Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA. Opettajan opas
|
|
- Pasi Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metropolia OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN JA PEDAGOGINEN TUKEMINEN METROPOLIASSA Opettajan opas HANNU LAMPI To Care, To Dare, To Share Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa-projekti 2012
2
3 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN 5 3. MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN 7 4. OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA 9 5. MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE LOPUKSI 11 LÄHTEET 12
4 1 Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008:n mukaan opiskelijat kokevat terveytensä yleisesti hyväksi. Yliopistoopiskelijoista hieman suurempi osa kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista pitää terveyttään hyvänä. Kuitenkin psyykkisiä vaikeuksia on 27 %:lla opiskelijoista. Eniten psyykkisiä ongelmia on ammattikorkeakoulun humanististen, kasvatus- ja kulttuurialan opiskelijoilla (naiset 39 %, miehet 34 %). Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuvan ylirasituksen kokeminen (39 %), itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi (30 %), tehtäviin keskittyminen (26 %) sekä valvominen huolien takia (25 %). Noin viidennes korkeakouluopiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuutensa suunnittelemisen, voimansa ja kykynsä negatiivisiksi. Noin 35 % korkeakouluopiskelijoista kokee kiusaamista opiskeluaikanaan. Tämän oppaan mielenkiinnon kohteena on opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja hänen pedagoginen tukeminen. Opiskelijan masennusta (depressiota) luonnehtii koettu ja usein muillekin nähtävissä oleva apeuden, alavireisyyden ja toivottomuuden tila. Tilalle on ominaista, että se häiritsee päivittäistä elämää ja ihmissuhteita. Masennus aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn lamaantumista. Sosiaalinen tukiverkosto ja hyvät ihmissuhteet vähentävät opiskelijoiden masennusriskiä. Masentuneisuutta opiskelijat voivat ehkäistä huolehtimalla fyysisestä hyvinvoinnistaan, riittävästä levosta sekä välttämällä pitkäkestoista voimakasta stressiä. Alkoholin käyttöä ei suositella stressin hallintaan, koska se saattaa aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Tämän opettajan oppaan tarkoituksena on tarjota ammattikorkeakoulun opettajille työväline opiskelijan masentuneisuuden tunnistamiseksi ja hänen pedagogiseksi tukemiseksi. 4
5 2 OPISKELIJAN MASENNUKSEN TUNNISTAMINEN Masennus vaikuttaa usein opiskeluun ja opiskelijan elämään laajemminkin. Monesti masentuneen opiskelijan keskittymisvaikeudet ovat niin vaikeita, että oppiminen ja opiskelu vaativat merkittäviä ponnisteluja. Nukkumisen vaikeudet ovat usein yhteydessä masennukseen. Unihäiriöt, painajaisunet, lepoa antamaton uni ja riittävästä unen määrästä huolimatta ilmenevä väsymys voivat olla vakavan masennuksen oireita. Usein opiskelija kohtaa tilanteita, jotka aiheuttavat masentuneisuutta. Esimerkiksi muutto opiskelupaikkakunnalle, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja koti-ikävä altistavat masentuneisuudelle. Odotettua heikompi opiskelumenestys voi vavisuttaa opiskelijan itsetuntoa ja siten synnyttää masentuneisuutta. Masentuneisuutta saavat aikaan myös opiskelupaineet, liian korkealle asetetut tavoitteet ja täydellisyyteen pyrkiminen. Opiskelijoilla on erilainen alttius masentua. Erityisen altis masentumaan on opiskelija, joka tarvitsee toisilta paljon tukea itsetunnolleen. Kun hän kohtaa menetyksiä, hän saattaa lamaantua. Monesti hänen on vaikea käsitellä asioitaan tunteiden tasolla ja ajattelun avulla. Usein opiskelija kokee elämänsä vaikeudet niin ylivoimaisina ja haasteellisina, että hän ei jaksa tehdä juuri muuta kuin vetäytyä ja suojautua. reagoimaan psyykkisillä oireilla. Koulukiusatuilla opiskelijoilla ilmenee usein masennusoireita. Opiskelijan masennuksen voi laukaista esimerkiksi itsetuntoon ja turvallisuuteen kohdistuva uhka kuten esimerkiksi nöyryytys ihmissuhteissa, sairastuminen tai oppimistehtäviin kohdistuva kohtuuttomaksi koettu kritiikki. Masennuksen tunnistaminen on monesti haasteellista. Tähdellistä on, että opettaja tunnistaa opiskelijan vakavan masennuksen merkit. Aina opiskelijat eivät tunnista olevansa masentuneita. He voivat arvioida uupumuksen, saamattomuuden ja unihäiriöiden johtuvan esimerkiksi fyysisestä sairaudesta tai laiskuudesta. Useasti masennus tulee ilmi vasta, kun se on kehittynyt niin vakavaksi ongelmaksi, että se haittaa merkittävästi opiskelijan toimintakykyä. Erityisesti nuorilla opiskelijoilla masennus saattaa ilmetä ärtyisyytenä ja taipumuksena suuttua näennäisesti merkityksettömistä asioista. Masentunut opiskelija saattaa toisaalta pyrkiä viimeiseen asti pitämään kiinni opinnoistaan ja sinnitellä väkisin niiden etenemiseksi. Näin vakavastikin masentunut opiskelija saattaa vaikuttaa toimintakykyiseltä. Kysyttäessä saattaa korostua puhe pakolla opiskelusta tai mustavalkoinen joko-tai -asenne. Opiskelijaryhmässä syrjään jääminen, vetäytyminen opiskelijatovereista, passivoituminen ja eristäytyminen ovat vakavia merkkejä. Ne voivat osoittaa opiskelijan masentuneisuutta, saattavat altistaa ja ylläpitää masentuneisuutta tai jopa syventävät sitä. Huolestuttavaa on, että opiskelijan masentuneisuuteen kiinnitetään usein vähemmän huomiota kuin muita häiritsevään ja levottomaan käyttäytymiseen. Opiskelijatovereiden syrjimäksi tai kiusaamaksi joutunut on altis 5
6 Masennuksen oireet voivat olla monenlaisia ja niitä saattaa olla vaikea tunnistaa. Oireet, jotka toisilla opiskelijoilla viittaavat masennukseen, saattavat toisilla opiskelijoilla olla normaalia käytöstä. Masennus tunnistetaan pääoireiden ja muiden oireiden perusteella: pääoireet masentunut mieliala kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää kyvyttömyys nauttia elämästä voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen Opettajan on tärkeää tiedostaa, että opiskelijan masennuksen taustalla saattaa olla opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Varsinkin vaikeassa masennuksessa opiskelijan toimintakyky alenee usein merkittävästi. Oppimisvaikeudet kuten lukivaikeus, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmat voivat ilmetä myös psyykkisinä oireina. Kansainväliset ja kansainvälisessä vaihdossa olevat opiskelijat saattavat altistua masennukselle. Kohdemaan kielen osaaminen ja sosiaalinen tuki suojaavat heitä masennukselta. Tämä perustuu siihen, että kielen osaaminen edistää ihmissuhteiden syntymistä valtaväestön sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisessä vaihdossa olevien opiskelijoiden kesken. Myös kulttuurierot ja uuteen kulttuuriin sopeutuminen voivat olla haasteellisia kokemuksia, jotka altistavat masennukselle. Muut oireet keskittymis- ja tarkkaavaisuuskyvyn heikkeneminen itsetunnon ja omanarvontunnon väheneminen syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet niukka ja pessimistinen kuva tulevaisuudesta itsetuhoiset ja itsemurha-ajatukset unihäiriöt huonontunut ruokahalu. 6
7 3 MASENTUNEEN OPISKELIJAN PEDAGOGINEN TUKEMINEN Opiskelijatovereiden ja opettajien tuki suojaa opiskelijoita masennukselta. Tämän vuoksi opettajalta edellytetään masentuneen opiskelijan opettamiseen ja ohjaamiseen liittyvää pedagogista osaamista. Opettajan luonteva, realistinen ja kannustava suhtautuminen tukee usein masentunutta opiskelijaa oppimisessa. Huomion arvoista on se, että opettaja osaa ohjata huolestuneisuutta aiheuttavat opiskelijat opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden vastaanotolle. Masentuneen opiskelijan pedagoginen tukeminen edellyttää opettajalta masennuksen ilmiön ymmärtämistä: Masentuneen opiskelijan ymmärtäminen on mahdollista, kun opiskelija ja opettaja ovat vuorovaikutussuhteessa. Hyvän vuorovaikutussuhteen luominen masentuneen kanssa on tärkeää myös siksi, että masentunut ei aina tunnista tilaansa tai ei muusta syystä halua, uskalla tai kehtaa pyytää apua opiskelun ongelmissa. Vähäinen toiminta on yhteydessä matalaan mielialaan. Kuitenkin toiminta lievittää usein masentuneisuutta. Masentuneelle opiskelijalle ryhtyminen on vaikeaa. Matala mieliala on yhteydessä käsitykseen, että oppiminen on vaikeaa. Keskivaikeaa masennusta kokeva tai siitä toipuva opiskelija hyötyy usein tentin sijasta muusta suorituksesta, joka voi olla esimerkiksi esseen kirjoittaminen. Opettajan paneutuminen opiskelijan pedagogiseen tukemiseen: Tietoinen ja tavoitteellinen pyrkimys hyvään vuorovaikutussuhteeseen opiskelijan kanssa. Paneutuminen kuuntelemiseen ja läsnä olemiseen sekä opiskelijalle riittävän ajan varaaminen. Opiskelijan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen arvostaminen, koska opiskelijan ymmärtämiseen ja kommunikaatioon pyrkivä vuorovaikutus on jo sinänsä tukevaa. Opettajan merkitys vuorovaikutussuhteen synnyssä on merkittävä. Tukevaa on esimerkiksi runsas ja realistinen positiivinen palaute. Perustehtävässä pysyminen. Opetuksen suunnitteleminen yhdessä opiskelijan kanssa hänen vahvuuksien ja edellytysten mukaisesti. Opiskelijan tavoitteiden, osaamisen, innostuksen, vahvuuksien ja osallisuuden tukeminen. Opiskelijalta ei aina odoteta täydellisiä tai edes hyviä opintosuorituksia. Opiskelijalta ei odoteta sellaista, mikä ei ole mahdollista. Oppimistilanteelle turvallisten ja johdonmukaisten rajojen luominen. 7
8 Huomion kiinnittäminen opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan oppimisympäristöön: Työ- ja opiskeluyhteisössä masentuneen opiskelijan pedagogisen tukemisen pohtiminen: luottamuksellinen, avoin, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri opiskelijoiden yksilöllinen kohtaaminen opiskelijoiden rohkaiseminen, tukeminen ja kannustaminen läsnä oleminen, kuunteleminen ja tukeminen opetuksen ja ohjauksen selkeys ja ennakoitavuus positiivinen, rakentava ja realistinen palaute osaamisen korostaminen opiskelijan ja opettajan yhteistyö opiskelijatoverin tukemiseen kannustaminen, kaveria-ei-jätetä. Miten kannustava ja turvallinen opiskeluilmapiiri luodaan? Miten terveyttä edistävää opiskeluympäristöä kehitetään? Miten palautejärjestelmää kehitetään? Miten opiskelutaitoja opitaan? Miten elämänhallintataitojen oppimisessa tuetaan? Miten työmäärää arvioidaan ja suhteutetaan tavoitteisiin? Miten tukimuotoja kehitetään? Miten masennukselle altistavia tilanteita tunnistetaan ja poistetaan? Opiskelijan opiskeluun motivoitumisen ja sitoutumisen tukeminen: opintojaksojen tavoitteiden yhdessä työstäminen opiskelijan tukeminen omien tavoitteiden löytämisessä, jäsentämisessä ja toteuttamisessa sekä arvioinnissa eteneminen vaiheittain opiskelijan oppimiskyvyn mukaan onnistumisten esille nostaminen opetusmenetelmien monipuolistaminen ryhmäytymisen tukeminen. 8
9 4 OPETTAJAN HAASTEET MASENTUNEEN OPISKELIJAN KOHTAAMISESSA JA TUKEMISESSA Masentuneen opiskelijan kohtaaminen, opiskelijan masennuksen tunnistaminen ja pedagoginen tukeminen ovat opettajalle usein kokemuksellisesti haasteellisia työtehtäviä. Odotusten, vaatimusten ja mahdollisuuksien keskinäinen ristiriita voi johtaa siihen, että opettaja kokee olonsa voimattomaksi. Opettaja voi löytää itsensä pohtimasta esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä: Milloin opiskelijan tilanteesta tulee huolestua? Mitkä ovat velvollisuuteni ja vastuuni? Miten voin puuttua asiaan? Onko minulla siihen oikeus? Miten otan asian puheeksi opiskelijan kanssa? Tuleeko minun ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa? Miten toimin, kun opiskelija tuntuu tarvitsevan apua? Mitä voin tehdä? Metropoliassa suositellaan kiinnitettävän huomioita opiskelijoiden masennuksen riskitekijöiden tunnistamiseen ja poistamiseen: Miten ehkäistään kiusaamista? Miten vahvistetaan myönteistä ilmapiiriä? Miten varmistetaan onnistumisen, oppimisen ja osaamisen kokemukset? Miten katkaistaan epäonnistumisen kierteet? Miten ehkäistään opiskelun keskeytyminen ja keskeyttäminen? Miten varmistetaan, että opiskelijat suorittavat tutkinnon? Masentuneen opiskelijan kanssa työskenteleminen voi altistaa opettajan myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumus on työn sosiaalisesta sisällöstä johtuva kuormittuneisuuden kokemus. Kuormittuneisuuden helpottamiseksi opettaja voi pohtia esimerkiksi seuraavia selviytymiskeinoja: Mitkä ovat vastuuni ja velvollisuuteni opiskelijan masennuksen tunnistamisessa ja pedagogisessa tukemisessa? Mitä voin tehdä? Mitä en voi tehdä? Mitä asiantuntijoita tarvitaan opiskelijan asian ratkaisemiseksi? Miten toimin, jos osaamiseni on riittämätöntä? 9
10 MASENTUNEEN OPISKELIJAN OHJAAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VASTAANOTOLLE Erityisen vakavasti masentuneen opiskelijan opettaja voi ohjata asiantuntijoiden vastaanotolle. Opetuksen ja ohjauksen ulkopuolinen tuki on tärkeää, kun opiskelija kokee vakavaa masennusta. Opiskelija voi saada tukea ainakin seuraavilta asiantuntijoilta: terveydenhoitaja lääkäri opintopsykologi opintokuraattori oppilaitospappi opinto-ohjaaja. 10
11 6 LOPUKSI Pohtiessaan opiskelijakeskeistä lähestymistapaa opettaja voi tutustua n julkaisuihin ja tiedotteisiin. Julkaisut ja tiedotteet löytyvät Metropolian Tuubi2-portaalista: Kriisitoiminta ssa Kriisiohje henkilökunnalle Kriisipäivystys.< group/tuubi/opiskelijoille/kriisitoiminta> Liinamaa, Anitta n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille. < Opinto-ohjaus. group/tuubi/opiskelijoille/opinto-ohjaus> Opintoja ohjaavat säädökset ja ohjeet. < metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet> Opiskelijakunta Metka. < portal/fi/group/tuubi/opiskelijakunta-metka> Opiskeluhyvinvointi. < portal/fi/group/tuubi/henkilokunnalle/koulutuksentuki-ja-kehittaminen/opiskelun-tuki/opiskeluhyvinvointi> Opiskeluterveydenhuolto. < fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/terveydenhuolto> Oppilaitospapit. < fi/group/tuubi/opiskelijoille/oppilaitospapit> Psykologi- ja kuraattoripalvelut. < metropolia.fi/portal/fi/group/tuubi/opiskelijoille/ psykologi-ja-kuraattoripalvelut>. Yhdenvertaisuusohjelma opiskelijoille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille sekä hakijoille < metropolia.fi/portal/documents/10341/642603/ Yhdenvertainen+Metropolia.pdf> Talvitie, Jyrki Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu Masennukseen liittyviä muita linkkejä Kiitän THM Eija Heiskasta, KM Riitta Huusaria, sosionomi (YAMK), Maarika Kortelaista, KTM Anitta Liinamaata, THM Ritva Liinamaata ja PsM Jyki Talvitietä osallistumisesta oppaan suunnitteluun ja käsikirjoituksen kommentoinnista. Hannu Lampi 11
12 Lähteet Bostanci, Mehmet Ozdel, Osman Oguzhanoglu, Nalan Kalkan Ozdel, Lale & Ergin, Ahmet Ergin, Nesrin Atesci, Figen Karadag, Filiz 2005: Depressive Symptomatology among University Students in Denizli, Turkey: Prevalence and Sociodemographic Correlates. Croatian Medical Journal 1 (46) DeLisle, Michelle Holden, Ronald, R. 2009: Differentiating Between Depression, Hopelessness, and Psychache in University Undergraduates. Measurement and Evaluation in Counceling and Development 1 (42) Dzurec, Laura Cox Allchin, Lynn Engler, Arthur J. 2007: First-Year Nursing Students Accounts of Reasons for Student Depression. Journal of Nursing Education 12 (46) Edu.fi. Kriisien ehkäisy ja selviytymisen tukeminen. <file:///e:/erityisopettaja/kehitt%c3%a4mishanke/materiaali/2011/kriisien_ehkaisy_ja_ selviytymisen_tukeminen.htm>. Luettu Erozkan, Atilgan Karakas, Yahya Ata, Seda Ayberk, Anis 2011: The relationship between perfectionism and depression in Turkish high school students. Social Behavior and Personality 4 (39) Gorenstein, Clarice Andrade, Laura Zanolo, Elaine Artes, Rinaldo 2005: Expression of Depressive Symptoms in a Nonclinical Brazilian Adolescent Sample. The Canadian Journal of Psychiatry 3 (50) Haarasilta, Linnea Marttunen Mauri 2000: Nuorten masennus. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. < ktl.fi/publications/2000/nuortenmasennus.pdf>. Luettu Haarasilta, Linnea Marttunen, Mauri. Nuorten depressio. Potilasopas. < glaxosmithkline.fi/terapia-alueet/pdf/nuoren_depressio.pdf>. Luettu Haasjoki, Elina Ollikainen, Teemu 2010: Mikä sun mieltä painaa? Kriisit nuoruudessa ja mielenterveyden tukeminen koulussa. Turun kriisikeskus, Nuorten kriisityö hanke, Lounais- Suomen Mielenterveysseura, Suomen Mielenterveysseura. Heiskanen, Eija Jääskeläinen, Helena Karjalainen, Jukka-Mikko Kortelainen, Maarika Kunttu, Irma Maukonen, Antti 2010: Kriisitoiminta ssa.. 12
13 Hietala, Tarja Kaltiainen, Tiina Metsärinne, Ulla Vanhala, Erja 2010: Nuori ja mieli koulu mielenterveyden tukena. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Huttunen, Matti 2010: Masennus. Teoksessa: Lääkärikirja Duodecim. < terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00538>. Jokinen, Anu Rentola, Liisa Eskola, Seija 2008: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. < Psyykkinen%20tuki.pdf>. Luettu Karlsson, Linnea Marttunen, Mauri 2007: Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 10/2007. Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto, Nuorten mielenterveysyksikkö. < Luettu Koffel, Rin Watson, David 2009: The Two-Factor Structure of Sleep Complaints and Its Relation to Depression and Anxiety. Journal of Abnormal Psychology 1 (118) Kopakkala, Anu 2009: Masennus. Porvoo: Edita Publishing Oy. Kunttu, Kristiina Huttunen, Teppo 2009: Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus < Luettu Laurence, Brian Williams, Carla Eiland, Derrick 2009: Depressive Symptoms, Stress, and Social Support Among Dental Students at a Historically Black College and University. Journal of American College Health 1 (58) Liinamaa, Anitta 2010: n tekniikka ja liikenne alan opiskelijoiden lukivaikeudet. Kehittämishanke. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ammatillinen erityisopettajakoulutus. Liinamaa, Ritva 2009: Lukivaikeuksinen opiskelija. Opettajan opas lukivaikeuden tunnistamiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Yhdenvertaisuusprojekti. Metropolia. Melartin, Tarja Vuorilehto, Maria 2009: Masennus. Teoksessa: Aalto, Mauri Bäckmand, Heli Haravuori, Henna Lönnqvist, Jouko Marttunen, Mauri Melartin, Tarja Partanen, Airi Partonen, Timo Seppä, Kaija Suomalainen, Laura Suokas, Jaana Suvisaari, Jaana Viertiö, Satu Vuorilehto, Maria (toim.): Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Helsinki: Yliopistopaino Kriisiohje henkilökunnalle : n päihdetoimintaohjelma opiskelijoille.. 13
14 Nadorff, Michael R. Nazem, Sarra Fiske, Amy 2011: Insomnia Symptoms, Nightmares, and Suicidal Ideation in a College Student Sample. Sleep 1 (34) Nevalainen, Vesa Nieminen, Auvo 2010: Opettajan psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita Prima. Opetushallitus. JOKERI Jokainen on erilainen oppija. Mielenterveysongelmat ja oppiminen. < Luettu Pauley, Perry M. Hesse, Colin 2009: The Effects of Social Support, Depression, and Stress on Drinking Behaviors in College Student Sample. Communication Studies 5 (60), No. 5, November-December, Robertson, Alan Venter, Chris Botha, Karel 2005: Narratives of depression. South African Journal of Psychology 2 (35) Roh, Myoung-Sun Jeo, Hong Jin Kim, Hana Han, Sung Koo Hahm, Bong-Jin 2010: The Prevalence and Impact of Depression Among Medical Students: A Nationwide Cross-Sectional Study in South Korea. Academic Medicine 8 (85) Rong, Ye Glozier, Nick Luscombe, Georgina M. Davenport, Tracey A. Huang, Yueqin Hickie, Ian B. 2011: Improving Knowledge and Attitudes towards Depression: a controlled trial among Chinese medical students. BMC Psychiatry 11: 36. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006: Opiskelijaterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.< =28707&name=DLFE-3574.pdf>. Luettu Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: Masto-hankkeen toimintaohjelma Masennuksen ehkäisyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke. < Luettu Suomen Mielenterveysseura. Miten autan oppilasta opettajan keinoin. < mielenterveysseura.fi/files/74/miten_autan_oppilasta.pdf>. Luettu Sümer, Seda Poyrazli, Senel Grahame, Kaminini 2008: Predictors of Depression and Anxiety Among Internal Students. Journal of Counseling & Development. Fall 2008 (86) Talvitie, Jyrki 2010: Opiskelu-uupumus, opiskeluinto, kuormituksesta palautuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Metropolia ammattikorkeakoulussa. Tutkimusraportti. Syyskuu
15 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009: Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen. Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. < pdfs/8c520a2b-6ed bc9b-8597c85121ee>. Luettu Ting, Laura 2011: Depressive symptoms in a sample of social work students and reasons preventing students from using mental health services: an exploratory study. Journal of Social Work Education 2 (47) Toivio, Timo Nordling, Esa 2009: Mielenterveyden psykologia. 1. painos. Helsinki: Edita. Toro, Josep Guerrero, Marta Sentis, Joan Castro, Josefina Puértolas, Carles 2009: Eating Disorder in Ballet Dancing Students: Problems and Risk Factors. European Eating Disorders Review 17, Tukiverkko.fi. Masennus < Luettu Unalan, Demet Celikten, Mustafa Mazicioglu, Mumtaz 2009: Depressive symptom profile of Turkish students experiencing back pain. Social Behavior and Personality 2 (37) Varhaiskuntoutuksen tukisäätiö. Toimimalla ylös mielialan ansasta. < integrum/masennus.html>. Luettu YTHS. Masentuneisuus, masennus, depressio. < terveystietopankki/142/masentuneisuus_masennus_depressio>. Luettu
16 Metropolia ammattikorkeakoulu Bulevardi 31 (PL 4000) Helsinki (00079 Metropolia) Vaihde: Puhelin Fax
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotOpiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa
Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Lisätiedot1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotOhjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio
Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotOppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen
Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
LisätiedotLÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU
LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotMielen hyvinvointia toisen asteen oppilaitoksiin
Mielen hyvinvointia toisen asteen oppilaitoksiin Projektipäällikkö Ulla Ruuskanen ja Projektisuunnittelija Elina Vuorinen Mielen hyvinvointi projekti Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsingin
LisätiedotLT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus
LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKohtaamisia opinpoluilla
Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotTutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen
LisätiedotOpiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen
Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus
LisätiedotKÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU
KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotKun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja
Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut
LisätiedotInnovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä
Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä
LisätiedotTerveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotKokeile ja kehitä -seminaari 7.11
Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11 Miten ohjaustilanteissa voidaan tunnistaa hyvinvoinnin ja opinnoissa onnistumisen yhteys? Arto Saloranta TOTEEMI TOIMIJUUS Itsesäätely Itseohjautuvuus Vastuunotto Päätöksentekokyky
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotArviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio
Arviointikysely 2015 Päivälukio - Arviointiraportti-Julkaisuversio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 165 137 93 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 219 176 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotYhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
LisätiedotOpiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009-2011
Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotSosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.
Sosiaalista pääomaa mittaavat kysymykset ammattikorkeakoulun olemassa olevaan opiskelijan hyvinvointimittariin liitettäväksi 7.4.2011 Päivi Vuokila-Oikkonen, TtT, tutkijayliopettaja & Sakari Kainulainen,
Lisätiedot