Kosken Tl kunta Esityslista Nro 6/2016 Ympäristönsuojelulautakunta Ritva Vainio Kalle Isotalo Jarkko Kankare Elina Kylämäki Ville Simola

Transkriptio

1 262 Kokousaika Torstai klo Kokouspaikka Kosken Tl kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet: Muut saapuvilla olleet Varajäsenet: Olli-Pekka Nummela Pirjo Reide Riina Paju Ritva Vainio Kalle Isotalo Jarkko Kankare Elina Kylämäki Ville Simola Kalle Ahola Marja-Liisa Juuse Anne Andelmin Matti Antikainen Ville Virtanen Eeva Korimäki Hanna Kumpulainen Reijo Hartikka Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen edustaja Nuorisovaltuuston edustaja Pöytäkirjanpitäjä Muut läsnäolijat Heikki Tuominen Marja Mattila Jarno Kankare Renja Rasimus Jonna Hostikka Laillisuus ja päätösvaltaisuus 84 Pöytäkirjan tarkastustapa 85 Asiat 86- Allekirjoitukset Olli-Pekka Nummela Puheenjohtaja Renja Rasimus Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Tarkastusaika Allekirjoitukset Ritva Vainio Pöytäkirjan nähtävänäolo kello Todistaa Jarkko Kankare ympäristönsuojelusihteeri Renja Rasimus

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Ympäristönsuojelulautakunnan pöytäkirjojen tarkastaminen Kunnallislain 31 3 mom. mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole päätetty ohje- tai johtosäännössä. Kosken Tl kunnan hallintosäännön 39 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Vakiintuneen käytännön mukaan jokaisessa kokouksessa on valittu kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka ovat tarkastaneet kokouksen pöytäkirjan erikseen sovittuna aikana. Ympäristönsuojelulautakunta on päättänyt, että pöytäkirja tehdään ja se tarkistetaan aina kokouksen yhteydessä. Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi ehdotetaan valittaviksi Ritva Vainio ja Jarkko Kankare. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:

4 Lausunto tarkastuskertomuksesta tehdystä vastineesta Jouko ja Kaarina Knuutila, Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna Maa-ainesten ottolupa Kosken Tl kunnan kunnanhallitus on :ssä myöntänyt Jouko ja Kaarina Knuutilalle maa-ainesten ottoluvan (10 vuotta, m 3 ) kiinteistöille Paukkula ( ), Jättälän sorakuoppa ( ) ja Hevonlinna ( ). Luvan mukainen ottamisalue sijaitsee pääosin kiinteistöillä Paukkula ja Jättälän sorakuoppa. Pieni osa ottoalueesta on kiinteistöllä Hevonlinna. Ottamisalueella on vanha pohjavedenpinnan alapuolelle asti kaivettu kuoppa, johon on muodostunut pohjavesilampi. Lampi on kaivettu nykyiseen muotoonsa ennen maa-aineslain voimaantuloa. Lammen syvyys vaihtelee pohjaveden pinnan tason vaihtelun myötä. Ottosuunnitelman mukainen kaivu kasvattaa ja syventää pohjavesilampea. Ottamisalue ja ottamisalueen ulkopuoliset osat kiinteistöistä Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna ovat kokonaisuudessaan avattua aluetta. Kiinteistön Paukkula pohjoisosa on avattua aluetta ja eteläosa havupuuvaltaista metsämaata. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan maa-aineksen ottamisesta 1. luokan pohjavesialueelta kiinteistöiltä Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna. Aluehallintovirasto on antanut asiassa vesilain mukaisen päätöksen, koska kyse on pohjavedenpinnan alapuolisesta ottamisesta Hevonlinnankukkulan I-luokan pohjavesialueella, pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Hevonlinna-kiinteistön pohjoispuolelle on maakuntakaavassa suojelukohteeksi merkitty Hevonlinnanharju ja järvi (sl 513). Välittömästi ottoalueen pohjoispuolella on toinen Jouko ja Kaarina Knuutilan hallinnassa oleva maa-ainesten ottoalue (maa-aineslupa / 90, 10 vuotta, k-m 3 ). Tarkastuskäynti Kosken Tl kunnan Ympäristönsuojelu ja Rakennusvalvonta kävivät maa-ainesten ottokohteessa maa-aineslain mukaisella tarkastuskäynnillä Maaainesoton lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät siirtyivät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle alkaen. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että kiinteistöillä Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna ei ole aloitettu ottosuunnitelman ja maa-ainesten ottopäätöksen ( /135 ) mukaista maa-aineksen ottoa. Tarkastuskertomuksessa todettiin myös, että ottoalueelle ei ole asennettu pohjaveden havaintoputkia eikä suoritettu maa-ainesten ottopäätöksen mukaisia toimenpiteitä pohjaveden korkeuden ja laadun seuraamiseksi eikä ottamistoiminnalle ole jätetty vakuutta. Samalla todettiin ettei ulkopuolisten kulkua alueelle ole estetty eikä ottoalueella ole varsinaista merkittyä korkeuspaalua. Toimenpidekehotuksena todettiin, että ulkopuolisten kulku moottoriajoneuvolla ottamisalueelle tai olemassa olevan pohjavesilammen läheisyyteen tulisi estää. Ottamistoiminnan alkaessa alueella tulee pitää aloituskatselmus. Pohjavedenpinnan korkeuden ja laadun tarkkailu tulee vesilain mukaisen luvan mukaisesti aloittaa 2 kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Hyväksyttävä vakuus tulee toimittaa Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle viimeistään aloituskatselmuksessa.

5 266 Tarkastuskertomuksessa todettiin myös, että ottoalueella ei saa suorittaa koneellisia ruoppauksia tai maa-aineslain mukaisia ottotoimenpiteitä ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan virallista aloittamista aloituskatselmuksessa. Samalla todettiin, että toiminnanharjoittajalta ei ole peritty lupamaksua eikä valvontamaksuja vuosilta Valvontamaksuja ei peritä vuosilta, joina toimintaa ei ole vielä aloitettu. Tarkastuskertomuksessa todettiin myös, että kiinteistöllä Paukkula olevat metallijätteet tulee toimittaa mahdollisimman pian sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hakemus/vastine tarkastuskertomukseen Toiminnanharjoittaja toimitti Kosken Tl Ympäristönsuojeluun vastineen tarkastuskertomukselle ( , dnro /2016). Vastineen sisältö koski myös saman toiminnanharjoittajan viereisen maa-ainesten ottoalueen samanaikaisesti tehtyä tarkastusta ja tarkastuskertomusta ( , dnro /2016). Vastineessa toiminnanharjoittaja toteaa tarkastuskertomuksessa olleen väite, että kiinteistölle ei ole asennettu pohjaveden havaintoputkea eikä ole seurattu pohjaveden korkeutta. Toiminnanharjoittaja toteaa, että tarkastuksella käytiin rannalla katsomassa oranssilla muovilla merkittyä teräsputkea, joka toimii veden korkeuden merkkipaaluna. Vesirajaan on toiminnanharjoittajan mukaan myös asennettu rautapaalu johon on kiinnitetty metrin korkuinen mitta. Toiminnanharjoittajan mukaan metallijätteiden toimittaminen hyötykäyttöön on aloitettu vuonna 2015 pitkien sorakuljettimien katkaisulla, jotta ne voidaan toimittaa myyntiin romutettavaksi. Toiminnanharjoittajan mukaan kunnan rakennuttama vesiputki Rahkioon veden myymiseksi Marttilaan ja Tarvasjoelle on aiheuttanut pohjavesilammen rehevöitymisen, koska pohjavedenpinta laski usealla metrillä. Toiminnanharjoittajan mukaan lammen rehevöitymisen johdosta virkistyskäyttö pilaantui osittain ja Huovintien puoleisen maa-alueen havupuumetsikössä kuivui useita isoja mäntypuita. Toiminnanharjoittaja on aikoinaan esittänyt vahingonkorvausvaatimuksen kokemistaan vahingoista Kosken Tl kunnalle. Vaatimuksen perusteella ei ole maksettu korvauksia. Nyt toiminnanharjoittaja katsoo, että Kosken Tl kunta vaatii vakuuksia Paukkulan lammikon entisöimiseksi toiminnanharjoittajan joutuessa käyttämään kallista kaivuria rehevöitymisen estämiseksi. Toiminnanharjoittaja esittää, että Paukkulan lammikon kaivuuta siirretään kolmella vuodella. Toiminnanharjoittajan mukaan ensin pitää poistaa lammen rannalta kaikki puusto ja madaltaa rantojen penkkoja kaivuuta varten. Liite päivätty vastine tarkastuskertomukseen Oheismateriaali 1. Maa-ainesten ottopäätös Jouko ja Kaarina Knuutila, Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna, /135 Oheismateriaali 2. Tarkastuskertomus, Jouko ja Kaarina Knuutila, Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna, , dnro /2016

6 267 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Renja Rasimus Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoesitys: Ympäristönsuojelulautakunta toteaa, että Kosken Tl kunnanhallituksen kiinteistöille Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna :ssä myöntämä maaainesten ottolupa on voimassa asti, joten maa-ainesten ottotoimintaan on vielä yli 6 vuotta aikaa ja kaivutyöt voidaan toiminnanharjoittajan näin halutessaan toteuttaa vasta kolmen vuoden kuluttua. Ennen toiminnan aloittamista tulee ottoalueelle maa-ainesten ottoluvan lupamääräyksen nro 2 mukaisesti asentaa havaintoputki pohjaveden tarkkailemiseksi ja alkaa toteuttaa vesilain mukaisen luvan lupamääräyksen nro 9 mukaisia toimia pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailemiseksi. Vesilain mukaisen luvan mukaan toiminnanharjoittajan on tarkkailtava maa-ainesten oton vaikutusta pohjavedenpinnan korkeuteen 4 kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Lisäksi pohjaveden laatua on tarkkailtava ainakin kerran vuodessa samana ajankohtana lammikon välittömään läheisyyteen asennettavasta havaintoputkesta, lammikosta ja tarvittaessa lähimmästä talousvesikaivosta. Vedestä tulee analysoida haju, maku, väri, sameus, ph, happi, permanganaattiluku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset ja E.coli bakteerit. Tarkkailu on aloitettava hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Maa-ainesten ottoluvan mukaan pohjaveden pinnan korkeuden ja laadun tarkkailu on aloitettava vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Ennen toiminnan aloittamista on pidettävä maa-ainesten ottoluvan lupamääräyksen nro 4 mukainen aloituskatselmus ja asetettava lupamääräyksen nro 3 mukainen 4000 euron vakuus. Vakuus asetetaan lupamääräysten noudattamiseksi ja jälkihoidon varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulautakunnan lausunto:

7 Päätös tarkastuskertomuksesta tehdystä vastineesta sekä maa-ainesten ottoluvan ottomäärän ja vakuuden pienentämisestä Jouko ja Kaarina Knuutila, Hevonlinna ja Hevonlinna II Maa-ainesten ottolupa Kosken Tl kunnan kunnanhallitus on :ssä myöntänyt Jouko ja Kaarina Knuutilalle maa-ainesten ottoluvan (10 vuotta, m 3 ) kiinteistöille Hevonlinna ( ) ja Hevonlinna II ( ). Ottoalue on entuudestaan soranottoaluetta, jolle on myönnetty useita soranottolupia. Alue on kokonaisuudessa Hevonlinnankukkulan I-luokan pohjavesialueella, pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Hevonlinna-kiinteistön pohjoispuolelle on maakuntakaavassa suojelukohteeksi merkitty Hevonlinnanharju ja järvi (sl 513). ELY-keskus on luvasta antamassaan lausunnossa todennut, ettei ottamisaluetta saa laajentaa harjuseutukaavassa merkitylle arvokkaalle harjualueelle (ah) ja suojelualueelle (S). Välittömästi ottoalueen eteläpuolella kiinteistöillä Paukkula ( ), Jättälän sorakuoppa ( ) ja Hevonlinna ( ) on saman toiminnanharjoittajan maa-ainesten ottoalue, jolla on Kosken Tl kunnan kunnanhallituksen :ssä myöntämä maa-ainesten ottolupa (10 vuotta, m 3 ) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä vesilain mukainen lupa maa-aineksen ottamisesta I-luokan pohjavesialueelta. Aluehallintovirasto on käsitellyt vesilain mukaisen asian, koska kyse on pohjavedenpinnan alapuolisesta ottamisesta Hevonlinnankukkulan I-luokan pohjavesialueella, pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Tarkastuskäynti Kosken Tl kunnan Ympäristönsuojelu ja Rakennusvalvonta kävivät maa-ainesten ottokohteessa maa-aineslain mukaisella tarkastuskäynnillä Maa-ainesten oton lupa- ja valvontaviranomaisen tehtävät siirtyivät kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle alkaen. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että kiinteistöillä Hevonlinna ja Hevonlinna II on aloitettu ottosuunnitelman ja maa-ainesten ottopäätöksen ( ) mukainen maa-aineksen otto. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että ELY-keskus on maaaineslupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ( , VARE- LY/805/07.01/2011) todennut, että aiemman luvan aikana otetut, hakemuksen tarkoittaman ottamisalueen ulkopuolelle jäävät alueet on maisemoitava viipymättä. Lausunnossa on tarkoitettu kiinteistön Hevonlinna II eteläosan vanhoja ottoalueita. Kyseisiltä alueilta tulee poistaa selkeä jätemateriaali. Epätasaisten reunojen pintakerros tulee tasoittaa maksimissaan 50 cm syvyydeltä ja lisätä hiekkapitoiseen pintamaahan cm humusta, joka voi olla alueelta kuorittua pintamaata tai tuotua, tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuuden ja puuston kasvusta maisemoitavalla alueella tulee huolehtia. ELY:n lausunnon perusteella myös mullan seulonta pohjaveden muodostumisalueella on kielletty, ellei seulonta- ja varastointipaikkojen kohdalla ole tiivistä alustaa. Tarkastuksella todettiin myös ettei alueelle ole asennettu merkittyä korkeuspaalua. Toimenpidekehotuksena todettiin, että kiinteistöjen Hevonlinna ja Hevonlinna II pohjoisosan ottamisalueen ulkopuolisia alueita ja niille muodostuneita pintakerroksia ja

8 269 kasvustoa ei tule enää rikkoa. Vanhan pistooliradan alueelta tulee käsin poistaa pinnalla oleva hylsyjäte. Toimenpidekehotuksena todettiin myös, että toiminnanharjoittajan tulee asentaa alueelle korkeusaseman osoittava merkkipaalu ja viipymättä toimittaa valvontaviranomaiselle maa-ainesten ottopäätöksessä määrätty kiinteistöjen Hevonlinna ja Hevonlinna II luvan vakuudeksi määrätty euron vakuus. Hakemus/vastine tarkastuskertomukseen Toiminnanharjoittaja toimitti Kosken Tl Ympäristönsuojeluun vastineen koskien kiinteistöjen Paukkula, Jättälän sorakuoppa ja Hevonlinna tarkastuksen tarkastuskertomusta ( , dnro /2016) ja toiminnan aloittamista 3 vuoden kuluttua. Vastineen sisältö koski samanaikaisesti myös toiminnanharjoittajan viereisellä maa-ainesten ottoalueella (kiinteistöt Hevonlinna ja Hevonlinna II) samaan aikaan tehtyä tarkastusta ja tarkastuskertomusta ( , dnro /2016). Toiminnanharjoittaja esittää, että kiinteistöjen Hevonlinna ja Hevonlinna II maaainesten ottoluvan kokonaiskuutiomäärä lasketaan alle kuution ja vakuus lasketaan ainakin kolmeksi vuodeksi euroon, jonka jälkeen tilanne voidaan arvioida uudestaan. Liite päivätty vastine tarkastuskertomukseen Oheismateriaali 3. Maa-ainesten ottopäätös, Jouko ja Kaarina Knuutila, Hevonlinna ja Hevonlinna II, /90 Oheismateriaali 4. Tarkastuskertomus, Jouko ja Kaarina Knuutila, Hevonlinna ja Hevonlinna II, , dnro /2016 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Renja Rasimus Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta päättää, että Kosken Tl kunnanhallituksen :ssä kiinteistöille Hevonlinna ( ) ja Hevonlinna II ( ) myöntämän maa-ainesten ottoluvan mukaista k-m 3 ottomäärää ei voida laskea alle k-m 3 eikä lupapäätöksen mukaista euron vakuutta voida laskea euroon ilman maa-ainesten ottosuunnitelman muuttamista. Vakuuden suuruutta voidaan alueen maisemoinnin edetessä mahdollisesti pienentää. Tarkastusajankohtana ottoalueella ei ollut tehty vakuuden pienentämisen mahdollistavia jälkihoitotoimenpiteitä. Toiminnanharjoittajaa tulee viipymättä, kuitenkin mennessä, toimittaa lupa- ja valvontaviranomaiselle maa-ainesten ottopäätöksen mukainen euron vakuus. Maa-ainesten otto ennen luvassa edellytetyn vakuuden toimittamista on kiellettyä. Perustelut Maa-ainesten ottamisen tulee olla suunnitelmallista ja maa-aineslain mukaisen lupa- ja lupamääräysharkinnan tulee perustua ottamissuunnitelmaan. Maa-ainesten ottotoimintaa ei saa aloittaa ennen maa-ainesten ottopäätöksen mukaisen vakuuden toimittamista lupa- ja valvontaviranomaiselle. Mikäli ottamismäärää tai -tapaa halutaan muuttaa merkittävästi ja lupapäätöksessä lupamääräysten toimenpiteiden suorittamiseksi asetettua euron vakuutta pienentää, tulee ottamissuunnitelmaa tällöin muuttaa. Ottamisalueelta ei tarvitse ottamisaikana ottaa ottamissuunnitelman mukaista määrää. Maa-ainesluvassa sallittu ottomäärä on suurin sallittu

9 270 ottomäärä, joka alueelta voidaan kyseisellä luvalla ottaa. Alueelta voi kuitenkin ottaa pienemmänkin määrän huomioiden kuitenkin jälkihoidon ja maisemoinnin. Lupaviranomainen voi tarvittaessa perustellusta syystä hyväksyä muutoksen annettuun vakuuteen tai määrätä lisävakuuden asettamisesta. Hakemuksessa ei esitetty riittäviä perusteluja vakuuden pienentämiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 5, 11, 12, 15, 16 ja 17 Maa-ainestaksa, Kosken Tl kunta ( ) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Maa-aineslain mukaisista asioista peritään Kosken Tl kunnanvaltuuston (44 ) hyväksymän Kosken Tl maa-ainestaksan mukainen maksu. Tämän asian käsittelystä ei peritä maksua. Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:

10 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle aloitteesta Pöytyän kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamiseksi ja ympäristöluvan rauettamiseksi Viite: ESAVI/8847/2016 Lausuntopyyntö Etelä-Suomen aluehallintovirasto (myöhemmin AVI) on pyytänyt Pöytyän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Pöytyän kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamiseksi ja ympäristöluvan rauettamiseksi. Aloite ja jätevedenpuhdistamon sulkemissuunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöhemmin ELYkeskus) päivätty aloite koskee Pöytyän kunnan Riihikoskella kiinteistöillä Puhdistamo ja Puhdistamo II osoitteessa Koskitie 31, Riihikoski sijaitsevan jätevedenpuhdistamon toiminnan päättymistä. Toiminnalla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupapäätös (Nro 111 YLO, Dnro LOS-2005-Y ). Lupapäätöksessä ei ole annettu puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyviä määräyksiä. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella ja etäisyyden lähimpään talousvesikaivoon ilmoitetaan ympäristöluvassa olevan yli 30 metriä. Etäisyys Aurajokeen, on noin 210 metriä ja Aurajokeen laskevaan Krotinojaan alle 60 metriä. Jätevedenpuhdistamon sulkemissuunnitelma on saapunut ELY-keskukseen Sulkemissuunnitelmassa todetaan, että Riihikosken jätevedenpuhdistamon toiminta on loppunut alkuvuonna 2016, mistä lähtien jätevedet on johdettu käsiteltäviksi Turun Seudun puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamolle. ELY-keskuksen aloitteen mukaan toiminnan lopettaminen voidaan tehdä sulkemissuunnitelman mukaisesti. Sulkemissuunnitelmassa on todettu ettei puhdistamon maaperässä ole kunnostustarvetta. ELY-keskus toteaa kuitenkin lausuntonaan, että maaperästä on kuitenkin otettava maaperänäytteet maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioimiseksi. Näytteenottopisteitä valittaessa tulee huomioida myös kiinteistön käyttö ja siellä aiemmin varastoidut vaaralliset ja haitalliset aineet ja niiden perusteella tulee myös arvioida ympäristöteknisten tutkimusten laajuuden tarve. ELY-keskus katsoi aloitteessaan myös, että sulkemissuunnitelmaa tulee täydentää pihalla olevien altaiden murskaamattomalla ja tutkimattomalla betoni- /tiilijätteellä tehdyn täytön osalta. ELY-keskus katsoo aloitteessaan, ettei puhdistamon käyttö-, päästö- ja vaikutustentarkkailua tulisi lopettaa suunnitelman mukaan toiminnan päättyessä vaan vaikutustentarkkailua olisi syytä jatkaa yhden vuoden ajan puhdistamon toiminnan loppumisesta. Sulkemissuunnitelmaa päivitettiin ja siihen kirjattiin, että kiinteistöllä sijaitseva rengaskanava poistetaan käytöstä ja rengaskanavan yläpuoliset osat puretaan tarvittavilta osin. Rengaskanavan täyttöön on käytetty toiminnan päättymisen jälkeen rivitalon purkutyömaalta peräisin olevaa rakennuksen julkisivuissa käytettyä tiilijätettä n. 200 m 3 itd. Tiilijätteen hyötykäytöstä on tehty Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnalle ns. MARA-asetuksen mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamiseksi. Tiilijätteen lisäksi rengaskanavan täyttämiseen ja alueen maisemointiin käytettiin 160 tonnia täytesoraa. Entisen rengaskanavan kohdalla aluetta käytetään jatkossa piha-alueena. Vesien kerääntymisen estämiseksi rengaskanavaan järjestetään kuivatus.

11 272 Päivitetyssä sulkemissuunnitelmassa päästö-, vaikutus- ja käyttötarkkailu on esitetty lopetettavaksi vuoden kuluttua toiminnan päättymisen jälkeen, jonka jälkeen tarkkailu voitaisiin lopettaa. Lisäksi sulkemissuunnitelmassa on todettu, että maaperän pilaantuneisuus varmistetaan vielä maaperän haitta-ainetutkimuksella, jonka perusteella voidaan varmistaa maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja kunnostustarve. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Renja Rasimus Ympäristönsuojelusihteerin lausuntoesitys: Pöytyän kunnan Riihikosken jätevedenpuhdistamon piha-alueella suoritettiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta tarkastus, Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta siirretyn rivitalon purkujätteiden hautaamisesta tehdyn ilmoituksen perusteella. Tarkastuksen aikaan jätevedenpuhdistamon piha-alueella sijainnut rengaskanava oli kokonaan täytetty ja täyttö viimeistelty hiekalla. Jostakin kohdin oli hieman nähtävissä jätetäyttöä (murskaamatonta tiilijätettä). Teknisen johtajan mukaan purkajaa oli ohjeistettu tuomaan ainoastaan puhdasta tiilijätettä eikä jätteen mukana ole suurempaa määrää muuta jätettä. Tarkastuksella sovittiin, että tiilijätteestä tehdään ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa ja ilmoitus voitaisiin mahdollisesti käsitellä ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamisena. Pöytyän kunta toimitti Kosken Tl ympäristönsuojeluun ilmoituksen jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa (dnro /2016). Ilmoituksen mukaan tiilijätettä oli käytetty rengaskanavaan täyttöön noin 200 m 3. Ilmoituksen johdosta ei ole annettu lausuntoa eikä tehty päätöstä ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamisesta. Ympäristönsuojelulautakunta jätti / 27 asian käsittelyn pöydälle odottamaan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan rauettamispäätöstä. ELY-keskus toimitti Kosken Tl ympäristönsuojeluun ilmoituksen tehneen henkilön ottamia kuvia kohteesta. Kuvissa tiilijätteen joukossa näkyi ainakin betonia, betoniterästä ja styroksia. Asiasta pyydettiin lisäselvitys Pöytyän kunnalta. Lisäselvityksessä todettiin, että rivitalon purkutyömaalta tuotiin rengaskanavan täytteeksi puretut huoneistojen väliset tiiliseinämateriaalit sekä pintabetonilaatta. Pintabetonilaatasta poistettiin betoniteräkset sekä styrox-eriste. Puutavarat, eristevillat, styrox-eristeet, rautaromut sekä bitumihuovat on rakennuksen purkaja/omistaja toimittanut erikseen ilmoittamaansa käsittelyyn. Selvityksessä todettiin, että rengaskanavaan on saattanut joutua tiili- ja pintabetonikuormien mukana muutama styrox ja eristevillapaloja, koska konepurkutyössä on erittäin hankala eritellä yksittäisiä materiaalieriä. Styrox-eristeitä on kerätty käsin rengaskanavasta kuormien kippaamisen yhteydessä sekä kuvan ottamisen jälkeen. Rengaskanavaan kipattiin täytteeksi noin 160 tonnia täytesoraa. Pöytyän kunnan ympäristönsuojelumääräysten 8 :n mukaan maarakentamisessa voidaan hyödyntää puhdasta betoni- ja tiilimursketta sekä puun, turpeen ja kivihiilien poltosta peräisin olevaa tuhkaa ilmoitusmenettelynä. Pöytyän kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan muusta kuin asetuksen 591/2006 mukaisesta jätteen hyötykäytöstä maarakentamisessa on tehtävä valvontailmoitus Kosken Tl kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Jätteen maarakennuskäyttö on sallittu vain hyväksytyn ilmoituksen perusteella. Kunnan ilmoitusmenettelyä voidaan hyödyntää vain tapauksissa, joissa ympäristönsuojelumääräysten 8 mukaisia jätteitä hyötykäytetään ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti pienimuotoisesti maarakentamisessa. Muiden jätteiden

12 273 käyttö maarakentamisessa on kielletty. Ilmoituksesta on käytävä ilmi jätelaji, alkuperä, käsittely, sijoituskohde, määrä ja sijoittamisen ajankohta. Ilmoitukseen on liitettävä kartat sijoitus- ja varastointipaikoista. Maarakentamisessa hyödynnettävä jäte ei saa sisältää ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Betonijäte ei saa sisältää betoniterästä. Hyödynnettävän jätteen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista. Muusta kuin kiinteistön omasta toiminnasta syntyneen betoni- tai tiilimurskeen tai tuhkan hyödyntämiskelpoisuus tulee osoittaa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa koskevan valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisin liukoisuustestein. Ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausuntonaan, että rengaskanavan täytöstä tulisi päättää ympäristöluvan raukeamisen yhteydessä ja ettei sillä ole muuta huomautettavaa aloitteesta eikä sillä ole tiedossaan muita asioita, jotka saattaisivat vaikuttaa asian käsittelyyn. Liite 2. Tarkastuskertomus ( , dnro /2016) Liite 3. Ilmoitus jätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa (saap , dnro /2016) Liite 4. Valokuvat (saap , dnro /2016) Liite 5. Lisäselvitys (saap , dnro /2016) Ympäristönsuojelulautakunnan lausunto:

13 Päätös vesihuoltolain 11 :n mukaisesta vapautushakemuksesta AA, Koski Tl Hakija AA Asia Hakijan omistama kiinteistö Jokipelto sijaitsee Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Kosken Tl ympäristönsuojelu on lähettänyt kehotuksen (dnro /2016) liittyä viemäriverkostoon mennessä. Kiinteistön omistaja hakee vesihuoltolain (119/2001) 11 :n mukaista vapautusta kiinteistön Jokipelto vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta. Vapautushakemus on tullut vireille Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, ulkorakennus ja käyttämätön savusauna. Kiinteistö on yhden henkilön vakituisena asuntona. Kiinteistö on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon. Vesijohto on vedetty asuinrakennukseen, jossa on yksi vesipiste tiskialtaalla. Asuinrakennuksessa ei ole lämminvesivaraajaa, suihkua, vesi-wc:tä tai vettä käyttäviä kodinkoneita. Asuinrakennuksesta syntyvät vähäiset jätevedet johdetaan yhden sakokaivon kautta Katteluksentien vieressä olevaan ojaan. Sakokaivoon ei ole muodostunut kiintoainetta joten sitä ei ole ollut tarvetta tyhjentää. Hakijan mukaan kiinteistölle voidaan asentaa umpisäiliö ja vanha saostussäiliö poistaa. Kiinteistöllä on käytössä kuivakäymälä. Hakija on ilmoittanut muun muassa pyykin pesun ja peseytymisen tapahtuvan toisella, vanhempiensa omistamalla kiinteistöllä. Kiinteistö ei sijaitse tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kiinteistö rajoittuu Paimionjokeen. Jätevesien purkupaikasta on Paimionjokeen noin 35 metriä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, jona Kosken Tl kunnassa toimii Liedon terveydensuojeluviranomainen. Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitokselle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että terveellisen talousveden saamiseksi ja kunnallis-teknillisten toimintojen turvaamiseksi liittyminen yleiseen vesijohto- ja viemäriverkostoon on aina ensisijainen vaihtoehto. Terveydensuojeluviranomainen ei näe terveydensuojelullista estettä viemäriin liittymisestä vapauttamiselle. Kun olosuhteet muuttuvat kiinteistöllä tai jätevesien käsittelystä aiheutuu terveyshaittaa, tulee liittymisvelvollisuus tarkastella uudelleen. Kunnan vesihuoltolaitos ei ole antanut lausuntoa asiasta.

14 275 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jonna Hostikka Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää hakijalle vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen kiinteistön Jokipelto vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta toistaiseksi. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä jätevesijärjestelmän kunnossapidossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain, kunnan jätehuoltomääräysten ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten säädöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. Mikäli kiinteistön olosuhteet muuttuvat oleellisesti tai jätevesistä aiheutuu haittaa terveydelle, naapureille tai ympäristölle, tulee asia käsitellä uudelleen. MÄÄRÄYKSET 1. Vapautus viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta on voimassa toistaiseksi. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesien käsittely tai johtaminen ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Olosuhteiden muutoksesta, esimerkiksi rakennuksen varustelutason parantamisesta, tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka ottaa asian tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi. 2. Kiinteistöillä syntyvät vähäiset jätevedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, kun niiden määrä on vähäinen eikä jätevedet sisällä käymäläjätevesiä. 3. Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvityksen tulee täyttää asetuksen 209/2011 liitteen 1 kohdassa 2 b asetetut vaatimukset. 4. Tämä päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin ja esittää mahdollisessa myyntitilanteessa uudelle omistajalle. Päätöksen perustelut Vesihuoltolain 11 :n ( /681) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen vesihuoltolain 10 :n liittämisvelvollisuudesta pykälässä säädetyin perustein. 11 :n mukaan vapautus on myönnettävä, jos liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Lisäksi vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lisäksi jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle edellytyksenä on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vapautus voidaan myöntää, koska kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi ottaen huomioon vesihuoltolai-

15 276 toksen palvelujen vähäinen tarve, liittämisestä aiheutuvat kustannukset ja syntyvien jätevesien laatu ja määrä. Vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet johdetaan ja käsitellään ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti eikä jätevesistä arvioida aiheutuvan terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä käsittelyjärjestelmän kunnossapidossa tulee huomioida kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmien ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava tiehen ja tontin rajaan 5 metrin suojaetäisyyttä ellei asiasta ole naapurin kirjallista suostumusta. Kyseessä olevan kiinteistön jätevedet johdetaan rajaojaan. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan määrältään vähäiset harmaat jätevedet (esimerkiksi kantovesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet voidaan imeyttää maahan. Kiinteistön jätevedet suositellaan johtamaan kivipesään omalla kiinteistöllä noudattaen ympäristönsuojelumääräysten suojaetäisyyksistä annettua määräystä. Jätevedet voi johtaa myös hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti umpisäiliöön. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien jätehuoltomääräysten mukaan jätevesiliete saostussäiliöistä on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesistä aiheutuu haittaa terveydelle, naapureille tai ympäristölle, tulee asia käsitellä uudelleen sen varmistamiseksi, että kiinteistö täyttää edelleen vesihuoltolain 11 :n mukaiset edellytykset liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseksi. Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvitys on oltava myös silloin, kun jätevedet voidaan ympäristönsuojelulain 155 :n nojalla johtaa puhdistamatta maahan. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin, jotta tieto päätöksestä ja annetuista määräyksistä siirtyy kiinteistön omistajan mahdollisesti vaihtuessa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Vesihuoltolaki (119/2001): 10 ja 32 ( /119), 11 ( /681) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011): 5 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 155 Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelumääräykset: 6.5 ja 6.6 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset 20 Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:

16 Päätös vesihuoltolain 11 :n mukaisesta vapautushakemuksesta BB, Koski Tl Hakija BB Asia Hakijan omistama kiinteistö Syrjä sijaitsee Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Kiinteistön omistaja hakee vesihuoltolain (119/2001) 11 :n mukaista vapautusta kiinteistön vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta. Vapautushakemus on tullut vireille Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, varastohalli/autotalli ja pihasauna. Kiinteistö on pääsääntöisesti yhden henkilön vakituisena asuntona. Kiinteistö on liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon. Vesijohto on vedetty asuinrakennukseen ja varastohalliin. Pihasaunassa tarvittava käyttövesi kannetaan asuinrakennuksesta. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan kolmen saostussäiliön kautta maasuodattamoon. Maasuodattamosta puhdistetut jätevedet johdetaan kokoojakaivoon ja edelleen kiinteistön rajalla olevaan avo-ojaan. Varastohalli on viemäröity ja siellä on myös wctilat. Kaikki hallissa muodostuvat jätevedet johdetaan 3 m 3 :n muovisen umpisäiliöön. Hallista ei juuri muodostu jätevesiä, esimerkiksi autoja ei pestä sisällä. Pihasaunassa on rakolattia joten pesuvedet valuvat saunan alle, jossa on sepeliä. Asuinrakennuksen jätevesijärjestelmä on rakennettu vuonna 2005, varastohallin vuonna 2008 ja pihasauna on rakennettu vuosina Kiinteistö ei sijaitse tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimpään vesistöön, Paimionjokeen, on kiinteistöltä matkaa noin 300 metriä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, jona Kosken Tl kunnassa toimii Liedon terveydensuojeluviranomainen. Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitokselle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Lausuntoja ei ole annettu. Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jonna Hostikka Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää hakijalle vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen kiinteistön Syrjä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta asti. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä jätevesijärjestelmän kunnossapidossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain, kunnan jätehuoltomääräysten ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten säädöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Mikäli kiinteistön olosuhteet muuttuvat oleellisesti tai jätevesistä aiheutuu haittaa ter-

17 278 veydelle, naapureille tai ympäristölle, tulee asia käsitellä uudelleen. MÄÄRÄYKSET 1. Vapautus viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta on voimassa asti. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesien käsittely tai johtaminen ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon aiemmin. Olosuhteiden muutoksesta, esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisesta, tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka ottaa asian tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi. 2. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 3. Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvityksen tulee täyttää asetuksen 209/2011 liitteen 1 kohdassa 2 b asetetut vaatimukset. 4. Tämä päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin ja esittää mahdollisessa myyntitilanteessa uudelle omistajalle. Päätöksen perustelut Vesihuoltolain 11 :n ( /681) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen vesihuoltolain 10 :n liittämisvelvollisuudesta pykälässä säädetyin perustein. 11 :n mukaan vapautus on myönnettävä, jos liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Lisäksi vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lisäksi jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle edellytyksenä on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vapautus voidaan myöntää, koska kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi ottaen huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Vapautus myönnetään määräaikaisena. Määräaikaisuuden perusteena on arvio siitä, kuinka pitkään kiinteistön nykyiset jätevesijärjestelmät täyttävät ympäristönsuojelulain vaatimukset jätevesien käsittelylle. Maasuodattamon käyttöikä on yleensä vuotta (opas 4/2014, Jätevesien käsittely haja-asutusalueella, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), minkä perusteella vapautus on myönnetty 20 vuodeksi järjestelmän rakentamisesta lukien. Vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet johdetaan ja käsitellään ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti eikä jätevesistä arvioida aiheutuvat terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä käsittelyjärjestelmän kunnossapidossa tulee huomioida kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset.

18 279 Kosken Tl ympäristönsuojelumääräysten mukaan määrältään vähäiset harmaat jätevedet (esimerkiksi kantovesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä sijaitsevan pihasaunan jätevedet voidaan imeyttää maahan. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmien ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava tiehen ja tontin rajaan 5 metrin suojaetäisyyttä ellei asiasta ole naapurin kirjallista suostumusta. Kyseessä olevan kiinteistön asuinrakennuksen jätevedet johdetaan rajaojaan. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräysten mukaan saostussäiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliötä ja sen täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti. Umpisäiliö on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kahdessa vuodessa. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesistä aiheutuu haittaa terveydelle, naapureille tai ympäristölle tai jätevesijärjestelmä ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään viemäriverkostoon aiemmin, ennen myönnetyn vapautuksen määräaikaa. Olosuhteiden muuttuessa tulee asia käsitellä uudelleen sen varmistamiseksi, että kiinteistö täyttää edelleen vesihuoltolain 11 :n mukaiset edellytykset liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseksi. Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin, jotta tieto päätöksestä ja annetuista määräyksistä siirtyy kiinteistön omistajan mahdollisesti vaihtuessa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Vesihuoltolaki (119/2001): 10 ja 32 ( /119), 11 ( /681) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011): 5 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 155 ja 156 Kosken Tl kunnan ympäristönsuojelumääräykset: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset: 20 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Opas 4/2014 Jätevesien käsittely haja-asutusalueella Ympäristönsuojelulautakunnan päätös:

19 Päätös vesihuoltolain 11 :n mukaisesta vapautushakemuksesta CC, Marttila Hakija CC Asia Hakijan omistama kiinteistö Myrskylinna sijaitsee Marttilan kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Kiinteistön omistaja hakee vesihuoltolain (119/2001) 11 :n mukaista vapautusta vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta. Hakemus on tullut vireille Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus ja ulkorakennus, jossa on pihasauna. Kiinteistö on kahden aikuisen ja kolmen lapsen vakituisena asuntona. Kiinteistö on liitetty kunnan vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkostoon. Vesijohto on vedetty asuinrakennukseen ja ulkorakennukseen. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan Labko Biokem 6 pienpuhdistamoon joka on rakennettu vuonna Puhdistetut jätevedet puretaan kiinteistön rajalla kulkevaan avo-ojaan Härkätien puolelle. Ulkosaunaan tulee vain kylmä vesi ja veden tulo saunaan katkaistaan talvisin. Saunasta muodostuvat jätevedet (pesuvedet) johdetaan suoraan kiinteistön rajalla kulkevaan avo-ojaan Ruskolaistentien viereen. Hakemuksen mukaan ulkosaunan pesuvedet on aikomus johtaa joko umpisäiliöön josta pienpuhdistamoon tai maasuodattamoon, mikäli sauna kunnostetaan ja pidetään käytössä. Kiinteistö ei sijaitse tärkeällä tai muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähimpään vesistöön, Paimionjokeen, on kiinteistöltä matkaa noin 300 metriä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, jona Marttilan kunnassa toimii Liedon terveydensuojeluviranomainen. Marttilan kunnan vesihuoltolaitokselle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Marttilan tekninen lautakunta (vesihuoltolaitos) toteaa lausuntonaan, että lautakunta puoltaa määräaikaisen vapautuksen myöntämistä kiinteistölle niin pitkäksi ajaksi, kun kiinteistölle hankittu ja asennettu pienpuhdistamo toimii kulloinkin voimassa olevien puhdistusvaatimusten mukaisesti. Perustelut: Kiinteistölle on 2004 myönnetyn rakennusluvan mukaisen laajennus- ja muutostyöhankkeen yhteydessä rakennettu kiinteistökohtainen pienpuhdistamo. Terveydensuojeluviranomainen ei ole antanut lausuntoa asiasta. Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Jonna Hostikka Ympäristönsuojelusihteerin päätösesitys: Ympäristönsuojelulautakunta päättää myöntää hakijalle vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen kiinteistön Myrskylinna vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta asti. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä käsittelyjärjestelmän kunnossapidossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain, kunnan jätehuoltomääräysten ja kunnan ym-

20 281 päristönsuojelumääräysten säädöksiä sekä tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Päätöksessä on huomioitu saatu lausunto. Mikäli kiinteistön olosuhteet muuttuvat oleellisesti tai jätevesistä aiheutuu haittaa terveydelle, naapureille tai ympäristölle, tulee asia käsitellä uudelleen. MÄÄRÄYKSET 1. Vapautus viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta on voimassa asti. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesien käsittely tai johtaminen ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon aiemmin. Olosuhteiden muutoksesta, esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoituksen muuttumisesta, tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka ottaa asian tarvittaessa uudelleen käsiteltäväksi. 2. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet tulee käsitellä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pihasaunan jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, kun niiden määrä on vähäinen eikä jätevedet sisällä käymäläjätevesiä. 3. Kiinteistön jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvityksen tulee täyttää asetuksen 209/2011 liitteen 1 kohdassa 2 b asetetut vaatimukset. 4. Tämä päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin ja esittää mahdollisessa myyntitilanteessa uudelle omistajalle. Päätöksen perustelut Vesihuoltolain 11 :n ( /681) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää vapautuksen vesihuoltolain 10 :n liittämisvelvollisuudesta pykälässä säädetyin perustein. 11 :n mukaan vapautus on myönnettävä, jos liittäminen muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Lisäksi vapauttaminen ei saa vaarantaa vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Lisäksi jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle edellytyksenä on, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vapautus voidaan myöntää, koska kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle kohtuuttomaksi ottaen huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Vapautus myönnetään järjestelmän toteutuksesta lukien 20 vuoden määräajaksi jolloin voidaan katsoa järjestelmän rakennuskustannukset kuoletetuiksi. Vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Pihasaunasta muodostuvien jätevesien osalta todetaan, että ympäristönsuojelulain mukaan muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistöllä syntyvät jätevedet johdetaan ja käsitellään ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti eikä jätevesistä arvioida aiheutuvat terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä käsittelyjärjestelmien kunnossapidossa tulee huomioida kunnan ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset.

21 282 Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmien ja puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa on noudatettava tiehen ja tontin rajaan 5 metrin suojaetäisyyttä ellei asiasta ole naapurin kirjallista suostumusta. Kyseessä olevan kiinteistön jätevedet johdetaan rajaojiin. Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan määrältään vähäiset harmaat jätevedet (esimerkiksi kantovesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pihasaunan jätevedet voidaan imeyttää maahan. Pihasaunan jätevedet suositellaan johdettavan kivipesään omalla kiinteistöllä. Pihasaunan jätevedet voi käsitellä ja johtaa myös hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti umpisäiliöön ja pienpuhdistamoon tai maasuodattamoon. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat toimintakunnossa ja puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräysten mukaan pienpuhdistamojen lietetiloista on jätevesiliete poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai jätevesistä aiheutuu haittaa terveydelle, naapureille tai ympäristölle tai jätevesijärjestelmä ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia, voidaan kiinteistö velvoittaa liittymään viemäriverkostoon aiemmin ennen myönnetyn vapautuksen määräaikaa. Olosuhteiden muuttuessa tulee asia käsitellä uudelleen sen varmistamiseksi, että kiinteistö täyttää edelleen vesihuoltolain 11 :n mukaiset edellytykset liittämisvelvollisuudesta vapauttamiseksi. Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä ympäristöön aiheutuva kuormitus. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Päätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin, jotta tieto päätöksestä ja annetuista määräyksistä siirtyy kiinteistön omistajan mahdollisesti vaihtuessa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET JA SÄÄNNÖKSET Vesihuoltolaki (119/2001): 10 ja 32 ( /119), 11 ( /681) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011): 5 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 155 ja 156 Marttilan kunnan ympäristönsuojelumääräykset: Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset : 34 Ympäristönsuojelulautakunnan päätös: