POLSKI OWCZAREK NIZINNY ROTUKOHTAISEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Transkriptio

1 POLSKI OWCZAREK NIZINNY ROTUKOHTAISEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen hallituksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa Hyväksytty rotua harrastava yhdistyksen yleiskokouksessa Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Suomen PON-kerhon Jalostusohjesääntö on tullut Suomen Kennelliitolta takaisin seuraavanlaisin kommentein : JTT:n päätös (5/06): Toimikunta ei hyväksynyt esitettyä JTO-ohjelmaa, vaan piti sitä puutteellisena. Erityisesti kannan tilannetta ja luonteen nykytilannetta on analysoitu puutteellisesti. Ohjelmasta esitettiin seuraavia kommentteja: Ohjelmaan liittyvät taulukot tulee esittää selvemmin, ei vain jalostustietokannasta otettuina kopioina (jolloin sarakkeetkin voivat siirtyä). Taulukoiden otsikoinnin on oltava selvä ja keskeiset tulisi sisällyttää itse ohjelmaan, ei vain liitteeksi kaipaa sanallista kommentointia ja yhteenvetoa jalostuspohjan nykytilasta. Keskeisiä teoreettisia asioita ei selitetä. Liitteissä on tehollisia kannan kokoja, mutta asiaa ei selitetä missään. 4.2 Luonnetta analysoitava: onko luonteissa ongelmia vai vastaavatko koirat ihannetta? 4.3 Ohjelmassa mainituista sairauksista ja niiden merkityksestä tulisi olla enemmän tietoa. s. 10, kilpirauhasen vajaatoiminta: lyhennykset T4 ja TSH kannattaa selittää, jotta maallikkokin ymmärtää ne. s. 11 Myös sydänvikojen kohdalla on lyhenteitä, jotka tulee selittää, samoin vieraskielisiä termejä. s. 12 viimeinen lause, vaihtaisin termin "normaalissa koirapopulaatiossa" tilalle "muissakin koiraroduissa", jottei maallikko kuvittele jonkin sairauden frekvenssin 39,4 % olevan normaali. Tavoite, ettei koiran jälkeläisiä olisi yli 10 %, lasketaan yleensä kahden edellisen vuoden rekisteröintimäärän mukaan, tai vaikkapa usean vuoden rekisteröintien keskiarvon mukaan, ei koko kannasta. Muuten rajoitus tarkoittaa, että koko kanta voi olla peräisin vain 10 uroksesta, joista jokaisella on 10 % rekisteröinneistä. Jos urokset ovat vielä keskenään sukua, niin kanta on geneettisesti aivan liian kapea. Keskimäärin rekisteröityjä koiria on ollut n. 33/vuosi eli kahtena vuonna 66. Tämän mukaan yksittäisen koiran jälkeläismäärä saisi olla enintään 7 pentua. s. 18 luonnontöpö on letaali, eli töpögeenin suhteen homotsygootit yksilöt kuolevat sikiöaikana. Lyhyeen tai töpöhäntään voi liittyä myös lisääntynyt selkärangan kehityshäiriöiden riski. 6.5 varautuminen ongelmiin: jalostuspohjan kapenemista aiheuttaa eniten yksittäisten koirien runsas käyttö jalostukseen. Varautua voi seuraamalla (ja tiedottamalla) jalostuskoirien käyttömääriä sekä eri linjojen käyttöä. "Liian nopea kasvu" lisäisin eteen sanan "Kannan" kohdassa ei mainita käyttöominaisuuksista mitään? Rotua olisi muutoinkin hyvä seurata omistajille suunnattujen terveys- ja luonnekyselyiden avulla. Tällaisia voitaisiin ottaa mukaan kohdan 6.6. toimintasuunnitelmaan. Loppuosan jalostustilastoissa olisi informatiivista myös jalostuskoiran syntymävuosi. Liite 4. Neljä numerosaraketta, mutta vain kaksi otsaketta? Taulukon sarakkeet kaipaavat selitystä. Seuraavassa on ehdotus Suomen PON-kerhon vuosikokoukseen Kennelliiton esitysten mukaan täydennetystä JTO:sta. Uudet kohdat on merkitty punaisella tekstillä, ja kaikki taulukot ovat myös uusia. Käykää tutustumassa tekstiin ja antakaa kommentteja, mielellään jo ennen vuosikokousta. Taija

2 Sisällys: 1. YHTEENVETO RODUN TAUSTA JA KEHITTYMINEN RODUN HISTORIA JA KEHITYS PUOLASSA RODUN HISTORIA JA KEHITYS SUOMESSA JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA NYKYTILANNE POPULAATION KOKO JA RAKENNE JALOSTUSPOHJA JA SIITOSMATERIAALI LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET TERVEYS PEVISA-OHJELMAAN SISÄLLYTETYT SAIRAUDET ESITETTÄVÄ PEVISA OHJELMA MUUT SUOMESSA RODULLA TODETUT SAIRAUDET YHTEENVETO RODULLA MUISSA MAISSA TAI KIRJALLISUUDESSA KUVATUISTA SAIRAUKSISTA ULKOMUOTO YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT VISIO ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN TAVOITTEET YLEISET TAVOITTEET GEENIPOHJAN LAAJUUS eli POPULAATION KOKONAISTILA JA RAKENNE KOIRAN TERVEYS ULKOMUODOLLISET OMINAISUUDET LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET ROTUA HARRASTAVAN YHDISTYKSEN STRATEGIA UHAT JA MAHDOLLISUUDET VARAUTUMINEN ONGELMIIN TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI JALOSTUSTOIMIKUNNAN KOKOONPANO JALOSTUSTOIMIKUNNAN JÄSENET JALOSTUSTOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT KASVATTAJAN VASTUU UROKSEN OMISTAJAN VASTUU TOIMINTASUUNNITELMA JTO:N TOTEUTTAMISEKSI 5-VUOTISKAUDELLA TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA LÄHTEET LIITTEET... 37

3 1. YHTEENVETO Polski owczarek nizinny, PON, on energinen karvapallo, humoristinen älykkö, vauhdikas agilitykoira, temperamenttinen tokoilija, näyttävä näyttelykoira ja rento lenkkikaveri. Owczarek on yhteinen nimitys paimenkoirille ja sitä käytetään useissa maissa mm. Puolassa, Tshekeissä ja Venäjällä. Sana nizinny tarkoittaa alankomaata, ja polski owczarek nizinny voidaankin siis kääntää: Puolan alankopaimenkoira. Tämän päivän PON in kantaisät olivat maanviljelijöiden käyttämiä työkoiria, tavallisia keskikokoisia koiria, joita käytettiin paimentamiseen ja vartiointiin Puolan vanhalla maaseudulla. Nykyään, olipa ihmisen asettama käyttötarkoitus polskille mikä tahansa, PON eja tulisi arvioida pitäen mielessä niiden perinteiset työominaisuudet. Polski Owczarek Nizinny on vanha puolalainen paimenkoirarotu, jonka esi-isät tulivat paimentolaisheimojen kanssa Puolan alankomaille jo 1200-luvulla. PON ia on alun perin käytetty paimenkoirana ja siihen tehtävään sen ketterä ja tarkkaavainen olemus sopiikin erinomaisesti. Vaihtoehtoisesti PON in kanssa voi harrastaa vaikka tokoa, agilityä tai rauniota. Lisäksi rotu sai syyskuussa 1999 PK-oikeudet. Polski owczarek nizinny on eloisa koira, joka kuitenkin hermorakenteeltaan on rauhallinen ja tasapainoinen. Se on valpas, aktiivinen, älykäs ja tarkkaavainen. Sillä on erinomainen muisti ja hyvät oppimisominaisuudet ja rotumääritelmän mukaan koiraa onkin helppo kouluttaa. PON on hieman varautunut vieraiden ihmisten suhteen, mutta tämä on luonteenomaista paimenkoiralle. Samalla se on kuitenkin myös ympäristöstään kiinnostunut ja utelias. PON on keskikokoinen, tiivis, vahva jäntevä koira jolla on pitkä runsas turkki ja vapaat maatavoittavat liikkeet, koira, joka psyykkisesti ja fyysisesti on sopiva käyttökoiraksi. Pää on sopusuhtainen, keskikokoinen. Otsassa, poskissa ja leuassa on runsas karvapeite, mikä saa pään näyttämään suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Karvat peittävät silmät rodulle ominaisella tavalla. Sydämenmuotoiset korvat liikkuvat paljon ja paljastavat selvästi koiran mielialat. PON kantaa päätään sekä seistessään että liikkuessaan lähes vaakasuorassa linjassa selkälinjan kanssa. Koira liikkuu rennosti ja sulavasti, pitkin askelin. Häntä saattaa PON illa olla syntyessään minkä mittainen tahansa, töpö, lyhyt (puolipitkä) tai pitkä. Iloinen PON, jolla on oikean mallinen lantio, kantaa useimmiten häntänsä kierrettynä selän ylle tai viistosti ylöspäin. Karvapeite on PON in tyypillisin tunnusmerkki ja pitkän, runsaan ja melko karhean karvan peittämä helppohoitoinen turkki antaa koirasta mieleenpainuvan ja kiinnostavan vaikutelman. Kaikki värit ja väriyhdistelmät hyväksytään. Yleisin väritys lienee kuitenkin valkoinen eri sävyisin tummin tai harmain merkein. Polski owczarek nizinny n rodunjalostuksen tavoitteena on terverakenteisen, hyväluonteisen ja mahdollisimman rodunomaisen PON -kannan ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoiteohjelman tarkoituksena on pyrkiä ennaltaehkäisemään sellaisten periytyvien vikojen tai sairauksien leviämistä rodun kantaan, jotka alentavat koiran elinkykyä tai aiheuttavat sen elämän laadun alenemisen. PEVISA ohjelmaan eivät tässä mielessä sisälly rotumääritelmässä ja näyttely- ja koesäännöissä jo mainitut nollaavat viat, vaikka ne onkin todettu perinnöllisiksi (esim. urosten kivesviat, purentaviat koukkuhäntä jne.). Silti tiedon saaminen myös näistä on jalostuksen suunnittelulle erittäin tärkeää. Koska meillä, niin kuin muuallakin maailmassa, PON on syntynyt kapealta siitospohjalta ja melkein kaikki PON it ovat sukua keskenään, toivotaan täällä mahdollisimman laajan ulkosiitoksen harjoittamista koiranjalostuksessa. Pyrkimyksenä on käyttää eri yksilöitä mahdollisimman tasaisesti, niin että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa.

4 Tällä hetkellä rotu on suhteellisen terve, vaikeampaa lonkkavikaa, aste D, esiintyy vain 14,5% ja vian astetta E ei esiinny rodussa ollenkaan. Kilpirauhasen vajaatoimintaa on rodussa esiintynyt jonkin verran, ja sen vastustaminen onkin ollut yhdistyksen tavoiteohjelmassa jo vuodesta 1998 alkaen. Suomessa rodulla on oma yhdistys, Suomen PON kerho - Finska PON-klubben ry., jonka perustava kokous on pidetty Sipoossa. Alun 22 jäsenestä yhdistys on kasvanut pikkuhiljaa ja vuoden 2005 lopussa jäsenmäärä oli 174 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä kattaa n % rekisteröityjen polski owczarek nizinnyjen omistajista. 2. RODUN TAUSTA JA KEHITTYMINEN 2.1 RODUN HISTORIA JA KEHITYS PUOLASSA Puolassa on kaksi lammaskoirarotua. Polski owczarek nizinny, PON, on pienempi ja tunnetumpi roduista. Suuria voimakkaita koiria käytettiin puolustamaan karjaa villieläimiä ja kaksijalkaisia ryöväreitä vastaan, mutta keskisuuria koiria käytettiin pitämään laumaa koossa, liikuttamaan sitä laitumilla ja ajamaan eksyneet eläimet takaisin laumaan. Tämän päivän PON in kantaisät olivat maanviljelijöiden käyttämiä työkoiria, tavallisia keskikokoisia koiria, joita käytettiin paimentamiseen ja vartiointiin Puolan vanhalla maaseudulla. Nykyään, olipa niiden ihmisen asettama käyttötarkoitus mikä tahansa, PON eja tulisi arvioida pitäen mielessä niiden perinteiset työominaisuudet. PON on vanha paimenkoirarotu luvulta lähtien eri teksteissä kerrotaan Puolassa olevista pitkäkarvaisista paimenkoirista, jotka ovat tyypiltään tasaisia ja joilla on paljon käyttöarvoa. Tämän jälkeen "puolalainen alankomaiden paimenkoira" mainitaan useissa puolalaisissa ja ulkomaalaisissa lähteissä vuosien varrella, mutta vasta viime vuosisadan lopulla alettiin varsinaisesti kiinnostua rodun jalostuksesta ja kehittämisestä. Rodun perustaminen ja kehittyminen nivoutuu lampaiden kasvatukseen 1800-luvulla. Uskotaan että PON, niin kuin moni muukin runsaskarvainen rotu, tuli Puolan maaseudulle jo 1200-luvulla Keski-Aasiasta ja Tiibetistä, seuraten niitä paimentolaisheimoja, jotka sieltä muuttivat Eurooppaan. Luultavasti sen esi-isien joukossa on ollut sama tiibetiläinen koirarotu, jonka jälkeläinen on tiibetin-terrieri, mutta sen mahdollisina esi-isinä mainitaan myös partacollien ja vanhan englannin lammaskoiran esi-isä. Eri maissa nämä pitkäkarvaiset koirat ovat risteytyneet paikallisten koirien kanssa ja näin ovat syntyneet ne rodut, jotka olivat sopivimpia ihmisten tarpeisiin ja ilmastollisiin olosuhteisiin. Vaikeat olosuhteet vanhalla Puolan maaseudulla vakiinnuttivat tyypin tälle keskikokoiselle koiralle, jolla oli paimennus ja vartioimiskykyjä, ja joka erinomaisesti käytti hyödykseen koruttoman ruoan, jonka niiden köyhät omistajat jakoivat niiden kanssa. Tämä koira kehitti voimakkaan vastustuskyvyn ilmasto-olosuhteita vastaan (sade, kylmyys, lumi, tuuli) sekä vastustuskyvyn tauteja ja sairauksia vastaan. Se oli pidättyväinen vieraille, havaintokykyinen ympäristöstään, ja esiintyi kaikissa näissä tehtävissään tavalla, joka miellytti sen omistajaa niin paljon, että hän oli halukas jakamaan vähäisen ruokansa koiran kanssa. Yhä tänä päivänäkin me huomaamme monia samoja piirteitä PON issa. Se on edelleen vastustuskykyinen sairauksia vastaan, vaatimaton, itsepäinen, työskentelee väsymättä koko päivän, se on valpas ja sietää hyvin erilaisia ilmasto-olosuhteita. Sen luonnollinen älykkyys ja välitön reaktio käskyihin ansaitsevat kunnioitusta sen omistajalta. Seuraava mainita, joka löytyy keksikokoisesta hyvin runsaskarvaisesta ja lyhyt-häntäisestä Puolan maaseudun paimenkoirasta löytyy C.H.Klukin kirjoittamasta luonto- julkaisusta ( 1779 ja 1789). Se on Stanislaw Maslowskin vuonna 1882 luoma maalaus pojasta jolla on nykypäivän PON in esi-isä mukanaan.

5 1900-luvun alussa lampaiden pito Puolassa väheni ratkaisevasti ja tämän myötä myös paimenkoirien pito. Kaksi puolalaista kreivitärtä Prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär sekä Wanda & Roza Zoltowska, kuitenkin ryhtyivät keräämään parhaita PON-yksilöitä kenneleihinsä varsinaista jalostusta varten. He kiersivät Puolan luoteisosassa, paikallisten talonpoikien ja paimenten luona, joilla vielä oli jonkun verran PONeja. Aikaisemmin oli rodussa 3 eri kokovariaatiota, mutta jalostus keskittyi nyt vain keskisuuriin yksilöihin Prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär, esitti kahta ensimmäistä PON ia kotieläinnäyttelyssä Varsovassa vuonna Sinne nämä koirat haettiin suoraan lammasfarmilta. Tästä hetkestä aina Toiseen Maailmansotaan asti 19 PON-pentuetta syntyi kenneleihin z Planty (Prinsessa Maria J. Czetwertynska, Crocholskan kreivitär) ja Milanowa (Wanda & Roza Zoltowska). Vuodesta 1930 alkaen näitä koiria näyttelytettiin joka vuosi Varsovassa. Vuonna 1938 nousi ensimmäisen kerran esiin halu rekisteröidä koko maan eri PON -tyyppejä Puolan Kennelliitossa, mutta nämä suunnitelmat eivät sodan vuoksi olleet realistisia. Toisessa maailmansodassa nämä ensimmäiset kennelit, z Planty ja Milanowa, kuitenkin tuhoutuivat, mutta eläinlääkäri/kirurgi tri Danuta Hryniewicz onnistui löytämään näiden tunnettujen kenneleiden jälkeläisiä, ja hän jatkoi jo alkanutta jalostustyötä kennelnimellä Kordegarda, joka on vielä tänä päivänäkin hyvin tunnettu nimi PON-piireissä, ja edelleen toiminnassa. Toisen Maailmansodan jälkeen, lehdessä PIES no , sivulla 15 Polski Owczarek Nizinny idea rodun vakiinnuttamisesta esiteltiin uudelleen, ja se johti ensimmäisen rekisteröidyn PON kennelin, Babia Wies om. E. Kusinowicz, ja toisen, Kordegarda om. Dr. Danuta Hryniewicz syntyyn. Ensimmäinen pentue kennel z Babiej Wsi hin syntyi 1948 ja seuraava Kordegardaan Tämä oli alku jonkinlaiselle hitaalle kehitykselle aina 70-luvulle asti, jonka jälkeen näemmekin merkityksellisen kehityksen rodussa luvulla FCI hyväksyi PONin uutena rotuna. Varsinaiset rotumääritelmät saatiin n. 10 vuotta myöhemmin. Ensimmäinen karkea standardi, rodun kotimaan käyttöön valmistui Puolan Kennelliiton hallituksen johtoporras kokoontui Poznaniin toukokuun hyväksymään standardin, jonka oli valmistellut Maria Dubrowinowa. Tämä standardi lähetettiin FCI:hin ja se hyväksyttiin ja rekisteröitiin numerolla 251.(L.Smyczynski 1989). Uusittu versio rotumääritelmästä on vuodelta Puolasta PON on levinnyt 1960-luvulla ensin Itä-Saksaan ja myöhemmin Länsi-Saksaan, Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Näissä maissa on nykyään n PON ia. Vuonna 1985 rotu tuotiin Englantiin ja kasvattaja Megan Butlerin ansiosta PON ien määrä on siellä tasaisesti lisääntynyt. Pohjoismaista, Tanska aloitti PON ien kasvattamisen ensimmäisenä 80-luvun alussa. Vuonna -84 ensimmäiset PON it tuotiin Norjaan ja sieltä Ruotsiin. Myöhemmin Ruotsiin on tuotu PON ia myös Englannista ja Puolasta ja Suomesta. Nykyään Puolassa on n PON ia. Vaikka rotu on levinnyt laajalle, Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan, on se edelleen melko harvinainen kaikkialla. 2.2 RODUN HISTORIA JA KEHITYS SUOMESSA Suomeen ensimmäiset PON it tuotiin v. -86 Tanskasta, sisarukset Sankt-Cardis Donald-D ja Sankt-Cardis Dida-D. Vuosina 87,-88 ja 89 tuotiin Suomeen 3 PON ia, 2 entisestä Tshekkoslovakiasta, ja yksi Puolasta. Myöhemmin on koiria tuotu Suomeen Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Ranskasta ja Hollannista. Ensimmäinen PON-pentue Suomessa syntyi heinäkuussa v. -89, seuraava keväällä -91 ja syksyllä -91 syntyikin sitten jo 4 pentuetta. Yhteensä vuoden 2005 lopussa Suomessa oli hieman alle 500 rekisteröityä PON ia. Vientejä Suomesta on ollut Puolaan, Australiaan, Ruotsiin, Eestiin, Belgiaan, Hollantiin, Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. Suomen PON-kanta on hiljalleen noussut alun 7 yksilöstä nykyiseen n. 500.

6 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN HISTORIA PERUSTAMISVUOSI JA REKISTERÖITYMINEN Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Sipoossa, Linnanpellon kylässä. PON-koiria oli tuolloin Suomessa 17 kpl. Yhdistys sai nimekseen Suomen PON kerho - Finska PON-klubben ry. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna Perustamisvaiheessa yhdistykseen liittyi 22 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2005 lopussa oli 174 jäsentä; tämä kattaa varsinaiset jäsenet, perhejäsenet sekä pentuejäsenet. Yhdistyksen jäsenmäärä kattaa n % rekisteröityjen polski owczarek nizinnyjen omistajista. JÄSENYYDET MUISSA YHDISTYKSISSÄ Yhdistys on Suomen Seurakoirayhdistys ry:n jäsenyhdistys vuodesta 1991, Suomen Kennelliitto ry:n ja Uudenmaan kennelpiirin jäsen. Yhdistys on ollut Suomen Kennelliiton hyväksymä rotua harrastava yhdistys vuodesta JÄSENMÄÄRÄ Jäsenmäärä vuoden 2005 lopussa oli 174 jäsentä, joista 120 varsinaista jäsentä, 29 perhejäsentä, 25 pentujäsentä ja 6 ulkomaan jäsentä. Yhdistyksellä on käytössä ns. pentujäsenyys, jossa kasvattaja maksaa yhdistyksen jäseniksi yhdeksi vuodeksi kaikki pentueensa uudet omistajat, jotka vielä eivät ole yhdistyksen jäseniä. Pentujäsenmaksu on normaalia jäsenmaksua pienempi, siihen ei kuulu äänioikeutta ko. vuonna, mutta muut yhdistyksen suomat edut kuuluvat kaikki jäsenyyteen. JULKAISUTOIMINTA Tärkein julkaisu on 5 kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti PON-info, joka lähetetään kaikille jäsenille sekä niille ulkomuototuomareille, jotka arvostelevat myös polski owczarek nizinnyä. Kun jäseniä nykyään on melkein joka puolella Suomea, jäsenlehti on tärkeä lenkki muuhun jäsenkuntaan ja muihin PONeihin. Myös yhdistyksen internet-sivusto osoitteessa on tärkeä lenkki sekä harrastajien kesken maan sisällä, että myös erittäin näkyvä tiedotusväline ulkomaille. Vuoden tapahtumat kerätään vuosikirjaan, joka toimii perustietopakettina, siitä, mitä kaikkea PON-rintamalla on vuoden aikana tapahtunut: rekisteröidyt koirat sukutauluineen, tutkimus-, näyttely-, agility- ja toko- tulokset, syntyneet pentueet, tuonnit, viennit, muotovaliot, rotumääritelmä jne. Varsinainen näyttely-tulosluettelo arvosteluineen julkaistaan PON-infossa. Vuosikirjaa julkaistaan n. 3 vuoden välein. Lisäksi olemme painaneet erillisiä info-esitteitä rodusta kiinnostuneille. Kasvattajat voivat tilata kerholta ilmaisen monisivuisen oppaan uudelle pennunomistajalle. Tämä Pieni PON-opas sisältää tarvittavaa tietoa uuden karvapallon elämän tärkeistä asioista. Myös polskien oma Agility-opas on julkaistu. TAPAHTUMAT Tärkein tapahtuma, on kerhon jäsenille ja heidän koirilleen tarkoitettu vuosittainen open-show tyyppinen PON-KATSELMUS, joka yleensä pidetään vuosikokouksen yhteydessä, elokuussa. Tuomareihin on panostettu ja niinpä arvostelemassa on ollut mm. Puolalaisia rodun tuomareita sekä rodun hyvin tuntevia suomalaisia ja ulkomaalaisia tuomareita. Jokainen koira saa katselmuksessa laatuarvostelun, jonka jälkeen koirat sijoitetaan paremmuusjärjestykseen. Koska osa koirista on ensimmäistä kertaa näyttelyssä ja koska yritämme innostaa uusia koiranomistajia harrastuksen pariin, olemme asettaneet toiveen, että hienoinen osaamattomuus annettaisiin anteeksi.

7 Kevätkokous järjestetään maaliskuussa ja sen yhteydessä on ollut kerhopäivä, jonka puitteissa on erilaista ohjelmaa; Olemme järjestäneet myös joukkosilmätarkastuksia jäsentemme koirille sekä ottaneet verikokeita kilpirauhastutkimuksia varten Suomen PON kerho järjestää joka kesä, yleensä heinäkuussa PON leirin, jossa PON ihmiset ja koirat voivat yhdessä viettää aikaa, tutustua ja vaihtaa kuulumisia. Lisäksi on pyritty järjestämään ulkoilupäivät sekä keväällä että syksyllä. Myös kerhon omat mestaruuskisat toko-koirille sekä agility-koirille järjestetään vuosittain. Näihin mestaruuskisoihin on mahdollisuus osallistua myös vasta-alkajien, sillä molemmissa kilpailuissa on mukana sekä aloittelevien että kilpailleitten luokat. PENTUVÄLITYS Pentuvälittäjämme jakavat informaatiota rodusta sekä puhelimitse että sähköpostilla, lisäksi saatavilla on kirjallisia esitteitä rodusta. Suomen PON-kerho - Finska PON-klubben välittää vain sellaisia PON-pentuja, joiden vanhemmat täyttävät yhdistyksen asettamat jalostusvaatimukset, tai ovat saaneet jalostustoimikunnan puoltolauseen siitokseen käytölle. Edellytämme, että kasvattaja huolehtii pentujen tunnistusmerkinnästä ennen luovutusta, antaa pentujen mukaan kirjalliset ruokintaja hoito-ohjeet, sekä PON-oppaan sekä seuraa pentujen kehitystä ja tarvittaessa neuvoo ja opastaa omistajia heidän ongelmissaan. JALOSTUSTOIMIKUNTA JA SEN KOKOONPANO Yhdistyksen jalostustoimikunnan muodostaa neljä henkilöä, jotka vuosikokous valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valittavien henkilöiden tulee olla sellaisia, jotka omaavat riittävän kokemusperäisen ja teoreettisen tiedon rodusta, ovat saaneet riittävän peruskoulutuksen perinnöllisyysasioissa ja omaavat diplomaattista asiankäsittelytaitoa ja objektiivisuutta. YHTEISTYÖ MUIDEN MAIDEN KANSSA Yhdistyksellämme on alusta asti ollut vahvat yhteydet ja siteet ulkomaille, erityisesti rodun kotimaahan Puolaan sekä myös naapurimaahamme Ruotsiin. Ulkomaisia koiria on käytetty jalostukseen ja tuonteja eri maista on ollut rodun kantaan nähden mukavasti viime vuosien aikana. Myös tiedonjako eri maiden välillä toimii hyvin ja näin ollen saamme helposti tietoa mahdollisista uhka-tekijöistä, rotumääritelmän tarkennuksista jne. PON tapaaminen eri maiden PON ihmisille järjestettiin myös Maailmannäyttelyn yhteydessä Saimme kuulla eri maiden osanottajien luentoja oman maansa Pon kannasta ja sairauksista. 4. NYKYTILANNE 4.1 POPULAATION KOKO JA RAKENNE Vaikka rotu on levinnyt laajalle Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan, on se edelleen melko harvinainen kaikkialla. Puolassa on nykyään noin 2000 PON ia, mutta tarkkojen rekisteröintitietojen saaminen rodun kotimaasta on vaikeaa. Tanskaan ensimmäiset PON it tuotiin 80-luvun alussa, Norjaan vuonna -84 ja sieltä Ruotsiin. Suomeen ensimmäiset PON it tuotiin v Tanskasta, sisarukset Sankt-Cardis Donald-D ja Sankt-Cardis Dida-D. Vuosina 87,-88 ja 89 tuotiin Suomeen 3 PON ia, 2 entisestä Tshekkoslovakiasta, ja yksi Puolasta. Myöhemmin on koiria tuotu Suomeen Puolasta, Ruotsista, Norjasta, Belgiasta, Ranskasta ja Hollannista. Ensimmäinen PON-pentue Suomessa syntyi heinäkuussa v. -89, seuraava keväällä -91 ja syksyllä -91 syntyikin sitten jo 4 pentuetta.

8 Yhteensä vuoden 2005 lopussa Suomeen on rekisteröity hieman alle 500 PON ia. Vientejä Suomesta on ollut Puolaan, Australiaan, Ruotsiin, Eestiin, Belgiaan, Hollantiin, Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. VUOSI Rekisteröinnit kpl Pentueita Tuonteja kpl Kasvattajat kpl Isät Emät Taulukko 1: VUOSIYHTEENVETO populaatiosta LIITE 1. JALOSTUSTILASTOT, VUOSIYHTEENVETO rekisteröinneistä Tilastointiaika Viimeisen 10 vuoden aikana on Suomessa ollut 73 PON-pentuetta, joissa on ollut yhteensä 270 pentua. Samana ajanjaksona on ulkomailta tuotu Suomeen 18 yksilöä. Tuonteja on ollut Puolasta, Ruotsista, Ranskasta, Belgiasta ja Hollannnista.

9 Kaavio 1: Suomessa syntyneiden ja ulkomailta tuotujen Polski Owczarek Nizinnyjen määrät (lähde: Liite 1 tilastot) JALOSTUSPOHJA JA SIITOSMATERIAALI Polski owczarek nizinnyjä on kasvattanut kaikkiaan 27 kasvattajaa 20 vuoden aikana. Näistä viimeisen 5 vuoden aikana on ollut aktiivisia kasvattajia 10 ja viimeisen 2 vuoden aikana 7 kasvattajaa. Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 2: KASVATTAJAT Koska meillä, niin kuin muuallakin maailmassa, PON on syntynyt kapealta siitospohjalta ja melkein kaikki PON it ovat sukua keskenään, toivotaan täällä mahdollisimman laajan ulkosiitoksen harjoittamista koiranjalostuksessa. Pyrkimyksenä on käyttää eri yksilöitä mahdollisimman tasaisesti, niin että mahdollisimman monet sukulinjat säilyisivät jalostuksessa. Liitteessä 3 on luetteloituna kaikki urokset joita tilastointiaikana ( ) on Suomessa käytetty jalostukseen, yhteensä 43 eri urosta. Liitteessä 4 puolestaan on luetteloitu jalostukseen käytetyt nartut, yhteensä 63 eri narttua. Pentuekoot rodussa vaihtelevat erittäin suuresti. Viideltä viimeiseltä vuodelta laskettuna pentuekoon keskiarvo on 3,9 pentua pentueessa, mutta paljon on myös pentueita, joissa on vain 1-2 pentua. Suomessa Polski Owczarek Nizinnyjen jalostuspohja tällä hetkellä on melko hyvä ja tilannetta ovat helpottaneet useat tuonnit muista Euroopan maista. Siitosmateriaalia rajaavat jonkin verran kerhon asettamat säädökset terveyttä koskien (TGAA ja lonkkakuvauksen tulos), mutta nämä eivät kuitenkaan aseta ehdotonta rajoitetta. Kuten kaaviosta 3 voidaan huomata, on viime vuosina myös käytetty entistä vähemmän samoja uroksia useille nartuille ja sen sijaan keskitytty etsimään enemmän uusia yhdistelmiä, harvinaisempia linjoja ja vähemmän käytettyjä jalostuskoiria. Tämä on osaltaan myös auttanut laajentamaan siitospohjaamme. Viimeisen viiden vuoden aikana jälkeläisiä on syntynyt 18 eri urokselle. Näistä kolmea urosta on käytetty 4 kertaa, yhtä urosta käytetty 3 kertaa ja kolmea urosta käytetty kaksi kertaa siitokseen; lopuilla 11 uroksella on vain yksi pentue. Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 3. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset, LIITE 4. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt nartut, LIITE 7. JALOSTUSTILASTOT, jalostukseen käytetyt urokset/nartut,

10 Kaavio 2: Vuosittain jalostukseen käytettyjen urosten määrä vs. pentueiden määrä vastaavina vuosina (lähde: liite 7 taulukot) vuosi 2005 vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 vuosi 2001 Pennut (kotimaiset) Tuontikoirat Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 4,3 3,3 3,8 4,2 3,9 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 5 v 3 kk 4 v 7 kk 4 v 10 kk 4 v 9 kk 4 v 9 kk Nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 4 v 6 kk 5 v 2 kk 4 v 3 kk 4 v 10 kk 3 v 9 kk Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 1,6 4,85 6,21 1,34 4,43

11 Taulukko 2: Rekisteröinnit, syntyneet pentueet, tuonnit ja siitokseen käytettyjen urosten ja narttujen määrät viiden viime vuoden ajalta. kaavio 3: Tehollinen populaatiokoko Suomessa (lähde: liite 1 tilastot) Tehollinen populaatiokoko, kuvaa jalostuspohjan laajuutta. Se on niiden yksilöiden lukumäärä, jotka siirtävät geenien alleeleja seuraavaan sukupolveen. Tehollisen populaatiokoon voi laskea kaavasta: Ne = 4Nm*Nf / (Nm+Nf), jossa Nm on siitokseen käytettyjen urosten ja Nf siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärä populaatiossa. Tehollinen koko on yleensä aina pienempi kuin populaation kaikkien eläinten lukumäärä, ja se sukupuoli, jota on vähemmän, vaikuttaa ratkaisevasti Ne:n arvoon. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin populaation keskimääräinen sukulaisuus ja sukusiitosaste kasvaa ja geenien erilaisia versioita häviää. Kirjallisuudessa esitetään, että populaatio on haavoittuvaisessa tilassa tehollisen koon ollessa alle 50. Kuitenkin lukumäärältään pienessä rodussa, kuten Polski Owczarek Nizinny Suomessa, tehollisen populaation ihannekokoon on vaikea päästä. Koska jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti ainoastaan käyttämällä useita erilinjaisia koiria jalostukseen, on Suomessakin alettu kiinnittää enemmän huomiota jalostuskoirien valinnan perusteisiin. Kuitenkaan ihanteeseen rotu tuskin pääsee vielä pitkään aikaan, sillä rodun kannan koko on melko stabiili eikä näkyvissä ole suurta kasvua. Kuten jälkeläistilastoista (liitteet 5 ja 6) voidaan huomata, ei PONeilla ole ongelmia kyynärnivelissä, polvissa eikä silmissä. Lonkissa on jonkin verran C/D asteista dysplasiaa. Terveeksi luokiteltavaa A- ja B astetta kuvatuista on todettu 60,6 % ja astetta C 24,9 %. D- astetta kuvatuista on vain 14,5% ja vaikeinta, koiran elämää vaikeuttavaa, E-astetta ei polski owczarek nizinnyillä ole todettu ollenkaan. Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 5. LIITE 6. JALOSTUSTILASTOT, urosten jälkeläistilasto, JALOSTUSTILASTOT, narttujen jälkeläistilasto, 4.2 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET FCI RYHMITYS Ryhmä 1, ilman käyttökoetta, Seurakoira / paimenkoira PON on alun perin lammaspaimenena toiminut koirarotu. Paimennustyön ohella sen tehtäviin on kuulunut tilan vahtikoirana toimiminen. Lampaitten pidon vähentyessä, muuttui polski owczarek nizinnyn rooli, monien vuosikymmenten ajaksi, yhä useammin vahtikoiraksi. Nämä vahtikoiran piirteet näkyvät tänäkin päivänä useimmissa PONeissa hyvin voimakkaina. PON valitsee reviirin, jolle tunkeutujat se hälyttää vastaan juosten ja äänekkäästi haukkuen.

12 Nykypäivän kerrostalossa tuo reviiri on oma asunto, jonne tulevat ihmiset, niin vieraat kuin tututkin, ilmoitetaan kovaäänisesti. Voimakkaimman vahtimistaipumuksen omaavat koirat sisällyttävät reviiriinsä usein myös kerrostalon rappukäytävän ja jopa piha-alueet ja parkkipaikankin. Omakotitalossa tai maaseudulla PON vahtii valppaasti omaa pihaa, ja tyypilliseen tapaan alueen aitaaminen voimistaa vahtimisviettiä. PONin vahtiminen voi näkyä myös oman lauman puolustushaluna. Esimerkiksi lenkillä vastaan tuleva epävarmasti tai epäilyttävästi liikkuva ihminen saattaa laukaista PONin hälytyshaukun. Vaikka PON hälyttääkin äänekkäästi, se ei ole varsinaisesti aggressiivinen, eikä selkeästi ihmisiä kohtaan vihaisia koiria tai koiria jotka purevat ilman todellista uhkaa, tulisi hyväksyä. Mikäli yksilö on luonteeltaan avoin ja ystävällinen ihmisiä kohtaan, päättyy tunkeutujan hälytys yleensä, kun vieras ihminen alkaa jutella ja käyttäytyä ystävällisesti koiraa kohtaan. Avoin koira kerjää rapsutuksia ja huomionosoituksia. Polski owczarek nizinnyssä kuitenkin esiintyy jonkin verran myös varautuneisuutta vieraita ihmisiä kohtaan. Vaikka koira onkin varautunut, se ei saa olla aggressiivinen tai yrittää purra kun todellista uhkaa ei ole. Yleensä uteliaisuus lopulta ylittää varautuneisuudenkin. Varautuneisuus voi olla hyvinkin eriasteista voimakkuudeltaan. Lievästi varautunut koira hälyttää ensin sen reviirille tunkeutujan, ja omistajan osoittaessa hyväksyvänsä vieraan, koira lopettaa hälytyksensä ja hetken päästä uteliaana käy tutkimassa ja tutustumassa vieraaseen, asettuen jopa rapsuteltavaksi. Hieman varautuneempi yksilö saattaa pikaisen vieraan tutkimisen jälkeen hyväksyä tilanteen ja vetäytyä kauemmas, tarkkailuasemiin, suhtautuen vieraaseen passiivisesti. Erittäin voimakkaasti varautunut koira sen sijaan ei hyväksy vierasta vaikka omistaja osoittaisi niin tekevänsä, ja koira kokee vieraan henkilön ystävällisetkin eleet uhkaavina. Tällainen koira saattaa näyttää rauhoittuvan kun ihmiset asettuvat aloilleen, mutta aloittaa uuden hälytyksen kun vieras ihminen nousee ylös ja liikkuu, kerta toisensa jälkeen. PONin taipumus vahtimiseen ja varautuneisuuteen on joidenkin pennunostajien kohdalla nimenomaan yksi rodun valintaan johtaneista kriteereistä. Halutaan koira, joka vahtii omaisuutta ja pihaa, ja jonka läsnä ollessa voi huoletta antaa lasten leikkiä pihalla tai jäädä koiran kanssa yksin kotiin; ja koira jonka kanssa uskaltaa lähteä lenkille iltapimeälläkin. Kuitenkin nykypäivän tiheästi asutetussa kaupunkiyhteiskunnassa erittäin voimakkaasti varautunut koira on yleensä hankala lemmikki, ja niinpä tähänkin luonteenpiirteeseen on kiinnitettävä, ja on kiinnitetty, huomiota jalostusyksilöitä valittaessa. Varautuneisuutta ei tulisi sekoittaa heikkohermoisuuteen. Vahvahermoinen PON tarkkailee aktiivisesti ja uteliaasti ympäristöään ja jäsentää sen selkeästi, sekä reagoi ja sopeutuu ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ärsykkeisiin oikeassa suhteessa ja hätiköimättä. Vahvahermoinen koira osaa rentoutua kiireisessäkin ympäristössä ja reagoida vain tarpeellisiin ärsykkeisiin. Heikkohermoinen koira puolestaan hermostuu kun ympärillä tapahtuu paljon, sillä se ei ehdi jäsentää ja tottua yhteen ärsykkeeseen kun se jo havaitsee seuraavan ärsykkeen. Tällainen heikkohermoinen yksilö säpsähtelee ja säikkyy asioita, ihmisiä ja esineitä ympärillään. Erittäin varautunut ja heikkohermoinen koira on yksilö joka on erittäin vaikea ihan lemmikkikoiranakin, puhumattakaan harrastus- tai työkoirasta, joten näitä ominaisuuksia tulisi välttää jalostusyksilöitä valittaessa. Pentua ja nuorta polski owczarek nizinnyä tulisi viedä mahdollisimman moniin erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin, sekä antaa sille hyviä kokemuksia mahdollisimman erilaisista ihmisistä. Tätä sosiaalistamista tulisi jatkaa tarpeeksi pitkään, jotta koirasta tulisi aikuisena tilanteessa kuin tilanteessa pärjäävä koira. Nyky-yhteiskunnassa on kohtuullisen avoin tai erittäin avoin ja vahvahermoinen koirayksilö parhaiten elinympäristöönsä sopeutuva polski owczarek nizinny. Ainoana koirana PON ei yleensä ole erityisen äänekäs, mutta useamman yksilön yhdessä oleminen tuntuu herkistävän enemmälle haukkumiselle ja laumassa PONit saattavat oikein yllyttää toisensa äänekkääseen haukkukuoroon.

13 Paimenkoirana PONilla on voimakas laumavietti mikä näkyy esimerkiksi sen vahtiessa ja "paimentaessa" perheen lapsia tai muita eläimiä ja myös toisten koirien kanssa ollessa. Laumaviettiä voi hyödyntää koiraa kouluttaessa ja PON yleensä pitääkin erittäin paljon yhteisistä koulutushetkistä emäntänsä tai isäntänsä kanssa. PON on toisia eläimiä ja toisia koiria kohtaan yleensä erittäin sosiaalinen ja niiden kanssa hyvin toimeen tuleva. Rodussa esiintyy vähäisesti myös riistaviettisyyttä: pikkueläimiä ja lintuja sekä jäniksiä jahtaavia ja jäljittäviä koiria. Polski owczarek nizinny tunnetaan erittäin älykkäänä koirarotuna. Sen toinen erityislaatuinen ominaisuus on sen hyvä muisti. Se muistaa ihmiset ja oppimansa asiat pitkänkin ajan takaa, niin hyvässä kuin pahassa - opittuja huonoja tapoja voi siis olla vaikea karsia pois. PON oppii ja oivaltaa melko nopeasti, myös oma-aloitteisesti, esimerkiksi aukomaan erilaisia ovia. Rodun harrastajat pitävät PONia myös erittäin itsepäisenä koirana. Jos tämä itsepäisyys valjastetaan oikein ja koiralle annetaan tehtävä johon se on motivoitunut, itsepäisyys muuttuukin hyvin arvostettavaksi ominaisuudeksi: sisuksi, sitkeydeksi ja peräänantamattomuudeksi. PON voidaan kouluttaa moniin lajeihin ja tehtäviin: tottelevaisuuskokeisiin, agilityyn, pelastuskoira- ja palveluskoiralajeihin sekä esimerkiksi terapiakoiraksi. Tavalliselle lemmikkikoiralle voi opettaa monia erilaisia temppuja koiran aktivoimiseksi. PON rakastaa toimintaa ja puuhastelua yhdessä omien ihmistensä kanssa. Kun sillä on säännöllisesti jotakin aktiivista tekemistä, se on tyytyväinen koira: tarmokas ja vauhdikas ulkona, rauhallinen sisällä. Useimmat PONit ovat erittäin ahneita ja niinpä ne ovat helposti motivoitavissa koulutukseen ruokapalkalla. Yksilöt, joilla on voimakkaampi taistelutahto, nauttivat rätti/patukkavetoleikeistä palkkana ja tämä voi jopa ohittaa arvostuksessa herkut. Yksilöt, joilla on riistaviettiä, ovat puolestaan yleensä parhaiten palkattavissa pallon heittämisellä. Koska PON on voimakastahtoinen koira mutta ulkoasultaan etenkin pentuna todella söötti ja "lelukoiramainen", voi se kokemattomien omistajien käsissä yrittää viedä, tai jopa viedä, lauman johtajuuden, lähestulkoon huomaamatta. Näin ollen jo pentuna PON ia tulee kouluttaa ja tapakasvattaa määrätietoisesti ja selkeästi rajat asettaen, jotta siitä kasvaisi paikkansa laumassa tietävä ja hyvätapainen sekä hyvinvoiva aikuinen koira. Syyskuussa 1999 myönnettiin polski owczarek nizinnyille myös palveluskoiraoikeudet. Aktiivisuus haku- ja jälkiharrastuksissa on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti, ja yksi PON onkin suorittanut ansiokkaasti myös PERA-A, PEHA, PERA-B kokeet. Neljä (4) PON ia on vuoden 2005 loppuun mennessä suorittanut BH-kokeen, ja yksi on käynyt Pkjälkikilpailussakin. Rodussamme on myös kaksi agilityvaliota sekä yksi tottelevaisuusvalio. 4.3 TERVEYS PEVISA-OHJELMAAN SISÄLLYTETYT SAIRAUDET Rodulla on voimassa oleva PEVISA ohjelma. Sen mukaan siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja. Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin. Tämän lisäksi Suomen PONkerho suosittaa siitokseen käytettäville koirille lonkka-astetta A-C. Perustelemme suositustamme ko. terveysasteesta sillä, että tällä hetkellä lonkka kuvatuista koirista vain 13,4 % jäävät siitoskäytön ulkopuolelle. Ne eivät siis oleellisesti vaikuta geneettisen kannan kaventumiseen. Kuitenkin on huomioitavaa, että vuodesta -95 on ollut lisäystä lonkkavian aste C:n määrään. Haluaisimmekin pitää rotumme lonkiltaan terveinä estämällä vaikea-asteisten koirien käytön siitoksessa.

14 Voimaantulovuosi Vastustettava sairaus Vaadittavat toimenpiteet 1999 lonkkavika Siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja Taulukko 2: Polski Owczarek Nizinnyjen Pevisa Mahdolliset raja-arvot ja muut rekisteröintirajoitukset Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin. Suomen Pon-kerho suosittaa kuitenkin, että kuvaustuloksen tulee olla A-C LONKKANIVELTILASTO Lonkkaniveldysplasia on lonkkanivelen kehityshäiriö, jossa reisiluun pään ja lantion lonkkamaljakko eivät sovi täydellisesti yhteen ja joka pahimmillaan rampauttaa koiran. Tutkimuksissa periytyvyyden on todettu olevan %:n luokkaa ja perityn taipumuksen lisäksi vian kehittymiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttavat mm. ruokinta ja liikunta. Polski owczarek nizinny on suhteellisen tervelonkkainen rotu. Suomessa koirista on kuvattu noin 40%, ja kuvatuista polski owczarek nizinnyistä vain noin. 14,5 % on todettu lonkkavian astetta D. E astetta ei Suomessa ole esiintynyt ollenkaan. Terveeksi luokiteltavaa A-B astetta kuvatuista on todettu 60,6 % ja astetta C 24,9 %. Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 8.8 LONKKANIVELTILASTO, Kaavio 4: kuvattujen Polski Owczarek Nizinnyjen lonkkaniveltilastoa ESITETTÄVÄ PEVISA OHJELMA Siitokseen käytettävien koirien on oltava lonkkakuvattuja. Tutkimustulos ei vaikuta rekisteröintiin MUUT SUOMESSA RODULLA TODETUT SAIRAUDET Polski owczarek nizinny on suhteellisen terve rotu, jolla ei ole muita rotuja enempää todettuja perinnöllisiä sairauksia. Virallisia terveystutkimuksia on lonkkakuvausten ja silmätarkastusten

15 lisäksi tehty niin polvien kuin kyynärniveltenkin osalta. Kaikki siitokseen käytettävät koirat, sekä suuri osa myös niistä koirista, joilla ei aiota jalostaa, ovat myös tutkittu kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta. Keskimääräinen elinikä Suomessa on ollut vuoden välillä, ja yleisesti ottaen koirien terveydentila on ollut erittäin hyvä. SILMÄT Etenevä verkkokalvon surkastuminen (PRA) johtaa vähitellen koiran sokeutumiseen verkkokalvon valoherkkien tappi- ja sauvasolujen pikkuhiljaa rappeutuessa. Tämä perinnöllinen silmäpohjan sairaus ilmenee keski-ikäisellä tai vanhalla koiralla eli n vuotiaana. Suomessa on silmätarkastettu vuoden 2005 loppuun mennessä 174 koiraa. Suomessa tutkituista polski owczarek nizinnyistä, ei ole löydetty mitään vakaviin silmäsairauksiin viittaavaa. Suosittelemme kuitenkin siitokseen käytettäville koirille silmätarkastusta, sillä joissakin maissa on löytynyt muutama yksittäinen PRA-tapaus. Silmätarkastus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille noin 2 vuoden iässä. Uusintatutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille kun koira on täyttänyt 6 vuotta. Jalostukseen hyväksytään koirat, jotka eivät osoita perinnöllisten silmäsairauksien oireita. Yhdistys on järjestänyt joitakin joukkosilmätarkastuksia Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 9. SILMÄTUTKIMUSTILASTO POLVET JA KYYNÄRNIVELET Patellaluksaatio johtuu yleensä polvinivelen synnynnäisestä epämuotoisuudesta, tapaturmista tai takajalan rakenne- tai asentovirheistä. Luksaatiot jaetaan asteisiin I-IV, jossa I-asteessa polvinivel on lähes normaali, ja IV-asteessa, joka on kaikkein vaikein, polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan. Polski owczarek nizinnyiltä on tutkittu jonkin verran myös polvia ja kyynärniveliä. Mainittavia muutoksia ei näiden osalta ole löydetty. Vuoden 2005 loppuun mennessä on tutkittu 44 koiran kyynärnivelet, mikä vastaa noin 8,9% koko koirakannasta. Kyynärnivelet ovat olleet kaikilla tutkituilla polski owczarek nizinnyillä terveitä. Polviniveliä PON eilta on vuoden 2005 loppuun mennessä on tutkittu 64 koiralta, mikä vastaa 13,1% koko koirakannasta. Tutkimuksissa on löytynyt yksi koira, jolla oli patellaluksaatio lievintä, eli 1-astetta, kaikki muut tutkitut koirat ovat olleet terveitä. Aihetta koskevat liitteet (tilastointiaika ): LIITE 10. POLVI JA KYYNÄRTILASTO KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Kilpirauhasen toiminta voi häiriytyä siten, että hormonia muodostuu joko liikaa tai liian vähän. Jos vereen erittyy kilpirauhashormonia vähemmän kuin normaalisti, kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta, hypotyreoosi. Tämä on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö koirilla. Yleensä tila ilmenee keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Eroja taudin esiintymiseen sukupuolten välillä ei ole. Sen sijaan tietyillä roduilla esiintymistiheys saattaa olla muita suurempi. Yli 90% tapauksista häiriö on itse kilpirauhasessa, mutta häiriöt aivolisäkkeessä voivat myös laskea kilpirauhashormonien eritystä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa perusaineenvaihdunta on alentunut. Ihoon ja sidekudokseen kerääntyy aineita, jotka turvottavat kudoksia, esiintyy myös painon nousua. Paksuuntunut iho on kuiva ja viileä. Ruumiinlämpö on tavallista alhaisempi ja koirat ovat viluisia. Karva on kuiva ja se irtoaa. Koira tylsistyy, ja on usein laiska ja välinpitämätön, usein myös sydän on laajentunut. Motorinen hitaus on tyypillistä. Usein esiintyy myös päänsärkyä ja niveljäykkyyttä. Hidas refleksien palautuminen on tärkeä oire. Seerumin kolesteroli (rasva-arvot) saattaa olla kohonnut.

16 Hypotyreoosi ei ole suoranaisesti koiran henkeä uhkaava tautitila, ja sekä sen toteaminen verikokeella, että hoito ovat helppoa. Kilpirauhashormonin puute korvataan antamalla koiralle tabletteina kilpirauhasvalmistetta. Tämän hoidon täytyy monissa tapauksissa jatkua koko elämän ajan. Annostus vaihtelee hypotyreoosin vaikeuden mukaan, mutta kun lääkkeen annostus on oikea, potilaan vointi on hyvä ja TSH pitoisuus viitealueella. Hoidon tulokset ovat hämmästyttäviä: oireet katoavat nopeasti ja pysyvät poissa lääkityksen jatkuessa. TSH, tyreotropiini, on kilpirauhasta stimuloiva hormoni jonka välityksellä aivolisäke säätelee kilpirauhasen toimintaa. TSH, vaikuttaa kilpirauhashormonien synteesin kaikkiin vaiheisiin ja aiheuttaa kilpirauhasessa rakenteellisia muutoksia, kuten suurenemista ja verenkierron vilkastumista. Kun kilpirauhanen toimii "laiskasti" (vajaatoiminta) aivolisäkkeen TSH-hormonin eritys lisääntyy kiihdyttämään kilpirauhasen hormonituotantoa. TSH määritystä käytetään yleensä hypotyreoosin seulontatutkimuksena, sekä hypotyreoosin hoidon seurannassa. Joidenkin yleissairauksien paranemisvaiheessa saatetaan tavata ohimenevästi lievästi suurentuneita TSH pitoisuuksia. T4 eli Tyroksiinia, muodostuu kilpirauhasessa, ja sen eritystä stimuloi TSH. Sen tärkein tehtävä on aineenvaihduntaa säätelevien hormonien valmistaminen. Tyroksiini muun muassa kiihdyttää rasvojen palamista ja lisää ravintoaineiden imeytymistä suolistossa. Koska sitojaproteiinien pitoisuudet vaikuttavat kokonaistyroksiinin määrään, ei T4 arvo aina anna oikeaa kuvaa kilpirauhasen toiminnasta. Raskaus ja estrogeenit kohottavat sitojaproteiini- TBG:n tasoa, jolloin myös T4 pitoisuus on korkeampi, joidenkin munuais- ja maksa sairauksien yhteydessä puolestaan alentunut, samoin kuin epilepsialääkityksen ja salisylaattien annon yhteydessä. Verikokeilla suoritetavat T4 ja TSH-testit ilmaisevat kilpirauhasen tilaa tutkimushetkellä. Tulos voi myös vaihdella esim. nartun kiimakierron aikana. Lisäksi muut aineenvaihdunnan häiriöt tai sairaudet voivat vaikuttaa T4-arvoon. T4/TSH-testi ei myöskään kerran tehtynä kerro, mihin suuntaan kilpirauhasen toiminta on menossa, onko koira mahdollisesti myöhemmin sairastumassa, siksi suositellaan määritettäväksi myös TgAA-tutkimus (tyreoglobuliinivasta-aine tutkimus), joka antaa pitemmän aikavälin tilannetietoa, kuin pelkkä TSH/T4 testi. Tyreoglubuliinia, TBG, pääsee normaalisti verenkiertoon vain pieniä määriä. Sen pitoisuus seerumissa kohoaa kilpirauhassyövän, kilpirauhasen vajaatoiminnan, ei-toksisen struuman ja tyreoiidiitin (kilpirauhastulehdus) yhteydessä. TBG on kohonnut myös raskauden ja estrogeenihoidon aikana. Ruotsista saamiemme tietojen perusteella oli syytä olettaa kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyvän PON-kannassa yleisesti, ja kun lisäksi Suomessa oli rodusta löytynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa, halusimme selvittää taudin yleisyyttä erityisesti Suomessa. Helmikuussa 1997 aloitettiin laajamittainen joukkotutkimus, koskien polski owczarek nizinnyn kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 80 yli 1,5 -vuotiasta yksilöä. Kustakin koirasta tutkittiin T4 sekä TSH. Näillä kokeilla aineistosta löytyi 4 kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa koiraa. Tämä tutkimus jatkui vielä syystalvella 1997 tyreoglobuliini vasta-aine (TgAA) testeillä, joiden yhteydessä kannastamme löytyi 18 koiraa, joilla testi oli positiivinen, eli on aihetta olettaa, että koira sairastuu myöhemmin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Kolme näistä koirista tosin oli aikaisemmin T4/TSH testillä todettu sairaiksi. Joukossa oli myös 5 koiraa, joiden vastaainetestin tulokset heittelivät. Näillä koirilla jokin muu asia saattoi häiritä määritystä, mutta tyreoglobuliini vasta-aineiden puolesta ne kuitenkin eläinlääkärin mukaan olivat negatiiviset. Negatiivinen testitulos yhden sairaan koiran kohdalla selittyi sillä, että kilpirauhasen vajaatoiminta on edennyt niin pitkälle, että kilpirauhanen on jo hyvin pitkälti tuhoutunut. Tuhoutunut kilpirauhanen ei enää pysty muodostamaan vasta-aineita, eikä niitä siksi verestä myöskään löytynyt. Kilpirauhastutkimus jatkui vuoden -98 kesällä, ja joukko koiria saikin kutsun tulla tyreoglobuliinin rasituskokeeseen. Kutsu ja ohjeet lähtivät kaikille niille 18 koiralle, joiden vasta-ainetesti oli positiivinen sekä noin ensimmäiselle koiralle T4/TSH testin mukaan.

17 Tutkimustarkoitusta varten on saatu USA:sta hormonia, jota ei ennen ole täällä Suomessa ollut saatavilla. Lisäksi osa koirista sai kutsun EKK:lle kilpirauhasen kartoittamiseen uudella skintigrafia-menetelmällä sekä ultraäänitutkimuksella. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan tähän kokeiluun. Yhdistys on omassa julkaisussaan, PON-infossa, julkaissut kaikki nämä tutkimustulokset ja yhteenvedot. Vuoden -99 jälkeen on kilpirauhastutkimuksia on jatkettu edelleen. Kilpirauhastutkimus suositellaan tehtäväksi kaikille koirille, ja vaatimuksena se on siitokseen käytettäville koirille. Tutkimus suoritetaan noin 1-2 vuoden iässä jolloin tutkitaan TgAA, T4 ja TSH. Uusintatutkimus suoritetaan noin 5-6 vuoden iässä jolloin tutkitaan T4 ja TSH. Jalostukseen hyväksytään tulokset: 1) TgAa-negatiivinen ja T4/TSH-terve. 2) TgAa-positiivinen ja T4/TSH-terve, jolloin partnerin pitää olla TgAa-negatiivinen ja T4/TSH-terve. TgAa-positiiviselta koiralta suositellaan tutkittavan T4 ja TSH-arvot kk välein. Jos TgAA-testi on NEGATIIVINEN ja TSH sekä T4 normaalit, tarkoittaa se, että koira ei mahdollisesti tule sairastumaan kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tällaisissa tapauksissa koira on vapaasti käytettävissä jalostukseen. Uusintatutkimus TSH:n ja T4:n osalta tulee suorittaa 5-6 v. iässä. Jos testi on POSITIIVINEN, mutta kuitenkin TSH ja T4 terveet, tarkoittaa se, että koira saattaa jossain vaiheessa olla sairastumassa kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta tutkimushetkellä kilpirauhanen on terve. Uusintatutkimus TSH:n ja T4:n osalta suositellaan suoritettavan 12-18kk välein. Suomen PON-kerhon jalostusvaatimusten mukaan jalostukseen hyväksytään TgAA-positiivinen koira, mutta tällöin toisen osapuolen pitää olla TgAAnegatiivinen ja TSH ja T4 olla terve. Mikäli koira vielä 6-7 vuotiaana terve, mutta sairastuu myöhemmin kilpirauhasen vajaatoimintaan, pidetään sairautta vanhuuden aiheuttamana. Joukkotutkimuksen yhteydessä ell. Tapio Palolahti kertoi, että sairaus luokitellaan perinnölliseksi jos se puhkeaa nuorille koirille, eli jos koira on sairastunut esim. 2-3 v, ikään mennessä, joskaan periytymistapa ei ole selvä. Jos sairaus puhkeaa esim. yli 6 vuotiaana, katsotaan sen kuuluvan ikään. Hypotyreoosi on suhteellisen tavallinen hormonaalinen häiriö keski-ikäisillä tai vanhoilla koirilla. Kaavio 5: Suomen PONien kilpirauhastilastot vuoteen 2004 (koonnut: Majka Borgström) Vaikka rodussamme esiintyy TgAA-positiivisuutta jonkin verran, vain hyvin pieni prosentuaalinen määrä kannasta on kuitenkaan sairastunut kilpirauhasen vajaatoimintaan. Yhdistyksen tarkoituksena on edelleen kartoittaa koirien terveydentilaa ja pyrkiä pitämään sairastuvien koirien määrä alhaisena. EPILEPSIA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, alkamisikä, hoito, kohtausten ennuste ja vaikutukset koiran elämään vaihtelevat suuresti. Epileptisellä kohtauksella tarkoitetaan poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmeneviä ohimeneviä aivotoiminnan häiriöitä. Tavallisimpia kohtausoireita ovat tajunnan häiriöt, kouristelu, aistihäiriöt ja käyttäytymisen häiriöt Kohtaukset kestävät yleensä muutamista kymmenistä sekunneista joihinkin minuutteihin. Rodun alkuaikoina Suomen kannassa esiintyi joitakin epilepsia tapauksia. Epilepsiaa tavattiin 4 koirassa. Myös näiden koirien lähisukuiset koirat ovat saaneet oireita, jotka eivät ole klassisia

18 epilepsiaoireita, mutta keskenään samanlaisia. Epilepsia on kuitenkin saatu aisoihin karsimalla jalostuksesta linjat, joissa tätä sairautta esiintyi. SYDÄNVIAT Sydänlihaksen tehtävä on ylläpitää elimistön riittävän suurta kiertävää verimäärää ja normaalia verenpainetta. Häiriöt sydämen toiminnassa vaikuttavat siis koko elimistön toimintaan. Sydänlihakseen liittyvät sairaudet voivat olla joko synnynnäisiä tai hankittuja. Kaikista sydänvioista synnynnäisiä on vain alle 10 prosenttia, mutta alle vuoden ikäisillä koirilla tavattavista sydänsairauksista kuitenkin suurin osa on synnynnäisiä. Valtaosa synnynnäisistä sydänvioista on periytyviä, joskin periytymismekanismi on monimutkainen. Tavallisimpia sydänsairauksien oireita ovat yskä, hengitysvaikeudet johtuen nesteen kerääntymisestä keuhkoihin, alentunut rasituksen sieto, vatsan turpoaminen, tajuttomuustilat, ruokahalun alentuminen sekä laihtuminen. Samankaltaisia oireita havaitaan usein myös hankittujen sydänvikojen yhteydessä. Lievät synnynnäiset muutokset sydämessä eivät välttämättä aiheuta oireita koko koiran elinaikana. Vakavat muutokset taas aiheuttavat oireita yleensä jo alle vuoden ikäisille yksilöille. Hoito ja hoitoennuste vaihtelevat tapauskohtaisesti PDA, PATENTTI DUCTUS ARTERIOSUS, on koiralla varsin yleinen synnynnäinen sydänvika. Ductus arteriosus on verisuoniyhteys, joka sikiöaikana yhdistää aortan ja keuhkovaltimon. Ductus sulkeutuu normaalisti syntymän yhteydessä. PDA:ssa sikiöaikainen verisuoniyhteys normaalista poiketen ei surkastu, ja virheellinen suonitus kuormittaa keuhkovaltimoa ja sydämen vasenta puolta. PDA:n yhteydessä kuultava sivuääni on hyvin tyypillinen ja erittäin voimakas. Leikkaushoito on mahdollinen, tällöin epänormaali verisuoniyhteys suljetaan ja onnistuneen leikkauksen jälkeen koira voi elää normaalin elinkaaren oireettomana. Leikkaus ei ole riskitön. DCM, DILATATIIVINEN CARDIOMYOPATHIA kuvaa sydänlihaksen huonoa toimintaa (dilatoiva eli sydäntä laajentava, kardiomyopatia eli sydänlihaksen rappeutuminen). Kyseessä on sydänlihaksen sairaus, josta seuraa sydänlihaksen supistumiskyvyn alentuminen. Muutosten edetessä sydämen seinämä ohenee, ja sydän laajenee voimakkaasti pyrkiessään säilyttämään elimistöön pumpatun verimäärän ja verenpaineen ennallaan. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan tarvittavaa verimäärää eteenpäin. Taudin syytä ei tarkasti tunneta, mutta tietyillä koiraroduilla niitä esiintyy muita rotuja enemmän. Pieni osa tapauksista johtuu karnitiini-valkuaisaineen puutteesta ravinnossa. Tauti on yleisempi uroksilla ja sitä tavataan jo nuorilla koirilla 6 kk iästä alkaen, joskin suurin osa tautitapauksista havaitaan 4-6 vuoden iässä. Loppuvaiheessa sairaus johtaa sydämen congestiiviseen vajaatoimintaan. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistön keinot tehostaa sairaan sydämen toimintaa on käytetty ja nestettä alkaa kertyä keuhkoihin ja mahdollisesti muualle elimistöön veren pakkautuessa laskimoihin. VÄLISEINÄREIÄT ovat koiralla harvinaisia ja vaikeita todeta. Oireita ei välttämättä havaita, jos reikä on pieni. Väliseinäreikä voi lisäksi sulkeutua aina kahden vuoden ikään asti. Mahdolliset oireet riippuvat reiän suuruudesta ja veren virtaussuunnasta. Koiralla hoitona tulee kysymykseen oireenmukainen lääkehoito. Kaikki rodut huomioiden, on ns. hankituista eli elämän aikana kehittyvistä sydänsairauksista yleisin vasemmanpuoleisen eteiskammioläpän rappeutuma. Yli kymmenvuotiaista koirista tämä tila tavataan joka kolmannella. Tauti on selvästi yleisempi pienikokoisilla roduilla, osittain johtuen niiden keskimäärin pitemmästä eliniästä. Alkuvaiheessa läppävika on oireeton ja sydämessä havaitaan vain vuotavan läpän aiheuttamista pyörteistä verivirrassa johtuva sivuääni ilman vajaatoiminnan oireita. Tauti etenee vähitellen johtaen loppuvaiheessa congestiiviseen sydämen vajaatoimintaan. Tavallisimmat oireet ovat yskä, etenkin öisin, rasituksen siedon aleneminen ja hengitysvaikeudet. Pitkälle edenneen sairauden yhteydessä esiintyy rytmihäiriöitä ja mm. vatsan turpoamista. Lääkehoidolla koira voi tulla toimeen useita vuosia oireiden ilmaantumisen jälkeen.

19 Rodussa on esiintynyt muutamia tapauksia sydänsairauksia. Vuoden 2005 loppuun mennessä Suomessa on diagnostisoitu 3 PDA (eli avoin valtimotiehyt) tapausta, yksi VSD (keskikokoinen reikä kammioiden välisessä seinämässä, sulkeutui itsestään) ja 3 dilatatiivista kardiomyöpatia tapausta (sydänlihaksen rappeutumissairaus, joka aiheuttaa sydämen laajenemista, supistumiskyvyn heikkenemistä ja sydämen seinämien veltostumista ) joista yhden tila kohentui huomattavasti mutta ei parantunut karnitiini-lääkityksellä. Lisäksi Suomessa on diagnostisoitu Puolasta tuodulla urospennulla vakava MD (mitraali dysplasia, hiippaläpän kehityshäiriö) ja lievempi trikuspidaaliläpän (Kolmiliuskaläpän) dysplasia, koiran sydämen vasen eteinen oli voimakkaasti laajentunut, vasen kammio lievästi laajentunut, ja sydämessä oli voimakas vuotovirtaus mitraaliläpän läpi sekä lievempi vuotovirtaus trikuspidaaliläpän läpi. Lisäksi on todettu joitain sivuääniä ja joillain vanhoilla koirilla sydämen heikkenevää toimintaa. Nämä katsomme normaaleiksi löydöksiksi koirapopulaatiossa. On varmasti järkevää karttaa sitä nimenomaista uros-narttu yhdistelmää, joka on tuottanut synnynnäistä sydänvikaa sairastavan jälkeläisen. Jalostuksellisia johtopäätöksiä joudutaan harkitsemaan silloin, jos jossain sukulinjassa alkaa esiintymään useampia tapauksia. Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta sekä rodun kasvattajat ovat tiedostaneet tilanteen ja seuraavat sydänsairauksien esiintymistä Suomessa. MUUT SAIRAUDET Suomessa on todettu muutamalla yksilöllä jonkinasteista epänormaaliutta munuaisissa. Virallisia sairausdiagnooseja koirista ei ole. Ongelma ei yleisellä tasolla kuitenkaan ole suuri. Vanhuuden iän sokeritautia on esiintynyt joitakin tapauksia. Edellä mainittuja sairauksia ei kuitenkaan ole esiintynyt enempää kuin normaalissa koirakannassa yleensä. Rodulla esiintyvistä purenta- ja leukaongelmista mainittavin on liian kapea alaleuka, jolloin alakulmahampaat (toinen tai molemmat) painuvat yläleuan ikeniin; myös kapealeukaisen koiran alaetuhampaat ovat usein epätasaisessa rivissä. Tähän kiinnitetään huomiota jalostusyksilöitä valittaessa. Rodulla esiintyy vähäisessä määrin hammaspuutoksia. Purentavikoja esiintyy myös melko vähän, sekä ala- että yläpurentaa on esiintynyt. Tasapurenta on rotumääritelmän mukaan hyväksytty. Rodussa esiintyy jonkin verran myös häntämutkia, usein ns. lyhyen hännän päässä. Häntämutka on polygeenisesti ja resessiivisesti periytyvä. Häntämutkaista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Myös kivesvikaa esiintyy rodussa melko vähän, vuoden 2005 loppuun mennessä tietoomme on tullut vain 6 tapausta kivesvikaa. On todettu vain pari satunnaista muuta sukupuolielinten epänormaaliutta. Suomen PON-kerhon jalostustoimikunta sekä rodun kaikki kasvattajat ovat jatkuvasti yhteydessä keskenään sekä tietoisia tilanteesta ja seuraavat yhdessä sairauksien esiintymisiä Suomessa. Toteutuneet jalostusvalinnat ovat poikkeuksetta noudattaneet yhdistyksen jalostussuosituksia YHTEENVETO RODULLA MUISSA MAISSA TAI KIRJALLISUUDESSA KUVATUISTA SAIRAUKSISTA Vaikka polski owczarek nizinnyn sukujuuret johtavat keskiajalle asti, ei kirjallisuudessa juuri löydy tietoja rodun terveydentilasta. Toisessa maailmansodassa rodun ensimmäiset kennelit tuhoutuivat, ja rodun jalostus on käynnistynyt uudelleen hyvin suppeasta kannasta. Rodun harrastajat eri puolilla maailmaa pitävät kuitenkin melko tiiviisti yhteyksiä keskenään, ja näin saamme tietoja rodun terveydentilasta eri maissa.

20 KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA Kilpirauhasen vajaatoimintaa ryhdyttiin rodussamme tutkimaan ensimmäisenä Ruotsissa, jossa myös ensimmäisenä otettiin käyttöön TgAa-tutkimukset jalostukseen käytettäville yksilöille. Ruotsissa on todettu jonkin verran kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia yksilöitä, jalostustoimikunta pitää yllä tilastoa ja listaa tutkituista koirista. Myös USA:ssa on todettu joitakin vajaatoimintatapauksia. Muista Euroopan maista ei ole tullut virallisia tietoja, mutta esim. Saksassa on testattu jonkin verran koiria. Myös joitakin Puolalaisia koiria on jo testattu. Tätä nykyä myös muissa maissa monet kasvattajat ovat oma-aloitteisesti alkaneet tutkia jalostuskoiriaan kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta. CCL Lähinnä Ruotsissa, Englannissa ja USA:ssa on todettu CCL-sairautta (canine ceroid lipofuschinos). Ruotsissa on n koiraa jotka ovat sairastuneet tai joiden mahdollisesti epäillään olevan sairaita. Englannissa on myös todettu joitakin tapauksia samoin Englannista Ruotsiin tuoduissa muutamassa koirassa on tautia tavattu. CCL, canibe ceroid lipophuksinosis, on metabolinen kertymäsairaus, jolle on luonteenomaista lipofuksiinia kuljettavan entsyymin puutos, jolloin lipofuksiinia kertyy silmän retinaan, aivosoluihin ja selkäytimeen. CCL:n tarkkaa metaboliaa ei tunneta, kuitenkin lipidien puutteellista hapettumista, ja rasvahappojen ja raudan epänormaalia metaboliaa on esitetty syyksi. Koirat ovat sairastuneet eri ikäisinä ja oireet olleet hyvin erilaisia. CCL ei ole spesifinen vain koirille, vaan sitä esiintyy ihmisessä yhtä hyvin kuin kissoissa karjassa ja lampaissa. Tätä sairautta on todettu monella rodulla, kuten esimerkiksi Englanninsetterillä, Gordonin setterillä, Bordercolliella ja Amerikan cockerspanielilla. Englanninsetterillä sen uskotaan olevan resessiivisesti perinnöllinen. Kliiniset oireet ovat yleensä käyttäytymisen muutoksia, motorista epänormaaliutta ja näkökyvyn menetystä. Hyperaktiivisuus ja pakonomainen päämäärätön harhailu saattaa olla usein ensimmäinen oire, joka voi näkyä jo kk iässä. Oireet lisääntyvät sitä mukaan, kun sairaus etenee, ja johtavat lopulta koiran taantumiseen ja eutanasiaan. Sairastuneet koirat ja/tai niiden lähisukulaiset ovat usein sairastaneet myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta tarkalleen minkälainen kilpirauhassairaus tämän takana on, ei vielä ole selvitetty. Useissa tapauksissa CCL:ää on esiintynyt useampia tapauksia saman pentueen koirissa tai suoraan kahdessa peräkkäisessä sukupolvessa. Yhteensä tapauksia on kuitenkin ollut hyvin vähän. SYDÄNVIAT Rodussa esiintyy jonkin verran sydänsairauksia, yleisimpänä PDA (patentti ductus arteriosis, avoin valtimotiehyt). PDA-tapauksia on todettu mm. Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja USA:ssa, sekä näissä maissa kasvatetuissa koirissa että myös Puolasta näihin maihin viedyissä koirissa. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa vastustetaan sydänsairauksia tekemällä ultraääni-sydäntutkimus siitokseen käytettäville koirille. PDA:n lisäksi on ulkomailta saatu tietoa satunnaisista muista sydänsairauksista mutta nämä ovat olleet lähinnä yksittäisiä tapauksia siellä täällä. Sydänsairauksien esiintymisen seuraaminen ulkomailla on vielä vaikeaa, sillä monissa maissa, esim. Puolassa ei koirien sydämiä tutkita rutiininomaisesti. MUNUAISVIAT Ruotsissa on diagnostisoitu joitain tapauksia munuaisvikaa.