KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KE04. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24"

Transkriptio

1 KE04 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

2 Metallien jännitesarja Metallien sähkökemiallinen jännitesarja on muodostettu metallien ja vedyn kasvavan pelkistymiskyvyn (pienenevän hapettumiskyvyn) mukaan eli pelkistymispyrkymyksen M z+ ioni + ze M(s) atomi voimakkuuden mukaan. Kuvassa metallien jännitesarja epäjaloimmasta jaloimpaan. Sarjassa ennen vetyä olevat (epäjalot) metallit hapettuvat happoliuoksissa vapauttaen vetyä. Vedyn jälkeiset (jalot) metallit hapettuvat vain ns. hapettavilla hapoilla esim. typpihapolla. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

3 Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaali kertoo aineen kyvystä pelkistyä tai hapettua. Normaalipotentiaaliarvot löytyvät taulukkokirjasta. Taulukoidut arvot ovat kirjoitettu pelkistymisreaktioille, joten hapettumisreaktion potentiaaliarvo on pelkistymispotentiaalin vastaluku! Taulukon arvot on mitattu 25 C lämpötilassa, paine 101, 3 kpa ja liuenneiden aineiden konsentraatio 1 mol/dm 3. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

4 Normaalipotentiaalit Kokonaisreaktio saadaan, kun osareaktiot lasketaan yhteen. Jos osareaktioiden potentiaalien summa on negatiivinen, reaktiota ei tapahdu. Jos osareaktioiden potentiaalien summa on positiivinen, reaktio tapahtuu spontaanisti. Mitä suurempi pelkistymisreaktion potentiaali on, sitä helpommin aine pelkistyy. Ts. Fluori on paras hapetin ja litium paras pelkistin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

5 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

6 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

7 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

8 Hapetuslukumenetelmä Katso säännöt hapetuslukujen määrittämiseksi sivulta 27. Hapettumis-pelkistymisreaktioiden keskeinen sääntö on, että luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrä täytyy olla sama. Koska siirtyvät elektronit ovat suoraan kytköksissä hapetuslukuihin, voidaan reaktioyhtälö tasapainottaa ns. hapetuslukumenetelmällä. Toimi näin: 1 Selvitä hapetuslukumuutosten avulla mikä (mitkä) pelkistyy ja mikä (mitkä) hapettuu 2 Tasapainota siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen, jolloin luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien määrät täsmäävät. 3 Lopuksi tasapainotetaan muiden atomien määrä. HUOMIOI, että vaiheen 2. jälkeen ei saa enää muuttaa hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimien suhdetta. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

9 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

10 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

11 Galvaaninen kenno Sähköparissa (Galvaanisessa kennossa) kemiallinen energia muuttuu sähköenergiaksi hapettumis-pelkistymisreaktion kautta. Daniellin parin rakenne 1 Sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen 2 Kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältävään liuokseen 3 Sauvat on yhdistetty ulkoisella johtimella 4 Astioiden välillä on suolasilta, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta myös ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

12 Galvaaninen kenno Daniellin parissa sinkki hapettuu, jolloin sinkkilevystä siirtyy sinkki-ioneja liuokseen Zn(s) Zn 2+ (aq) + 2 e. Vapautuvat elektronit kulkevat ulkoista johdinta pitkin kuparilevylle, jolloin kuparilevyn pinnalla liuoksessa olevat kupari-ionit pelkistyvät Cu 2+ (aq) + 2 e Cu(s). Parin toimiessa sinkki-ionien konsentraatio liuoksessa kasvaa ja kupari-ionien konsentraatio pienenee. Jotta varausten summa astioissa pysyisi samana, siirtyy suolasiltaa pitkin negatiivisia ioneja sinkkisulfaattiliuokseen ja positiivisia ioneja kuparisulfaattiliuokseen. Kennokaavio: Ks. Taululle Sähköparin laskennallinen lähdejännite on hapettuvan ja pelkistyvän aineen potentiaaliero. Esimerkiksi Daniellin parin lähdejännite on siis (0, 34 ( 0, 76))V = 1V. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

13 Elektrolyysi Elektrolyysi on sähkövirran aikaansaama ns. pakotettu hapettumis-pelkistymisreaktio Elektrolyytti on aine, jonka vesiliuos johtaa sähköä siinä olevien ionien ansiosta PANK muistisääntö: Positiivinen Anodi, Negatiivinen Katodi Anodilla hapettuu ja katodilla pelkistyy Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

14 Elektrolyysi Mikäli mahdollisia hapettujia/pelkistyjiä on enemmän kuin yksi, niin suuremman pelkistymispotentiaalin omaava aine pelkistyy ensin ja pienimmän pelkistymispotentiaalin omaava aine hapettuu ensin (hapettumis- ja pelkistymispyrkimys) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

15 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

16 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

17 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

18 Elektrolyysissä erottuvan aineen määrä Elektrolyysissä muodostuvan aineen määrä on suoraan verrannollinen reaktiossa tarvittavaan sähkövaraukseen Q: Q = Ir. Jos kennon läpi kulkevien elektronien ainemäärä on n(e ), niin niiden kuljettama sähkövaraus on Q = n(e )N A e, jossa N A = Avogadron vakio = 6, mol 1 ja e = elektronin ominaisvaraus = 1, As. Määritellään uusi vakio F, Faradayn vakio: F = e N A = As mol. Hapettuneiden ja pelkistyneiden aineiden ainemäärät voidaan näin ollen laskea kaavasta It = znf, missä z = elektrodireaktiossa siirtyvien elektronien stoikiometrinen kerroin. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

19 Metalleja Rauta Tärkeä runsaasti käytetty metalli, koska: rautamalmit maankuoressa yleisiä valmistaminen helppoa ja halpaa monipuolinen raaka-aine Tavallisimmat raudan oksidimalmit: hematiitti Fe 2 O 3 magnetiitti Fe 3 O 4 Oksidit pelkistetään korkeassa lämpötilassa raudaksi: Fe 3 O 3 (s) + 3CO(g) 2Fe(l) + 3CO 2 (g) Saatu raakarauta sisältää hiiltä noin. 4%. Teräksessä hiiltä on alle 1,7%. Ruostumattomassa teräksessä n. 18% Cr ja 8% Ni. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

20 Metalleja Rauta Ominaisuuksia: pehmeä, hopeanvalkoinen, epäjalo metalli liukenee happoihin vetyä vapauttaen ruostuu helposti esiintyy hapetusluvuilla +II ja +III Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

21 Metalleja Kupari Yksi eniten käytettyjä metalleja. Tärkeimmät malmit: kuparikiisu CuFeS 2 Kuparihohde Cu 2 S Valmistus: suldimalmi pasustetaan ensin osittain oksidiksi, joka sitten pelkistyy Cu 2 S:n vaikutuksesta kupariksi: 2 Cu 2 S + 3 O 2 2 Cu 2 O + 2 SO 2 Cu 2 S + 2 Cu 2 O 6 Cu + SO 2 liekkisulatusmenetelmässä pasutus ja pelkistys tapahtuvat samassa uunissa. Saatavan kuparin puhtausaste on noin 99%. Raakakupari puhdistetaan elektrolyyttisesti. Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

22 Metalleja Kupari Ominisuuksia: punertava, sitkeä, venyvä ja melko pehmeä hyvä lämmön- ja sähkönjohde kosteassa ilmassa pinnalle muodostuu vihertävä kerros, PATINA, (emäksinen kuparikarbonaatti Cu 2 (OH) 2 CO 3 ) Alumiini Kevyt, hopeanharmaa metalli luonossa yhdisteinä ilmassa pinnalle muodostuu suojaava oksidikerros kestää hyvin ilman ja veden vaikutusta Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

23 Metalleja Alumiini Pelkistää muita metalleja oksideista. Esim: 2 Al + Fe 2 O 3 Al 2 O Fe reagoi sekä happojen että emästen kanssa (amfoteerinen) kestää kuitenkin hapettavia happoja (esim HNO 3 ) oksidikerroksen ansiosta valmistetaan elektrolyyttisesti kryoliitin (Na 3 AlF 6 ) ja puhdistetun bauksiitin (Al 2 O 3 ) sulatteesta. Valmistaminen kallista käyttö: kevytmetalliseoksissa sähköjohtimet ja laitteet pakkausmateriaalina Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

24 Alkalimetallit Uloimmalla kuorella vain yksi elektroni. Esiintyvät luonnossa ioniyhdisteinä, hapetusluvulla +I. Ominaisuuksiltaan keskenään samankaltaisia: Natrium melko pehmeitä, keveitä metalleja sulamis- ja kiehumispisteet alhaisia voidaan tunnistaa liekkireaktiolla Hopeanvalkea, veitsellä leikattava, kiiltävä metalli. Tummuu nopeasti ilmassa natriumoksidiksi: Palaa natriumperoksidiksi: 4 Na(s) + O 2 (g) 2 Na 2 O(s) 2 Na(s) + O 2 (g) 2 Na 2 O 2 (s) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

25 Alkalimetallit Natrium erittäin voimakas pelkistin 2 Na(s) + H 2 O(l) 2 NaOH(aq) + H 2 (g) OH -ionit tekevät liuoksen emäksiseksi eli alkaliseksi valmistus elektrolyyttisesti välttämätön ravintoaine käytetään mm. teiden valaistuksessa Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

26 Alkalimetallit Natriumyhdisteitä natriumhydroksidi NaOH syövyttää, veteen hyvin liukeneva, hygroskooppinen ioniyhdiste (imee ilmasta vettä itseensä) teollisuuden peruskemikaali natriumvetykarbonaatti Na 2 HCO 3 (ruokasooda) käytetään mm. leivinjauheissa hajoaa kuumennettaessa 2 NaHCO 3 (s) Na 2 CO 3 (s) + CO 2 (g) + H 2 O(g) natriumkarbonaatti Na 2 CO 3 (sooda) reagoi happojen kanssa muodostaen hiilidioksidia NaCO 3 (s)hcl(aq) NaCl(aq) + H 2 O(l) + CO 2 (g) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

27 Maa-alkalimetallit uloimmalla kuorella kaksi elektronia esiintyvät luonnossa vain yhdisteinä M 2+ -ioneina hapetusluku yhdisteissä +II melko keveitä metalleja sulamis- ja kiehumispisteett korkeampia kuin alkalimetalleilla kovempia kuin alkalimetallit kaikki reagoivat veden kanssa muodostaen vetykaasua valmistus elektrolyyttisesti Magnesium magnesium esiintyy merivedessä hopean värinen kevyt metalli käytetään keveissä metalliseoksissa sekä hätä- ja ilotulitusraketeissa Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

28 Maa-alkalimetallit Kalsium puhtaana alkuaineena ei juurikaan merkitystä yhdisteet elottoman ja elollisen luonnon rakennusaineita kalsiumin reaktioita: Ca(s) + H 2 O(l) Ca(OH) 2 (aq) + H 2 (g) CaCO 3 hajoaa kuumennettaessa: CaCO 3 (s) CaO(s) + CO 2 (g) CaO=poltettu kalkki kalkin sammutus: CaO(s) + H 2 O(l) Ca(OH) 2 (aq) Ca(OH) 2 =sammutettu kalkki Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

29 Maa-alkalimetallit Kalsium kalsiumin reaktioita: muurilaasti: Ca(OH) 2 :n, hiekan ja veden seos, joka kovettuu ilman CO 2 :n vaikutuksesta Ca(OH) 2 + CO 2 CaCO 3 (s) + H 2 O(l) CaCO 3 reagoi hapon kanssa: CaCO 3 + H 2 SO 4 CaSO 4 + CO 2 + H 2 O Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

30 Polymeerit Polymeerit ovat pitkäketjuisia orgaanisia molekyylejä, joissa toistuvat samat rakenneyksiköt Muodostuvat monomeereistä (polymeerin pienin rakenneyksikkö) erilaisissa polymeroitumisreaktioissa Voidaan jaotella synteettisiin (valmistettu laboratoriossa) ja luonnon (elävän solun valmistama makromolekyyli) polymeereihin Jaottelu voidaan tehdä myös polymeerin valmistamiseen tai syntymiseen liittyvän reaktiotyypin mukaan Additiopolymeerit Kondensaatiopolymeerit Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

31 Polymeerit Polyadditio Jos monomeerit ovat tyydyttymättömiä (sisältävät kaksois- tai kolmoissidoksia), ne saadaan liittymään toisiinsa polyadditiolla katalyytin vaikutuksesta Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

32 Polymeerit Polykondensaatio Kondensaatiopolymeerit syntyvät useita funktionaalisia ryhmiä sisältävien molekyylien liittyessä yhteen kondensaatioreaktiolla. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi diolit (sisältävät kaksi hydroksyyliryhmää), diamiinit (sisältävät kaksi aminoryhmää) ja dikarboksyylihapot (sisältävät kaksi karboksyyliryhmää) Tuomas Hentunen KE04 Kevät / 24

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali

Sähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Faradayn laki Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Hapetin ja pelkistin 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi

Lisätiedot

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio

Sähkökemiaa. Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Sähkökemiaa Hapettuminen Jännitesarja Elektrolyysi Korroosio Hapettuminen ja pelkistyminen 1. Määritelmät 2. Hapetusluku Sähkökemiaa 1. Sähköpari 2. Metallien jännitesarja 3. Elektrolyysi ja sen sovelluksia

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Osio 1. Laskutehtävät

Osio 1. Laskutehtävät Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Tehtäviä sähkökemiasta

Tehtäviä sähkökemiasta Tehtäviä sähkökemiasta 1. Millainen on sähkökemiallinen jännitesarja? Mitä sen avulla voidaan kuvata? Jännitesarjalla kuvataan metallien taipumusta muodostaa kemiallisia yhdisteitä. Metallit on järjestetty

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

Kemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto

Kemian eriyttävä tunti. Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari. Johdanto Kemian eriyttävä tunti Tekijät Riina Karppinen, Klaus Mäki-Petäys ja Kirsi Söderberg Aihe: sähkökemiallinen pari Johdanto Eriytettäväksi aiheeksi on valittu sähkökemiallinen pari, ja tunti on suunniteltu

Lisätiedot

1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT

1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT 1. HAPETUS- JA PELKISTYSREAKTIOT Aine hapettuu, kun se luovuttaa elektroneja. Aine pelkistyy, kun se vastaan ottaa elektroneja. Hapettuva aine on pelkistin. Pelkistyvä aine on hapetin. Hapetusluku kertoo

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Kurssin esittely 18. huhtikuuta 2013 11:34 Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Tiedonhakutehtävät kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti pois alta! Tiedonhakutehtävät saa palauttaa

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät: 1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

ATOMIN JA IONIN KOKO

ATOMIN JA IONIN KOKO ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10 Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Lukion kemiakilpailu

Lukion kemiakilpailu MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Jännittävät metallit Opettajan ohje

Jännittävät metallit Opettajan ohje Jännittävät metallit Opettajan ohje Koonnut Oili Kemppainen Tämän työn tarkoituksena on opettaa sähkökemiaa. Työn tiimellyksessä kerrataan metallien ominaisuudet, tutustutaan hapettumiseen ja pelkistymiseen

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen

Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Sähköparin oppimista tukeva tietokonesimulaatio kemian lukioopetukseen Taina Sirkiä Pro gradu -tutkielma 7/2015 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.

Kertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele. Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ 9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

CHEM-A1250 Luento 3, klo Kemiallinen reaktio

CHEM-A1250 Luento 3, klo Kemiallinen reaktio CHEM-A1250 Luento 3, klo 12.30 Kemiallinen reaktio 18.1.2017 Eeva-Leena Rautama Kemiallinen reaktio: kaavat, stoikiometria, reaktioyhtälöt Atomimassa, atomin massa, atomin moolin massa? Atomimassa, dimensioton

Lisätiedot

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila

Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Perunapellosta virtaa! Jenna Salmijärvi ja Maija Torttila Johdanto Kuva 1: Pokepallo Olet lähtenyt pelaamaan Pokèmon Go peliä. Päädyit keskelle perunapeltoa etsimään pokemoneja. Eteesi ilmestyi Snorlax!

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE Palautetaan mieleen jaksollinen järjestelmä ja mitä siitä saa- Kertausta daan irti. H RYHMÄT OVAT SARAKKEITA Mitä sarakkeen numero kertoo? JAKSOT OVAT RIVEJÄ Mitä

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

KE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26

KE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26 KE03 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE03 Kevät 2016 1 / 26 Reaktioyhtälöt ja niiden tasapainottaminen Kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä reaktioyhtälöstä selviää:

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 13.12.2016 MAOLtaulukot (versio 2001/2013/2014) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

Vihreän kemian 12 pääperiaatetta:

Vihreän kemian 12 pääperiaatetta: Kemian opettajankoulutusyksikkö Helsingin yliopisto Vihreä laboratorio Opettajan ohje Topias Ikävalko, Oona Kiviluoto, Iines Kuosmanen ja Toni Silvennoinen Vihreä laboratorio KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion

Lisätiedot

Reaktio 4 opettajan opas Tehtävien ratkaisut

Reaktio 4 opettajan opas Tehtävien ratkaisut 1. painos Tekijät ja Kustannusosakeyhtiö Tammi ISBN 978-951-26-5610-3 Painopaikka: Edita Prima y, Helsinki 2007 2 pettajalle... 5 Tuntisuositus Työ Tenttisuunnitelma kurssin itsenäistä suorittamista varten...

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs

Lisätiedot