KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
|
|
- Matilda Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
2 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn (pienenevän hapettumiskyvyn) mukaan eli pelkistymispyrkymyksen M z+ ioni + ze M(s) atomi voimakkuuden mukaan. Kuvassa metallien jännitesarja epäjaloimmasta jaloimpaan. Sarjassa ennen vetyä olevat (epäjalot) metallit hapettuvat happoliuoksissa vapauttaen vetyä. Vedyn jälkeiset (jalot) metallit hapettuvat vain ns. hapettavilla hapoilla esim. typpihapolla. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
3 Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaali kertoo aineen kyvystä pelkistyä tai hapettua. Normaalipotentiaaliarvot löytyvät taulukkokirjasta. Taulukoidut arvot ovat kirjoitettu pelkistymisreaktioille, joten hapettumisreaktion potentiaaliarvo on pelkistymispotentiaalin vastaluku! Taulukon arvot on mitattu 25 C lämpötilassa, paine 101, 3 kpa ja liuenneiden aineiden konsentraatio 1 mol/dm 3. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
4 Normaalipotentiaalit Kokonaisreaktio saadaan, kun osareaktiot lasketaan yhteen. Jos osareaktioiden potentiaalien summa on negatiivinen, reaktiota ei tapahdu. Jos osareaktioiden potentiaalien summa on positiivinen, reaktio tapahtuu spontaanisti. Mitä suurempi pelkistymisreaktion potentiaali on, sitä helpommin aine pelkistyy. Ts. Fluori on paras hapetin ja litium paras pelkistin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
5 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
6 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
7 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
8 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
9 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
10 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
11 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
12 Galvaaninen kenno Daniellin parissa sinkki hapettuu, jolloin sinkkilevystä siirtyy sinkki-ioneja liuokseen Zn(s) Zn 2+ (aq) + 2 e. Vapautuvat elektronit kulkevat ulkoista johdinta pitkin kuparilevylle, jolloin kuparilevyn pinnalla liuoksessa olevat kupari-ionit pelkistyvät Cu 2+ (aq) + 2 e Cu(s). Parin toimiessa sinkki-ionien konsentraatio liuoksessa kasvaa ja kupari-ionien konsentraatio pienenee. Jotta varausten summa astioissa pysyisi samana, siirtyy suolasiltaa pitkin negatiivisia ioneja sinkkisulfaattiliuokseen ja positiivisia ioneja kuparisulfaattiliuokseen. Kennokaavio: Ks. Taululle Sähköparin laskennallinen lähdejännite on hapettuvan ja pelkistyvän aineen potentiaaliero. Esimerkiksi Daniellin parin lähdejännite on siis (0, 34 ( 0, 76))V = 1V. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
13 Elektrolyysi Elektrolyysi on sähkövirran aikaansaama ns. pakotettu hapettumis-pelkistymisreaktio Elektrolyytti on aine, jonka vesiliuos johtaa sähköä siinä olevien ionien ansiosta PANK muistisääntö: Positiivinen Anodi, Negatiivinen Katodi Anodilla hapettuu ja katodilla pelkistyy Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
14 Elektrolyysi Mikäli mahdollisia hapettujia/pelkistyjiä on enemmän kuin yksi, niin suuremman pelkistymispotentiaalin omaava aine pelkistyy ensin ja pienimmän pelkistymispotentiaalin omaava aine hapettuu ensin (hapettumis- ja pelkistymispyrkimys) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
15 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
16 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
17 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
18 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
19 Metalleja Rauta Tärkeä runsaasti käytetty metalli, koska: rautamalmit maankuoressa yleisiä valmistaminen helppoa ja halpaa monipuolinen raaka-aine Tavallisimmat raudan oksidimalmit: hematiitti Fe 2 O 3 magnetiitti Fe 3 O 4 Oksidit pelkistetään korkeassa lämpötilassa raudaksi: Fe 3 O 3 (s) + 3CO(g) 2Fe(l) + 3CO 2 (g) Saatu raakarauta sisältää hiiltä noin. 4%. Teräksessä hiiltä on alle 1,7%. Ruostumattomassa teräksessä n. 18% Cr ja 8% Ni. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
20 Metalleja Rauta Ominaisuuksia: pehmeä, hopeanvalkoinen, epäjalo metalli liukenee happoihin vetyä vapauttaen ruostuu helposti esiintyy hapetusluvuilla +II ja +III Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
21 Metalleja Kupari Yksi eniten käytettyjä metalleja. Tärkeimmät malmit: kuparikiisu CuFeS 2 Kuparihohde Cu 2 S Valmistus: suldimalmi pasustetaan ensin osittain oksidiksi, joka sitten pelkistyy Cu 2 S:n vaikutuksesta kupariksi: 2 Cu 2 S + 3 O 2 2 Cu 2 O + 2 SO 2 Cu 2 S + 2 Cu 2 O 6 Cu + SO 2 liekkisulatusmenetelmässä pasutus ja pelkistys tapahtuvat samassa uunissa. Saatavan kuparin puhtausaste on noin 99%. Raakakupari puhdistetaan elektrolyyttisesti. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
22 Metalleja Kupari Ominisuuksia: punertava, sitkeä, venyvä ja melko pehmeä hyvä lämmön- ja sähkönjohde kosteassa ilmassa pinnalle muodostuu vihertävä kerros, PATINA, (emäksinen kuparikarbonaatti Cu 2 (OH) 2 CO 3 ) Alumiini Kevyt, hopeanharmaa metalli luonossa yhdisteinä ilmassa pinnalle muodostuu suojaava oksidikerros kestää hyvin ilman ja veden vaikutusta Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
23 Metalleja Alumiini Pelkistää muita metalleja oksideista. Esim: 2 Al + Fe 2 O 3 Al 2 O Fe reagoi sekä happojen että emästen kanssa (amfoteerinen) kestää kuitenkin hapettavia happoja (esim HNO 3 ) oksidikerroksen ansiosta valmistetaan elektrolyyttisesti kryoliitin (Na 3 AlF 6 ) ja puhdistetun bauksiitin (Al 2 O 3 ) sulatteesta. Valmistaminen kallista käyttö: kevytmetalliseoksissa sähköjohtimet ja laitteet pakkausmateriaalina Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
24 Alkalimetallit Uloimmalla kuorella vain yksi elektroni. Esiintyvät luonnossa ioniyhdisteinä, hapetusluvulla +I. Ominaisuuksiltaan keskenään samankaltaisia: Natrium melko pehmeitä, keveitä metalleja sulamis- ja kiehumispisteet alhaisia voidaan tunnistaa liekkireaktiolla Hopeanvalkea, veitsellä leikattava, kiiltävä metalli. Tummuu nopeasti ilmassa natriumoksidiksi: Palaa natriumperoksidiksi: 4 Na(s) + O 2 (g) 2 Na 2 O(s) 2 Na(s) + O 2 (g) 2 Na 2 O 2 (s) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
25 Alkalimetallit Natrium erittäin voimakas pelkistin 2 Na(s) + H 2 O(l) 2 NaOH(aq) + H 2 (g) OH -ionit tekevät liuoksen emäksiseksi eli alkaliseksi valmistus elektrolyyttisesti välttämätön ravintoaine käytetään mm. teiden valaistuksessa Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
26 Alkalimetallit Natriumyhdisteitä natriumhydroksidi NaOH syövyttää, veteen hyvin liukeneva, hygroskooppinen ioniyhdiste (imee ilmasta vettä itseensä) teollisuuden peruskemikaali natriumvetykarbonaatti Na 2 HCO 3 (ruokasooda) käytetään mm. leivinjauheissa hajoaa kuumennettaessa 2 NaHCO 3 (s) Na 2 CO 3 (s) + CO 2 (g) + H 2 O(g) natriumkarbonaatti Na 2 CO 3 (sooda) reagoi happojen kanssa muodostaen hiilidioksidia NaCO 3 (s)hcl(aq) NaCl(aq) + H 2 O(l) + CO 2 (g) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
27 Maa-alkalimetallit uloimmalla kuorella kaksi elektronia esiintyvät luonnossa vain yhdisteinä M 2+ -ioneina hapetusluku yhdisteissä +II melko keveitä metalleja sulamis- ja kiehumispisteett korkeampia kuin alkalimetalleilla kovempia kuin alkalimetallit kaikki reagoivat veden kanssa muodostaen vetykaasua valmistus elektrolyyttisesti Magnesium magnesium esiintyy merivedessä hopean värinen kevyt metalli käytetään keveissä metalliseoksissa sekä hätä- ja ilotulitusraketeissa Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
28 Maa-alkalimetallit Kalsium puhtaana alkuaineena ei juurikaan merkitystä yhdisteet elottoman ja elollisen luonnon rakennusaineita kalsiumin reaktioita: Ca(s) + H 2 O(l) Ca(OH) 2 (aq) + H 2 (g) CaCO 3 hajoaa kuumennettaessa: CaCO 3 (s) CaO(s) + CO 2 (g) CaO=poltettu kalkki kalkin sammutus: CaO(s) + H 2 O(l) Ca(OH) 2 (aq) Ca(OH) 2 =sammutettu kalkki Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
29 Maa-alkalimetallit Kalsium kalsiumin reaktioita: muurilaasti: Ca(OH) 2 :n, hiekan ja veden seos, joka kovettuu ilman CO 2 :n vaikutuksesta Ca(OH) 2 + CO 2 CaCO 3 (s) + H 2 O(l) CaCO 3 reagoi hapon kanssa: CaCO 3 + H 2 SO 4 CaSO 4 + CO 2 + H 2 O Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
30 Polymeerit Polymeerit ovat pitkäketjuisia orgaanisia molekyylejä, joissa toistuvat samat rakenneyksiköt Muodostuvat monomeereistä (polymeerin pienin rakenneyksikkö) erilaisissa polymeroitumisreaktioissa Voidaan jaotella synteettisiin (valmistettu laboratoriossa) ja luonnon (elävän solun valmistama makromolekyyli) polymeereihin Jaottelu voidaan tehdä myös polymeerin valmistamiseen tai syntymiseen liittyvän reaktiotyypin mukaan Additiopolymeerit Kondensaatiopolymeerit Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
31 Polymeerit Polyadditio Jos monomeerit ovat tyydyttymättömiä (sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksia), ne saadaan liittymään toisiinsa polyadditiolla katalyytin vaikutuksesta Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
32 Polymeerit Polykondensaatio Kondensaatiopolymeerit syntyvät useita funktionaalisia ryhmiä sisältävien molekyylien liittyessä yhteen kondensaatioreaktiolla. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi diolit (sisältävät kaksi hydroksyyliryhmää), diamiinit (sisältävät kaksi aminoryhmää) ja dikarboksyylihapot (sisältävät kaksi karboksyyliryhmää) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24
Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
Lisätiedot2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta
2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä
LisätiedotMetallien ominaisuudet ja rakenne
Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
Lisätiedotb) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.
KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
LisätiedotSähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio
Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotWorkshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa
1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotTehtäviä sähkökemiasta
Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotKemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto
Kemian eriyttävä tunti Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari Johdanto Eriytettäväksi aiheeksi on valittu sähkökemiallinen pari, ja tunti on suunniteltu
Lisätiedot1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT
1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT Aine hapettuu, kun se luovuttaa elektroneja. Aine pelkistyy, kun se vastaan ottaa elektroneja. Hapettuva aine on pelkistin. Pelkistyvä aine on hapetin. Hapetusluku kertoo
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotKemian tentti 2017 / RATKAISUT
Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen
LisätiedotKurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit
Kurssin esittely 18. huhtikuuta 2013 11:34 Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Tiedonhakutehtävät kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti pois alta! Tiedonhakutehtävät saa palauttaa
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotHelsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:
1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotATOMIN JA IONIN KOKO
ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
Lisätiedot(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)
KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste
Lisätiedot2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol
KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat
Lisätiedot2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O
2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotJännittävät metallit Opettajan ohje
Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotSähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen
Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Taina Sirkiä Pro gradu -tutkielma 7/2015 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotTehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi
KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä
Lisätiedot9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotCHEM-A1250 Luento 3, klo Kemiallinen reaktio
CHEM-A1250 Luento 3, klo 12.30 Kemiallinen reaktio 18.1.2017 Eeva-Leena Rautama Kemiallinen reaktio: kaavat, stoikiometria, reaktioyhtälöt Atomimassa, atomin massa, atomin moolin massa? Atomimassa, dimensioton
LisätiedotPerunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila
Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotYhdisteiden nimeäminen
Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE
ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotKuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty
1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotMETALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA
METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotKE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26
KE03 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE03 Kevät 2016 1 / 26 Reaktioyhtälöt ja niiden tasapainottaminen Kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä reaktioyhtälöstä selviää:
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotKemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja
Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotVihreän kemian 12 pääperiaatetta:
Kemian opettajankoulutusyksikkö Helsingin yliopisto Vihreä laboratorio Opettajan ohje Topias Ikävalko, Oona Kiviluoto, Iines Kuosmanen ja Toni Silvennoinen Vihreä laboratorio KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion
LisätiedotReaktio 4 opettajan opas Tehtävien ratkaisut
1. painos Tekijät ja Kustannusosakeyhtiö Tammi ISBN 978-951-26-5610-3 Painopaikka: Edita Prima y, Helsinki 2007 2 pettajalle... 5 Tuntisuositus Työ Tenttisuunnitelma kurssin itsenäistä suorittamista varten...
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
Lisätiedot