MONIKULTTUURISEN VERTAISTUENRYHMÄN PERUSTAMINEN NAISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIKULTTUURISEN VERTAISTUENRYHMÄN PERUSTAMINEN NAISILLE"

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISEN VERTAISTUENRYHMÄN PERUSTAMINEN NAISILLE Ainoleena Erkamaa Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)+ diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Erkamaa, Ainoleena. Monikulttuurisen vertaistuenryhmän perustaminen naisille. Pieksämäki, syksy sivua, 5 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma. Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+ diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli paitsi kertoa monikulttuurisen naisten vertaistuenryhmän perustamiseen liittyvästä prosessista ja aiheista, myös kannustaa sosiaali- ja diakoniaalan työntekijöitä sekä opiskelijoita tutustumaan monikulttuuristen naisten elämään omalla paikkakunnallaan. Vertaistuenryhmän tavoitteina oli monikulttuuristen naisten tukeminen ja uuden toimintamuodon aikaansaaminen Karstulassa sekä erityisesti avioliiton kautta Suomeen tulleiden naisten voimauttaminen. Näitä tarkoituksia varten perustettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karstulan yhdistykseen Monikulttuuristen naisten vertaistuenryhmä syksyllä Kohderyhmänä olivat erityisesti Karstulaan avioliiton kautta ulkomailta muuttaneet naiset, joille ei ollut tehty kotoutumissuunnitelmaa. Ryhmän tarkoituksena oli toimia vertaistuenryhmänä ja kokemusten jakajana. Ryhmän tavoitteena oli myös vahvistaa sekä naisten omaa kulttuuriperimää että suomalaistumista. Naiset pyrittiin ottamaan huomioon siten, että valittuja aiheita käsiteltiin heidän omista lähtökohdistaan käsin ja heitä kuunnellen keskustelun keinoin. Ryhmässä pääasiallinen keskustelukieli yhteisestä toivomuksesta oli suomi, mutta englantiakin käytettiin paljon, sillä yksi ryhmäläisistä ei osannut suomea kuin muutaman sanan. Ryhmän venäläiset tulkkasivat asioita myös toisilleen kotikielellään. Ryhmän piti kokoontua vain syksynä 2007 yhteensä kuusi kertaa, mutta naisten omasta toiveesta kokoontumisia jatkettiin vielä kevätkauden 2008 kuusi kertaa, eli yhteensä kokoonnuttiin 12 kertaa. Ryhmälle oli selvästi tarvetta, sillä naiset olivat joutuneet selviytymään Suomeen muuttamisestaan ja Karstulan kokoiselle pikkupaikkakunnalle sopeutumisestaan joko yksin tai miehensä ja tämän suvun avulla. Tavoite uuden toimintamuodon aikaansaamisesta Karstulaan ei toteutunut, sillä tämä vertaistuenryhmä ei jatka toimintaansa säännöllisesti syksyllä 2008, eikä uusia vetäjiä löydy paikkakunnalta. Kuitenkin vertaistuenryhmä onnistui tehtävässään niiltä osin, kun kysymyksessä on naisten voimauttaminen, yhteyden luominen, ystävien löytäminen ja oman identiteetin vahvistaminen. Nämä asiat tulivat esille naisilta saamastamme suullisesta ja kirjallisesta palautteesta. Ryhmän aikana ilmeni, että avioliiton kautta Karstulaan tulevat ulkomaalaiset naiset jäävät helposti yksin maahanmuuttokokemustensa kanssa ja ovat hyvin riippuvaisia puolisostaan ja heidän sukunsa tuesta. Maahanmuuttajanaisille tarkoitettuja vertaistuenryhmiä tarvitaan. Asiasanat: vertaistuenryhmä, voimauttaminen, monikulttuurisuus, maahanmuutto

3 ABSTRACT Erkamaa, Ainoleena. Founding a Multicultural Women`s Group in Karstula. 54 p., 5 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services and Education and Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services, Diacon The aim of the thesis was both to tell about the process and reason of founding a support group for multicultural women and to encourage the social and diaconal workers and students to get acquainted with the life of multicultural women in their own neighbourhood. The aims of our support group were to give support to multicultural women and to start a new form of activity in Karstula, and also to encourage those women who have come to Finland through marriage. For these reasons the multicultural women`s support group of MLL was founded in Karstula in autumn It was especially meant for those women who have come to Finland from abroad through marriage, and to whom no special plans for dispanding were made. The aim of the group was to act as a support group and also to share experiences. The aim of the group was also to both strenghten the cultural inheritage of the women and to introduce the Finnish way of life. The women were tried to be selected so that the chosen subjects would be dealt with from their own starting points and they were listened to by means of dicussion. The main language in the group was Finnish, as a mutual wish, but also English was used a lot, because one member of the group could not speak Finnish more than only a few words. The Russians of the group also interpreted matters to one another in their mother tongue. The group was supposed to meet only six times in autumn 2007, but the meetings were continued six more times in spring 2008, because the women themselves wished so. Thus the meetings were held altogether twelve times. Clearly there is need for such a group, for the women have had to cope after moving to Finland to such a small place as Karstula, either on their own or with the help of their husbands or their families. The aim of accomplishing a new form of activity to Karstula did not work out, because this support group is not going to continue its activity regularly in autumn 2008, since there are no leaders available in this area. However, the support group succeeded in its task when speaking of encouraging women, making contacts, finding friends and strenghtening one`s own identity. These facts were revealed from both the oral and literal feedback we got from the women. During the group meetings it clearly appeared that those foreign women who have come to Karstula through marriage, will easily be left alone with their experiences of immigrating, and besides they are extremely dependent on the support of their spouses and their families. There is great need for support groups for immigrants. Keywords: support group, empowerment, multicultural, immigrating

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET MAAHANMUUTTO PSYKO-SOSIAALISENA KOKEMUKSENA Sopeutumisprosessi Maahanmuuttajasta suomalaiseksi Avioliiton kautta Suomeen tulevien naisten asema USKONNON MERKITYS NAISTEN ASEMAAN Uskonto vallankäytön välineenä Kristinusko ja nainen Hindulaisuus ja nainen Islam ja nainen Juutalaisuus ja nainen MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RYHMÄN KODIKSI Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestönä Monikulttuurisuus Mannerheimin Lastensuojeluliiton työssä Vertaistuenryhmä työvälineenä VERTAISTUENRYHMÄN TAVOITTEET Monikulttuuristen naisten tukeminen Uuden toimintamuodon aikaansaaminen Avioliiton kautta Suomeen tulleiden naisten voimauttaminen Monikulttuurisuuteen perehtyminen HANKKEEN ETENEMINEN Ryhmä konkretisoituu Tutustumiskäynti Vaasaan Materiaalin tilaaminen Lehti- ilmoitus ja mainokset Kohderyhmän valinta ja henkilökohtainen kutsuminen Aiheiden valinta... 28

5 8 MONIKULTTUURISTEN NAISTEN VERTAISTUENRYHMÄ KARSTULASSA Tutustumisilta Maahanmuuttokokemukset Muuttuva vanhemmuus, perinteet ja nykyhetki Kielenkehitys ja kaksikielisyys Kädentaitojen ilta Kauden päätösjuhla ja mahdollisen jatkon suunnittelu Tutustumiskäynti Karstulan Tsasounaan ARVIOINTI Osallistujien palautteet Vetäjien arviot Kokonaisuuden arviointia Tavoitteiden asettaminen ja niiden saavuttaminen Aiheiden käsittely Vetäjien välinen yhteistyö Mikä meni vikaan? Ammatillinen kasvu POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Mainos vertaistuenryhmästä LIITE 2: Kutsukirje jaettavaksi LIITE 3: Lehtiartikkeli Viiden kunnan sanomat lehteen LIITE 4: Vertaistuenryhmän ohjelma LIITE 5: Palautelomake... 54

6 1 JOHDANTO Vanha nainen muisti joutsenen, jonka oli vuosia sitten ostanut Shanghaista naurettavasta summasta. Sitten nainen ja joutsen purjehtivat monen tuhannen lin levyisen valtameren poikki ja kurkottivat kaulaansa kohti Amerikkaa. Matkalla nainen kujerteli joutsenelle: Amerikassa minä saan tyttären, joka on aivan niin kuin minä. Siellä kukaan ei halveksi häntä, koska pidän huolta, että hän puhuu vain moitteetonta amerikanenglantia. Ja siellä hän on aina liian kylläinen n i e l l ä k s e e n s u r u a. M u t t a k u n n a i n e n t u l i u u t e e n m a a h a n, maahanmuuttoviranomaiset kiskoivat joutsenen häneltä, niin että hän jäi ojentelemaan tyhjiä käsiään, joissa oli vain yksi höyhen muistona. Nyt nainen oli vanha ja hän oli jo kauan halunnut antaa tyttärelleen hyviä tarkoituksia mukanaan kantavan joutsenensulan. Ja hän odotti vuodesta toiseen päivää, jona hän pystyisi kertomaan sen tyttärelleen moitteettomalla amerikanenglannilla. Amy Tan, Ilon ja onnen tarinat Vaikka opinnäytetyöni ei kerrokaan Amerikkaan muuttamisesta, haluan sen välityksellä a u t t a a S u o m e e n m u u t t a v i a i h m i s i ä, j o t k a k o k e v a t o l e v a n s a y k s i n maahanmuuttokokemustensa kanssa. Maahanmuuttajia on Suomessa yhä enemmän. Isoissa kaupungeissa ja paikkakunnilla, mihin on otettu kiintiöpakolaisia, on heitä pyritty kotouttamaan Suomeen erilaisin toimenpitein. Pieniltä paikkakunnilta kotoutumissuunnitelmat tosin puuttuvat varsin usein. Varmasti jokainen uuteen maahan muuttava toivoo saavansa osallistua tasavertaisena uuteen yhteiskuntaan esimerkiksi arkisten sosiaalisten suhteiden, opiskelun, harrastustoiminnan tai työn kautta. Tämä kaikki toisaalta vahvistaa yksilön oman elämän hallintaa uudessa ympäristössä, mutta toisaalta vaatii uuden kielen oppimista ja jonkinasteista kulttuurin ymmärrystä. Kielitaidon puute, työttömyys, syrjintä ja mahdolliset muut tekijät voivat kuitenkin vaikuttaa niin, että kestää vuosia, ennen kuin maahanmuuttaja onnistuu rakentamaan itselleen mielekkäitä yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Monet jäävät pitkittyneeseen välitilaan tai tyhjiöön, jossa he kokevat yksinäisyyttä ja irrallisuutta. Maahanmuutto ja kotoutuminen ovat siis usein yksilön hyvinvointia ravisteleva ja jopa traumaattinen kokemus, jos kotoutumiseen liittyvät vaikeudet kasaantuvat ja vievät tunteen oman elämän hallinnasta. Kotouttamislaki koskee kaikkia Suomeen pysyvästi muuttaneita, jos he ovat kotoutumista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeessa. (Peltola & Metso 2008, 63.) Maaret Marjetan v tekemän

7 7 selvityksen (Marjeta 1998, 48.) aineiston perusteella kotoutumisen kannalta tärkeimmäksi osoittautui se, miten suomalainen yhteiskunta ja sen instituutiot ovat valmistautuneet kohtaamaan maahanmuuttajien tarpeet. Koska maahanmuuttajat ja usein erityisesti maahanmuuttajanaiset tarvitsevat paljon tukea, pyrkii tämä opinnäytetyö toimimaan tiennäyttäjänä monikulttuuristen vertaistuenryhmien perustamiselle. Kun aloin kartoittaa opiskelujeni monikulttuurisuusharjoittelupaikkaa, havaitsin, että työpaikkakunnallani Karstulassa asuu maahanmuuttajanaisia, jotka ovat jääneet vaille huomiota ja tukea. Vertaistuenryhmän perustaminen tuli mahdolliseksi, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karstulan yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Saarenketo lupautui tulemaan työpariksi. Ryhmä aloitti kokoontumiset syyskuussa Vertaistuenryhmän tavoitteena on jakaa vanhempien kanssa ymmärrystä siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa heidän elämässään ja miten löytää voimavaroja vanhemmuudelle ja itsensä kehittämiselle. Ryhmät luovat keskinäistä vertaistukea ja antavat vanhemmille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan samankaltaisen kokemustaustan omaavien henkilöiden kanssa. (Väestöliitto) Siihen pyrittiin myös Karstulassa, missä vertaistuenryhmään saapui neljä avioliiton kautta Suomeen muuttanutta naista ja yksi paikkakunnalla vuoden asuva vaihto-oppilas. Monikulttuurisuus on haaste perheelle. Vaikka kaikenlaisissa liitoissa tarvitaan sinnikkyyttä, rakkautta ja pyrkimystä keskinäiseen ymmärrykseen, tekee monikulttuurisuus liitosta tavallistakin haastavamman. (Simojoki 2001, 37.) Vertaistuenryhmässä monikulttuuriset naiset saivat jakaa kokemuksiaan paitsi maahanmuuttokokemuksistaan, myös lastenkasvatuksesta ja parisuhteesta. Ryhmän tuki vaikeissa asioissa auttoi.

8 8 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata monikulttuurisen vertaistuenryhmän perustamiseen liittyviä asioita ja prosessia sekä kertoa itse ryhmän toiminnan tavoitteista, toiminnasta ja arvioinnista. Opinnäytetyölläni haluan myös rohkaista sosiaali- ja diakonia-alan työntekijöitä kartoittamaan paikkakuntansa maahanmuuttajia ja heidän tarpeitaan. Suunnitellessani opintoihini liittyvää monikulttuurisuusharjoittelua kävin läpi mahdollisuuksia tehdä se lähellä kotia tai työpaikkaa. Koska valmiita ryhmiä ei ollut, aloin suunnitella uuden ryhmän perustamista. Työpaikassani Karstulan seurakunnassa olen usein tehnyt yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karstulan yhdistyksen ja sen puheenjohtajan Hilkka Saarenkedon kanssa. Hän innostui Karstulan maahanmuuttajanaisten yhteen kokoamisesta ja ryhmän perustamisesta. Vaikka perustin ryhmän monikulttuurisuusopintojeni harjoittelupaikaksi, oli ryhmän perustamisella toki tavoitteita, jotka koskivat nimenomaan sen kohderyhmää. Tarvetta vertaistuenryhmän perustamiseen olisi Karstulassa ollut jo aikaisemmin, mutta ryhmän ohjaajia ei ollut löytynyt. Jos aikoo perustaa monikulttuurisen vertaistuenryhmän, on tarpeen ottaa selvää paikkakunnalla asuvien maahanmuuttajien kulttuurista ja uskonnosta edes vähän. Lisäksi on hyvä muistaa, että avioliiton kautta Suomeen muuttaville ei useinkaan ole tehty kotoutumissuunnitelmaa, joten heidän tavoittamisensa riippuu paljolti perheen tahdosta.

9 9 3 MAAHANMUUTTO PSYKO-SOSIAALISENA KOKEMUKSENA Maahanmuuttajalla ymmärrän yleiskäsitettä ihmisestä, joka on muuttanut syystä tai toisesta toiseen maahan ja kulttuuriin. Yleisesti maahanmuuttajalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka asuu pysyvästi Suomessa syystä tai toisesta. (Räty 2002, 13.) Maahan muutto on voinut tapahtua vapaaehtoisesti esim. avioliiton kautta tai siirtolaisena. Maahanmuuttajia on Suomessa jo useampia sukupolvia. Nämä nuoremmat, Suomessa syntyneet sukupolvet ovat maahanmuuttajataustaisia kansalaisia, joilla on jo vähäiset liittymäkohdat etniseen taustaansa. He ovat asuneet ikänsä Suomessa ja osaavat hyvin kielen. Näiden ihmisten integroituminen maahan ja sosiaaliseen ympäristöön ei silti välttämättä ole helppoa, sillä ympäristö saattaa suhtautua heihin edelleen maahanmuuttajina, tai pakolaisina ulkoisen olemuksensa takia. Näiltä ihmisiltä saatetaan edelleen kysyä, mistä olet kotoisin, vaikka he itse haluaisivat olla suomalaisia. (Pentikäinen 2005, 187.) Vuonna 2008 Suomessa asuu kaikkiaan n ulkomaan kansalaista, tai ulkomailla syntynyttä henkilöä. Heistä jopa noin 40 % asuu pääkaupunkiseudulla. (Peltola & Metso 2008, 5.) Nämä loput, noin 60 % sijoittuvat ympäri muuta Suomea, kuitenkin valtaosa heistäkin suuriin taajamiin tai niiden läheisyyteen. Jos muutto tapahtuukin haja-asutusalueelle, missä ei ole muita oman kulttuurin edustajia, yhteisöllisyyttä ei pääse välttämättä muodostumaan, tai se vie paljon aikaa. Yksinäisyys voi olla uhka terveydelle ja aikaansaada myös syrjäytymistä. Sosiaalinen vieraantuminen tai sosiaalinen syrjäytyminen on ilmiönä hyvin tuttu. Ihminen voi sosiaalisesti syrjäytyä työttömyyden, asunnottomuuden, mielenterveysongelmien tai vaikka muun sairastumisen myötä. Muuttuvat elämäntilanteet, puolison menettäminen, ihmissuhteen loppuminen, tai työttömäksi joutuminen voivat kohdata melkein ketä tahansa. Minkälaisia elämänhallintaan liittyviä elämäneväitä yksilö tarvitsee ehkäistäkseen sosiaalisen syrjäytymisen maahanmuuttotilanteessa?

10 Sopeutumisprosessi Sopeutumisprosessi etenee yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat monet asiat. Näistä ensimmäinen on lähtötilanne. Jos lähtötilanteeseen liittyy paljon pelkoa ja pakkoa, on tilanne vaikeampi kuin jos lähtöön on voinut valmistautua ja se tapahtuu vapaaehtoisesti. Jos lähtömaan kulttuuri on hyvin samankaltainen kuin siinä maassa, mihin on menossa, sopeutuminen on huomattavasti helpompaa. (Räty 2002, 120.) Kokemus maahanmuuttoprosessista riippuu aina siitä, onko kysymys statukseltaan siirtolaisesta, pakolaisesta, turvapaikanhakijasta, adoptiolapsesta vai avioliiton kautta maahan muuttavasta ihmisestä. Statuksesta riippumatta jokainen maahanmuuttaja käy kuitenkin läpi prosessin. VTT Marja Pentikäinen on tutkimuksessaan (2005) ja siitä toimitetussa kirjassaan Loputtomalla matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta löytänyt kulttuurientutkimuksessa van Gennepin siirtymäriittiteorian, johon kuuluvat vaiheet: irtautuminen, välivaihe ja liittyminen. Pentikäinen on täydentänyt teoriaa vielä neljännellä vaiheella, jota kutsutaan asettumiseksi. (Pentikäinen 2005, ) Irtaantumisvaiheeseen liittyy, statuksesta riippuen, enemmän tai vähemmän tunnepitoinen irtautuminen kotiseudusta, ystävistä ja sukulaisista, sekä tutusta kulttuuriympäristöstä. Vaikka kysymyksessä olisi avioliiton kautta Suomeen tulo, merkitsee se aina kuitenkin tunnepohjaista irtautumista tutusta ja turvallisesta, sekä huolta omaisten selviytymisestä oman muuton jälkeen. Välivaihe kuvaa odotusta. Irtautumisen jälkeen on ylitetty monia rajoja kulttuurisesti, kielellisesti, jopa hengissä pysymisen raja. Välivaihe sisältää paljon odotusta, sillä mitään konkreettista ei ole vielä saavutettu. Avioliiton takia maahan muuttajalle se voi tarkoittaa vaikka sosiaalisen kentän avautumisen odottamista. Mitä kauemmin välivaihe kestää sitä vaikeampaa on yksilön sopeutua seuraaviin vaiheisiin. Mitä paremmin ihmiset voisivat elää tutunkaltaista elämää, noudattaa omia traditioita ja tapojaan (myös uskonnollisesti), sitä helpommin nämä ihmiset pystyisivät jatkamaan elämäänsä myös uudessa tulevassa kotimaassaan. Liittymisvaiheessa ihmisen odotetaan omaksuvan uuden asemansa ja ympärillä olevan yhteiskunnan normit ja säännöt. Edellisten vaiheiden sisältämien kokemusten voimakkuudet vaikuttavat liittymisen helppouteen ja vaikeuteen. Liittymisvaiheeseen

11 11 usein kuuluu uuden ympäristön ihannointi ja pyrkimys vanhojen asioiden taakse jättämiseen. Suuri pettymys varmasti on se, että uudessa kotimaassaan nämä ihmiset ovat edelleen muukalaisia muiden silmissä ja mielessä. Kun maahanmuuttajat ovat menneet käymään myöhemmin omassa syntymämaassaan, eivät he ole tunteneet kuuluvansa myöskään sinne, vaikka osa sukulaisista on siellä edelleen. Räty kuvaa sopeutumisprosessia kirjassaan nimityksellä Kulttuurisokki. Hän kuvaa sen etenemistä seuraavasti: kuherruskuukausi, torjuntavaihe, tasapainonhakuvaihe ja useamman kulttuurin hallintavaihe. Kuherruskuukausivaiheessa kaikki uusi on innostavaa ja kiinnostavaa. Torjuntavaiheessa uusi kulttuuri tuntuu ikävältä ja henkilö ihannoi omaa kulttuuriaan. Tässä vaiheessa henkilö on tajunnut oman tilanteensa pysyvyyden ja tajuaa olevansa aina maahanmuuttaja. Tasapainovaiheessa ihminen hyväksyy tilanteensa ja pyrkii löytämään jälleen myös myönteisiä asioita uudessa kotimaassaan. Useamman kulttuurin hallintavaiheessa henkilö on omaksunut sekä lähtömaansa kielen ja kulttuurin, että uuden maan kielen, arvot ja tavat. Tässä vaiheessa henkilö osaa jo tasapainottaa elämäänsä kahden kulttuurin välillä. (Räty 2002, 121.) 3.2 Maahanmuuttajasta suomalaiseksi Suomen kansalaisuuden saaminen ei vielä takaa suomalaista identiteettiä. Suomen kansalaisuutta voi hakea esimerkiksi, jos henkilö on asunut Suomessa vakituisesti viimeiset 5 vuotta, tai jos on suomalaisen kanssa avioliitossa ja asunut Suomessa 2 vuotta. Lisäksi perusteiksi määritellään mm. kunniallisesti eläminen ja turvattu toimeentulo. (Räty 2002, 13.) Suomalaiselle työn tekeminen on hyvin merkittävää, mutta heikosti suomea osaavan työntekijän on vaikeaa saada työtä Suomessa. (Peltola & Metso 2008, 102.) Suomen passi ja kansalaisuus merkitsevät monelle maahanmuuttajalle turvaa ja itsevarmuutta. Pystyy matkustamaan muihin maihin laillisesti, vaikka tapaamaan syntymämaahan jääneitä sukulaisia. Lisäksi se konkretisoi Suomeen kiinnittymisen. (Pentikäinen 2005, 190.) Jos suomalaiseksi tuleminen laajemmassa merkityksessä kuin kansalaisuutena vaatii suomenkielen, kulttuurin ja tapojen ymmärtämisen, tarvitaan useampi vuosi asioiden

12 12 omaksumiseen. Usein luullaan, että avioliiton kautta Suomeen tulevien on helppoa asettua uuteen kotimaahansa, sillä heillä on valmis perhe ja suku, mihin heidät liitetään. Mutta maahanmuutto on aina vaikea prosessi. Ajatukset perheestä ja eri rooleista perheen sisällä ovat erilaisia eri kulttuureissa. Kulttuurien moninaisuus on rikkautta ja parhaimmillaan se on niin perhe- kuin yhteiskuntaelämää monipuolistavaa vuorovaikutusta, mutta on luonnollista, että erilaisten perinteiden törmätessä myös ongelmia voi esiintyä. Uudessa kotimaassa on vaikeaa löytää tapoja noudattaa omia kulttuuritottumuksia. Uskonnon harjoittaminen, ruuan valmistus, ydinperheessä asuminen ilman sukulaisten tuomaa turvaa, kielen vaikeudet, kaikki nämä ovat tulleet hankalammiksi toteuttaa maahanmuuton jälkeen. (Mutalahti 2006, 5.) Joiltakin asettuminen voi kestää vuosia, toiset eivät asetu ja kotiudu Suomeen milloinkaan. Kun tutustuin Raija Tervomaan kirjoittamaan kirjaan: Kättä päälle, Suomi-tietoutta maahanmuuttajille, ajattelin, että kun Suomessa annetaan odottaville äideille monenlaisia oppaita uuden perheenjäsenen vastaanottamiseksi, eikö maahanmuuttajille voisi antaa automaattisesti jonkinasteinen Suomi- opas riippumatta siitä, millä statuksella on Suomeen muuttamassa. Erityisesti ne, jotka muuttavat Suomeen avioliiton kautta, jäävät ulkopuolista infoa vaille. Ei voida luottaa siihen, että suomalainen puoliso osaa kertoa ja avata niitä asioita, jotka ovat hänelle itselleen tuttuja ja ehkä itsestään selviä. Voisiko mahdollisesti perustettava vertaistuenryhmä koota tämän kaltaista infopakettia sen jäsenille ja mahdollisesti muille maahanmuuttajille? 3.3 Avioliiton kautta Suomeen tulevien naisten asema Suomessa pysyvästi asuvilla maahanmuuttajilla pitäisi olla Suomen kansalaisten kanssa yhtäläiset oikeudet käyttää olemassa olevia peruspalveluja. Laki yhdenvertaisuudesta (astui voimaan 2004) kieltää syrjinnän esim. kansallisen alkuperän perusteella. Syrjinnäksi katsotaan henkilön kohteleminen epäsuotuisammin kuin muita ihmisiä vastaavanlaisessa tilanteessa. (Peltola & Metso 2008, 33.) Viranomaisten tulisi huolehtia siitä, että kaikki kuntalaiset saavat palveluista tarvitsemansa informaation ymmärrettävästi ja ajallaan. Näin ei kuitenkaan tapahdu maahanmuuttajien ollessa kyseessä ja etenkin avioliiton kautta maahan muuttajan kohdalla.

13 13 Sukupuolella voi olla merkitystä myös palveluiden vastaanottamiseen. Joissakin kulttuureissa on mahdotonta asioida eri sukupuolta olevan työntekijän kanssa. Sukupuolen vaikutus voi näkyä myös siten, että nainen ei jonkun kulttuurin mukaan voi, tai ei ole tottunut asioimaan yksin virastoissa, vaan mies on hoitanut asioita. (Peltola & Metso 2008, 48.) Avioliiton kautta Suomeen tulevat naiset jäävät usein koulutusten ja infotilaisuuksien ulkopuolelle. Osa naisista elää puolisoltaan saamansa tiedon varassa. Näiden naisten tulisikin saada tietoa oikeuksistaan ja palveluista Suomen lähetystöistä jo ennen Suomeen muuttamistaan. Useilta maahanmuuttajanaisilta puuttuu hyvä suomenkielentaito, sekä tiedot kansalaisen perusoikeuksista Suomessa. Jos tähän vyyhteen lisätään vielä mahdollinen perheväkivalta, muodostuu todellinen uhka ihmisoikeuksien toteutumiselle ja kotoutumiselle. (Nurmi & Tuominen 2006.) Kotouttamislain (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/ 1999) pitäisi koskea kaikkia Suomeen pysyvästi muuttaneita kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuja henkilöitä. Kotoutumissuunnitelma tehdään, jos henkilö on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi tai saa toimeentulotukea. (Peltola & Metso 2008, 62.) Useinkaan tämä ei koske avioliiton kautta Suomeen tulevia naisia. Monessa tapauksessa maahanmuuttajanaisten elämä rajoittuu kotiin, minkä vuoksi he ovat sekä sosiaalisesti, että taloudellisesti riippuvaisia puolisoistaan. (Puhakainen 2004, 52.) Jos mies on syntyperäinen suomalainen ja vaimo maahanmuuttaja, voi mies pimittää naiselta tietoja tämän oikeuksista, tai antaa väärää informaatiota. Maahanmuuttajanaisten kohdalla väkivalta voi vaikeuttaa merkittävästi kotoutumista muiden väkivallasta aiheutuvien ongelmien lisäksi. (Peltola & Metso 2008, 90.) Sisäasiainministeriön Poliisiosaston julkaisussa (17/2003, 7-8) Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta. Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuonna 2002, kerrotaan, että maahanmuuttajataustaisten naisten kohtaama väkivalta parisuhteessa on 45- prosenttisesti alkuperältään suomalaisen puolison aiheuttamaa. Suuremmissa taajamissa voi nainen löytää samaan kulttuuritaustaan kuuluvan ystävän, jolle kertoa tilanteesta ja kysyä neuvoa, mutta kenelle kertoo haja-asutusalueella asuva? Harvemmin näillä naisilla on mahdollisuutta löytää edes turvakotia. Jos monikulttuurisessa liitossa toinen osapuoli muuttaa toisen kotimaahan, muuttaja on väistämättä puolisostaan riippuvainen. Muuttaja on elänyt erilaisessa yhteiskunnassa, erilaisten kulttuuristen tapojen keskellä ja

14 14 erilaisessa sosiaalisessa hierarkiassa. Tilanne kuormittaa molempia. Pitkään jatkuessaan riippuvuussuhde voi muuttua sietämättömäksi. Toisaalta, jos puolisot ymmärtävät tilanteen olevan väliaikaisen ja molemmat yrittävät luopua vanhasta sekä rakentaa uutta toistensa hyväksi, monikulttuurisen parisuhteen tulevaisuus on valoisampi. 4 USKONNON MERKITYS NAISTEN ASEMAAN Kun puhutaan maahanmuuttajataustaisista ihmisistä ja erityisesti naisista, tulee kiinnittää huomiota sekä kulttuurin, että uskonnon tuomiin tapa- ja käytöseroihin. Tapaerot eri uskonnoissa vaikuttavat paitsi syömiseen, pukeutumiseen, mutta myös naisen asemaan. Ja vaikka kysymyksessä olisi kristillisestä taustasta muuttaneesta ihmisestä, jokaisen maan kulttuuri lyö leimansa myös uskonnollisiin tapoihin kyseisessä maassa. Hartautta harjoitetaan eri puolilla maailmaa eri tavoin. Maailman kaikkiin kulttuureihin liittyy uskonto jossain muodossa. (Räty 2002, 55.) 4.1 Uskonto vallankäytön välineenä Ihmissuhteissa on aina vallankäyttöä, heikkoja ja vahvoja. Nämä valtarakenteet voivat näkyä myös eri sukupuolten ja sukupolvien välisessä kanssakäymisessä tai perhesuhteissa. (Räty 2002, 62.) Monikulttuurisen vertaistuenryhmän kokoontumisissa on hyvä muistaa, että vaikka Suomessa ei hyväksytä sukupuolten välistä rasismia, voi sitä kuitenkin esiintyä perheiden sisällä, erityisesti, jos vaimo on maahanmuuttaja. Vaikka kristinuskossa sukupuolia pidetään toisiinsa nähden tasa-arvoisina, voidaan monissa kulttuureissa naista alistaa nimenomaan uskonnon nimissä. Näistä kulttuureista tulevat naiset suhtautuvat mieheen perinteensä mukaisesti, vaikka asuisivat Suomessa. Ihminen on fyysinen olento, joka koostuu samoista alkuaineista kuin kasvit ja eläimetkin, mutta tämän lisäksi ihminen on muutakin; hänessä on sisäinen, henkinen puoli, joka erottaa hänet eläinkunnasta. Ihminen puhuu käsitteellistä kieltä kommunikoidessaan toisen ihmisen kanssa ja osaa valmistaa apuvälineitä. Mutta vain

15 15 ihminen tunnustaa uskontoa ja tietää kuolevansa. Ihmisen perusolemukseen kuuluu uskonnollisuus. (Parviola, Peura & Vaaramo 1993, 11.) Mutta uskonnon ja uskontojen ääni on useimmiten ollut miehen ääni. Uskonnolliset traditiot, instituutiot ja hierarkiat ovat olleet enimmäkseen miesten traditioita, instituutioita ja miesten arvojärjestyksiä. Naisen hahmo on kyllä voinut olla palvottuna, kunnioitettuna ja jopa jumalattarena, mutta tavallisen naisen elämään tai olosuhteisiin sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta. Heidän kohtalonsa on ollut kautta aikojen alistua miehen hallintaan. (Ahlqvist & Taskinen 2008, 6.) Paitsi kristinusko, myös juutalaisuus ja islam ovat miesten perustamia. Muinaisessa juutalaisuudessa täysvaltaisiksi jäseniksi pääsivät vain miehet, samoin oli muslimiyhteisöissä. Vaikka kristinuskossa naisilla oli seurakunnissa samat oikeudet kuin miehillä, ovat naiset kahdentuhannen vuoden aikana olleet miesjohtajien alaisuudessa. Nämä kolme suurta uskontoa ovat kehittyneet patriarkaalisissa yhteiskunnissa ja jopa pyhittäneet patriarkaalisen yhteiskuntarakenteen. Patriarkaalisuus on hyödyntänyt miehiä, sillä sen avulla naiset on pidetty kurissa uskollisina palvelijoina ja lastenkasvattajina. Tämä järjestelmä on alkanut murtua vasta luvun loppupuolella, jolloin monet naiset ovat saavuttaneet korkean yliopistokoulutuksen ja alkaneet kyseenalaistaa naisia alistavia teorioita. (Ahlqvist & Taskinen 2008, ) Kolmen monoteistisen uskonnon pyhiä kirjoituksia voidaan tulkita niin, että tulkinnat alistavat naisia. On huomattava, että uskonnolla on suunnaton vaikutusvalta kaikkiin maailman ihmisiin, erityisesti naisiin ja heidän elämäänsä. Näitä tulkintoja voidaan pitää vallankäytön välineinä.

16 Kristinusko ja nainen Kristillisessä uskossa opetetaan, että Jumala loi ihmisen kuvakseen, kaltaisekseen. Ihminen on elävä sielu, hengen ja ruumiin erottamaton kokonaisuus. Jumalan kuva ilmenee ihmisessä mm. luovuutena ja siinä, että ihmisellä on omatunto ja moraalinen vastuu ympäristöstään sekä vastuu lähimmäisistään. Ihmisellä on sielu, hän on transsendenssi, eli tuonpuoleinen. Hänet on tarkoitettu elämään Jumalansa yhteydessä ja lähimmäisenä toiselle. Yhteydessä Jumalaan ihminen tulee osalliseksi Jumalan täydellisyydestä ja armollisesta rakkaudesta. Tässä yhteydessä ei eroteta miestä ja naista, vaan Jumala loi molemmat sukupuolet yhteyteensä. (Aalto, Esko & Virtaniemi 1997, 33.) Ihminen luotiin myös muita ihmisiä ja ympäristöään varten. Koska kaikki ihmiset luotiin tarkoituksella, kenenkään ei tarvitse ansaita ihmisarvoaan eikä kukaan voi myöskään menettää sitä. Samoin jokaista ihmistä on kohdeltava ihmisarvonsa mukaisesti syntyperään, rotuun, sukupuoleen, varallisuuteen, uskontoon, hyvyyteen tai pahuuteen katsomatta. Jumalan silmissä kaikki ihmiset ovat yhtä syntisiä ja yhtä rakkaita. Kristitylle usko tähän Jumalaan antaa motivaation myös sukupuolten väliseen tasa-arvoiseen kohteluun. On tärkeää pyrkiä asettumaan toisen ihmisen asemaan, jotta voisi ymmärtää, mitä toinen ihminen tarvitsee. Sielunhoito on ennen kaikkea taistelua ihmisen toivon puolesta epätoivoa vastaan. Toivo on toinen nimi Jumalan läsnäololle. (Aalto, Esko & Virtaniemi 1997, 37.) Tunnetut varhaiskristilliset tekstit ovat miesten kirjoittamia. Raamatussa kuvataan kuitenkin naisten aktiivista roolia alkuseurakunnissa. kuitenkin myöhemmin kristinuskoon vakiintui kaksijakoinen suhtautuminen naisiin: Toisaalla on Neitsyt Maria Jumalan Pojan synnyttäjänä ja toisaalla Maria Magdalena syntisenä naisena. (Ahlqvist & Taskinen 2008, 9.) Nainen voi siis olla esimerkkinä puhtaudesta ollessaan neitsyt, mutta huono malli ollessaan inhimillinen ja seksuaalinen. Viime aikoina on alettu löytää kristinuskon uusia ajatuksia vanhojen asenteiden kahleista. Professori emerita Raija Sollamo (Ahlqvist & Taskinen 2008, 13.) väittää, että miesten ja naisten välinen tasaarvo oli yksi varhaiskristillisyyden uusista ajatuksista. Onko sanoma vääristynyt vuosien saatossa?

17 Hindulaisuus ja nainen Hindunaisen esikuva on Sita, uskollinen vaimo. Naisen on oltava miehelleen uskollinen ja toteltava häntä. Avioliitot ovat hindumaissa edelleen useimmiten perheiden järjestämiä. Avioeroja ei katsota hyvällä. Hindunaisen velvoitteena on suorittaa erilaisia kodin rituaaleja, jotka tuovat hyvää onnea perheelle. Sati on vanha perinne, jonka mukaan vaimon on kuoltava miehensä hautaroviolla. Vaikka Sati on nykyään laissa kielletty, edelleen voi kuulla tapauksista, missä leski on heitetty väkisin roviolle miehensä ruumiin kanssa. (Ahlqvist & Taskinen 2008, ) Vaikka siis hindulaisuudessa on naisjumalia, ei se silti ole kaikilta osin naisystävällinen uskonto ja kohtele naista tasavertaisesti miehen kanssa. 4.4 Islam ja nainen Islam on kristinuskoa poliittisempi uskonto. Se vaikuttaa syvästi koko yhteiskuntarakenteessa. Profeetta Muhammad toimi paitsi uskonnollisena, myös poliittisena johtajana. Hän edustaa islamilaista identiteettiä ja toimii muslimien esikuvana. Koraanin lisäksi Muhammadin elämäntapa, sunna, on islamissa tärkeä uskonnollinen lähde ja yhdessä Koraanin kanssa sunna muodostaa islamilaisen lain sharian. (Ahlqvist & Taskinen 2008, 37.) Shariaa soveltavat lainsäädännössään varsin laajasti ainakin Iran, Saudi- Arabia, Pakistan, sekä Sudan, Somalia ja Pohjois- Nigeria. Shariaan liittyvät ns. Hudud- rangaistukset, jotka voidaan panna täytäntöön esim. kivittämällä kuoliaaksi, ristiinnaulitsemalla tai esim. raajojen irtihakkaamisella. Usein näiden rangaistuksien kohteeksi joutuvat naiset, joiden väitetään olleen uskottomia miehilleen. Todistukseksi riittää muslimimiesten todistus. Islamilaisen fundamentalistisen näkemyksen mukaan naisen tulee seurata miestä ja alistua hänen tahtoonsa. Näkyvimpiä islamilaisen feminismin aiheita ovatkin mm. moniavioisuus, pukeutumiskoodit, kunniamurha ja naisten ympärileikkaukset. Kuitenkin on otettava huomioon, että naisen alistaminen, fundamentalismi ja terrorismi eivät ole lähtöisin itse islamista, vaan ne ovat seurausta islamilaisesta tulkinnasta. (Ahlqvist & Taskinen 2008,38.)

18 18 Ihmisoikeusaktivisti Malalai Joya Afganistanista on sanonut: Mielestäni mikä tahansa fundamentalismi on vaaraksi naisille ympäri maailmaa, mutta erityisesti muslimimaissa. (Ahlqvist & Taskinen 2008, 41.) 4.5 Juutalaisuus ja nainen Juutalaisuuden pyhä kirja, Toora, on katsottu olevan vain miesten luettavissa. Kun poika tulee 13- vuotiaaksi, hänestä tulee bar mitsva, käskyn poika. Siitä lähtien hän on kyllin vanha suorittamaan uskonnolliset velvoitteensa ja hänet voidaan kutsua lukemaan Tooraa milloin tahansa. Kun poikalapsi ympärileikataan, on tilaisuudessa oltava läsnä kymmenen miespuolisen henkilön. Vaikka naispuolinen kummi kantaa lapsen tapahtumaan, ei hän kuitenkaan voi olla läsnä itse seremoniassa. (Keene 2004, ) Reformijuutalaisuus syntyi saksassa luvun alussa. Se korostaa, että juutalaisia perinteitä tulee tulkita uudelleen sen valossa, mikä on nykyisin hyväksyttävää. R e f o r m i j u u t a l a i s i s s a s y n a g o g i s s a e i e r o t e l l a m i e h i ä j a n a i s i a hartaudenharjoitustilanteissa, niillä on bar mitsvaa vastaava toimitus myös tyttöjä varten ja he vihkivät myös naisia rabbeiksi. (Keene 2004, 63.) 5 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO RYHMÄN KODIKSI Vertaistuenryhmän perustamisen kuvaaminen on olennainen osa opinnäytetyötäni. Koska ryhmään tulevat naiset olivat eri uskontokuntien edustajia, ei luterilainen seurakunta taustajärjestonä olisi toiminut. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Karstulan yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Saarenketo piti ajatusta vertaistuenryhmän perustamisesta erinomaisena, sillä toimiessaan opettajana paikallisessa koulussa, hän oli jo tutustunut joihinkin näistä maahanmuuttajanaisista. Saarenketo myös tarjosi kotiaan kokoontumispaikaksi, mikä osoittautui ryhmän edetessä hyväksi ratkaisuksi. Naiset tunsivat itsensä toivotuiksi ja kutsutuiksi ryhmään ja jonkun kotiin. Eräät ryhmän naisista olivat kokeneet Karstulan kodit melko suljetuiksi muualta tulleille.

19 Mannerheimin lastensuojeluliitto järjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi. (MLL:n toimintalinja) MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö, joka edistää lapsen ja lapsiperheen hyvinvointia. Liitossa on yli jäsentä ja 565 paikallisyhdistystä ympäri Suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 13 piirijärjestöä. MLL tekee yhteistyötä koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa. Liiton keskustoimisto pitää yhteyksiä ministeriöihin, sekä muihin viranomaisiin. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto.) Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa toimia maahanmuuttajaperheiden tukena. Sillä on jo eri puolella Suomea maahanmuuttajille tarkoitettuja aikuisten vertaisryhmiä, kerhoja, tapahtumia, leirejä ja retkiä. MLL:n paikallisyhdistyksille suunnatussa kansiossa Matkalla moninaiseen yhdistykseen, neuvotaan yhdistyksiä löytämään mahdollisia yhteistyökumppaneita ja tiedotuskohteita monikulttuurisen toiminnan aloittamisessa. Näitä olisivat mm. kunta, seurakunta, sekä mahdolliset paikkakunnalla olevat kansainväliset kohtaamispaikat. Koska MLL on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, soveltuu se erinomaisesti maahanmuuttajatyöhön. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2004, Kotoutuva perhe- projekti) Karstulassa MLL:llä ei ole varsinaista perehdytyskansiota, mutta valtakunnalliset nettisivut kertovat järjestön toimintalinjat, tehtävät, arvot ja päämäärät koskien myös kaikkia paikallisjärjestöjä. Kun tutustuu järjestön arvoihin, sieltä nousevat esiin eettisyys ja humanitäärisyys: Lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja ilo. Paitsi lapsia ja nuoria, MLL pyrkii tukemaan koko perhettä kasvatustyössä. Myös Karstulassa on toiminut perhekahvila kerran viikossa, missä vanhemmat ovat voineet jakaa kokemuksiaan. Vaikka kahvila on toiminut usean vuoden, eivät monikulttuuriset perheet ole löytäneet sitä omakseen. Kielitaito voi olla yksi syy. Koska Karstulassa ei ole paljon ulkomailta muuttaneita, eivät paikalliset ole välttämättä tottuneet puhumaan ja keskustelemaan englanniksi. Ja aina ei englanninkielikään auta.

20 Monikulttuurisuus Mannerheimin Lastensuojeluliiton työssä Kesäkuussa 2007 (15.6.) pidettiin ulkoasiainministeriössä keskustelutilaisuus kansainvälisestä yleissopimuksesta rotusyrjinnän poistamisesta. Kannanotossaan (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2007, Kannanotot.) Mannerheimin Lastensuojeluliitto haluaa tukea erityisesti mahanmuuttajataustaisia perheitä, sekä turvata maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja naisia heihin kohdistuvalta väkivallalta, ja edistää maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä. MLL pyrkii järjestämään toimintoja ja hankkeita, joilla edistetään tämän yleissopimuksen päämäärien toteutumista. MLL:n Kotoutuva perhe- projekti toteutettiin RAY:n tuella vuosina Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista pyrittiin edistämään aktivoimalla maahanmuuttajia kansalaisjärjestötyöhön sekä lisäämällä monikulttuurista vuorovaikutusta MLL:n yhdistystoiminnassa. Valtakunnallisesti järjestö on ollut mukana syrjinnän ehkäisemistyössä sekä yhdenvertaisuuden edistämisessä koulujen tukioppilastoiminnalla, sekä Koulurauha-ohjelmalla. Järjestö on mukana yhteistyössä myös monella paikkakunnalla erilaisten vertaistukiryhmien taustajärjestönä (esim. Vaasassa monikulttuuristen naisten ryhmässä). Tätä taustaa vasten pidimme MLL:a hyvänä taustajärjestönä myös Karstulan monikulttuuriselle naisten vertaistuenryhmälle. 5.3 Vertaistuenryhmä työvälineenä Koska kummallakaan meistä vetäjistä ei ollut terapeuttikoulutusta, ei ollut tarkoituksenmukaista yrittääkään perustaa terapiaryhmää. Vertaistuenryhmä menetelmänä sopi mielestämme maahanmuuttajanaisten kokoontumispaikaksi. Vertaistuenryhmä on ryhmä, jossa kokoontuu samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Tämä mahdollistaa ns. vertaistuen saamisen ja antamisen. Jakamalla samankaltaisia kokemuksia ryhmäläiset saavat tukea omaan jaksamiseensa. (Mäntykivi 2005, 14.) Vaikka työskentely vertaistuenryhmässä tapahtuukin ryhmän välisenä vuorovaikutuksena, on sillä kuitenkin ohjaaja, tai vielä parempi vaihtoehto on ohjaajapari. (Mutalahti 2006, 64.) Koska vertaistuenryhmän tarkoituksena on aktivoida ryhmäläisiä keskustelemaan ja jakamaan yhteisiäkin kokemuksia, on tärkeää antaa aikaa niille aiheille joiden äärellä ryhmä haluaa viipyä pidempään.

21 21 6 VERTAISTUENRYHMÄN TAVOITTEET Ryhmällä pyrittiin asiakaslähtöisyyteen, joten tavoitteet nousevat monikulttuuristen naisten elämästä ja kokemuksista käsin. On monia syitä, miksi ihmiset haluavat mennä naimisiin ulkomaalaisen kanssa. On sitten kysymyksessä elämänlaadun parantaminen, oman yhteiskunnan parissa ulkopuoliseksi jääminen, seikkailun hakeminen tai vaikka vieraaseen kulttuuriin rakastuminen, jokaisen syy on hyvin henkilökohtainen. (Mutalahti 2006, 15.) Tavoitteilla pyrittiin kohtaamaan ryhmän naiset tasavertaisina, kuitenkin heidän erilaisuuttaan kunnioittaen. 6.1 Monikulttuuristen naisten tukeminen Koska tähän ryhmään kutsuttiin erityisesti avioliiton kautta Suomeen muuttavia naisia, oli yhtenä tavoitteena tukea heidän monikulttuurista elämäänsä. Ryhmässä naiset saisivat kysyä itseään askarruttavista asioista paitsi toisilta ryhmäläisiltä, myös ryhmän vetäjiltä. Nämä kysymykset voisivat kuulua suomalaiseen kulttuuriin, perinteisiin, tapoihin, kieleen, tai mikä asia heitä askarruttaisikin. Käsiteltävien aiheiden oli tarkoitus tukea naisten omaa monikulttuurista identiteettiä ja rohkaista heitä näkemään monikulttuurisuus rikkautena. Omien maahanmuuttokokemusten jakaminen ja läpikäyminen on tärkeä prosessi asioiden hyväksymiselle. Kertominen edellyttää tietenkin luottamuksellisuutta. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen oli yksi tavoitteemme ryhmässä. Ryhmän tavoitteena oli myös keskustella yhdistävistä tekijöistä, kuten yleensä naisena olemisesta ja kenties vanhemmuudesta, oletuksena, että kaikilla naisilla on lapsia. Monikulttuurisessa perheessä pitää luoda omat yhteiset kasvatusperiaatteet, jotka molemmat vanhemmat hyväksyvät. Tässä asiassa ryhmä voisi toimia tukena. Koska maahanmuuttajavanhemmat saattavat tuntea voimattomuutta, kun eivät pysty auttamaan lapsiaan läksyissä kielivaikeuksien takia, yhtenä tavoitteena hankkeella oli auttaa naisia löytämään apua myös kielivaikeuksissa ja uskaltamaan kysyä neuvoa tällaisissakin asioissa.

22 Uuden toimintamuodon aikaansaaminen Vaikka monilla paikkakunnilla jo järjestetään toimintaa maahanmuuttajille, ei se ole itsestään selvää siellä, mihin ei oteta ns. kiintiöpakolaisia. Koska kohderyhmä on suhteellisen pieni ja hajallaan asuva, on se usein vaikea tavoittaa. Uuden toiminnan aloittaminen edellyttää vetäjiltään paitsi pioneerihenkeä myös rohkeutta mainostaa alkavaa toimintaa. Samalla se vaatii asiaan perehtymistä ja paloa. Karstulassa monikulttuuriset naiset oli pantu merkille, mutta kukaan ei ollut aiemmin rohkaistunut kutsumaan heitä omaan ryhmätoimintaan. Kun ryhmän aloittamisesta alettiin puhua, otettiin ajatus kuitenkin ilolla vastaan: vihdoin joku alkaisi tehdä työtä maahanmuuttajanaisten parissa. Kuinka suuri ryhmästä tulisi, tai haluaisiko kukaan kohderyhmästä osallistua, sitä ei kukaan pystynyt ennalta aavistamaan. Eikä myöskään sitä, tulisiko ryhmästä puolen vuoden, vuoden, vai pidempiaikainen projekti. 6.3 Avioliiton kautta Suomeen tulleiden naisten voimauttaminen Voimaantumisessa keskeisenä ajatuksena on, että se lähtee ihmisestä itsestään. Voimaantuminen on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Tärkeää on kokea olevansa arvostettu ja saada rohkaisua tehdä omia päätöksiä. (Mäntykivi 2005, 15.) Monikulttuurisen naisten vertaistuenryhmän tavoitteena oli mm. ryhmään tulevien naisten voimauttaminen. Vaikka voimaantuminen lähteekin ihmisestä itsestään, eikä voimaa voi ikään kuin antaa toiselle, voidaan voimaantumista kuitenkin yrittää tukea erilaisilla toimenpiteillä, kuten esim. avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella, sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä. (Siitonen i.a.) Karstulaan avioliiton kautta muuttaneet naiset ovat olleet hyvin yksin omien kokemustensa kanssa. Kaikkia kokemuksiaan he eivät ole voineet tai halunneet kertoa omille puolisoilleen tai heidän sukulaisilleen. Tällaisen vertaistuenryhmän hyviä puolia on juuri se, että monilla muillakin on ollut samankaltaisia kokemuksia, joten toisten on ollut helppoa ymmärtää esim. kielenymmärtämisen vaikeudet ja sitoutumisen uudenlaiseen kulttuuriin ja perheeseen. Turvallisen ja avoimen ilmapiirin luominen on ollut tärkeää juuri tässä ryhmässä.

23 23 Ihmisen voimaantumisen ja sisäisen voimantunteen tarve tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun ihmistä estetään tai yritetään estää voimaantumasta. Näin käy usein esimerkiksi vähemmistöjen ollessa kyseessä. Olosuhteet voivat estää joitakin ihmisiä tuntemasta itseään arvokkaaksi. (Siitonen i.a. luku 6) Ihmisen voimaantumisen kannalta on merkittävää, että ihminen voi asettaa itselleen tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita. Jotta ihminen pystyisi tähän, hän tarvitsee tiettyä voimantunnetta itsessään. Vapaudentunne on myös tärkeä voimaantumisen synnyssä. Esteenä voimaantumiselle voi olla esim. vääränlainen minäkuva, käsitys itsestä. Itsetunto on osa minäkuvaa. (Siitonen i.a.) Ryhmän selvänä tavoitteena onkin ollut naisten itsetunnon kasvattaminen ja rohkaiseminen itsensä toteuttamiseen sekä luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen. Vasta turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä ihminen voi kertoa avoimesti itseään murehduttavista asioista ja henkilökohtaisista toiveista. Se seikka, että molemmat ryhmän vetäjistä ovat naisia, saattoi olla ainoa oikea malli monikulttuurisen naistenryhmän vetopariksi. Miehen läsnä ollessa moni naisista olisi saattanut ujostella omien asioidensa esille tuomisessa. Tämä kannattaa ottaa huomioon ryhmää valmisteltaessa. Kulttuurierot voivat olla tässä asiassa suuret. Monissa maissa naiset ovat tottuneet asioimaan vain naisten kanssa, eikä miehille sovi kertoa kaikkia asioita. Av o i m u u s, t a s a - a r v o j a t u r va l l i s u u s o va t k u i t e n k i n a va i n a s e m a s s a voimaantumisprosessissa. 6.4 Monikulttuurisuuteen perehtyminen Kirjallisuutta monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta löytyy jo useiden paikkakuntien kirjastoista. Internet on myös hyvä tiedonhankinnan lähde. Väestöliitto on julkaissut erityisesti maahanmuuttajille ja monikulttuurisille perheille tarkoitettua materiaalia. Niitä on hyvä tilata ja lukea ennen mahdollisen toiminnan aloittamista. Eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien asiakkaiden kohtaaminen saattaa nostaa työntekijässä ja ryhmän vetäjässä paljon emotionaalisia, myönteisiä ja kielteisiä tuntemuksia. Esim. sääliä, pelkoa, uhkaa, epävarmuutta, avuttomuutta, turhautumista, lämpöä, iloa, uuden oppimista ja oivaltamista. Kaikki tämä tekee työstä erityisen

24 24 raskaan ja kuormittavan. (Arvilommi & Voima, 3.) Lisäksi vaatii voimia, jos ryhmää vetäessään joutuu käyttämään koko ajan eri kieliä tullakseen ymmärretyksi. Monikulttuurisen ryhmän vetäjä tarvitsee myös joustavuutta kyetäkseen ratkaisemaan kulttuurien välisessä kohtaamisessa esiintyviä ongelmia ja konflikteja. (Arvilommi & Voima, 4.) Minttu Räty (2002) jäsentää maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ammatillisen kompetenssin seuraavasti: 1. Kulttuurinen sensitiivisyys, mikä pitää sisällään paitsi tietoisuuden omasta kulttuurista, myös näppituntuman asiakkaiden erilaisista kulttuuritaustoista ja erityispiirteistä 2. Kyky kohdata ja kommunikoida kielivaikeuksista, näkemysriidoista ja vaikeista elämäntilanteista huolimatta. (Tämä vaatii myös teoriatietoa maahanmuuttajan elämäntilanteesta) 3. Tietoa maahanmuuttajien palvelujärjestelmästä, että osaa välittää tiedon myös asiakkaalle. Itselläni oli taustalla paitsi lähetyssihteerin tutkinto, myös monikulttuurisuusopinnot Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Niiden tietopohjasta oli hyvä ammentaa monikulttuurisuuteen sukellettaessa. Lähetyssihteeriopinnoista sain tärkeää tietoa eri uskonnoista ja niihin liittyvistä kulttuurieroista ja monikulttuurisuusopinnot avasivat mm. maahanmuuttajalainsäädäntöä tämän päivän Suomesta. Jos esim. tällaista tietopohjaa ei ole, kannattaa näihin asioihin paneutua huolellisesti. Oman paikkakunnan tarjoamista palveluista maahanmuuttajille saa tietoa mm. työvoimatoimistosta ja sosiaalivirastosta. Karstulasta näitä erityispalveluja ei löytynyt.

25 25 7 HANKKEEN ETENEMINEN Vertaistuenryhmä on hyvä vaihtoehto monikulttuurisille naisille vahvistamaan heidän naisena olemistaan, kotoutumistaan ja mahdollisesti perheenäitinä ja vaimona olemistaan. Sen huomaaminen, että ei ole yksin, vaan muillakin on samankaltaisia tuntemuksia ja kysymyksiä, on merkittävää omalle jaksamiselle. (Alitolppa-Niitamo,ym 2006, 9.) Vaikka ryhmäläisten oma aktiivisuus on ryhmän onnistumisen kannalta tärkeää, on suurin vastuu kuitenkin ryhmän vetäjillä. Vetäjien on tärkeää ottaa selvää maahanmuuttajien tilanteesta paikkakunnalla, tutustua mahdollisiin muihin ryhmiin ja jo olemassa olevaan materiaaliin. Myös eri kulttuurien ja uskontojen tuntemuksesta on hyötyä esim. tarjoilun järjestämisessä. Seuraavaksi kuvaan opinnäytetyössäni Karstulassa aloitetun monikulttuurisen naisten vertaistuenryhmän valmistamisprosessia sen etenemisjärjestyksessä. 7.1 Ryhmä konkretisoituu Monikulttuurinen työ oli ollut pitkään Karstulassa tavoitteissa ja toiveena. Tiedossa oli ollut, että paikkakunnalla on avioliiton kautta Suomeen tulleita naisia, mutta koska kunta ei ota pakolaisia, näiden naisten kotouttamissuunnitelmia ei ole tehty. Karstulan asukasluku oli vuoden 2007 alussa Näistä ulkomaalaistaustaisia oli 26. Naisia oli 14, miehiä 12. (Karstulan kunta, sosiaalityöntekjä, puhelinkeskustelu ) Jotkut naisista olivat sopeutuneet hienosti suomalaiseen yhteiskuntaan ja heillä oli jo valmiit turvaverkot ympärillään, mutta kaikkien kohdalla näin ei ollut. Elokuussa 2007 aloitettiin keskustelut monikulttuurisen naistenryhmän perustamiseksi. Mukaan kutsuttiin paitsi kunnan sosiaalitoimen työntekijöitä, myös seurakunnan diakoni. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin Mukaan suunnitteluun kutsuttiin kunnasta sosiaalitoimen edustaja sekä seurakunnasta diakoni. Kunnan virkailijat eivät halunneet olla mukana ryhmän perustamisessa työtaakkansa sekä kunnan taloudellisten resurssien puutteen vuoksi. Seurakunnan diakoni halusi myös

26 26 pysyä taustalla, mutta oli valmis kutsumaan mukaan niitä naisia, keitä työnsä kautta tunsi ja tapasi. Neuvola ja työvoimatoimisto ottivat jakaakseen mainokset ryhmästä myös lähiseudun pienille paikkakunnille. Työvoimatoimisto lupasi myös perustaa kielikurssin, jos saadaan kokoon n. kymmenen hengen ryhmä. Kokouksessa olivat läsnä MLL:sta Hilkka Saarenketo ja opiskelija Ainoleena Erkamaa. Kokouksessa päätettiin, että otetaan yhteyttä Jyväskylän maahanmuuttovirastoon ja kysytään neuvoa. Samoin päätettiin kartoittaa lähiseudulla mahdollisesti kokoontuvat monikulttuuriset ryhmät. Yksi mahdollinen löytyi Vaasasta. Sinne otettiin yhteyttä ja sovittiin tapaamiskäynti. Ryhmää alkoivat koota MLL:n Karstulan yhdistyksen puheenjohtaja Hilkka Saarenketo ja sosionomi-diakoniaopiskelija Ainoleena Erkamaa. Opiskelijan rooli ryhmän kokoamisessa oli suuri, sillä kysymyksessä oli aivan uusi toimintamuoto ja ryhmän jäsenistä ei ollut minkäänlaista rekisteriä valmiina. Onneksi Saarenketo tunsi jo muutaman kohderyhmään sopivan naisen ja näihin oltiin henkilökohtaisesti yhteydessä. 7.2 Tutustumiskäynti Vaasaan Opintomatka Vaasan Monikulttuuristen naisten vertaistuenryhmään antoi uskoa siihen, että ryhmä pystytään kokoamaan myös Karstulassa ja että kysymykset, mitkä olivat mielessä, olivat samankaltaisia kuin Vaasan ryhmän perustajilla. Vaasassa on maahanmuuttajia ja pakolaisia huomattavasti enemmän kuin Karstulassa, joten heidän ryhmätilansa on auki 4 päivänä viikossa. Ryhmän vetäjät totesivat, että yksi ryhmätön päivä viikossa ei riitä, koska he käyvät monen naisen kanssa hoitamassa asioita virastoissa ja kaupoissa. Vaasassa meille kerrottiin heidän toiminnastaan ja näimme suomen kielen kurssin osallistujia. Saimme kannustusta ryhmän perustamiseen ja siihen, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa vetää tällaista ryhmää, vaan ryhmä itse muokkaa toimintaa tarpeistaan käsin.

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Milloin kotoutuminen on onnistunut?

Milloin kotoutuminen on onnistunut? Milloin kotoutuminen on onnistunut? Kotona Suomessa valtakunnallinen hankepäivä 7.6.2017 Pasi Saukkonen Työ on maahanmuuttajalle yksi tärkeimmistä avaimista hyvään kotoutumiseen. Jos ovet työelämään eivät

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan! Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke Tule mukaan toimintaan! Kansalaisjärjestöt On mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Voi vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suuri

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012

Musliminuoret ja sukupolvien kuilu. Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Musliminuoret ja sukupolvien kuilu Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Kemi 4.12.2012 Islam ja muslimit 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset:

Luettelo kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista on edistystä aiempaan verrattuna, mutta siihen tulisi tehdä seuraavat tarkennukset: TYÖMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain tarkentamista ja kehittämistä varten perustetun työryhmän (TM 008:00/2003)

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja

IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot