Kuusamo Maaningan tuulipuiston arkeologinen inventointi

Transkriptio

1 Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen YVA-selostus Liite 5: Arkeologiset selvitykset Kuusamo 2016 Maaningan tuulipuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU

2 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto 2016 Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kuusamon ja Posion rajalla Maaningan tuulipuiston suunnittelualueella. Tuulipuiston hankkeessa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, joissa on 50 ja 65 voimalaa. Työn tilaaja on Sito Oy ja hankeomistaja on EPV Tuulivoima Oy. Maastoinventoinnin suoritti -vat MA/FM Hans-Peter Schulz ja FM Jaana Itäpalo yhteensä 8 kenttätyöpäivän aikana. Han -kealue sijaitsee Kuusamon keskustasta km luoteeseen ja Posion keskustasta km koilliseen, sen laajuus on noin 36,6 km 2. Suunnitellun tuulipuiston alueelta ja sen läheisyydestä ei tunneta muinaisjään-nöksiä. Tuulipuistohankkeen sähkönsiirrosta on laadittu erillinen raportti. Inventoinnissa tarkastettiin voimalapaikkojen vaikutusalueet (tarkastussäde m), voimaloiden väliset alueet, tielinjausten lähiympäristöt sekä topografian ja maaperän perusteella otollisia alueita. Inventoinnissa kartoitettiin kuusi kulttuuriperintökohdetta (2 kämpän jäännöstä, ladon pohja, poroaita, konttipuu ja pilkkapuu) sekä yksi muu havainto (resentti poroaitaus). Muinaisjäännöksiä ei löydetty. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei olisi vaikutusta kulttuuriperintökohteisiin.

3 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Esiselvitys Tutkimushistoria Maastoinventointimenetelmä Geologia, topografia ja maisema Maastokuvaukset ja valokuvat Alueen esihistoriallinen maankäyttö Alueen historiallisen ajan maankäyttö Tulokset Yleiskartta kohteista Kohdehakemisto Kohdetiedot Aineistoluettelo Kansikuva: Hiiripöllöpariskunta hakkuualueella Välivaaran pohjoispuolella.

4 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Perustiedot Inventointialue: Maaningan tuulipuiston suunnittelualue Kuusamon yhteismetsässä Kuusamon ja Posion rajalla Kuusamon keskustasta km luoteeseen Tilaaja: Sito Oy Hankeomistaja: EPV Tuulivoima Oy Inventoinnin laji: osainventointi Kenttätyöaika: , yhteensä 8 kenttätyöpäivää Karttanumerot: TM35-lehtijako, T5132R, T5134L, T5141 R, 5143L vanha yleislehtijako, , Korkeus: n m mpy Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 FIN -tasokoordinaatisto Kopio raportista: Museoviraston arkisto (digitaalinen ja paperikopio), Pohjois-Pohjanmaan museo (digitaalinen kopio) Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: 2011 Hans-Peter Schulz, Kuusamon kulttuuriperintöinventointi, Metsähallitus. Kartta 1. Kohdealueen sijainti. Suunnittelualue sinisenä. Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: , 7/ Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Koillismaalle Kuusamon ja Posion rajan tuntumaan Kuusamon keskustasta km luoteeseen ja Posion keskustasta km koilliseen on suunnitteilla tuulipuisto, jossa olisi enintään 65 tuulivoimalaa. Hankealueen laajuus on noin 36,6 km 2. Suunnitellun tuulipuiston alueelta tai sen läheisyydestä ei tunneta muinaisjäännöksiä. Lähimmät tunnetut muinaisjäännökset sijaitsevat hankealueen etelärajasta noin 3 km etelään Noukajärven ja Välijoen rannoilla, kyseessä ovat kaksi uuden ajan teollisuusrakennetta ja yksi esihistoriallinen löytöpaikka.

5 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kartta 2. Suunnittelualueen rajaus sinisenä katkoviivana, voimalapaikat ympyröinä (ve 50 punaisena, ve 65 sinisenä) sekä uudet tielinjaukset samoilla väreillä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016.

6 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kartta 3. Ortokuva, hankealueen rajaus sinisenä katkoviivana, voimalapaikat ympyröinä (ve 50 punaisena, ve 65 sinisenä) sekä uudet tielinjaukset samoilla väreillä. Maanmittauslaitoksen ortokuva 6/2016. Mk 1:

7 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Esiselvitys Muinaisjäännösten paikallistaminen ja arviointi perustuu suunnittelualueella ja lähiseudulla aikaisemmin tehtyjen arkeologisten selvitysten tuloksiin. Näiden tietojen lisäksi esiselvityksessä käytetään erilaisia aineistoja, joiden avulla erotetaan muinaisjäännösten sijainnin kannalta relevantit alueet. Esihistoriallisten kohteiden osalta kaukokartoituksessa keskeisiä aineistoja ovat GTK:n kallio- ja maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmalli sekä laserkeilausaineiston pistepilviaineisto. Laserkeilausmenetelmän pistepilviaineisto tuottaa hyvin tarkkaa tietoa kohteensa pinnanmuodoista, ja menetelmän avulla voidaan paikantaa lähinnä erilaisia kuoppakohteita, kuten asumuspainanteita, tervahautoja ja hiilimiiluja tai isoja vallirakenteita. Historiallisen ajan kohteita etsitään topografian, kirjallisuustietojen, perimätiedon, paikannimistön ja interne tistä löytyvän historiallisen karttamateriaalin avulla, kuten pitäjänkarttojen, rajakarttojen, tie- ja liikennekarttojen, sotilaskarttojen tai myös alueesta laadittujen vanhimpien peruskarttojen avulla. 2.2 Tutkimushistoria Tuulipuiston alueella ei ole tehty aikaisemmin arkeologisia inventointeja. Lähialueella tehtiin vuonna 2011 Kemijärven valtion talousmetsien kulttuuriperintöinventointi, Hans-Peter Schulz, Metsähallitus Maastoinventointimenetelmä Inventoinnissa tarkastetaan voimalapaikkojen vaikutusalueet n metrin säteellä, voimaloiden väliset alueet, tielinjausten lähiympäristöt ja topografian ja maaperän perusteella otollisia alueita. Maastossa arvioidaan yleispiirteisesti kaikki suunnittelualueet ja tarkemmin ne alueet, jotka esiselvityksen perusteella osoittautuvat relevanteiksi löytää uusia muinaisjäännöksiä. Tähän sisältyy mm. laserkeilausaineistoon perustuvien havaintojen tarkastamista. Inventointi perustuu pääosin silmänvaraisiin pintahavaintoihin. Uusia muinaisjäännöksiä etsitään mm. maanpinnan korkeussuhteiden, maaperän ja poikkeavan kasvillisuuden perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään tunnettujen muinaisjäännöskohteiden ympäristöihin. Mahdollisten kulttuurikerrosten toteamiseksi ja rakenteiden iän (resentti < > muinaisjäännös) sekä tarkoituksen selvittämiseksi tehdään n. 30 x 30 cm:n kokoisia koekuoppia ja kairausta. Havaitut kohteet valokuvataan ja niiden ympäris töstä kirjataan maasto- ja maisemaselvityksiä sekä mahdolliset taustatiedot. Kohteiden sijainti mitataan gpspaikantimella, jonka tarkkuus on n. +/- 3-6 m. Paikkatietohallintaan käytetään QGis ohjelmaa ja Grass Gis 7.0 -ohjelmaa lidar-pistepilviaineiston käsittelyssä ja terrain-analyysissa. 3. Geologia, topografia ja maisema Hankealue kuuluu geologisesti Itä-Suomen Karelidien vaara-alueeseen. Vaarat ovat jäännöksiä varhaisessa geologisessa jaksossa syntyneestä laajasta vuoristosta (Hjort 2001). Karelidien vaara-alueen itäpuolella sijaitsevan Kuusamon ylängön maisemaa hallitsevat koillisosan vaarat sekä länsiluode-itäkaakkosuuntaiset drumliinikentät ja harjut sekä niiden välissä olevat järvet ja aapasuot. Yleisin maalaji on moreeni. Lajittuneita maalajeja on etenkin harjujaksojen yhteydessä, paikoitellen esiintyy jäätikön sulamisvirtauksen kasaamia sora- ja hiekka-alueita. Drumliiniharjanteiden ja harjujen suunnasta voi havaita hyvin mannerjäätikön liikesuunnan (kartta 4 sivulla 7). Alue sijaitsee korkeusvyöhykkeellä n m ja se on kokonaan supra-akvaattista, korkeimmat vaarat ovat Välivaara (372 m) ja Pyljy (355 m). Korkeuserot ovat enimmillään m / 100 m. Vaarojen ja kankaiden maaperä on lajittumatonta, sedimentin raekoko vaihtelee hyvin hienoista (hiekkamaisista) kerrostu mista karkeihin kivikoihin. Tasaiset alueet vaarojen välissä ovat soistuneet. Yli 70 % alueesta on metsäta louskäytössä, suuri osa metsistä avohakakattiin ja laikutettiin luvuilla (ks. kartta 5 sivulla 8). Alue on kasvimaantieteellisesti keskiboreaalisen ja pohjoisboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta (Eskola & al. 1998). Pohjois-Kuusamon alueen kasvillisuutta hallitsevat kuusimetsät ; paikoitellen, varsinkin kalkkipitoisten vaarojen rinteillä kasvillisuus on rehevää ja muodostaa lehtomaisia metsätyyppejä. Rotkolaaksoissa ja lettosoilla esiintyy useita tunturi- ja tundrakasvilajeja.

8 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kartta 4. Alueen korkeusmalli. Maanmittauslaitoksen vinovalorasteri 8 m DEM 6/2016. Harjut keltaisena (Syke pohjavesialueet), vesistöt sinisenä (vpd 2, koko > 100 ha).

9 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kartta 5. Laikutusjäljet Salmijärven Välivaaran kohdalla. Lidar vinovalovarjoste, Maanmittauslaitoksen laserkeilauspistepilviaineisto 3/2016.

10 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Maastokuvaukset ja valokuvat Kartta 6. Kuvauspaikat V1 - V34. Karttaselitykset ks. kartta 2 sivulla 4. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 5/2015.

11 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V1. Voimalapaikka K 34 kuvattu länteen, aurausjälkiä itäpuolella. Matala kivinen kangas, nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva V2. Voimalapaikka K 33 kuvattu länteen. Matalat kiviset harjanteet suon laidalla, nuorta kasvatusmetsikköä. Kuva V3 Voimalapaikka K 17 kuvattu luoteeseen. Tuoreehko matala kivinen kangas, erirakenteinen metsä.

12 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V4. Voimalapaikka K 37 kuvattu länteen. Kivinen harjanne, nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Harjanteen itäosa on aurattu. Kuva V5. Pohjoinen louhinta-alue Syvälammen itäpuolella, kuva luoteeseen. Kallionyppylä, eri-ikäistä puustoa. Kuva V6. Voimalapaikka K 62 kuvattu itään, matala kivinen harjanne Syväjärven länsipuolella, metsätien kääntöalue, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu.

13 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V7. Voimalapaikka K 11 luoteeseen, kivinen kumpu, tuoreehko, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva V8. Voimalapaikka K 4 kuvattu kaakkoon, kivinen kumpu, tuoreehko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, koko alue on aurattu. Kuva V9. Tielinja voimalapaikalle 21 luoteeseen. Kivinen kumpu, metsä ollut pitkän ajan käsittelemätön/ vanha metsä?

14 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V10. Voimalapaikka K 14 kuvattu kaakkoon. Kivinen harjanne, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva V11. Voimalapaikka K 24 pohjoisluoteeseen, kivinen harjanne suon laidalla. Erirakenteinen metsä. Kuva V12. Voimalapaikka K 45 kuvattu itään, laajan kivisen kankaan loiva itärinne, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu.

15 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V13. Tielinjaus voimalapaikalle K 58 itään, laajan kivisen kankaan loiva itärinne, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu. Kuva V14. Voimalapaikka 43 kuvattu koilliseen Pyljynlammen suuntaan. Loiva soistunut koillisrinne, erirakenteinen metsä. Kuva V15. Voimalapaikka K 13 kuvattu länteen. Paikoitellen soistunut vaaran lakialue, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu.

16 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V16. Voimalapaikka K 63 kuvattu pohjoiseen. Kivinen matala harjanne, erirakenteinen metsä, osittain muokattu. Kuva V17. Voimalapaikka K 65 pohjoiseen, tasainen soistunut kangas, erirakenteinen metsä. Kuva V18. Voimalapaikan K 68 vaikutusaluetta kuvattu luoteeseen. Tasainen tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.

17 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V19. Voimalapaikka K 30 kuvattu kaakkoon. Tuoreehko kivinen kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu. Kuva V20. Voimalapaikka K 47 kuvattu luoteeseen. Tuoreehko kivinen kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu. Kuva V21. Voimalapaikka K 39 kuvattu itään. Tuoreehko kivinen kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, aurattu.

18 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V22. Tielinjaus voimalapaikalle K 23 kuvattu kaakkoon. Tasainen pitkälti soistunut alue, erirakenteinen metsä. Kuva V23. Voimalapaikka K 67 vaikutusaluetta kuvattu koilliseen. Soistunut tasainen kangas, erirakenteinen metsä. Kuva V 24. Voimalapaikka K 59 kuvattu kaakkoon. Vaaran loiva länsirinne suon laidalla, varttunutta kasvatusmetsikköä.

19 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V25. Voimalapaikka K 16 kuvattu koilliseen. Vaaran länsirinne suon laidalla, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva V26. Voimalapaikka K 7 kuvattu koilliseen. Vaaran kivinen itärinne, avohakattu ja aurattu. Kuva V27. Eteläinen louhinta-alue kuvattu luoteeseen. Vaaran kivinen lakialue, tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä.

20 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V28. Voimalapaikka K 12 kuvattu lounaaseen (metsikössä suon takana). Vaaran soistunut lakialue, erirakenteinen metsä. Kuva V 29. Tielinjaus voimalapaikalle K 3 kuvattu itään. Vaaran loiva kivinen itärinne, nuorta kasvatusmetsikköä, muokattu. Kuva V30. Voimalapaikka K 28 kuvattu kaakkoon. Vaaran loiva lounaisrinne, kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä.

21 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V31. Voimalapaikka K 35 kuvattu pohjoiseen. Matala harjanne suon pohjoispuolella, taimikkoa, aurattu. Kuva V32. Voimalapaikka K 52 kuvattu pohjoiseen. Vaaran jyrkkä kivinen etelärinne, tuoreehko kangas. Varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva V33. Voimalapaikan K 1 vaikutusaluetta kuvattu itään, kivinen loiva kangas, taimikkoa, aurattu.

22 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kuva V34. Tielinjaus voimalapaikalle K 38 kuvattu itään. Tasainen kivinen kangas, taimikkoa, aurattu. Yleiskuva. Näkymä Välivaarasta koilliseen ukkoskuuron aikana.

23 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Alueen esihistoriallinen maankäyttö Mannerjäätikkö vetäytyi alueelta n vuotta sitten. Alue on kokonaan supra-akvaatista eli kor keimman rannan yläpuolella. Vaikka alueella on varmaankin liikuttu esihistoriallisella ajalla, se ei kuitenkaan ollut otollinen asutukselle. Alue sijaitsi kaukana varhaisesta merenrannasta ja Kitkan vesireitistä; kivikkoisella vaaraseudulla ei ollut isompia vesistöjä. Lähimmät tunnetut kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat Ala-Kitkan länsirannalla ja Ylä-Kitkan pohjoisrannalla yli 10 km:n etäisyydellä. 5. Alueen historiallisen ajan maankäyttö Varsinaisella hankealueella ei ole ollut historiallista asutusta. Seudun vaarat olivat varmaankin metsästys maita, mutta varsinainen metsienkäyttö alkoi todennäköisesti vasta 1800-luvun loppupuolella. Alueen maankäytöstä on vain niukasti tietoa. Vuoden 1964 topografikarttaan on merkitty neljä savottakämppää ja muutamia heinälatoja, inventoinnissa löytyikin kaksi jäljellä olevaa kämpän jäännöstä ja ladon pohja. Nykyään alue on pääosin metsätalouskäytössä. Kartta 7. Ote vuoden 1964 topografikartasta, alueen keski- ja eteläosa.

24 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Tulokset Inventoinnissa kartoitettiin kuusi kulttuuriperintökohdetta, jotka ovat 2 kämpän jäännöstä, ladon pohja, poroaita, konttipuu ja pilkkapuu sekä yksi muu havainto, joka on resentti poroaitaus. Muinaisjäännöksiä ei löydetty. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella hankkeella ei olisi vaikutusta muinaisjäännöksiin. Lestijärvellä, Hans-Peter Schulz Jaana Itäpalo Kartta 8. Yleiskartta, kohteet 1-7; kulttuuriperintökohteet sinisenä pisteenä, muu havainto oranssina pisteenä. Hankealueen rajaus sinisenä katkoviivana, voimalapaikat ympyröinä (ve 50 punaisena, ve 65 sinisenä) sekä uudet tielinjaukset samoilla värillä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016.

25 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kohdehakemisto Kohde tyyppi/ tyypin tarkenne sivu ajoitus lkm status 1. Alimmainen Salmijärvi NE 24 asuinpaikat/savottakämpät uusin aika 2 KP 2. Alimmainen Salmijärvi NE2 22 konttipuu uusin aika 1 KP 3. Nuunajärvi 28 asuinpaikat/savottakämpät uusin aika 1...KP 4. Pikku Ratijärvenpuro 30 heinäladon pohja uusin aika 1...KP 5. Matalajärvenkangas 31 pilkkapuu uusin aika 1...KP 6. Matalajärvenkangas 2 33 poroaita uusin aika 1...KP 7 Syväjärvi SE 35 poroaitaus resentti 1 M Taulukko. Status: U uusi muinaisjäännöskohde/löytöpaikka, MJ tunnettu muinaisjäännöskohde, KP muu kulttuuriperintökohde, M muu havainto 8. Kohdetiedot 1. Alimmainen Salmijärvi NE Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: kulttuuriperintökohde asuinpaikat savottakämpän jäännös uusin aika 2 - Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako T5134L Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: P: I: z n. 297 m mpy gps-mittaus, läntinen hirsikehikko pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 44,9 km luoteeseen kivikkoisella kankaalla pienen lammen länsipuolella Alimmaisesta Salmijärvestä n. 300 m koilliseen. Tuoreehko kangas, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, itäosassa kasvaa myös vanhoja puita. Kuvaus: Paikalla on kaksi melko lahonnutta hirsikehikkoa, molemmat 7 x 5 m. Jäljellä on 3 4 hirsikertaa, päät kirveellä katkaistu tai sahattu. Läntisessä rakennuksessa ei ole tulisijaa, itäisessä rakennuksessa on pienen kiukaan/uunin jäänteet länsipäädyssä. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä tielinjauksesta n. 300 m etelään ja lähim mästä voimalapaikasta n. 400 m kaakkoon.

26 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Läntinen hirsikehikko kuvattu pohjoiseen Itäinen hirsikehikko kuvattu koilliseen.

27 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Itäisen rakennuksen kiuas kairan kohdalla, kuva etelään. Kohteet 1 ja 2. Voimalapaikat ympyränä, uudet tielinjaukset viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016.

28 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Alimmainen Salmijärvi NE 2 Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: kulttuuriperintökohde merkkipuut konttipuu uusin aika 1 - T5134L P: I: z n. 296 m mpy gps-mittaus pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 44,9 km luoteeseen kivikkoisella kankaalla pienen lammen länsipuolella Alimmaisesta Salmijärvestä n. 300 m koilliseen. Tuoreehko kangas, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, itäosassa kasvaa myös vanhoja puita. Kuvaus: Kämpän jäännöksestä (raportin kohde no. 1) noin 35 m etelään on törmän päällä vanha kuusi, jon ka alimmat oksat on karsittu, runkoon on tehty 1,8 m korkeudella kolo ja siihen on lyöty viistosti ylöspäin osoittava tappi. Vaikka konttipuulla oli selvä käytännön funktio, eväskontin ripustamiselle, se toimi myös alueen omistuksen tai käyttöoikeuden merkkinä (tiedonanto paikalliselta metsurilta). Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä tielinjauksesta n. 330 m etelään ja lähim mästä voimalapaikasta n. 420 m kaakkoon. Konttipuu kuvattu etelään Kartta sivulla 26. Lähikuva

29 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Nuunajärvi Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: kulttuuriperintökohde asuinpaikat savottakämpän jäännös uusin aika, 1950-luku 2 - T5134L P: I: z n. 258 m mpy gps-mittaus pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 47 km luoteeseen loivalla itärinteellä Nuunajärven länsipuolella, vanhaa piha-aluetta. Kuvaus: Paikalla on sortunut lautarakennus, mitat noin 8 x 6 m, alueella on pönttöuunin jäännös, peltiä ja kattohuopaa. 30 m itään on käytössä oleva saunarakennus, ilmeisesti kämpän kunnostettu sauna. Kämppä on todennäköisimmin rakennettu 1950-luvulla, se on merkitty 1964 topografikarttaan. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä voimalapaikasta n. 600 m koilliseen. Sortunut kämppä kuvattu pohjoiseen.

30 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kunnostettu saunarakennus kuvattu kaakkoon. Kohde 3 Voimalapaikat ympyränä, uudet tielinjaukset viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016

31 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Pikku Ratijärvenpuro Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: kulttuuriperintökohde työ- ja valmistuspaikat heinäladon pohja uusin aika 1 - T5132R P: I: z n. 259 m mpy gps-mittaus pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 50,8 km luoteeseen soistuneella puronvarrella kahden kankaan välissä. Kuvaus: Paikalla on ladon pohja, mitat 4 x 4 m, puut ovat melko lahonneet. Vuoden 1964 topografikarttaan on merkitty 3 latoa puron varrelle, maastossa ei saatu havaintoja muista ladoista. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä tielinjauksesta n. 200 m etelään. Ladon pohja kuvattu länteen.

32 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kohteet 4-6 Voimalapaikat ympyränä, uudet tielinjaukset viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/ Matalajärvenkankaat Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: kulttuuriperintökohde liikennekohdat pilkkapuut uusin aika 1 - T5132R P: I: z n. 263 m mpy gps-mittaus pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 50,9 km luoteeseen kankaan loivalla itärinteellä, avohakkuualueita, taimikkoa, muutama vanha puu. Kuvaus: Noin 40 cm paksussa männyssä on 1,5 m korkeudella kaksi pilkkaa puun vastakkaisilla puolilla. Pilkat ovat melkein kasvaneet umpeen, arvioitu paksuuskasvu pilkkojen tekemisen jälkeen on 10 cm. Pilkka-

33 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto puilla merkittiin ennen erämaapolkuja, ilmeisesti ko. pilkka merkitsi Nuunajärven ja Syväjärven välillä kulkenutta polkua. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee lähimmästä tielinjauksesta n. 220 m etelään. Koillispuolinen pilkka. Kaakkoispuolinen pilkka Kartta sivulla 31.

34 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Matalajärvenkankaat 2 Mj-rekisteri: Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: kulttuuriperintökohde työ- ja valmistuspaikat poroaita uusin aika 1 - T5132R P: I: z n. 277 m mpy gps-mittaus, aidan pohjoispää pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 51,2 km luoteeseen Matalajärven kaakkoispuolella matalan kankaan lakialueen länsilaidalla. Kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuvaus: Metsätieltä m itään on noin 50 metrin matkalla havaittavissa lahonnut poroaita. Aita on suu rimaksi osaksi kaatunut, sen korkeus oli n. 1,7 m. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee metsätieltä n m itään. Aidan pohjoisosa kuvattu etelään.

35 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Aidan eteläosa kuvattu etelään. Kohteet 4-6. Aita sinisenä viivana; voimalapaikat ympyränä, uudet tielinjaukset viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016

36 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Muut havainnot 7. Syväjärvi SE Laji: Tyyppi: Tyypin tarkenne: Ajoitus yleinen: Lukumäärä: Rauhoitusluokkaehdotus: Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako vanha yleislehtijako Koordinaatit: koord.selite: Inventointimenetelmät: Aiemmat löydöt: Inventointilöydöt: Aiemmat tutkimukset: muu havainto työ- ja valmistuspaikat poroaitaus resentti 1 - T5143L P: I: z n. 282 m mpy gps-mittaus, pintahavainnointi - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 51,5 km luoteeseen tasaisella kankaalla Syväjärven kaakkoispuolella lähellä metsätien risteystä. Nuorta kasvatusmetsikköä. Kuvaus: Paikalla on porojen ruokinta-aitaus, joka on muutama vuosi sitten jäänyt pois käytöstä tai on vain harvoin käytössä. Vaikutusten arviointi: Ei suojeluarvoa, ei suojeluehdotusta kulttuuriperintökohteena. Ruokinta-aitaus kuvattu itään.

37 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Maaningan tuulipuisto Kohde 7. Voimalapaikat ympyränä, uudet tielinjaukset viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/ Aineistoluettelo Digitaalinen aineisto: Geologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto, Maanmittauslaitos, avoimien aineistojen tiedostopalvelu, Maanmittauslaitos, Museovirasto: Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, muinaisjäännösrekisteri ja Kulttuuriympäristön tutkimusraportit arkeologia, Kuusamo

38 Kuusamo, Posio 2016 Maaningan tuulipuistohankkeen voimajohtolinjausten arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELUALVELU

39 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset 2016 Tiivistelmä Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu suoritti arkeologista inventointia Kuusamon Maaningan tuulipuistoon* liittyvillä suunnitelluilla voimansiirtolinjauksilla Kuusamossa ja Posiolla. Tuulipuisto sijaitsee Kuusamon keskustasta km luoteeseen ja Posion keskustasta km koilliseen. Tuulipuiston ulkopuoliselle sähkönsiirrolle on esitetty 2 vaihtoehtoista linjausta: - Linjaus Ruka, joka kulkee itäkaakkoon Suovavaaran yli, sieltä Rintajärven eteläpuolella Hikkeränvaaran kautta Keski-Kitkan kylällä, Konkkisalmen yli itään Rukan Mutkapalon sähköasemalle, pituus 28,8 km. - Linjaus Posio, joka kulkee lounaaseen Riisitunturin luoteispuolella, kääntyy Ruokamojärven kohdalla etelään Posion keskustaan Tammikankaan sähköasemalle, pituus 33,5 km. Voimalinjausten kokonaispituus on 62,3 km. Korkeusvyöhyke on m mpy. Työn tilaaja on Sito Oy ja hankeomistaja on EPV Tuulivoima Oy. Maastoinventoinnin suorittivat MA/FM Hans-Peter Schulz ja FM Jaa - na Itäpalo , yhteensä 7 kenttätyöpäivää. Inventoinnissa tarkastettiin voimajohtolinjausten vaikutusalueet maastosta riippuen metrin säteellä, tasaisia suoalueita ei tarkastettu. Inventoinnissa kartoitettiin yksi tunnettu muinaisjäännöskohde, Posio Ahmajoki kivikautinen asuinpaikka (mjtunnus ), lisäksi löydettiin neljä kulttuuriperintökohdetta, jotka ovat Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE 1 ja 2 ; kämpän jäännös ja konttipuu (kohteiden tiedot ovat myös tuulipuistosta laaditussa raportissa, koska ne sijaitsevat tuulipuiston hankealueella*), Tervalampi merkkipuu ja Tervalampi 2 maakuoppa. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella kummankaan voimajohtolinjauksen vaihtoehdon toteuttamisella ei olisi vaikutusta muinaisjäännöksiin tai kulttuuriperintökohteisiin. * raportti Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo

40 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Sisällysluettelo s. 1. Perustiedot Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Esiselvitys Tutkimushistoria Maastoinventointimenetelmä Geologia, topografia ja maisema Maastokuvaukset ja valokuvat Alueen esihistoriallinen maankäyttö Alueen historiallisen ajan maankäyttö Tulokset Yleiskartta kohteista Kohdehakemisto Kohdetiedot Aineistoluettelo Kansikuva: Näkymä Lavavaaralta voimalinjauksen suuntaan

41 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Perustiedot Inventointialue: Maaningan tuulipuistoon liittyvät voimajohtolinjaukset itäkaakkoon Rukan Mutkapalon sähköasemalle (pituus 28,8 km) ja etelälounaaseen Posion keskustan Tammikankaan sähköasemalle Tilaaja: Sito Oy Hankeomistaja: EPV Tuulivoima Oy Inventoinnin laji: osainventointi Kenttätyöaika: , yhteensä 7 kenttätyöpäivää Karttanumerot: TM35-lehtijako, T5131R. T5131L, T5132R, T5132L, T5133L, T5133R, T5134L, T5242L vanha yleislehtijako: , ,05, 08, , 06, 08, 09, 10, 11; Korkeus: n m mpy Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35 FIN -tasokoordinaatisto Kopio raportista: Museoviraston arkisto (digitaalinen ja paperikopio) Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: Lähialueella : 1963 inventointi C. Carpelan 1975 inventointi Aarni Erä-Esko 1989 tarkastus Markku Torvinen 1993, 1994 inventointi Hannu Kotivuori 1989 tarkastus Markku Torvinen 1998 inventointi J. Alakärppä ja J. Okkonen 1999 inventointi Mika Sarkkinen 2003 inventointi Petteri Pietiläinen 2006 inventointi V. Laurila ja P. Rautiainen (Metsähallitus) ja J. Okkonen (Oulun yliopisto) 2009 tarkastus K. Katiskoski 2010 inventointi T. Karjalainen (Metsähallitus talousmetsät Posio) 2011 inventointi H.-P. Schulz (Metsähallitus talousmetsät Kuusamo) Kartta 1. Voimajohtolinjaukset eri värisillä viivoilla. Maaningan tuulipuiston hankealue sinisellä katkoviivalla. Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: , 7/2016.

42 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Inventoinnin lähtökohdat ja menetelmät Koillismaalle Kuusamoon ja Posion rajan tuntumaan suunnitellun Maaningan tuulipuiston (raportti Hans-Peter Schulz ja Jaana Itäpalo ) ulkopuoliselle sähkönsiirrolle on esitetty 2 vaihtoehtoista linjausta: Linjaus Ruka, joka kulkee itäkaakkoon Suovavaaran yli, sieltä Rintajärven eteläpuolella Hikkeränvaaran kautta Keski-Kitkan kylällä, Konkkiselän yli itään Rukan Mutkapalon sähköasemalle, pituus 28,8 km. Linjaus Posio, joka kulkee lounaaseen Riisitunturin luoteispuolella, kääntyy Ruokamojärven kohdalla etelään Posion keskustaan Tammikankaan sähköasemalle, pituus 33,5 km. Voimalinjausten kokonaispituus on 62,3 km. Korkeusvyöhyke on m mpy. Rukan voimalinjauksen läheltä tunnetaan 8 muinaisjäännöstä: - kolme kivikautista / varhaismetallikautista (?) asuinpaikkaa, Kitkan kylässä Kokkoniemi (mj-tunnus ), linjasta 2,6 km pohjoiseen, Vilpusjärvi 1 ja 2 (mj-tunnukset ja ) linjan itäpäästä 260 ja 440 m itään - 4 kuopparyhmää (esihist. - hist. aika) Tolvanselän pohjoispuolella linjauksesta 1,5 2 km etelään - historiallinen asuinpaikka (lapinkenttä) Talliskotakenttä, mj-tunnus , linjauksesta 850 m etelään - uuden ajan puolustusvarustukset (Salpa-linja) Kitkan kylässä, Noitinaho, mj-tunnus , linjasta 1,3 km koilliseen. Posion voimalinjauksen läheltä tunnettaan 7 muinaisjäännöstä: - 2 kivikautista asuinpaikkaa, Niilojärvi 1, mj tunnus linjasta 600 m itään, Ahmajoki, mj-tunnus (raportin kohde 10) linjauksesta 60 länteen - esihistoriallinen pyyntikuopparyhmä Niilojärvi 2, mj tunnus , linjasta 600 m itään - historiallinen asuinpaikka ja hautapaikka, Karjalainen (mj-tunnus ) ja Korkeakangas (mj-tunnus ), linjauksesta m kaakkoon - modernit teollisuuslaitokset, Välijoki patorakenne (mj-tunnus ) ja Ylimmäinen Noukajärvi patorakenne (mj-tunnus ), linjauksesta n. 2 km etelään Esiselvitys Muinaisjäännösten paikallistaminen ja arviointi perustuu suunnittelualueilla ja lähiseudulla aikaisemmin tehtyjen arkeologisten selvitysten tuloksiin. Näiden tietojen lisäksi esiselvityksessä käytetään erilaisia aineistoja, joiden avulla erotetaan muinaisjäännösten sijainnin kannalta relevantit alueet. Esihistoriallisten kohteiden osalta kaukokartoituksessa keskeisiä aineistoja ovat GTK:n kallio- ja maaperäkartat, Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvat, korkeusmalli sekä laserkeilausaineiston pistepilviaineisto. Laserkeilausmenetelmän pistepilviaineisto tuottaa hyvin tarkkaa tietoa kohteensa pinnanmuodoista, ja menetelmän avulla voidaan paikantaa lähinnä erilaisia kuoppakohteita, kuten asumuspainanteita, tervahautoja ja hiilimiiluja tai isoja vallirakenteita. Historiallisen ajan kohteita etsitään topografian, kirjallisuustietojen, perimätiedon, paikannimistön ja internetistä löytyvän historiallisen karttamateriaalin avulla, kuten pitäjänkarttojen, rajakarttojen, tie- ja liikennekarttojen, sotilaskarttojen tai myös alueesta laadittujen vanhimpien peruskarttojen avulla. 2.2 Tutkimushistoria Alueen ensimmäiset tutkimukset olivat Taliskotakentän inventoinnit 1963 ja Vuosina on tehty useita inventointeja, yksittäisten kohteiden tarkastusten ohella lähinnä kuntainventointeja. Viimeisimmät selvitykset liittyvät Metsähallituksen valtion talousmetsien KMO-projektiin inventointi C. Carpelan 1975 inventointi Aarni Erä-Esko 1989 tarkastus Markku Torvinen 1993, 1994 inventointi Hannu Kotivuori 1989 tarkastus Markku Torvinen 1998 inventointi J. Alakärppä ja J. Okkonen 1999 inventointi Mika Sarkkinen

43 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset inventointi Petteri Pietiläinen 2006 inventointi V. Laurila ja P. Rautiainen (Metsähallitus) ja J. Okkonen (Oulun yliopisto) 2009 tarkastus K. Katiskoski 2010 inventointi T. Karjalainen (Metsähallitus talousmetsät Posio) 2011 inventointi H.-P. Schulz (Metsähallitus talousmetsät Kuusamo) Maastoinventointimenetelmä Inventoinnissa tarkastettiin voimajohtolinjauksen vaikutusalue maastosta riippuen metrin säteellä, tasaisia soistuneita alueita ei tarkastettu. Maastossa arvioidaan kaikki suunnittelualueet ja tarkemmin ne, jotka esiselvityksen perusteella osoittautuvat relevanteiksi löytää uusia muinaisjäännöksiä. Tähän sisältyy mm. laserkeilausaineistoon perustuvien havaintojen tarkastamista. Inventointi perustuu pääosin silmänvaraisiin pintahavaintoihin. Uusia muinaisjäännöksiä etsitään mm. maanpinnan korkeussuhteiden, maaperän ja poikkeavan kasvillisuuden perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään tunnettujen muinaisjäännöskohteiden ympäristöihin. Mahdollisten kulttuurikerrosten toteamiseksi ja rakenteiden iän (resentti < > muinaisjäännös) sekä tarkoituksen selvittämiseksi tehdään n. 30 x 30 cm:n kokoisia koekuoppia ja kairausta. Havaitut kohteet valokuvataan ja niiden ympäristöstä kirjataan maasto- ja maisemaselvityksiä sekä mahdolliset taustatiedot. Kohteiden sijainti mitataan gps-paikantimella, jonka tarkkuus on n. +/- 3-6 m. Paikkatietohallintaan käytetään QGis ohjelmaa ja GrassGis 7.0 -ohjelmaa lidar-pistepilviaineiston käsittelyssä ja terrain-analyysissa.

44 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 2. Indeksikartta voimajohtolinjaukset Ruka ja Posio. Tunnetut muinaisjäännöskohteet punaisena pisteenä. Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 7/2016. Karttaselitykset : turkoosi viiva vihreä viiva sininen katkoviiva inventoidut alueet musta kolmio punainen piste ja nro sininen piste ja nro pieni punainen piste voimajohtolinjaus Maaningan tuulipuistohankealueelta Rukalle voimajohtolinjaus Maaningan tuulipuistohankealueelta Posioon tuulipuistohankealueen rajaus tuulipuiston hankealue > vaalean sinisenä voimalinjaukset > violetti alue, jota ympäröi musta katkoviiva ortokuvissa vain mustana katkoviivana kuvauspisteet K1 K23 muinaisjäännöskohde kulttuuriperintökohde tunnettu muinaisjäännöskohde karttojen mittakaava 1: : maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/22016 maanmittauslaitoksen ortokuvat >wms-server

45 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 3. Voimajohtolinjaus Ruka osa 1.

46 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 4. Voimajohtolinjaus Ruka osa 2.

47 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 5. Voimajohtolinjaus Ruka osa 3

48 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 6. Voimajohtolinjaus Ruka osa 4

49 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 7. Voimajohtolinjaus Ruka osa 5.

50 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 8. Voimajohtolinjaus Posio osa 1.

51 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 9. Voimajohtolinjaus Posio osa 2.

52 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 10. Voimajohtolinjaus Posio osa 3

53 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 11. Voimajohtolinjaus Posio osa 4.

54 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kartta 12. Voimajohtolinjaus Posio osa Geologia, topografia ja maisema Kohdealueen länsiosa kuuluu geologisesti Itä-Suomen Karelidien vaara-alueeseen. Vaarat ovat jäännöksiä varhaisessa geologisessa jaksossa syntyneestä laajasta vuoristosta 1. Alueen itäosa ulottuu ns. Karjalaiseen liuskevyöhykkeeseen, joka on noin 2 miljardia vuotta vanha. Tästä muinaisesta vuoristosta ovat jäänteenä monet yksittäiset jäännösvuoret, joiden laet ovat selvästi ympäristöään korkeammalle (esim. Rukatunturi, Valtavaara, Konttainen) 2. Vyöhykkeiden välissä ja niiden kaakkoispuolella sijaitsevat länsiluode - itäkaakkosuuntaiset drumliinikentät. Seutu on kokonaan supra-akvaattista. Kuusamon halki kulkee vedenjakaja, joka erottaa Pohjanlahteen ja Vienanmereen laskevat vesistöt. Eteläosa kuluu Iijoen valuma-alueeseen, pohjoisosan vedet (Oulanka- ja Kitkajoki) virtaavat Paanajärven ja Pistojoen kautta Vienanmereen. Alue on kasvimaantieteellisesti keskiboreaalisen (länsi- ja eteläosa) ja pohjoisboreaalisen (pohjois- ja itäosa) kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisaluetta 3. Kuusamon alueen kasvillisuutta hallitsevat kuusimetsät; paikoitellen, varsinkin kalkkipitoisten vaarojen rinteillä kasvillisuus on rehevää ja muodostaa lehtomaisia metsätyyppejä. Rotkolaaksoissa ja lettosoilla esiintyy useita tunturi- ja tundrakasvilajeja. Metsät Kuusamossa ovat yleensä harvahkoja. Puiden kasvu on hidasta ja tukkipuukierron kesto on n. 90 vuotta. Suot peittävät noin kolmanneksen Kuusamon pinta-alasta. Suokasvillisuutensa puolesta alue kuuluu Peräpohjolan aapasuovyöhykkeeseen. Kosteilla vaararinteillä esiintyy myös rinnesoita. 1 Hjort, J. 2001: Syöte Life-alueen geomorfologia. Lehtonen H. (toim.). 2 A.Silvenoinen 2016, Pohjois-Suomen liuskealueet, kerrosintruusiot ja granuliittialue 3 Eskola, T., Määttä, P., Ojala, T. 1998: Syötteen alue-ekologinen suunnitelma. 63 s. Metsähallitus. Helsinki.

55 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Korkeuserot ovat enimmillään m / 100 m. Vaaroilla ja kankailla maaperä on lajittumatonta, sedimentin raekoko vaihtelee hyvin hienoista hiekkamaisista kerrostumista karkeisiin kivikoihin. Tasaiset alueet vaarojen välissä ovat soistuneet. Alavat alueet ovat laajalti soistuneet, moreeniharjanteiden välissä on useita pienempiä järviä. Alue on pääosin metsätalous- ja maatalouskäytössä. Vanhoja kylämaisemia on säilynyt itäisen linjauksen tuntumassa Kitkan kylässä. Kartta 13. Alueen korkeusmalli. Maanmittauslaitoksen vinovalorasteri 8 m DEM 6/2016. Harjut keltaisena (Syke pohjavesialueet), vesistöt sinisenä (vpd 2, koko > 100 ha).

56 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Maastokuvaukset ja valokuvat 18 Kartta 14. Kuvauspaikat K1 K 23. Ks. myös kartat 3-11 sivuille Karttaselitykset ks. sivu 6. Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: , 6/2016. Voimajohtolinjaus Ruka Kuva 1. Linjaus Välivaaran laella kuvattu pohjoiseen. Vaara on kalliokohoama, joka on lajittumattoman sedimentin peittämä. Kuivahko kangas, taimikkoa, muokattu.

57 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 2. Näkymä Suovavaaralta lounaaseen Suovajärvelle päin. Vaara on avohakattu ja muokattu. Kuva 3. Linjaus Suovavaaralla uuden metsätien vieressä, kuvattu kaakkoon. Tuoreehko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva 4. Linjaus Rovajärven pohjoispuolella, kuvattu länteen. Tasainen laajalti soistunut alue, jossa on itä-länsisuuntaisia matalia moreeniharjanteita.

58 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 5. Linjaus Kypäräselänteellä kuvattu luoteeseen. Kapea pitkä moreeniharjanne, tuore kangas, varttunutta kasvatusmetsää, paikoitellen vanhaa puustoa. Kuva 6. Linjaus Sammakkoviian pohjoispuolella kuvattu luoteeseen. Taisainen, pitkälti soistunut alue, jossa on kangassaarekkeita. Kuva 7. Linjaus Konkkisuolla kuvattu luoteeseen.

59 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 8. Linjauksen Konkkisalmen ylitys kuvattu kaakkoon. Rannat ovat soistuneet. Kuva 9. Linjaus Piippolan talon kohdalla luoteeseen. Laaja moreeniharjanne, kuivahko kangas, varttunutta kasvatusmetsikköä. Kuva 10. Poroja Ristilammensuon pellolla. Voimajohtolinjaus kulkee maantien vieressä.

60 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Voimajohtolinjaus Posio Kuva 11. Mutkapalon sähköasema kuvattu etelään. Etelä-pohjoissuuntainen harjujakso, kuiva kangas. Kuva 12. Linjaus Salmenjärvenaholla pohjoiseen. Vaaran soistunut alarinne, kitukasvuista puustoa. Kuva 13. Linjaus Pohkeanvaaranlammen koillispuolella. Avosuota.

61 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 14. Linjaus Pohkeavaaran eteläpuolella kuvattu länteen, kivinen kangas, avohakattu ja muokattu. Kuva 15. Linjaus Pehmiä Jaksamojärven luoteispuolella kuvattu lounaaseen. Kuivahko kangas, nuorta kasvatusmetsikköä, kokonaan aurattu. Kuva 16. Linjaus Kaijanharjulla kuvattu lounaaseen. Kivinen kuivahko kangas, taimikkoa, muokattu.

62 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 17. Linjaus Jaksamojärven eteläpuolella kuvattu lounaaseen. Tasainen kuivahko kangas, taimikkoa, muokattu. Kuva 18. Linjaus Kovajärven eteläpuolella kuvattu lounaaseen. Tasainen soistunut alue, avosoita, kitukasvuista puustoa. Kuva 19. Linjaus metsätien vieressä Salmikankaan kohdalla. Kuvattu lounaaseen. Tasainen paikoitellen soistunut alue, taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsikköä.

63 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 20. Linjaus Korkeakankaalla kuvattu koilliseen. Alue on avohakattu ja muokattu. Kuva 21. Linjaus Muortotunturin itäpuolella kuvattu pohjoiseen. Loiva itärinne, tuoreehko kangas, taimikkoa (aurattu). Kuva 22. Linjaus Karkuvaaran itärinteellä kuvattu pohjoiseen. Alue on avohakattu ja äestetty.

64 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuva 23. Linjaus Vaskojärven itäpuolella kuvattu etelään. Kumpuileva maasto, kuivahko tuore kangas, nuorta ja varttunutta kasvatusmetsikköä. 4. Alueen esihistoriallinen maankäyttö Mannerjäätikkö vetäytyi alueelta n vuotta sitten. Alue on kokonaan supra-akvaattista eli korkeimman m mpy olevan rannan yläpuolella. Varhaisin asutus on voinut saapua seudulle jo vuotta sitten, mutta siitä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Esihistoriallinen asutus keskittyi suurimpien ve - sistöjen rannoille (Ala- ja Yli-Kitka), mutta joitakin asuinpaikkoja on löydetty pienemmiltäkin järviltä. Vaaraalueilla on oletettavasti liikuttu esihistoriallisella ajalla, mutta ne eivät kuitenkaan olleet otollisia asutukselle. Ne sijaitsivat kauempana varhaisesta merenrannasta eikä kivikkoisella vaaraseudulla ollut isompia vesistöjä. Harjujaksoilla Yli-Kitkan Tolvanlahden pohjoispuolella ja Rukan Viipusjärven länsipuolella on pyyntikuoppaketjuja, joista ei toistaiseksi ole ajoituksia, mutta todennäköisesti ne ovat neoliittisia tai varhaismetallikautisia. 5. Alueen historiallisen ajan maankäyttö Kuusamo ja Posion pohjoisosa kuuluivat 1600-luvun loppupuolelle saakka Kemin Lappiin. Varhaisten lähteiden mukaan Kuusamon seutu kuului Kitkan ja Maanselän siidojen piiriin. Kitkan talvikylän paikka ei ole tiedossa, mutta se on voinut olla jopa nykyisen Kitkan kylän kohdalla. Lähin merkki sen ajanjakson asutuksesta on Taliskotalammen Lapinkenttä. Nk. Lapin plakaatti avasi myös Kuusamon ja Posion alueet uudistusasutukselle Lapin ja Lannan rajasta kiisteltiin pitkään, kuninkaan määräyksestä rajat vahvistettiin lopullisesti vuonna Posion Roukamojärven pohjoispäässä on vanhan asutuksen ja hautapaikkojen jäännökset, kohdetta pidetään Karjalaisen suvun varhaisen kantatalon paikkana 4. Alueen uuden ajan maankäytöstä on vain hyvin niukasti tietoa. Posion Noukajärven ja Välijoen seudulla on toiminut ainakin kaksi myllyä ja sahaa, joista on jäljellä enää padot. Ylimmäisen Salmijärven kohdalla ollut kämppä (kohde 1) on todennäköisesti ollut 1900-luvun alussa savottakämppänä. Muut vuoden topografikarttaan merkityt kämpät ovat nuorempia. Kitkan kylän itäpuolella Noitiaholta on löydetty puolustusvarustuksia, jotka olivat osa Salpalinjaa. 4 Inventointiraportti T. Karjalainen 2010.

65 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Tulokset Inventoinnissa kartoitettiin yksi tunnettu muinaisjäännöskohde, Posio Ahmajoki kivikautinen asuinpaikka (mjtunnus ), lisäksi löydettiin neljä kulttuuriperintökohdetta, Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE 1 ja 2, joissa on kämpän jäännös ja konttipuu (kohteiden tiedot ovat myös Maaningan tuulipuistosta laaditussa raportissa, koska ne sijaitsevat tuulipuiston hankealueella) sekä Tervalampi merkkipuu ja Tervalampi 2 maakuoppa. Tämän hetken suunnittelutilanteen perusteella kummankaan voimajohtolinjauksen vaihtoehdon toteuttamisella ei olisi vaikutusta muinaisjäännöksiin tai kulttuuriperintökohteisiin. Lestijärvellä, Hans-Peter Schulz Jaana Itäpalo Kartta 15. Yleiskartta, kohteet 1 2 ja Kulttuuriperintökohteet sinisenä pisteenä, muinaisjäännöskohteet punaisena pisteenä. Voimajohtolinjaukset eri värisinä viivoina; Ruka turkoosina ja Posio vihreänä. Maaningan tuulipuiston hankealue sinisenä katkoviivana. Maanmittauslaitoksen maastokarttarasteri 1: , 7/2016.

66 7. Kohdehakemisto Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kohde sivu tyyppi/ tyypin tarkenne ajoitus lkm rauh.lk status 1. Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE 2. Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE asuinpaikat savottakämpät uusin aika 1 KP merkkipuut konttipuu uusin aika 1 KP 8. Posio Tervalampi 32 merkkipuut uusin aika 1 KP 9.Posio Tervalampi 2 34 maakuopat uusin aika 1 KP 10. Posio Ahmajoki 35 asuinpaikat esihistoriallinen 1 2 MJ Taulukko. Status: U uusi muinaisjäännöskohde/löytöpaikka, MJ tunnettu muinaisjäännöskohde, KP muu kulttuuriperintökohde, M muu havainto. Kohteiden numerointi Maaningan tuulipuiston raportin mukaisesti, kohteiden 1 ja 2 tiedot ovat myös tuulipuistosta laaditussa raportissa, koska ne sijaitsevat tuulipuiston hankealueella. 8. Kohdetiedot 1. Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE Mj-rekisteri: - Laji: kulttuuriperintökohde Tyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: savottakämpän jäännös Ajoitus yleinen: uusin aika Lukumäärä: 2 Rauhoitusluokkaehdotus: - Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako T5134L vanha yleislehtijako Koordinaatit: P: I: z n. 297 m mpy koord.selite: gps-mittaus, läntinen hirsikehikko Inventointimenetelmät: pintahavainnointi Aiemmat löydöt: - Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: - Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 44,9 km luoteeseen kivikkoisella kankaalla pienen lammen länsipuolella Alimmaisesta Salmijärvestä n. 300 m koilliseen. Tuoreehko kangas, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, itäosassa kasvaa myös vanhoja puita. Kuvaus: Paikalla on kaksi melko lahonnutta hirsikehikkoa, molemmat 7 x 5 m. Jäljellä on 3 4 hirsikertaa, päät kirveellä katkaistu tai sahattu. Läntisessä perustuksessa ei ole tulisijaa, itäisessä on pienen kiukaan/uunin jäänteet länsipäädyssä. Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee suunnitellusta voimalinjasta 200 m länteen.

67 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Läntinen hirsikehikko kuvattu pohjoiseen Itäinen hirsikehikko kuvattu koilliseen.

68 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Itäisen kehikon kiuas kairan kohdalla, kuva etelään. Kohteet 1 ja 2. Voimajohtolinjaus turkoosina viivana. Mittakaava 1: Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri 1:20 000, 6/2016

69 Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Kuusamo Posio voimajohtolinjaukset Kuusamo Alimmainen Salmijärvi NE 2 Mj-rekisteri: - Laji: kulttuuriperintökohde Tyyppi: merkkipuut Tyypin tarkenne: konttipuu Ajoitus yleinen: uusin aika Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokkaehdotus: - Paikkatiedot: Karttanumerot: TM35-lehtijako T5134L vanha yleislehtijako Koordinaatit: P: I: z n. 296 m mpy koord.selite: gps-mittaus Inventointimenetelmät: pintahavainnointi Inventointilöydöt: - Aiemmat tutkimukset: - 31 Maastotiedot: Kohde sijaitsee Kuusamon keskustasta 44,9 km luoteeseen kivikkoisella kankaalla pienen lammen länsipuolella Alimmaisesta Salmijärvestä n. 300 m koilliseen. Tuoreehko kangas, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, itäosassa kasvaa myös vanhoja puita. Kuvaus: Kämpän jäännöksestä (raportin kohde no. 1) noin 35 m etelään on törmän päällä vanha kuusi, jonka alimmat oksat on karsittu, runkoon on tehty 1,8 m korkeudella kolo ja siihen on lyöty viistosti ylöspäin osoittava tappi. Vaikka konttipuulla oli selvä käytännön funktio - eväskontin ripustaminen - se toimi myös alueen omistus- tai käyttöoikeuden merkkinä (tiedonanto paikalliselta metsurilta) Vaikutusten arviointi: Ei vaikutusta, kohde sijaitsee suunnitellusta voimalinjasta 200 m länteen. Konttipuu kuvattu etelään Lähikuva Kartta sivulla 30.