VUOSI 2014 KÄYTETYT LYHENTEET

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2014

2 VUOSI 2014 KÄYTETYT LYHENTEET lyhenne yksikkö esimerkki ENERGIA kwh kilowattitunti 6 kwh, sähkökiukaan tunnin käyttö MWh megawattitunti 20 MWh, keskiverto sähkölämmitystalon energia vuodessa GWh gigawattitunti 142,5 GWh, toimialueellamme käytetty sähköenergia 2014 TEHO W watti 60 W, hehkulampun teho kw kilowatti 6 kw, sähkökiukaan teho kva kilovolttiampeeri näennäistehon yksikkö, esim. muuntajan koko MVA megavolttiampeeri kilovolttiampeeria VIRTA A ampeeri virran yksikkö ka kiloampeeri ampeeria JÄNNITE V voltti jännitteen yksikkö kv kilovoltti volttia AIKA s sekunti minuutin kuudeskymmenesosa h tunti 1 h = s 2

3 SISÄLTÖ Haukiputaan Sähköosuuskunta 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Hallinto ja organisaatio 6 Talous 8 Tuloslaskelma 9 Tase 10 Tuloslaskelma verkkotoiminta 11 Tase verkkotoiminta 12 Kassavirtalaskelma 13 Olennaiset tapahtumat tilikaudelta 14 Tilintarkastuskertomus 16 Sähkönsiirto 18 Taulukot ja hinnastot 22 Tunnusluvut

4 HAUKIPUTAAN SÄHKÖOSUUSKUNTA Osuuskunnan 96. toimintavuosi Haukiputaan Sähköosuuskunta on perustettu Nykyisen toimialueensa se sai 1980, jolloin Kellon Sähköosuuskunta fuusioitui Haukiputaan Sähköosuuskuntaan. Toimialue on pinta-alaltaan 445,35 km 2 ja asukkaita on noin Osuuskunta on keskittynyt palvelemaan Oulun kaupunginosien; Haukiputaan ja Kellon kylien sähkönkuluttajia panostamalla laajaan ja käyttövarmaan jakeluverkkoon sekä varmistamaan kilpailukykyiset hinnat. Osuuskunta on ensimmäisen asteen osuuskunta. Ensimmäisen asteen osuuskunta on osuuskunta, jonka jäsenet ovat luonnollisia tai juridisia henkilöitä tai niitä molempia. Osuuskunnan jäsenmäärä on noin Ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskuntakokous. Osuuskuntakokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Osuuskuntakokous valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajan että varatilintarkastajan. Hallituksen muodostavat osuuskuntakokouksen kolmeksi vuodeksi valitsemat seitsemän jäsentä. Hallitukseen voidaan valita lisäksi kaksi varajäsentä vuodeksi. Hallitus vahvistaa muun muassa siirron ja liittymismaksujen hinnat. Haukiputaan Sähköosuuskunta on ollut v alkaen osakkaana Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä. Sähkönmyynti Oy vastaa osakasyhtiöidensä sähkön myyntiliiketoiminnasta. Muita osakkaita Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä ovat Kemin Energia Oy, Keminmaan Energia Oy, Oulun Energia, Rantakairan Sähkö Oy, Raahen Energia Oy, Tenergia Oy ja Tornion Energia Oy. Tuotanto-osuuksista saatavan sähköenergian myynti ja myynnin raportointi on ostettu palveluna Oulun Energialta. Kuluttajaosuuskunnan perustehtävä on tuottaa jäsenistölle edullisia palveluja ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Osuuskuntaperiaatteiden mukaisesti voittoja ei tulouteta ulkopuolelle, vaan niillä kehitetään liiketoimintoja. Toimialueen yksityis- ja yritysasiakkaat hyötyvät osuuskunnan harjoittamasta kilpailukykyisestä hinnoittelusta ja verkoston jatkuvasta kehittämisestä. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa etujen tarjoamisen jäsenille. Viime vuosina etu on palautettu asiakkaille suoraan edullisena sähkön siirtohintana. TUNNUSLUVUT VUOSI 2014 Liikevaihto (1 000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Tilikauden tulos (1 000 ) Haukiputaan Sähköosuuskunta Verkkoliiketoiminta Investoinnit (1 000 ) Asiakkaat Energiamäärät (GWh) 142,5 144,2 4

5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 oli Sähköosuuskunnan 96. toimintavuosi Haukiputaan Sähköosuuskunta harjoittaa jakeluverkkotoimintaa, tarvikeasennusmyyntiä sekä verkonrakennuspalveluja. Lisäksi teemme yhteistyötä Oulun Sähkönmyynti Oy:n kanssa jakeluverkkoalueen sähköenergian myyntitoiminnassa. Liiketoiminnan näkökulmasta katsottuna tulorahoitus muodostuu sähkön siirtotoiminnasta noin 84 %, energian tuotanto-osuuksista noin 8 % sekä tarvikemyynnistä ja verkonrakennuspalveluista noin 8 %. Energiasektori on ollut mielenkiinnon kohteena niin mediassa kuin julkisessa keskustelussa. Keskeisinä aiheina ovat olleet etäluettavien mittalaitteiden aiheuttamat vaihtelut maksuerien suuruudessa, eri energiamuotojen tuet, sähköenergian omavaraisuus ja myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot. Uusi syyskuussa 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki asetti kaikille jakeluverkkoyhtiöille vaateita liittyen toimitusvarmuuden parantamiseksi sekä varautumisesta suurhäiriön kaltaisiin poikkeustilanteisiin. Toimitusvarmuusmielessä asemakaava-alueella sähkönjakelun keskeytys saa kestää myrsky- tai lumikuormien johdosta enintään 6 tuntia ja haja-asutusalueella 36 tuntia. Sähköosuuskunnan osalta tehty sähköverkoston kehittämissuunnitelma tarkoittaa noin 12 miljoonan euron investointitarvetta sähköverkon perusparannukseen seuraavan 15 vuoden aikana. Sähköenergian toimitusvarmuus parani merkittävästi edellisestä vuodesta. Asiakaskohtainen keskimääräinen häiriöaika oli 26,3 min./asiakas. Toimitusvarmuuden parantumisen taustalla oli suunniteltujen keskeytysten pienentyminen 80 %. Toimintavuonna otettiin käyttöön keskijännitteellä jännitetyö, minkä johdosta verkon rakentamisen kytkentätilanteita ja tiettyjä huoltotöitä on voitu tehdä ilman sähkönjakelun keskeytystä. Osuuskunnan liikevaihto toteutui edellisen vuoden tasolla. Sähköosuuskunnan liikevaihdoksi muodostui 4,0 miljoonaa euroa, josta sähkön siirtotoiminnan liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa ja muiden osa-alueiden liikevaihto 0,6 miljoonaa euroa. Osuuskunnan kulunut toimintavuosi oli taloudellisesti onnistunut. Siirtohinnoissa olimme Suomessa 15 edullisimman jakeluverkkoyhtiön joukossa, saavuttaen samalla ylijäämäisen tuloksen. Kulunut vuosi oli Sähköosuuskunnan toinen toimintavuosi uuden Oulun alueella. Toimimme yhtenä neljästä jakeluverkkoliiketoimintaa harjoittavasta yrityksestä uuden Oulun alueella. Uusi toimintaympäristö on tuonut tarpeita kehittää mm. töiden esivalmistelun menetelmiä muuttuneiden lupaprosessien johdosta. Lisäksi riskien hallinnassa ja varautumisessa on oltu mukana Oulun kaupungin yhteistilaisuuksissa. Näistä tilaisuuksista on syntynyt alueella yhteisiä kehittämiskohteita. Osuuskuntaperiaatteiden kulmakiviin kuuluu hyödyn tuottaminen jäsenasiakkaille. Pitkänajan tavoitteemme on säilyttää sähkön siirtohinta Suomen edullisimpien joukossa tehden samalla kannattavaa liiketoimintaa tuottavuutta kehittäen sekä kasvattaa tuotanto-osuuksien määrä. Kiitän asiakkaitamme, henkilökuntaa ja hallintoa vuoden 2014 toiminnasta. Hannu Hietala Toimitusjohtaja 5

6 HALLINTO JA ORGANISAATIO Henkilöstö Vakinaisen henkilökunnan määrä vuoden 2014 lopussa oli 24 (24), joista 11 (11) toimihenkilöitä ja 12 (12) asentajia sekä 1 (1) siivooja-emäntä. Henkilökunnasta naisia on 6 ja miehiä 18. Henkilöstön keski-ikä vuoden päättyessä oli 48 (47). Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvia poissaoloja on ollut yhteensä 4 % (6 %). Henkilöstöryhmien luottamushenkilöt Toimihenkilöunioni ry Markku Joensuu Työntekijät Esa Nikkinen Työturvallisuushenkilöt Työsuojelupäällikkö Sakari Ikonen Työsuojeluvaltuutettu Timo Taskinen Henkilöstön koulutus Koulutuspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 6 (5) päivää. Koulutukset ovat olleet eri työtehtävien ammattitaidon ylläpidon vaatimaa ammatillista koulutusta sekä työturvallisuusvaatimusten edellyttämää koulutusta. Uutta osaamista on hankittu kouluttautumalla 20 kv:n jännitetyöhön. Kolme henkilöä on suorittamassa verkostoasentajan ammattitutkintoa. Virkistystoiminnan puitteissa henkilökunnalla on ollut perinteinen kevätretki. Lisäksi henkilökunnan vapaa-ajanharrastuksia on tuettu kulttuurija liikuntaseteleillä. Koulutusyhteistyötä on tehty tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä ammattiopiston että ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Hallitus ja tarkastustoiminta Hallitus 2014 Hallituksen keskeisin tehtävä on toiminnan suuntaviivojen määrittely ja niiden toteutumisen seuranta. Hallitus keskittyy pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen jäsenistön eduksi muun muassa seuraamalla ympäristöä ja kilpailutilannetta. Hallitus päättää toiminnan kannalta keskeisimmät asiat kuten liiketoiminnan laajentamisen, ylimmän johdon valinnan, hinnoitteluperusteet. Osuuskunnan voimassa olevien sääntöjen mukaan hallituksen varsinaisista jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes tai kahtena ensimmäisenä vuotena kumpaisenakin kolmannesta lähinnä oleva kokonainen luku ja kolmantena vuotena loput, aluksi arvan mukaan ja sitten vuoroittain. Hallituksen sihteerinä on toiminut verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 14 kertaa. Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy päävastuullinen tilintarkastaja KHT Risto J. Hyvönen. Osuuskuntakokoukset Osuuskuntakokous vahvistaa muun muassa tilinpäätöksen, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valitsee hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Osuuskunnan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Sähköosuuskunnan toimitiloissa , Martinniementie 31. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle sekä toimitusjohtajalle vuoden 2013 tileistä ja hallinnosta. Osuuskunnan sääntömääräinen syyskokous pidettiin Haukiputaan lukiolla Kokouksessa valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastaja vuodelle Johtoryhmä Osuuskunnan johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja Hannu Hietala, talouspäällikkö Jaana Puurunen sekä verkkoliiketoiminnan päällikkö Juha Sipola. Ympäristöasiat Sähköosuuskunnan ympäristötoiminnan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen ja ennakoiminen. Ympäristöasioita seurataan ja saadun tiedon perusteella toimintaa kehitetään ympäristöä vähemmän kuluttavaksi. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpiä osuuskunnan toiminnoista ovat sähköverkon suunnittelu ja rakentaminen sekä jätehuolto. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat mm. materiaalien kuljetuksista syntyvät päästöt ja koko toiminnan käyttämän energian tuotannon vaikutukset. Käytöstä poistettu materiaali kierrätetään mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöön. Jätteiden lajittelu sekä keräys mm. kyllästetyt pylväät hoidetaan asetuksen 440/2003 mukaisesti. Romumetallien kierrätyksestä on tehty sopimus Lassila Tikanoja Oyj:n kanssa, joka on toimittanut osuuskunnalle astiat, joihin eri metalliromu kerätään. Lassila Tikanoja käy tyhjentämässä astiat, punnitsee romun ja tilittää tulot sopimuksen mukaisesti osuuskunnalle. Erovuorossa Vuonna Varsinaiset jäsenet Savilaakso Jarmo pj Määttä Jukka vpj Kurkela Hannu 2015 Lepistö Tero 2016 Nikkinen Esa 2016 Rehu Erkki-Pekka 2015 Virtanen Tauno 2014 Varajäsenet Kauppila Lauri 2014 Nikkinen Vilho

7 Henkilökunnan kevätretki Leville. Haukiputaan Sähköosuuskunnan organisaation toiminnot Osuuskuntakokous Hallitus pj. Jarmo Savilaakso Toimitusjohtaja Hannu Hietala Taloushallinto Jaana Puurunen Laskentatoimi Toimistopalvelut Laskutustoiminnat ja asiakaspalvelu Talous- ja maksuliikenneasiat Verkkopalvelut Juha Sipola Siirtopalvelut Suunnittelu, rakentaminen, käyttö, kunnossapito Sähköenergian mittaukset Karttapalvelu Asennuspalvelu Materiaalitoimi Kehitysinsinööri Keijo Meriläinen JÄSENYYDET JA OSUUDET ERI YHTIÖISSÄ Osuuskunta on jäsenenä Oulun Kauppakamarissa, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten kehittämisyhdistyksessä, Sähköteollisuus ry:ssä ja Pellervo Seurassa. Osuuskunta on osakkaana Oulun Sähkönmyynti Oy:ssä, Lapin Sähkövoima Oy:ssä, Pohjois-Suomen Voima Oy:ssä, Innopower Oy:ssä, Fincopower Oy:ssä ja Oulun Puhelin Oy:ssä. 7

8 TALOUS Tilikausi oli Haukiputaan Sähköosuuskunnan 96. toimintavuosi. Haukiputaan Sähköosuuskunta on jäsentensä omistama ensimmäisen asteen osuuskunta. Tilikauden liikevaihto oli 3,99 milj. euroa (3,98 milj. euroa vuonna 2013). Siirtoliiketoiminnan osuus oli 84,4 % (81,9 %), energian tuotanto-osuuksista saatu tulo 7,8 % (10,8 %), verkonrakentamispalvelujen ja tarvikemyynnin osuus 7,8 % (7,3 %), tarvikemyynti oli euroa. Liiketoiminnan kulut olivat euroa, jossa muutosta edelliseen tilikauteen oli euroa. Toimintakuluista suurin erä muodostui aineiden ja tarvikkeiden hankinnasta ( ) euroa. Kokonais- henkilömenot olivat ( ) euroa. Muut liiketoimintamenot olivat ( ) euroa. Liiketappio oli euroa. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli euroa. Taseen loppusumma oli euroa, omavaraisuusaste 57,5 % ja oman pääoman tuottoprosentti -0,7. Uusista sähköliittymistä tuloja kertyi euroa. Kokonaisinvestoinnit olivat t. Verkoston uudistus- ja kunnostusinvestoinnit olivat 840 t, koneiden ja kaluston osuus 197 t sekä toimistorakennuksen 157 t. Keskeneräisten töiden määrä oli vuoden 2014 lopussa euroa. 8

9 TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Varastojen lisäys(+) / vähennys(-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalennukset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Muut korko- ja rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys(-) / vähennys(+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

10 TASE / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn. maksut ja muut keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

11 TULOSLASKELMA / Verkkotoiminta LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) / vähennys (+) Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

12 TASE / Verkkotoiminta / vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASE / Verkkotoiminta / vastattavaa OMA PÄÄOMA Osuuspääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden tulos TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

13 KASSAVIRTALASKELMA E E LIIKETOIMINNAN KASSAVIRTA LIIKETOIMINTA Liikevoitto/tappio Suunnitelman mukaiset poistot Rahoituserät Satunnaiset erät 0 0 Verot -6-2 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) Lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (-) Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) 3-1 Käyttöpääoman muutokset yhteensä LIIKETOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA INVESTOINNIT Pitkäaikaisten saamisten vähennys Investointien rahavirta yhteensä KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA Rahoitus Liittymismaksujen lisäys Osuuspääoman ja muun oman pääoman muutos 2 2 Korjaus ed. tilikausien voitosta Rahoituksen rahavirta yhteensä LASKELMAN MUKAINEN RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahavarojen muutos tilikaudella

14 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Arvio osuuskunnan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta sekä toiminnan kehittymistä koskevat tärkeät seikat Osuuskunnan liikevaihto oli 4,0 M, liikevaihto säilyi samana kuin vuonna Sähkön siirtohintaa korotettiin 3,5 % alkaen. Liikevaihdon pysymiseen edellisen vuoden tasolla vaikuttivat pienentynyt sähkön siirtomäärä, tuotanto-osuuksista saadun energiamäärän pienentyminen sekä ulkopuolisten verkonrakennusten töiden pienentyminen. Vuoden aikana siirretty sähköenergiamäärä (GWh) oli 1,2 % edellisvuotta pienempi. Tuotanto-osuuksista saatavat energiaosuudet (MWh) pienenivät 4,3 %. Tarvikemyynti pieneni 2,5 % sekä ulkopuoliset verkostotyöt pienenivät 15 % Liikevoitto-% -1,4 0,8 7,1 Oman pääoman tuotto-% -0,7 2,2 10,7 Omavaraisuusaste-% 57,5 56,6 55,8 Liiketoiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Osuuskunta on sitoutunut jatkamaan 10/2013 Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. Osuutta pienennettiin noin 40 %. Osuuskunnan teho-osuus Fennovoiman ydinvoimahankkeessa on noin 1 MW. Pienentämisen avulla haluttiin turvata osuuskunnan mahdollinen mukanaolo muissa energiantuotantomuodoissa. 14

15 Investoinnit ja rahoitusvälineet Vuoden 2014 investoinnit olivat kaikkiaan t, joista verkoston uudisrakentamisen ja perusparannuksen osuus oli 840 t, koneiden ja kaluston sekä tietojärjestelmäpalvelimien osuus 197 t, aineettomat oikeudet 23 t sekä kiinteistön ja maalämmön osuus 157 t. Osakkeet ja osuudet ovat kasvaneet t. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Osuuskunnan asiakasmäärä kasvaa noin 0,5 % ja sähköenergian siirtomäärä kasvaa noin 0,5 %, mikäli vuosi 2015 on vertailukelpoinen vuoden 2014 lämmitystarvelukuun. Osuuskunnan liikevaihdoksi vuonna 2015 on budjetoitu 4,2 M. Tuulivoimatuotantoon on ajateltu panostettavan vuosina noin yhden (1) MW:n osuudella, mikäli tuulivoimaan liittyvä syöttötariffi pysyy voimassa, hankkeet ovat kannattavia ja mittaviksi paisuneet lupaprosessit saadaan kuntoon. Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Osuuskunnan siirtämän sähköenergian määrä on riippuvainen muun muassa ulkolämpötiloista ja teollisuusasiakkaiden tuotantotoiminnan muutoksesta. Vuoden 2015 siirtotulot on arvioitu edellisten vuosien keskimääräisiä energian siirtomääriä/lämmitystarvelukua vasten. Suurmyrskyt ovat uhka sähkönjakelun pitempiaikaisille häiriöille ja jakelukeskeytyksille. Mahdolliset sähköntoimituksen vikakeskeytykset pyritään minimoimaan sähköverkon suunnitelmallisella uudistamisella, suorittamalla raivaukset ajallaan, ennakoimalla huoltotyöt vika-alttiisiin kohtiin sekä pitämällä yllä varallaolojärjestelmä. TIETOJA JÄSENTEN JA OSUUKSIEN YHTEENLASKETUSTA MÄÄRÄSTÄ Jäsenet ja osuudet Osuuskuntaan on liittynyt 66 uutta jäsentä joulukuun loppuun mennessä, kaksi jäsentä on eronnut. Lisäosuuksia on hankittu yhteensä 8 kappaletta. Osuuksien siirtoja vuoden 2014 joulukuun loppuun mennessä on tapahtunut 162 jäsenen osalta 197 osuudella. Uusia käyttöpaikkoja tuli 85, uusia liittymiä tuli 64. Kokonaisasiakasmäärä vuoden lopussa oli kpl. Jäsenet Osuudet Vuoden 2014 alussa Uusia jäseniä liittynyt Osuuskunnasta eronnut 2 2 Vähentänyt osuuksia Lisäosuuksia 8 Yhteensä Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Haukiputaan Sähköosuuskunnan toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallituksen esitys ylijäämän käytöstä Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää ,56 euroa ja taseen loppusumma on ,57 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että tilinpäätöksen osoittama ylijäämä ,56 euroa siirretään kokonaisuudessaan edellisten tilikausien ali/ylijäämä tilille. Haukiputaalla 20. päivänä maaliskuuta 2015 Haukiputaan Sähköosuuskunta / Hallitus Jarmo Savilaakso puheenjohtaja Jukka Määttä varapuheenjohtaja Hannu Kurkela Tero Lepistö Esa Nikkinen Erkki-Pekka Rehu Tauno Virtanen Hannu Hietala toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Haukiputaalla 31. päivänä maaliskuuta 2015 Risto J. Hyvönen, KHT 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS Haukiputaan Sähköosuuskunnan jäsenille Olen tilintarkastanut Haukiputaan Sähköosuuskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää osuuskunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenani on antaa suorittamani tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita. Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäiseen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonani esitän, että tilinpäätös antaa Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Haukiputaalla, 31. päivänä maaliskuuta 2015 Risto J. Hyvönen KHT 16

17 17

18 Erotinhuoltoa Halosenniemessä SÄHKÖN SIIRTO Sähkön hankinta käyttö Verkkopalvelut huolehtii sähkön siirtämisestä kantaverkosta asiakkaille, sähköverkon suunnittelusta, kunnossapidosta ja käytöstä, asiakkaiden liittämisestä verkkoon sekä energiamittauksista. Kuluneella vuodella sähkön toimitusvarmuutta paransi eritoten suunniteltujen keskeytysten pieneneminen 80 %. Keskeisenä asiana tässä oli keskijännitepuolella (20 kv) käyttöönotettu jännitetyö. Rakentamisen yhteydessä kytkentätöitä sekä ennakoivia huoltotöitä on voitu tehdä ilman sähkönjakelun keskeytyksiä. Sähkön kokonaissiirto pieneni 1,2 %, ollen MWh. Keskijänniteverkon keskeytysten määrä oli 26,3 min./asiakas. Uusien liittymien määrä oli 64 kpl, 7 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sähkön siirtohintaa korotettiin lisääntyvän investointitarpeen, kantaverkkomaksujen ja yleisen kustannustason nousun seurauksena noin 3,5 %. Sähköverkkotoimintaa valvoo Energiavirasto. Valvontaa suoritetaan mm. kohtuullisen tuoton ja oikaistun tuloksen laskennalla. Laskentamallin avulla saadaan esille liiketoiminnan yli- tai alituotto. Laskentamallin mukaisesti osuuskunta on tehnyt vuosittain alituottoa vuodesta 2005 alkaen. Vuoden 2014 osalta tilikauden alituotto oli noin 0,83 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina alituoton ennakoidaan pienentyvän, koska on kyettävä tekemään siirto- ja jakeluverkon uudistamista sekä kyettävä kattamaan etäluennasta tulevat vuosittaiset luenta- ja ylläpitokustannukset. Siirtoverkon uudistamisella turvataan siirto- ja jakeluverkoston uuden sähkömarkkinalain mukainen käyttövarmuus ja sähkönsiirron laaduntuottokyky sekä varmistetaan etäluettavien mittalaitteiden luentapalvelun luotettava toiminta. Osuuskunnan vuosittaisen siirto- ja jakeluverkon tarkastuksen suoritti Inspecta Oy lokakuussa Energiamarkkinaviraston suorittama sähköverkkotoiminnan valvonnan tavoitteet ovat seuraavat. Asiakkaiden sähköenergian toimitusvarmuus on turvattava ja siirtoverkostoon on investoitava riittävästi. Lisäksi siirtohinnan on oltava riittävä ja kohtuullinen, jotta sen kautta voidaan turvata kannattava liiketoiminta. Liiketoiminnan ollessa kannattava voidaan huolehtia toimitusvarmuudesta, verkon investoinneista sekä muista velvoitteista. Sähkön hankinnan huipputeho vuonna 2014 oli 37,6 MW. Osuuskunnan oma sähkökäyttö oli 407 MWh. SÄHKÖN SIIRTO 2014 Muutos % vuodesta 2013 Sähkön siirto MWh ,2 Asiakkaat ,8 110 kv ilmajohdot km 24, kv:n ilmajohdot km 212,9-0,4 20 kv kaapelit km 42,9 4,0 *) 0,4 kv johdot km 468,3 0,8 Jakelumuuntamot 308-0,6 Sähköasemat 3 0 *) Ilman liittymiskaapeleita 18

19 Keskeytykset Päivystystoiminta Käyttöhäiriöt ja keskeytykset Vuoden aikana omassa 20 kilovoltin verkossa oli yhteensä 45 keskeytystä, joista 16 (25) oli suunniteltua ja 29 (27) oli vikakeskeytystä. Pikajälleenkytkentöjä oli 25 ja aikajälleenkytkentöjä 0. Pienjänniteverkossa vikakeskeytyksiä oli 82 kpl. Päivystäjän tapahtumia kirjattiin vuoden 2014 aikana 114 kappaletta. Tapahtumat vähentyivät edellisvuodesta 22 kappaleella. KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYKSET KPL / VUOSI Odottamattomat keskeytykset Suunnitellut keskeytykset KESKIJÄNNITEVERKON KESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOAIKA h / ASIAKAS Odottamattomien keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h / asiakas MUUT TYÖT Tulipalo 4 4 Asiakkaan laitteen vika 6 13 Asiakkaan pääsulake 5 2 Pääkytkinvika 1 1 Ulkopuolinen varomattomuus 2 6 Muut Yhteensä kpl VIAT JAKELUVERKOSSA Viat kantaverkossa 0 3 Viat keskijänniteverkossa Muuntamon pienjännitesulake 2 2 Välisulake, jakokaappi, pylväs 2 7 Pääsulake, jakokaappi, pylväs Pienjännitelinja viallinen 8 5 HSO:n laitevika 4 2 Muuntamon suurjännitesulake 0 2 Puu pienjännitelinjassa 4 6 Ulkopuolinen varomattomuus 4 2 Yhteensä kpl KAIKKI YHTEENSÄ

20 Sähköverkon investoinnit Siirto- ja jakeluverkko Päätetyt investoinnit suuntautuivat verkoston korvausinvestointeihin, jotta Energiaviraston asettamat laatuvaatimukset saadaan tehdyksi. Vanhat kaava-alueet tulevat suunnitelmallisesti olemaan myös seuraavien vuosien peruskorjaustyökohteina, jotta alle kuuden tunnin keskeytystavoiterajaan voidaan päästä kaava-alueilla. Jakokunnan vanha pylväsmuuntoasema korvattiin puistomuuntoasemalla. Ukonkaivoksen laaja peruskorvausinvestointikohde saatiin kohtuullisen pitkälle kuluvan vuoden aikana. Alueella saatiin säävarman verkon piiriin Myllytien ja Riihitien puistomuuntoasemat. Kissankujan pylväsmuuntoasema korvattiin Kellonkaupantien puistomuuntoasemalla, josta otettiin lisäksi sähköt Nikintien eteläosan kaava-alueelle. Puistomuuntoasemia otettiin käyttöön yhteensä neljä kappaletta. OSAO:n Haukiputaan yksikön työmaan valmistuttua päästiin purkamaan työmaasähköistystä varten rakennettu YIT työmaan puistomuuntoasema. Haukiputaan alakoulun työmaata varten rakennettu NCC:n työmaapuistomuuntoasema purettiin työmaan valmistuttua. Heitontien puistomuuntoaseman muuntajakonetta suurennettiin Halpa-Hallin liittymän sähköistystä varten. Länkikujan puistomuuntoaseman pienjännitepuolen kääntöjen jälkeen oli mahdollista poistaa Turkistarhan vanha pylväsmuuntoasema. Häyrysenniemen sähköaseman nelostien ali menevä rengasyhteys saatiin käyttöön. Onkamontien tuntumassa Vänttilä/Hoikkasuoalueella uusittiin reilun kilometrin matkalle keskijänniteilmajohtoa. Pienjänniteverkkokohteet sijoittuivat rakennettujen muuntoasemien ympärille. Suurin sähköverkon rakennusalue oli Ukonkaivoksen kaava-alue. Uutta pienjänniteverkkoa rakennettiin 10,8 kilometriä ja purettiin 8,2 kilometriä, joten lisäys vanhaan oli 2,6 kilometriä. Sähköverkon käyttö Muuntajatehoa jakeluverkossa oli vuoden lopussa yhteensä 101,4 MVA. Keskimääräinen muuntajateho muuntoasemaa kohden on 329 kva. Sähköasemien päämuuntajien teho on yhteensä 82 MVA. ALUEVERKKO Johtoväli pituus km Onkamo - Martinniemi 11,90 Kortesuo - Haapasuo 7,20 Nurmesoja - Kello 5,70 Alueverkkoa yhteensä 24,80 JAKELUVERKKO Johtotyyppi pituus km 20 kv:n avojohtoa 162,05 20 kv:n PAS-johtoa 50,71 20 kv:n ilmakaapelia 0,09 20 kv:n maakaapelia 42,17 20 kv:n johtoa yhteensä 255,03 0,4 kv:n johtoa yhteensä 689,48 Jakeluverkkoa yhteensä 944,51 UUDISTETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M047 Jakokunta 315 puistomuun. M079 Myllytie 500 puistomuun. M145 Riihitie 315 puistomuun. M269 Kellonkaupantie puistomuun PURETUT MUUNTOASEMAT Nro Nimi kva Laji M047 Jakokunta 315 pylväsmuun. M126 Turkistarha 315 pylväsmuun. M145 Riihitie 300 pylväsmuun. M269 Kissankuja 500 pylväsmuun. M500 YIT työmaa 500 puistomuun. M501 NCC työmaa 315 puistomuun MUUNTAJAKONEET Käytössä muutos Muuntaja 50 kva kva kva kva kva kva kva kva kva Yht. kpl kva SUORITETUT MUUNTAJAVAIHDOT Nro Nimi poist. kone kva asen. kone kva M287 Heitontie

21 21

22 TAULUKOT JA HINNASTOT 2014 SÄHKÖNJAKELUN TUNNUSLUKUJA kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Kuluttajamäärä , , , , ,8 Henkilöstö / kuluttajaa 2,7-1,3 2,7-1,4 2,7-1,9 2,6-0,6 2,6-0,8 MWh MWh MWh MWh MWh kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % kpl muutos % Sähkön kokonaishankinta , , , , ,2 Jaettu energia / hlö , , , , , E E E E E Liikevaihto , , , , ,3 KULUTTAJAMÄÄRÄ (1 000 KULUTTAJAA) HENKILÖSTÖ / KULUTTAJAA (HLÖ) JAETTU ENERGIA / HENKILÖ (GWh) SÄHKÖN KOKONAIS- HANKINTA (GWh) SÄHKÖN HANKINTA 2014 hankinta/mwh muutos % teho/mw Tammikuu ,89 37,6 Helmikuu ,97 31,4 Maaliskuu ,38 28,6 Huhtikuu ,01 24,9 Toukokuu ,69 21,6 Kesäkuu ,32 14,4 Heinäkuu ,45 14,5 Elokuu ,45 16,7 Syyskuu ,69 20,5 Lokakuu ,58 27,4 Marraskuu ,62 31,1 Joulukuu ,70 35,1 Yhteensä ,22 37,6 GWh Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 22

23 SÄHKÖN HANKINTA, KÄYTTÖ JA TEHO Vuosi hankinta MWh/a muutos % käyttö MWh/a häviöt MWh/a häviöt % hankinnan teho/mw , ,0 37, , ,6 36, , ,5 40, , ,8 40, , ,1 40, , ,8 38, , ,6 32, , ,7 37, , ,5 35, , ,5 31, , ,0 31,3 SÄHKÖN HANKINTA SÄHKÖN HANKINNAN TEHO (MW) GWh/a 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käyttö Häviöt ,0 36,0 32,0 28,0 24,0 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0, SÄHKÖN KÄYTTÖ TARIFFIRYHMITTÄIN 2014 Tariffiryhmä Käyttäjiä kpl MWh Käyttö-% Tehotariffi ,0 Aikatariffi ,0 Yleistariffi ,0 Hankinta Käyttö ,0 SÄHKÖN KÄYTTÖ PÄÄRYHMITTÄIN VUONNA 2014 Käyttäjäryhmä Käyttö MWh Käyttö-% Yksityinen käyttö ,5 Maatalous 926 0,7 Jalostus ,9 Palvelu ,4 Julkinen käyttö ,6 Hankinta Käyttö ,0 Tariffiryhmittäin 2014 Pääryhmittäin 2014 Yleistariffi 28,0 % Tehotariffi 25,0 % Palvelu 13,4 % Julkinen käyttö 7,6 % Jalostus 12,9 % Aikatariffi 47,0 % Maatalous 0,7 % Yksityinen käyttö 65,5 % 23

24 Kuivalanperän pumppaamon muuntajan (nro. 310) rakennustyömaa 24

25 SÄHKÖN KÄYTTÖ KÄYTTÄJÄRYHMITTÄIN 2014 Tunnus Käyttäjäryhmä Käyttäjiä kpl MWh Yht/MWh Yksityinen käyttö 0 - asuinhuoneistot asuinkiinteistöt Maatalous 2 - maatilat maataloustuotanto Jalostus 4 - teollisuus rakennustoiminta Palvelu 6 - liike-elämä kuljetus, tievalot Julkinen käyttö 8 - hallinto yhdyskuntahuolto LIITTYMISMAKSUT 2014 Pääsulake vyöhyke 1 vyöhyke 2A vyöhyke 2B vyöhyke 2C vyöhyke 3 1/3 x 25 A E E E Katso aluehinnoittelu 3 x 35 A E E E - tapauskohtainen 3 x 63 A E E hinnoittelu 3 x 80 A E E 3 x 100 A E E 3 x 125 A E E 3 x 160 A E E 3 x 200 A E E 3 x 250 A E E 3 x 315 A E 3 x 400 A E 3 x 500 A E 3 x 630 A E Mittarointimaksu 2014 (1)3 - vaihemittari 155 E Pienjännitetehomaksu: Kapasiteettivarausmaksu (57 E/kVA) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksu: Kapasiteettivarausmaksu (45 E/kVA) + rakentamiskustannus. Keskijänniteliittymismaksuun lisätään arvonlisävero 24%. *) Liitettävän tehon määrittely: Liittymätehon määrittelee sähkösuunnittelija. Tehoa seurataan asennetulla tuntitehomittarilla. 25

26 TUNNUSLUVUT LIIKEVAIHTO (t ) TULOS (t ) INVESTOINNIT (t ) OMAVARAISUUSASTE (%) Liikevoitto-% = Liikevoitto Liikevaihto x 100 Oman pääoman tuotto-% = (Tulos ennen satunnaisia eriä - Verot) Kahden vuoden keskiarvo: Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) x 100 Omavaraisuusaste = Oma pääoma + (Tilinpäätössiirtojen kertymä laskenn. verovelka) Taseen loppusumma Liittymismaksut x

27 27

28 Martinniementie 31, HAUKIPUDAS PL 31, HAUKIPUDAS puh. (08) , fax (08) Vikailmoitukset puh