä Sen lisäksi on ennakollisia ilmoituksia vielä syntymättömistä lapsista ja pyyntöjä lastensuojelutarpeen arvioimisesta, joissa joko lapsi itse tai vanhemmat ovat pyytäjinä, yhteensä noin 100. Tulleista ilmoituksista osa koskee jo aiemmin lastensuojelun asiakkuuteen tulleita perheitä/lapsia. Noin % tulleista uusista ilmoituksista johtaa pidempikestoiseen lastensuojeluasiakkuuteen. Ihan puhtaasti lastensuojeluasioita hoitavia lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ei ole yhtään. Lastensuojelun avohuollossa on sosiaalityöntekijöitä 25,5. Kaikki hoitavat myös lastensuojeluasiakkuudessa olevien perheiden toimeentulotukiasioita. Lastensuojelun avohuollossa pidempikestoisia asiakkuuksia hoitavat 18,5 työntekijää hoitavat lisäksi sellaisten lapsiperheiden toimeentulotukiasioita, joilla ei ole lastensuojeluasiakkuutta.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 19 Lastensuojelun sijaishuollossa olevat 11 sosiaalityöntekijää hoitavat myös sijoitettujen lasten vanhempien toimeentulotukiasioita. Kuopiossa on viroissa päteviä sosiaalityöntekijöitä, mutta sijaisina on myös opintojensa loppuvaiheessa olevia sosiaalityön opiskelijoita. Työntekijöiden pysymistä raskaassa lastensuojelutyössä heikentää Kuopion kaupungin maksama valtakunnan yleiseen tasoon verrattuna huono palkka. Asiakkuudessa olevia lapsia sekä lastensuojelun avohuollon että sijaishuollon työtekijöillä on keskimäärin 60/työntekijä. Työpariudet mukaan lukien asiakasmääräksi tulee /työntekijä. Näiden lisäksi ovat vielä toimeentulotukea saavat lapsiperheet. Suositeltu ja yleisesti kohtuullisena pidettävä asiakasmäärä olisi aktiivisen työskentelyn alla olevaa lasta/sosiaalityöntekijä. Kaikkia asiakkuudessa olevia lapsia ja perheitä tulisi tavata säännöllisesti ja riittävän usein. Tarve tulee määritellä asiakas- ja perhekohtaisesti. Lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti (lastensuojelulaki 29 1 momentti). Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on siis kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti. Muu lastensuojelun työntekijä voi olla esimerkiksi perhetyöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Yleistä on, että etenkin asiakkuuden alkuvaiheessa tai asiakkuuden ollessa muuten aktiivivaiheessa, asiakassuunnitelmaneuvotteluja järjestetään 2-3 kuukauden välein. Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulee lakisääteisesti pääsääntönä pitää, että lapsi tapaa asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Tähän ei Kuopiossa pystytä juuri ollenkaan niin, että sosiaalityöntekijä eli lapsen asioista vastaava työntekijä tapaisi lasta. Tapaajana voi olla esimerkiksi ostopalveluna lapselle järjestetty ammatillinen tuki henkilö. Kuopiossa on 4 lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijää, joiden asiakkaita ovat lapsiperheet, joilla ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Nämä työntekijät tekevät siis ennalta ehkäisevää työtä. Lastensuojelun perhetyössä on yhteensä 20 työntekijää Huostaanottoja on voimassa 257. Oikea-aikaisen avun tarjoaminen vähentää huostaanottoja. Ehkäisevän työn ja lastensuojelun avohuollon palveluita puolestaan voidaan tarjota erittäin runsaasti ennen kuin niiden kustannukset ylittävät sijoituksesta aiheutuvat kulut. Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n tekemän selvityksen mukaan pitkäaikainen kodin ulkopuolelle sijoittaminen nostaa kustannukset kymmenkertaiseksi (yhden lapsen osalta noin euroa vuodessa) verrattuna lastensuojelun avopalveluihin. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla voitaisiin esimerkiksi järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi,

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) 19 perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa tai kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes 3000 tuntia. Ehkäisevän työn palveluilla selviävien polkujen kustannukset olivat korkeintaan euroa. Niillä poluilla, joihin sisältyi lastensuojelun avohuollon palveluita kustannukset vaihtelivat 5000 ja euron välillä. Kodin ulkopuoliseen sijoitukseen päättyvissä vaihtoehdoissa kustannukset nousivat kymmenkertaisiksi. Kuopion sosiaalitoimen lastensuojelun osalta tilanne on kriittinen. Useamman vuoden ajan alimitoitettu henkilöstö on suunnattomissa haasteissa. Se kuinka heidän jaksamistaan tuetaan ja autetaan heitä tukemaan perheitä ja nimenomaan edesautetaan Kuopion säästötoimia, on, että henkilöstöä palkataan pikaisesti lisää. Huostaanottokustannuksista säästetään sosiaalityöntekijöitä, perhetyöntekijöitä sekä perheneuvolatyöntekijöitä palkkaamalla. Säästöt kustantaa palkat. Ja myöhemmässä vaiheessa Säästöjä alkaa syntyä myös näkyvästi enenevässä määrin ennaltaehkäisyn ja varhaisenpuuttumisen myötä. Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kuopion sosiaalitoimen lastensuojeluun palkataan pikaisesti lisää henkilöstöä 5 sosiaalityöntekijää, 8 perhetyöntekijää sekä 2 perheneuvolan työntekijää. Päätös päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Asianro 1974/ /2015 Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / kaupungin perhepäivähoitajien palkkausmallin muuttaminen kiinteäksi kuukausipalkaksi Isto Huttunen jätti itsensä ja yhdentoista muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen: Esitän, että Kuopion kaupungin palveluksessa olevien perhepäivähoitajien palkkausmalli muutettaisiin kiinteäksi kuukausipalkaksi, joka vastaa täydestä ryhmästä koostuvaa kuukausiansiota. Perustelut: Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on jatkanut kasvuaan viime vuodet. Työelämän muutokset ovat lisänneet etenkin kalliimman ilta- ja viikonloppuhoidon sekä vuorohoidon kysyntää. Myös alle kouluikäisten lasten määrän kasvu lisää päivähoidon kysyntää. Lasten määrän kasvu ja vuotuinen yhden prosenttiyksikön kysynnän kasvu lisäävät vuositasolla päivähoitopaikkojen tarvetta n. 160:lIä. Perhepäivähoito on Kuopion kaupungille edullisempi vaihtoehto ja tulisi pysymään edullisempana vaikka palkkaus muutettaisiin kiinteäksi kuukausipalkaksi, kunnalliseen päivähoitoon verrattuna. Muuttamalla palkkausmalli kiinteäksi kuukausipalkaksi, lisätään perhepäivähoidon houkuttelevuutta työntekijöiden keskuudessa. Tällä hetkellä perhepäivähoitajan palkka määräytyy hoidossa olevien lasten lukumäärän mukaan, jolloin hoitajan minimikuukausiansio jää alle 1000 /kk. Hoitaja joutuu kuitenkin työskentelemään täydet viikkotunnit joka estää saamasta soviteltua päivärahaa. Pitämällä kunnallinen perhepäivähoito lapsiperheille varteenotettavana vaihtoehtona, voidaan vaikuttaa varhaiskasvatuspalvelujen kasvavaan tarjontaan edullisemmin kustannuksin kunnalliseen päivähoitoon verrattuna. Perhepäivähoitopaikkoja tulisi lisätä, koska se on kirjattu Kuopion kaupungin strategiaan. Päätös päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Muutoksenhakuohje Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus (17-18 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehdyn viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite PL 1744, KUOPIO Sähköposti ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin (vaihde) Faksi Käyntiosoite Puijonkatu 29 A, 2. krs, Kuopio Virka-aika Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valituskirjassa on ilmoitettava: valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (19) Muutoksenhakuohje Valituskirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjan voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 97 euroa.