MAAHAMUUTTAJAT ASIKKALASSA 2016
|
|
- Aili Jokinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAHAMUUTTAJAT ASIKKALASSA
2 2 1 JOHDANTO Maahanmuuton uusi tilanne Määritelmät Suomen maahanmuuttohallinto Turvapaikanhakijat suomessa Maahanmuuttajat Asikkalassa 9 2 OLESKELULUPAPÄÄTÖSTÄ ODOTTAVAT TURVAPAIKANHAKIJAT Vastaanottokeskus Sosiaalipalvelut turvapaikanhakijoille Terveyspalvelut turvapaikanhakijoille Alaikäiset turvapaikanhakijat Ilman huoltajaa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat 13 3 KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET, ILMAN OLESKELULUPAA SUOMESSA OLESKELEVAT HENKILÖT Kunnan rooli vastaanottopalvelujen päätyttyä (ns. paperittomat) 16 4 KUNNALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Kunnalle maksettavat korvaukset 17 5 VASTAANOTTOKESKUSKSESTA KUNTAAN Kotoutuminen tapahtuu kunnassa Periaatteet Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät Maahanmuuttajan prosessi 25 6 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTTAMINEN Kotouttamisohjelman laatiminen Alkukartoitus Suunnitelman tekijät Kotouttamisen edistäminen kunnassa Sosiaalipalvelut oleskeluluvan saaneille Mikä vaikuttaa kotoutumiseen? 29
3 3 7 RAPORTTI MAAHANMUUTTOTYÖSTÄ ASIKKALAN KUNNASSA Kotouttamisen tavoitteet Tilanteen kartoitus Yhteistyö sosiaaliohjaajan kanssa Asiakkaiden auttaminen arjen asioissa Tulkkauspalvelujen käyttö Kielen opiskelu Työkokeilu Vapaaehtoiset mukana kotouttamisessa Asiakasraportointi Yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa Yhdenvertaisuus Kevään 2016 tapahtumia Kunta infotilaisuus Vääksyn vastaanottokeskuksessa Vapaaehtoisten ja maahanmuuttajien tutustumisilta Yhteenveto 37 8 PUNKALAITUMEN MALLI 40 Raportti 40 9 YHTEYSTIEDOT 44 LÄHTEET 45
4 4 1 JOHDANTO Maahanmuutto on noussut viime aikoina hyvin ajankohtaiseksi ilmiöksi kansainvälisesti ja myös Suomessa. Maahanmuuton määrä on kasvanut äkillisesti syksyllä 2015, kun maahan saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Suomeen saapui vuonna 2015 yli turvapaikanhakijaa. Asikkalan kuntaan muutti turvapaikkamenettelyn kautta kaksi maahanmuuttajaa. Asikkalan kuntaan perustettiin Vääksyn vastaanottokeskus vuoden 2015 lopussa. Vääksyn vastaanottokeskuksessa monet vielä odottavat päätöstä turvapaikasta, joten tarkkaa kuvaa tulevasta tilanteesta ei ole. Maahanmuuttovirasto aikoo saada kaikki vuoden 2015 aikana jätetyt hakemukset käsiteltyä alkusyksyyn 2016 mennessä. Tähän raporttiin on kerätty maahanmuuttotyön kannalta tärkeitä asioita, jotka voivat olla tulevaisuudessa tarpeen. Vaikka kuntaan ei jäänyt montaa maahanmuuttajaa turvapaikkamenettelyn kautta, voi tilanne olla tulevaisuudessa eri, kun myönteisiä oleskelulupia tulee lisää. 1.1 Maahanmuuton uusi tilanne Suomeen saapui vuonna 2015 kaikkiaan turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista alaikäisiä oli 8 500, joista yksin maahan tulleita Maahan saapuneista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Maahan jäävien ikärakenteen voidaan arvioida olevan samansuuntainen. Tähän ikäryhmään kuuluvilla on lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet integroitua onnistuneesti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opiskella ja työllistyä. (Valtioneuvosto 2016.) Valtioneuvosto on käynnistänyt maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistämistoimien uudelleen tarkastelun ajankohtaisen turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Hallitus suunnittelee toimenpiteitä, joilla turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymistä ja kotoutumisen käynnistymistä nopeutetaan, samoin pääsyä koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on muun muassa parantaa suomen tai ruotsin kielen taidon hankkimisen ja täydentämisen mahdollisuuksia sekä antaa perusopetuksen kautta valmiuksia koulutuspolulla etenemiseen. (Valtioneuvosto 2016.) Suomen heikko taloustilanne ja julkisen talouden tasapainottaminen asettavat kotoutumista edistäville toimille tiukat taloudelliset reunaehdot. Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma asettaa
5 5 myös haasteita kunnille. Siirtymistä vastaanottokeskuksiin halutaan nopeuttaa ja helpottaa. Pelkona on että muuttoaalto kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (Valtioneuvosto 2016.) 1.2 Määritelmät Maahanmuuttaja Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija on korvattu lainsäädännössä lukien termillä kansainvälistä suojelua hakeva. Vastaanottokeskus Vastaanottokeskus on paikka, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut; lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia. Kauttakulkukeskus Kauttakulkukeskuksella tarkoitetaan vastaanottokeskusta tai sen osaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan turvapaikkatutkintaa ja -puhuttelua varten tai muuten lyhyeksi ajaksi. 1.1 Suomen maahanmuuttohallinto Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta kotouttamisen kehittämisestä laatimalla kotouttamisen tavoitteet sisältävän valtion kotouttamisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttohallinnosta, maahanmuuttopolitiikasta sekä kotouttamisen yhteensovittamisesta.
6 6 Sisäasiainministeriö kehittää maahanmuuttoa, kotouttamista, ihmiskauppaa ehkäisevää toimintaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa sekä edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhden vertaisuutta. Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Maahanmuuttovirasto, joka käsittelee ja ratkaisee yksittäisiä henkilöitä koskevia, ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistumiseen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä hoitavat myös rajavartiolaitos ja poliisi. Suomen turvapaikkamenettelyssä Maahanmuuttovirasto käsittelee maahantulijan hakemuksen, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua. Turvapaikkamenettely perustuu siihen, että kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään joko tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Ilman huoltajaa maahan tulevan alaikäisen henkilön asiaa käsiteltäessä otetaan huomioon lapsen etu. Turvapaikkahakemus jätetään maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Poliisi tai rajalaitos selvittää hakijan henkilöllisyyden ja matkareitin. Maahanmuuttovirasto päättää maahantulijan turvapaikasta tai oleskeluluvasta. Muutosta turvapaikkapäätökseen voidaan hakea Helsingin hallintooikeudelta. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, voidaan kansainvälistä suojelua hakevalle myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai hänelle voidaan myöntää muu oleskelulupa. Kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden poistaminen maasta toteutetaan tehokkaasti mutta samalla inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. ELY- keskuksen tehtävänä on kotouttamisen alueellinen kehittäminen, yhteensovittaminen, kuntien tukeminen ja neuvonta, työ- ja elinkeinotoimistojen ohjaus, neuvonta ja tukeminen, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suunnittelu, alueellisen strategian laatiminen, ilman huoltajaa maassa asuville lapsille ja nuorille tarkoitettujen perheryhmäkotien ja muiden asuinyksiköiden perustamisesta sopiminen ja niiden toiminnan valvonta, hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen. Aluehallintovirasto vastaa toimialaansa kuuluvissa asioissa maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.
7 7 Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille (mm. alkukartoitus). Kunta järjestää kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja osana kunnallisia peruspalveluja. Kunnan on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kunnat ja TE- toimistot vastaavat maahanmuuttajan alkukartoituksesta. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Kunta voi myös käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen perusteella kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman. 1.2 Turvapaikanhakijat suomessa Ihmiset muuttavat maasta toiseen yhä enemmän. Myös sodat ja pitkittyneet kansainväliset konfliktit heijastuvat Eurooppaan sekä Suomeen: Suomeen saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomeen saavutaan myös työn, perheen ja opiskelun vuoksi. Kansainvälistä suojelua saavat henkilöt merkitsevät usein vastaanoton alkuvaiheessa kustannuksia kunnille, mutta samalla maahanmuuttajien sijoittuminen kuntiin tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja elävöittää kuntia. Parhaan hyödyn maahanmuutosta kunta saa panosatamalla sujuvaan vastaanottoon, laadukkaisiin kotoutumispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä kuntalaisia.
8 8 Turvapaikanhakijat Kuvio 1. Lähde: Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto. Turvapaikanhakijat ja heille tehdyt päätökset 2015 Kuvio 2. Lähde: Maahanmuuttovirasto 2016
9 Maahanmuuttajat Asikkalassa Maahanmuuttajien osuus Asikkalassa on kasvanut edellisen kotouttamisohjelman päivittämisestä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Asikkalassa oli ulkomaan kansalaisia 123 ( ). Tilanne on muuttunut jo tuosta, päivitetty tilanne väestörekisterikeskuksen mukaan on ulkomaan kansalaista, miehiä 84 ja naisia 75. Väestörekisterikeskuksen tiedot eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä aivan luotettavia, ja tilastoihin tulee suhtautua varauksella. Tilastot näkyvät valheellisina jonkin aikaa koska, kun turvapaikanhakija saa myönteisen oleskeluluvan, tulee hänen rekisteröityä maistraatissa mahdollisimman pian. Kotikunnaksi tulee vastaanottokeskuksen sijaintikunta. 180 Maahanmuuttajien määrä Asikkalassa Kuvio 3.
10 Ulkomaalaiset Asikkalassa (Lähde VRK ) Ulkomaalaiset Asikkalassa (Lähde VRK ) Kuvio 4. Eniten Asikkalassa on venäläisiä, myös turvapaikan saaneiden määrä näkyy tilastossa. Tilastossa on huomioitu eniten niitä maita mistä on eniten tullut viime aikoina turvapaikanhakijoita.
11 11 2 OLESKELULUPAPÄÄTÖSTÄ ODOTTAVAT TURVAPAIKANHAKIJAT Tässä osiossa käsitellään turvapaikanhakijoita, eli henkilöitä jotka odottavat päätöstä turvapaikasta. Mitkä ovat heidän oikeutensa? Mitä palveluita kunta on heille velvollinen antamaan? Mitkä ovat kielteisen oleskeluluvan saaneen henkilön oikeudet? 2.1 Vastaanottokeskus Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija rekisteröidään. Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta siten kuin vastaanottolain 13 :ssä säädetään. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat. (Vastaanottolaki: Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta, 746/2011.) 2.2 Sosiaalipalvelut turvapaikanhakijoille Turvapaikanhakijalla ja tilapäistä suojelua saavalla on oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joista järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella (vastaanottolaki 13 ). Heillä ei kuitenkaan ole kotikuntaa, joten kunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on erilainen kuin kotikunnan omaavilla.. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi välttämätön sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, koti- ja asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaispalvelut. Sosiaalipalveluiden välttämättömyyden arvioi aina sosiaalihuollon ammattihenkilö. Samoin terveydenhuoltopalvelujen osalta terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidontarpeen potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Arvioitaessa otetaan huomioon se, että oleskelu hakijana on aina tilapäistä, vaikka oleskeluaika vastaanottokeskuksissa voi yksittäistapauksittain vaihdella suuresti. (Kuntaliitto 2016.)Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilön oikeus saada riittävät sosiaalipalvelut kytkeytyy henkilön kotikuntaan.
12 Terveyspalvelut turvapaikanhakijoille Vastaanottolain 26 :ssä on kuvattu ne palvelut, jotka vastaanottokeskuksen on turvattava kansainvälistä suojelua hakevalle, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa. Palvelut vastaavat terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :ssä ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 :n 2 momentissa säädettyjä kiireellisen hoidon palveluja sekä terveydenhuollon ammattihenkilön muita välttämättömiksi arvioimia terveyspalveluja. Vastaanottokeskuksessa työskentelee sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Turvapaikanhakijoille tehdään vastaanottokeskuksessa terveystarkastus ja tartuntatautien seulonta STM:n ja THL:n voimassa olevien suositusten mukaan (STM:n suositus Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisystä, 2009; THL: Turvapaikkaa hakevien rokotukset ). Kunnan rooli Julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä (perustuslain 19.3 ). Vastaanottolailla vastaanottokeskuksille on säädetty velvollisuus järjestää turvapaikanhakijoiden välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (vastaanottolain 13 ). Kunta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ensisijaisesti kunnassa vakituisesti asuville ja mitoittaa toimintansa sen mukaisesti. Kunta voi kuitenkin sopia vastaanottolaissa säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaanottokeskuksen kanssa. Ennen palveluntarjonnan käynnistymistä kunta päättää asiasta johtosääntönsä mukaisessa kunnan elimessä, useimmiten sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 2.4 Alaikäiset turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijoiden tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastaanottokeskuksessa. Jos turvapaikkaa hakevalla lapsella todetaan lastensuojelun tarve, lastensuojelun järjestämisestä vastaa kunta. Turvapaikkaa hakevien vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa sosiaalipalvelut ja terveydenhuoltopalvelut. Kun sosiaalipalveluja annetaan alaikäisille turvapaikanhakijoille, on noudatettava hienovaraisuutta ja lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta, jollei lapsen etu muuta vaadi. Ongelmia havaittaessa on pyrittävä toimimaan niin, että lapsen vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään ja että toimenpiteistä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia seuraamuksia
13 13 lapselle ja hänen perheelleen. Kun turvapaikanhakijalapsella on todettu lastensuojelun tarve, hänellä on oikeus saada lastensuojelulain mukaisia palveluja. Kunta on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. Kunta on oikeutettu laskuttamaan lastensuojelun palveluista aiheutuneista kustannuksista Maahanmuuttovirastoa. Käytännössä kunta laskuttaa sitä vastaanottokeskusta, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija on rekisteröity. Jos kunta kieltäytyy antamasta lastensuojelulain mukaisia palveluja turvapaikkaa hakevalle lapselle, Valvira tai aluehallintovirasto voi käynnistää asiassa valvontatoimenpiteet. 2.5 Ilman huoltajaa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat Alaikäisistä turvapaikanhakijoista on säädetty vastaanottolain 17 :ssä. Sen mukaan ilman huoltajaa oleva lapsi majoitetaan ryhmäkotiin. Ryhmäkodin mitoituksista sekä henkilöstön kelpoisuuksista on säädetty täydentävästi lastensuojelulain (417/2007) 59 :n ja 60 :n säännöksissä. Tukiasuntolaan voidaan majoittaa 16 vuotta täyttänyt ilman huoltajaa oleva lapsi, jos se on hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta perusteltua. Ilman huoltajaa oleva lapsi voidaan majoittaa myös muuhun hänelle tarkoitettuun majoituspaikkaan. Vaikka ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojelulain mukaisia mitoituksia, ne eivät kuitenkaan ole lastensuojelulaitoksia. Niiltä puuttuvat esim. oikeudet rajoittamistoimien käyttöön. Lastensuojelulain 25 :n mukaisesti vastaanottokeskusten palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Kunnan lastensuojeluviranomaisen vastuulla on sitten selvittää, mihin toimiin ryhdytään kunnan toimesta, vai ovatko vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut riittäviä. Ilman huoltajaa maassa oleville turvapaikanhakijalapsille on käräjäoikeuden viivytyksettä määrättävä edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa sekä hoitaa lapsen varallisuutta koskevia asioita. Edustajan palkkion tämän edustajan tehtäviin käyttämän ajan perusteella ja korvauksen edustamisesta aiheutuneista kuluista voi vastaanottolain 7 :n nojalla laskuttaa Maahanmuuttovirastolta.
14 14 Vastaanottolain 18 :n mukaan vastaanottokeskuksen johtaja päättää ilman huoltajaa olevan lapsen siirtymisestä yksityismajoitukseen kuultuaan lasta ja hänen edustajaansa sekä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijää. Vastaanottokeskus ilmoittaa yksityismajoituksessa asuvan ilman huoltajaa olevan lapsen osoitteen ja tiedot henkilöistä, joiden luona hän asuu, asuinpaikan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoitukseen on liitettävä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän ja lapsen edustajan selvitykset yksityismajoituksen olosuhteiden sopivuudesta sekä lapsen luokseen ottavan henkilön tai henkilöiden kyvystä huolehtia lapsesta. Vastaanottolain 26 :n mukaan tilapäistä suojelua saavalle sekä kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle ja ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. STM:n mukaan tämä järjestämisvastuu on kunnalla Kunta on vastaanottolain 26 :n 2 momentin nojalla velvollinen antamaan alaikäiselle turvapaikanhakijalle samat terveyspalvelut kuin kunnassa kotikuntalaissa tarkoitetulla tavalla asuvalle henkilölle. Vastaanottokeskus on vastaanottolain 13 :n nojalla velvollinen järjestämään alaikäisille vastaanottolain 25 ja 26 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalvelut.
15 15 3 KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET, ILMAN OLESKELULUPAA SUOMESSA OLESKELEVAT HENKILÖT Vastaanottolain 14 a mukaan kansainvälistä suojelua hakeva saa vastaanottolain mukaisia vastaanottopalveluja pääsääntöisesti siihen saakka, kun hän joko saa oleskeluluvan tai hakemukseensa kielteisen ratkaisun ja poistuu maasta. Jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään, päätetään samalla asianomaisen käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta. Henkilö poistetaan maasta, jos hänet tavataan maasta laittomasti tai hänelle ei ole myönnetty oleskeluun oikeuttavaa lupaa. Ensisijaisesti paluu pyritään järjestämään vapaaehtoisesti tähän varatun määräajan kuluessa. Vastaanottokeskus voi myöntää kansainvälistä suojelua hakeneelle avustusta ja korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan. Turvapaikanhakijalle, joka ei ole tehnyt hakemusta avustetusta vapaaehtoisesta paluusta, annetaan vastaanottopalveluja enintään 30 päivää sen jälkeen, kun päätös maasta poistamisesta on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi ja poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukselle, että maasta poistamisen täytäntöönpano viranomaistoimin ei ole mahdollista. Jos avustettu paluu ei hakemuksesta huolimatta ole toteutunut tai hakemus on peruutettu, vastaanottopalvelut lakkaavat, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua hakemuksesta, jollei henkilölle ole myönnetty oleskelulupaa. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta yksin maahan tulleeseen lapseen (vastaanottolain 14 a ). Kiireellinen hoito Sosiaalihuoltolain 12 :n mukaan jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle julkisen terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1,2 ja 13 :n perusteella.
16 Kunnan rooli vastaanottopalvelujen päätyttyä (ns. paperittomat) Julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä (perustuslain 19.3 ). Tämä periaate ilmenee terveydenhuoltolain 50 :stä sekä ja sosiaalihuoltolain 12 :stä, jota sovelletaan mm. paperittomiin henkilöihin. Tällöin on huomattava, että kunta voi tietyin edellytyksin saada Kelalta korvausta kiireellisestä hoidosta (terveydenhuoltolain 50, laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 20 ) sosiaalihuoltolain 12 mukaisen välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta aiheutuvista kustannuksista ei voida laskuttaa valtiota.
17 17 4 KUNNALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Valtio maksaa vuoden 2015 lainsäädännön mukaan kunnalle korvauksia myönteisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista. Laskennallista korvausta maksetaan neljä vuotta kiintiöpakolaisista ja muista kolme vuotta. Korvauksia voidaan kunnassa käyttää tarvittaviin työntekijöihin ja palveluihin. Laskennallisiin korvauksiin kuuluu myös Sosiaali -ja terveyshuollon erityiskustannukset joita korvataan enintään 10 vuoden ajan. Lisäksi kunta saa valtiolta korvausta oleskeluluvan saaneen toimeentulotuen/kotoutumistuen ja tulkkauspalveluiden käytön kolmen vuoden ajan. Korvausaika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä Suomessa. Korvausten maksamisen ehtona on, että kunnalla on sopimus ELY- keskuksen kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja voimassa oleva kotouttamisohjelma. Korvaukset on haettava viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan. Korvaukset maksetaan kunnalle, mutta sosiaali- -ja terveyshuollon erityiskustannukset yms. voi hakea palvelun tuottava organisaatio suoraan, mikäli näin on ELY:n kanssa tehdyssä sopimuksessa sovittu. 4.1 Kunnalle maksettavat korvaukset Valtio maksaa kunnalle niin sanottua laskennallista korvausta, jolla kunta voi hallinnollisissa järjestelyissään varautua tulijoihin ja heidän asioittensa hoitamista varten tarvittaviin työntekijöihin. Tämän lisäksi valtio korvaa kunnalle täysimääräisenä useita vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi tulkkaus- ja toimeentulotukikustannuksia. ( Työ -ja elinkeinoministeriö.) Korvausten maksamisen ehtona on, että kunnalla on sopimus ELY- keskuksen kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta sekä voimassa oleva kotouttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään, miten kotoutumisasiat kunnassa hoidetaan, miten etnisiä suhteita edistetään ja miten monialainen yhteistyö maahanmuuttajien asioissa toimii. Ohjelmasta säädetään laissa kotoutumisen edistämiseksi (1386/2010).
18 18 Lain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan palvelujen on sovelluttava myös maahanmuuttajille, ja niiden on oltava sisällöltään ja laajuudeltaan riittäviä. ( Työ- ja elinkeinoministeriö.) Kuntien on huolehdittava henkilöstönsä osaamisesta kotouttamisasioissa. Ne voivat tehdä seudullista yhteistyötä naapurikuntien kanssa, kuten monet tekevätkin varsinkin koulutusasioissa. Lain mukana kotouttamista on kehitettävä monialaisena yhteistyönä, jossa kumppaneina ovat kunnan lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi sekä paikkakunnan järjestöt ja yhteisöt. ( Työ- ja elinkeinoministeriö.) Ellei kunnalla vielä ole kotouttamisohjelmaa, sen laatiminen olisi hyvä käynnistää viimeistään silloin, kun pakolaiset ovat saapuneet kuntaan. Ohjelma laaditaan yhteistyössä paikallisviranomaisten ja järjestöjen kanssa. Se tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa ainakin kerran neljässä vuodessa. Ohjelma tulisi myös huomioida kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. (Työ-ja elinkeinoministeriö.) Kunnalle maksettavat korvaukset Korvaus Korvausperuste Korvauksen kohde Korvausaika Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat: / vuosi 7 vuotta täyttäneet: / vuosi ohjaukseen ja neuvontaan 3 vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleille 4 vuotta kiintiössä tulleille Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Todellisten mukaan kulujen Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Erityiset sosiaalitoimen kulut (esim. lastensuojelussa) Muista erityisistä syistä kunnalle aiheutuneet kustannukset Ilman huoltajaa maassa asuvien tuki Enintään 10 vuotta Kotoutumistuki Todellisten kulujen mukaan toimeentulotuki vuodelta kolmelta 3 vuotta Tulkkauskustannukset Todellisten kulujen mukaan Kotouttamispalvelujen käyttö Sote-palvelut ei määräaikaa Paluumuutto-avustus Todelliset kulut/laskennallinen Matka- ja muutto-kustannukset 2-4 kk toimeentulotuki Kertaluonteinen lähtömaahansa palaavalle Kunta korvaa henkilöille
19 19 Alkukartoituksen kustannukset 700euroa/hlö kertakorvaus Alkuhaastattelu ja tarvittaessa muita toimenpiteitä (luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, työkokemus, koulutus) ilman määräaikaa, ELYkeskus korvaa takaisin kertaluonteinen korvaus Taulukko 1.
20 20 5 VASTAANOTTOKESKUSKSESTA KUNTAAN 5.1 Kotoutuminen tapahtuu kunnassa Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä järjestetään TE- palveluiden ohella osana kuntien peruspalveluja. Kotoutumisessa korostuvat erityisesti asumisen, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Toimintasuunnitelma painottaa kuntien ja TE- toimistojen asiantuntijoiden osaamisen tukemista, jotta he pystyvät vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015.) Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispalveluiden yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kotouttamispalveluja toteuttavat kunnat, ELYkeskukset, aluehallintovirastot ja TE- toimistot. Jokaisen maahanmuuttajan kotoutuminen etenee yksilöllisesti. Kotoutuminen käynnistyy usein TE - toimiston tai kunnan alkukartoituksella, jonka perusteella arvioidaan tarve kotoutumissuunnitelmaan ja - koulutukseen. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia esimerkiksi kotoutumiskoulutuksesta, perusopetusta täydentävästä tai luku- tai kirjoitustaidon opetuksesta, oman äidinkielen opiskelusta (alaikäiset maahanmuuttajat) ja muista kotoutumista edistävistä palveluista tai toimenpiteistä. Kotoutuminen yksinkertaistettuna Maahanmuuttaja Kotouttaminen Kotoutuminen Kuvio 5.
21 21 Vastaanottoon valmistautuminen kunnassa Kuvio 6. Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriö Periaatteet Asiakkaan edun mukaista on että, kun asiakas saa oleskeluluvan hän siirtyy vastaanottokeskuksesta kuntaan mahdollisimman nopeasti ja hänen kotouttamiseensa alkaa. Tavoitteena on, että kuntaan siirtyminen alkaa kahden kuukauden sisällä oleskeluluvan tiedonsaannista. (Maahanmuuttovirasto 2016.) Vastaanottokeskuksen tehtävänä on tukea asiakkaiden kuntaan muuttoa neuvonnan, ohjauksen ja mahdollisen vuokravakuuden myöntämisen kautta. Vastaanottokeskus tukee muuttoa omalle tai läheiselle ELY-keskus alueelle ja ei esim. myönnä vuokravakuutta suuriin kaupunkeihin jonne on paljon menijöitä. (Pääkaupunkiseutu) poikkeuksena jos asiakas saa työ-tai opiskelupaikan.
22 22 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuvio 7. Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriö 2016.
23 23 TEHTÄVIEN JAKO VASTAANOTTOKESKUKSEN JA KUNNAN KESKEN Vastaanottokeskus Tukee asiakkaiden kuntaan muuttoa Vuokravakuuden myöntäminen 12kk.n ajaksi Sosiaalipalveluiden siirto kuntaan Tukevat asiakkaan asunnonhakua aktiivisesti Ei vastaa vuokranmaksusta asiakkaan siirryttyä kuntaan Ilmoitus itsenäisestä kuntaan muutosta UMAREK Lomake sekä kopio as. oleskeluluvasta kunnan sosiaaliasemalle Raportointi kunnalle oleskeluluvan saaneista viikoittain Tiedotteen toimittaminen kuntaan kuukausittain Kunta Kunnasta voidaan ohjata asiakas TE- toimistoon tarvittaessa Sosiaalitoimi vastaa vuokravakuudesta tarvittaessa, kun vastaanottokeskuksen vakuus loppuu Sosiaalipalvelujen tarjoaminen, kun asiakas siirtyy kuntalaiseksi Asiakkaan tilanteen kartoitus Tapaamiset yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa Maahanmuuttajan oikeudet ja velvollisuudet kuntalaisena Ohjataan asiakas tarvitsemiinsa palveluihin Epävirallisen rekisterin pitäminen Aktiivinen tukeminen kotoutumiseen Tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Taulukko 2. Tehtävien jako perustuu siihen, millaiseksi Vääksyn vastaanottokeskuksen ja Asikkalan kunnan välille on muodostunut.
24 Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät Työ- ja elinkeinotoimistolla on päävastuu työikäisten kotouttamisesta. Työikäisten kotouttaminen painottuu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisiin työllistymistä edistäviin toimiin, kuten ohjaamiseen avoimiin työpaikkoihin, työvoimakoulutukseen ja muihin ammatillisen kehittymisen palveluihin, kotoutujan omaehtoiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. TE- toimisto vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutumista tukevista työvoima- ja yrityspalveluista. palveluista. TE- toimisto myös huolehtii palvelujen soveltumisesta maahanmuuttajille (KotoL 40 ). Työikäisen maahanmuuttajan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tämän jälkeen maahanmuuttajalle lähetetään kutsu TE- toimistosta alkukartoitukseen, jossa kartoitetaan maahanmuuttajan aikaisempi koulutus- ja työhistoria. Alkukartoituksen jälkeen maahanmuuttajalle lähetetään kutsu kotouttamissuunnitelman laatimiseen. Kotouttamissuunnitelman laatimisen jälkeen maahanmuuttaja saa kutsun kotoutumiskoulutukseen. TE- toimiston tehtävät Alkukartoituksen laatiminen työnhakijoiksi rekisteröidyille asiakkaille Kotoutumissuunnitelman laatiminen yhteystyössä kunnan kanssa, niille maahanmuuttajille jotka kuuluvat työvoimaan Kotoutumiskoulutukseen ohjaaminen Kotoutumista edistävät palvelut Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten työnvälityspalvelujen, työvoimakoulutuksen ja muiden ammatillisen kehittymisen palvelujen ja työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen maahanmuuttajille Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja perusopetuksen järjestäminen työnhakijaksi rekisteröidylle maahanmuuttajalle Taulukko 3.
25 Maahanmuuttajan prosessi Miten prosessi etenee kun maahanmuuttaja saa myönteisen oleskeluluvan? Kuviossa 5 kuvataan maahanmuuttajan kotoutumisprosessia lähtien siitä, kun myönteinen oleskelulupa on annettu, siihen saakka kun maahanmuuttaja aloittaa kotouttamiskoulutuksen. Myönteisen oleskeluluvan saatuaan maahaanmuuttajan tulee tehdä ilmoitus maistraattiin kotikunnasta, tämän jälkeen maahanmuuttaja on oikeutettu kunnan palveluihin. Tässä on hyvä huomioida, se että turvapaikansaaneet ilmoittautuvat heti maistraattiin ja merkitsevät kotikunnakseen vastaanottokeskuksen sijaintikunnan. Vaikka väestörekisterikeskuksessa näkyykin uusia maahanmuuttajia, he eivät välttämättä ole muuttaneet kuntaan. Kuntakorvaukset heistä kuitenkin tulevat, vaikka eivät ole muuttamassa kuntaan. Merkinnät häviävät väestörekisteristä, kun he muuttavat toiseen kuntaan. Kuvio 5. Maahanmuuttajan kotoutumisprosessi 1. Myönteinen oleskelupa 2.Kotikunta maistraatista 3.Hakemus kelaan (sosiaaliturva ja sairasvak.) 6. Alkukartoitus 5. Kunnan sosiaalipalvelut 4. Ilmoittautuminen TEtoimistoon 7.Kotouttamissuunniteman laatiminen TEtoimistossa 8.Kotoutumiskoulutus 9. Kotoutuminen
26 26 6 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTTAMINEN Kotouttamislailla pyritään tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laissa korostetaan maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuta elämäntilanteestaan. Viranomaistyössä maahanmuuttajan tilanteeseen paneudutaan aikaisempaa perusteellisemmin. Aluetasolla kotouttaminen kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Paikallistasolla kotouttamisesta vastaavat työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja maahanmuuttajat itse. Alkuvaiheessa maahanmuuttajan tuen ja ohjauksen tarve on suuri, koska vieras kieli tuottaa vaikeuksia. Kotoutuminen on kuitenkin aina yksilöllinen prosessi ja ohjauksen ja neuvonnan tarve vaihtelee. Vaikeutena on myös suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän erilaisuus monien muiden maiden järjestelmiin verrattuna. Erilaiset kulttuuriset tavat, arvot ja käsitykset voivat varsinkin alkuvaiheessa saattaa tuottaa väärinkäsityksiä 6.1 Kotouttamisohjelman laatiminen Kotouttamislain 7 :n mukaan kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa Alkukartoitus Alkukartoituksella tarkoitetaan selvitystä, jonka avulla arvioidaan maahanmuuttajan kokonaistilannetta. Alkukartoituksen sisältyy alkuhaastattelu ja tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoituksen tulee olla aina riittävän perusteellinen. Perusteellinen alkukartoitus auttaa arvioimaan maahanmuuttajan palveluntarvetta kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Alkukartoituksen perutella osataan ohjata maahanmuuttaja tarvitsemiinsa palveluihin.
27 27 Työ -ja elinkeinoministeriö linjaa seuraavanlaisesti TE- toimiston tehtävistä: TE- toimiston tehtävänä on huolehtia omasta, työmarkkinoille suuntaavasta asiakaskunnastaan, ja kunnan tehtävänä on huolehtia niistä henkilöistä, jotka ovat kunnan asiakkaita. Lähtökohtana on, että työtön maahanmuuttaja asioi TE- toimistossa. Hänen palveluntarpeensa arvioidaan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen avulla (10 ). Samalla alkukartoitus toimii maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessin käynnistäjänä. Alkukartoituksen tarkoituksena on, että TEtoimiston palvelut voidaan suunnitella maahanmuuttaja-asiakkaan tarvetta vastaavasti. (Työ-ja elinkeinoministeriö.) TE- toimiston kotoutumislain mukaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että TE- toimiston asiakkaille tehdään alkukartoitus. TE- toimisto ei voi siirtää tätä vastuuta kunnalle, eikä kunta toisaalta voi ottaa itselleen oikeutta periä tätä kautta alkukartoituksesta maksettavaa korvausta (700 euroa / alkukartoitus). Kunta ja TE- toimistot voivat kuitenkin tehdä keskinäisen sopimuksen siitä, että kunta toteuttaa sekä TE- toimiston että kunnan asiakkaille tehtävät alkukartoitukset. Tällöin TE- toimiston tulee huolehtia siitä, että se hankkii tarkoituksenmukaiset kartoitukset ja vastaa niiden kustannuksista. 6.2 Suunnitelman tekijät Kotoutumislain mukaan kunta ja TE- toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa (13 ). Perustellusta syystä kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä myös vain kunnan ja maahanmuuttajan tai vain TE- toimiston ja maahanmuuttajan kesken. Näin voidaan toimia, jos esimerkiksi alkukartoituksen perusteella arvioidaan, ettei kotoutumissuunnitelmaa tarvitse tehdä muiden paikallisviranomaisten kanssa (maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi tai hän ei toisaalta ole sosiaalipalvelujen tarpeessa). Kuntien ja TE- toimiston yhteistyö kotoutumissuunnitelmien tekemisessä on ensiarvoisen tärkeää. Käytännön palvelutilanteissa kotoutumissuunnitelmia voidaan joutua tekemään siten, että TE- toimisto vastaa omien asiakkaidensa suunnitelmista ja kunta kotoutumissuunnitelman tekemisestä niille asiakkaille, jotka eivät ainakaan nykyisessä elämäntilanteessaan ole suuntautumassa TE- toimiston
28 28 palveluihin ja työmarkkinoille. Kuntien ja TE- toimiston tiivis yhteistyö tulee aina varmistaa silloin, kun asiakkaan tilanteen arvioidaan edellyttävän sekä TE- hallinnon että kunnan palveluita. Mikäli kansainvälistä suojelua saavan kotoutumissuunnitelma tehdään kunnan ja TE- toimiston välisenä yhteistyönä, kunta voi tilata tulkin ja maksaa tulkkauskustannukset. Kunta voi hakea korvauksia tulkkauskuluista ELY- keskukselta. TE- toimistoissa kaikki tulkkauskulut rahoitetaan toimintamenoista asiakkaan oleskelulupastatuksesta riippumatta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2016.) 6.3 Kotouttamisen edistäminen kunnassa Kotouttamislain 30 :ssä määritellään kunnan tehtäviä kotouttamisessa. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on myös huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. 6.4 Sosiaalipalvelut oleskeluluvan saaneille Turvapaikan hakija saa oleskeluluvan ja muuttaa kuntaan. Tämän jälkeen hän on oikeutettu samalla lailla julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin muutkin kunnan asiakkaat. Yksin saapunut alaikäinen muuttaa perheryhmäkotiin, tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen. (Sosiaali- ja terveysminimisteriö, 2016.) Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hänen asuinkuntansa saa valtiolta kolmen vuoden ajan laskennallisen korvauksen. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan väestöstä vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään. Se tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta. (Sosiaali-ja terveysmininisteriö, 2016.)
29 29 Turvapaikanhakija ei saa Kelan etuuksia. Asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja kaikki, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa. Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu Kelan ja kuntien tarjoamiin etuuksiin. Asumisperusteisia etuuksia ovat eläkkeiden vähimmäisturva (esimerkiksi kansaneläke), toimeentuloturva sairauden ja työttömyyden aikana ja tuki perheille lapsista johtuvista kustannuksista. 6.5 Mikä vaikuttaa kotoutumiseen? TAVOITTEET KOTOUTTAMINEN -organisointi -Yhteistyö -Koordinointi -Resurssiointi -Suunnittelu -Toteutus TULOKSET Kuvio 7. Kotouttamiseen vaikuttaa monet tekijät, mutta suurin vaikuttava asia kotoutumiseen on henkilö itse. Mitkä ovat kotoutumisen tavoitteet? Yleensä kotoutumisen tavoitteiksi mielletään kielen oppiminen, opiskelu ja työpaikka. Mitä kotouttaminen sitten vaatii loppujen lopuksi? Se vaatii organisointia, yhteistyötä, koordinointia, resursointia, suunnittelua ja sitten kaiken toteutuksen. Mitkä ovat kotouttamisen tulokset?
30 ALKUKARTOITUS KIELI OPINNOT OPINNOT TYÖELÄMÄ 30 7 RAPORTTI MAAHANMUUTTOTYÖSTÄ ASIKKALAN KUNNASSA Kevään 2016 aikana Asikkalaan kuntaan muutti kaksi henkilöä turvapaikkamenettelyn kautta. He saivat oleskeluluvat alkukeväästä ja siirtyivät kuntaan Vääksyn vastaanottokeskuksesta. Millaiseksi yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kehittyi kolmen kuukauden aikana? Millaisia kotouttamistoimenpiteitä tehtiin kuntaan muuttaneiden kanssa? Mitä kaikkea kotouttamiseen kuuluu? Millaiseksi prosessi muodostui? 7.1 Kotouttamisen tavoitteet Kotouttamisen ensisijainen tavoite on saada maahanmuuttaja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi ja pyrkiä estämään syrjäytyminen. Muita kotouttamisen tavoitteita maahanmuuttajalle on kielitaito ja / tai työ tai opiskelupaikka. Maahanmuuttajan kotoutumisen toimenpiteet Koulutus Kielitaito Osaaminen Kokemus Harrastukset Kurssi (kotoutumiskou -lutus) Yhdystoiminta Harrastukset Ammatillinen valmennus Työkokeilu Työharjoittelu Yrittäjyyskurssi Kunta Valtio Yksityissektori Yrittäjyys 7.2 Tilanteen kartoitus Asiakkaista on pyritty saamaan alkukartoitus ja osaamiskartoitus. Virallinen alkukartoitus laaditaan TEtoimiston toimesta, jos maahanmuuttaja on TE- toimiston asiakas. Muussa tapauksessa kunta laatii alkukartoituksen. Kunnassa on laadittu kahden kuntaan muuttaneen osalta kartoitus heidän tilanteesta ja myös TE- toimiston toimesta ns. virallinen alkukartoitus. TE- toimistolta saadaan tarvittaessa asiakkaiden viralliset alkukartoitukset ja kotouttamissuunnitelmat. Mitä sitten asiakkaan tilanteesta pitäisi
31 31 kartoittaa? Tärkeimmät tiedot mitä tarvitaan esim. kielitaito, koulutus, osaaminen, harrastukset, terveydentila ja tulevaisuuden toiveet. Asiakkaan kanssa tehtävät toimenpiteet Asiakkaan tilanteen kartoitus Ohjataan asiakkaan tarvitsemiin palveluihin (kela, TE- toimisto jne.) Tapaaminen yhdessä sosiaaliohjaan kanssa Yhteydenpito Kotoutumissuunnitelman laatiminen yhteistyössä TE- toimiston ja sosiaaliohjaan kanssa Auttamista joissakin arjen asioissa esim. (bussikortin hankinta, ansioluettelon laatiminen suomeksi, opastaminen pankkiautomaatin käytössä) Tässä työssä olen toiminut hyvin asiakaslähtöisesti, tapaan asiakkaan ja kartoitan mikä hänen tilanteensa on. Tärkeää on kannustaa ja ohjata maahanmuuttajaa itsenäiseen toimintaan. Toki pitää myös huomioida, mikä on asiakkaan tilanne ja hänen taustansa. Maahanmuuttajissa on paljon eritaustaisia henkilöitä, joka vaikuttaa oleellisesti heidän palvelutarpeeseensa. Asikkalan kuntaan muuttaneet maahanmuuttajat (turvapaikkamenettelyn kautta) ovat koulutettuja ja kielitaitoisia. Heidän kotouttamisensa aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi on varmasti hyvin erilaista kuin sellaisten pakolaisten jotka eivät osaa kirjoittaa ja lukea. Muualta kuultujen kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että kotouttaminen ns. haastavimpien tapauksien kohdalta on myös mahdollista. Toki siinä täytyy ottaa aivan erilainen näkökulma kotouttamiseen. 7.3 Yhteistyö sosiaaliohjaajan kanssa Sosiaalitoimen kanssa on luotu toimiva yhteistyö ja yhteydenpito koskien maahanmuuttaja asiakkaita. Ajatuksena oli tukea maahanmuuttaja asiakasta paremmin arjessa. Sosiaalitoimessa sosiaaliohjaajan toimesta laadittiin alkuhaastattelu asiakkaiden tilanteesta. Haastattelun avulla selvitettiin paremmin tilannetta, esim. toimeentulotuen tarvetta. Turvapaikka menettelyn kautta kuntaan muuttanut maahanmuuttajan tilanne on yleensä sellainen, että asiakkaalle ei juuri ole mitään tavaroita uudessa asunnossaan. Tällöin asiakas ei välttämättä pääse muuttamaan asuntoonsa heti. Kalustehankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea sosiaalitoimesta, kuitenkin vain välttämättömiin hankintoihin.
32 Asiakkaiden auttaminen arjen asioissa Maahanmuuttajat tarvitsevat opastusta kuntaan muuton alkuvaiheessa, koska kaikki on heille uutta. Sen vuoksi arjen asioissa neuvominen on tarpeen kotouttamistyössä. Tarvittaessa tulee opastaa ihan kädestä pitäen mitä tehdä. Avustaminen voi olla esim. bussikortin hakeminen ja lataaminen ensimmäistä kertaa. Käytännön apua myös tarvitaan toisinaan lomakkeiden täyttämisessä Kelalle ja TE- toimistolle. Vastaanottokeskuksen puolelta autetaan myös näissä asioissa. 7.5 Tulkkauspalvelujen käyttö Tulkkauspalveluja ei ole ollut tarpeen käyttää, koska asiakkaiden englannin kielen taito on olut riittävä. Tarpeen vaatiessa tulkkauspalvelut voivat olla tarpeen. Paikalla on hyvä olla useampia tahoja, jotta saataisiin hyödynnettyä tulkkipalveluja mahdollisimman hyvin. Tulkkausta käytäessä aikaa kuluu yleensä kaksi kertaa enemmän mitä normaalisti. Tulkkauspalveluissa ei ole mitään tiettyä palveluntarjoajaa, joten tarpeen vaatiessa tulkkauspalvelut on hyvä kartoittaa. 7.6 Kielen opiskelu Kielikursseille on nyt kevään 2016 aikana ollut se tilanne, että jonot ovat noin 2-3 kuukautta TE - toimiston mukaan. Seuraavat kurssit alkavat syksyllä Tosin on muitakin vaihtoehtoja tarjolla minne asiakas voisi mahdollisesti mennä. Muiden tahojen järjestämien kielikurssien maksuihin voidaan mahdollisesti myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti. Kielikurssin aloittaminen mahdollisimman nopeasti on hyvin tärkeää, koska kielen osaaminen on tärkeää työllistymisen, opiskelun ja kotoutumisen kannalta. Asiakkaan tunteminen on mielestäni tärkeää, koska osataan paremmin arvioida mikä hänen tilanteensa on.
33 Työkokeilu Oleskeluluvan saaneelle voidaan järjestää työkokeilu. Ensiksi tulee kartoittaa asiakkaan osaaminen ja kielitaito. Suomen kielen taidon puutteen vuoksi voi olla haastavaa löytää työkokeilupaikkoja. Hyvä käytäntö on se, että kunnan puolesta mennään yhdessä asiakkaan kanssa kysymään yrityksiltä, että olisiko mahdollista järjestää työkokeilumahdollisuutta. Työkokeilun on hyvä olla sellainen missä asiakas pärjää kielitaidollaan ja saa opastusta. Kielitaidon puute on suuri haaste, joten mielekästä on ensiksi mennä kielikurssille, ja kun asiakas pärjää jo hieman suomen kiellellä, voidaan kartoittaa opiskelu ja työkokeilu mahdollisuuksia. Ensimmäisenä on kartoitettu asiakkaan tilanne, eli mikä on hänen ammattitaitonsa, kielitaitonsa ja toiveet tulevaisuuden suhteen. Monia asioita tulee ottaa huomioon, esim. milloin on mahdollista päästä kielikurssille, kielikurssin ajat ja miten se vaikuttaa työkokeiluun. Mahdollisten työnantajien asenteet turvapaikan saaneita kohtaan voi tuottaa haasteita. Monet eivät halua työllistää maahanmuuttajia, koska haluavat enemmin työllistää suomalaisia. Ajattelutapa saattaa olla että, pitää työllistää omat ensin. Työkokeilu paikkoja on hyvä mennä asiakkaan kanssa kysymään yhdessä, koska ongelmia kielessä voi tulla ja toisekseen se voi olla parempi tapa rikkoa ennakkoluuloja. Tosin tulee huomioida miten toimia sellaisessa tilanteessa tulisi toimia jossa asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä? Havaintojeni perusteella totean, että asiakkaan kannalta on hyvä opiskella ensiksi kieltä, jolloin pystyy paremmin kommunikoimaan. 7.2 Vapaaehtoiset mukana kotouttamisessa Maahanmuuttajien kotouttamiseen olisi hyvä saada mukaan useampi yhteistyötaho. Verkostoituminen paikallisten kanssa on tärkeää maahanmuuttajien kotouttamisen kannalta. Maahanmuuttaja voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa paljolti siihen miten hyvin ja nopeasti pystyy integroitumaan yhteiskuntaan. Vapaaehtoiset ovat aktiivisia ja mukana maahanmuuttajien kotouttamisessa lähinnä yhdistysten kautta ja vastaanottokeskuksessa. Työssäni pyrin saamaan kontaktia yhdistyksiin ja muihin vapaaehtoisiin. Yhdistysten jäsenille ja vapaaehtoisille pidettiin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin millä tavoin voitaisiin kuntaan jääneitä turvapaikanhakijoita kotouttaa. Vapaaehtoisilla oli paljon ideoita ja halua auttaa maahanmuuttajien
34 34 kotouttamisessa. Myöhemmin keväällä 2016 järjestettiin myös vapaamuotoinen tilaisuus maahanmuuttajille ja vapaaehtoisille, joka oli hyvä menestys. Toiveena esitettiin, jos samankaltaisia tilaisuuksia voitaisiin järjestää joka kuukausi. 7.3 Asiakasraportointi Asiakkaista on olemassa epävirallinen rekisteri, jonne heistä on kerätty tietoa. Lisää tietoa heistä saa tarvittaessa sosiaaliohjaajalta ja TE- toimistosta. 7.4 Yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa Vastaanottokeskus ja kunta Vastaanottokeskuksen kanssa on sovittu yhteydenpidosta. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä raportoi aina kerran viikossa oleskeluluvan saaneista sekä informoi jos kuntaan on muuttamassa oleskeluluvan saaneita. Vastaanottokeskuksen johtajan kanssa olemme sopineet, että vastaanottokeskuksesta toimitetaan joka kuukausi tiedote, jossa kerrotaan vastaanottokeskuksen kuulumisia. Tiedote on mahdollista julkaista eteenpäin haluttaessa. Tarkoituksena saada tarkempaa infoa vastaanottokeskuksen toiminnasta ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa. Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa olemme yhdessä tavanneet asiakkaita ja yhteydenpito toimii hyvin. Kielikursseja saattaa olla tarjolla muualta, mutta nämä yleensä maksavat. Kurssin osallistumismaksu voidaan mahdollisesti maksaa täydentävänä toimeentulotukena asiakkaalle. Tässä olisi tärkeää huomioida se, että mikä tilanne on TE- toimiston kautta järjestetyille kielikursseille. Jos jono on pitkiä, niin muita mahdollisuuksia on hyvä miettiä. Maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta on tärkeää, että odotus kielikursseille ei venyisi liian pitkäksi. Nopea kielikursseille pääsy edesauttaa maahanmuuttajan kotoutumista ja ylläpitää motivaatiota. Syrjäytymisen estäminen on tärkeää, koska se aiheuttaa tulevaisuudessa vielä suurempia kustannuksia
35 Yhdenvertaisuus Asikkalan kunta edistää yleistä suvaitsevaisuutta siten, että eri kulttuureista tulevat Asikkalassa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat ovat suomalaisten tavoin tasavertaisia ja että heillä on yhtäläiset oikeudet kunnan palveluihin. Asikkalan kunnan eri hallintokuntien ja yksiköiden tulee kaikissa toiminnoissaan edistää suvaitsevaisuutta ja ehkäistä aktiivisesti syrjintää. (Asikkalan kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2016.) Yhdenvertaisuus tuli monesti esille kotouttamisessa. Kun järjestetään toimintaa, sen pitäisi olla yhdenvertaista. Kaikki mukaan haluavat voisivat osallistua, eli kuntalaiset ja turvapaikanhakijat. Vapaaajan toiminnassa pitäisi pyrkiä avoimuuteen ja antaa kaikille mahdollisuus osallistua. 7.6 Kevään 2016 tapahtumia Kunta infotilaisuus Vääksyn vastaanottokeskuksessa Olimme ELY- keskuksen edustajan kanssa pitämässä infotilaisuutta turvapaikanhakijoille. Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa kunnan palveluista ja mahdollisuuksista kotoutumiseen Asikkalassa. ELY-keskus tahtoo viestiä sitä, että ei kannata lähteä pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla ei ole tarjolla samanlaista apua yhtä nopeasti kuin muualla. Selkeästi tuli esille se, että turvapaikanhakijat haluavat muuttaa kasvukeskuksiin. Tietoa heillä ei ollut mitä palveluja kunnassa saa, eikä miten kunnassa voitaisiin heitä auttaa. Paikalla oli myös Asikkalaan juuri muuttanut turvapaikan saanut henkilö kertomassa omista kokemuksistaan. Viesti meni paremmin perille kun oli henkilö kertomassa omista kokemuksistaan. Huolenaiheena heillä oli esim.; miten työllistyä pienellä paikkakunnalla, paikallisten kohtaaminen, kielikurssille pääsy ja kulkeminen Monet kysyivät sitä, että järjestetäänkö Asikkalassa kielikursseja, vai pitääkö mennä Lahteen asti?
Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta
Turvapaikanhakijat Kuntaliiton näkökulmasta Hannele Häkkinen Erityisasiantuntija STM:n valmiusseminaari Haikon kartano, Porvoo 26.5.2016 Turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa Vastaanottovaiheen palvelut
LisätiedotKUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut
KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotLiite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina
36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917
LisätiedotKOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi
KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ
SOPIMUS Etelä-Savo SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Sastamalan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat
LisätiedotMaahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto
Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotKunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset
Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus
LisätiedotKauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Kauhava 2.11.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela Ylitarkastaja Mauno Salmela 18.12.2015 1 Säädöspohja Kotolaki (1386/2010) astui voimaan 1.9.2011 Valtioneuvoston asetus (1393/2011) kunnan kustannusten
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat
LisätiedotELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa
ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotMaahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012
Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
[Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Pyhäjoen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotAlaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen
Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotEHDOTUS PORVOON KAUPUNGIN MENETTELYTAVOIKSI LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVIEN KIIREELLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO
EHDOTUS PORVOON KAUPUNGIN MENETTELYTAVOIKSI LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVIEN KIIREELLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO LAITTOMASTI MAASSA OLESKELEVA Henkilö, joilla ei ole ulkomaalaislain mukaan oikeutta
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA
HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Karkkilan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Vihdin kun#a Qäljempänä
LisätiedotKauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano
Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat
LisätiedotMaahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma
Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotKotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja
Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan
LisätiedotKemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma
1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut
LisätiedotELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa
ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN
LisätiedotKotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011
Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
LisätiedotHelsinki /2017. Kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon
TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 31.1.2017 2/2017 Kunnille suositukset laittomasti maassa oleskelevien kiireelliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ministeriö pyrkii tällä suosituksella ohjaamaan laittomasti
LisätiedotTurvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto
Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen
LisätiedotKotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.
Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)
Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia
LisätiedotENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013
KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 ENONTEKIÖ KUNTA /3
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotSUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa
SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä
LisätiedotValtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
LisätiedotKotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje
Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle Työ- ja elinkeinoministeriön ohje 29.10.2013 4.4.2016 Säädöspohja Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)
LisätiedotEV 214/2005 vp HE 166/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimusmalli SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotIlman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO
Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle
LisätiedotSeinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke
Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009
LisätiedotELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa
ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit
LisätiedotAjankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa
Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Laukaan kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotHallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena
LisätiedotMaahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus
Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotKUNTAAN OHJAAMISTA KOSKEVAT PYKÄLÄT HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ LAIKSI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Kuntaan ohjaamisen valtakunnalliset tavoitteet
KUNTAAN OHJAAMISTA KOSKEVAT PYKÄLÄT HALLITUKSEN ESITYKSESSÄ LAIKSI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kuntaan ohjaamisen valtakunnalliset tavoitteet Valtioneuvosto vahvistaa kuntaan ohjaamisen strategiset tavoitteet
LisätiedotSosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1
Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun
LisätiedotEspoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita
Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajapalvelut 18.1.2018 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Maahanmuuttajapalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotSopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen
Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita Tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirasto 4.3.2016 Vastaanotto, vastaanottokeskus ja palvelut
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotKunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015
Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen
LisätiedotTURVAPAIKANHAKIJOIDEN
OLESKELULUVAN SAANEIDEN TURVAPAIKANHAKIJOIDEN ASUMISEN TILANNEKUVA 2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2017 EUROOPAN ULKORAJOILLA KÄYNNISTYI VOIMAKAS MUUTTOLIIKE 2015 Maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten
LisätiedotKotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on palvelukokonaisuuden tärkein tavoite? Kotoutumista
LisätiedotHankkeen tausta ja valmistelu
Hankkeen tausta ja valmistelu Orimattilan kaupungilla ELY:n kanssa sopimus 20 pakolaisen kuntasijoituksesta vuosittain; sopimus sisältää kiintiöpakolaiset ja oleskeluvan saaneet Kotouttamislain mukaisia
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotUusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto
Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa
LisätiedotTilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu
Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Maahanmuuton haasteet ja AMIF rahoitusmahdollisuudet 15.6.2016 Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata
LisätiedotToivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta
Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
UUDELY/1512/05.13.05/2012 Luonnos 16.4.2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. SOPIJAPUOLET Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jälj. myös ELY-keskus ) Y-tunnus
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
.. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kotouttaminen
70. Kotouttaminen Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Vahvistetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) toimeenpanoa tavoitteena tukea ja edistää maahanmuuttajien
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotKotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano
Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;
LisätiedotYksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,
LisätiedotLaki. ulkomaalaislain muuttamisesta
Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN OHJEISTUS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISEKSI
KUOPION KAUPUNGIN OHJEISTUS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISEKSI 1 (6) Johdanto Kuopion kaupungille on tarpeen laatia ohjeistus ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Ihmiskauppa on vakava ihmisen henkilökohtaiseen
LisätiedotIHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ
IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄ 18.9.2013 Tampereen kaupungin valtuustosali Katri Lyijynen Joutsenon vastaanottokeskus Auttamisjärjestelmän koordinointi, ylläpito ja kehittäminen on annettu tehtäväksi
Lisätiedot