Tietoa kuntalais- ja valtuustoaloitteista

Transkriptio

1 ARTIKKELI: Tietoa kuntalais- ja valtuustoaloitteista Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Kuntaliitto on selvittänyt kuntalais- ja valtuustoaloitteiden yleisyyttä maamme kaikkien kuntien hallintojohtajille vuosina 2010, 2012 ja 2014 suunnatuilla sähköisillä kyselyillä. Tässä julkaisussa tarkastellaan paitsi kuntalais- ja valtuustoaloitteiden yleisyyttä myös niiden aihealueita, käsittelyaikoja ja tiedottamista. Päätulokset Kunnissa tehtiin keskimäärin kahdeksan kuntalaisaloitetta vuonna Aloitteiden määrä on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2008 alkaen. Niitä kuntia, jossa ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta yhden vuoden aikana, on noin viidennes. Osuus on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2009 lähtien. Harvemmassa kuin joka viidennessä kunnassa on tehty vuosina kuntalaisaloitteita, joiden tekijöinä on ollut vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Joka kolmannelle kyselyyn vastanneelle kunnalle on oman ilmoituksensa mukaan jätetty yksi tai useampi epävirallisempi kuntalaisadressi esimerkiksi adressit.com keräyksen kautta. Kuntalaisaloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja. Peräti kahdeksan kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta on nimennyt se kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon. Kuntalaisaloitteiden arvioitu keskimääräinen käsittelyaika on vajaa kuusi kuukautta. Vaihtelut ovat kuitenkin suuria ja riippuvat etenkin kuntalaisaloitteen sisällöstä. Useammassa kuin kahdessa kolmesta kyselyyn vastanneesta kunnasta tiedotetaan aloitteen käsittelyvaiheista kuntalaiselle. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä kunnasta vie tehdyt aloitteita tiedoksi valtuustolle ja/tai hallitukselle. Kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet (59%) on ottanut käyttöön Kuntalaisaloite.fi palvelun ja kymmenesosalla (11%) on suunnitteilla sen käyttöön ottaminen. Kuntalaisaloitteet kuntalaisten osallistumiskeinona Taustaa Kuntalain sisältämän kuntalaisten aloiteoikeussäännöksen avulla kunnan asukkaille turvataan oikeus tehdä kunnalleen aloitteita sen toimintaan liittyvissä asioissa. Kuntalaisten aloiteoikeudella on takanaan pitkä historia, sillä siitä säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kunnallislaissa. Silloista kuntalakia valmistellut Kunnallishallintokomitea (1973) piti asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien painottamista itseisarvona, vaikka aloiteoikeuden konkreettista hyötyä pidettiin sinänsä vähäisenä suhteessa asioiden valmistelun työmäärään. Vuoden 1995 kuntalakiin ei tehty varsinaisia aloiteoikeuteen liittyviä muutoksia. Viranomaisten velvoitteet sen sijaan lisääntyivät jonkin verran. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena, ja sitä on jopa aikanaan kutsuttu Euroopan komission Alueiden komitean luettelossa eurooppalaisista paikallisista hallinnon innovaatiosta suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa keskusteltiin ja valmisteltiin aloiteoikeuden sisällyttämisestä kuntalakiin pitkään. Ruotsalaiset kunnat ovatkin voineet ottaa aloiteoikeuden käyttöön vasta vuodesta 2002 lähtien. Norjassa aloiteoikeutta koskeva kuntalain pykälä tuli voimaan heinäkuussa 2003 eli puolitoista vuotta Ruotsin jälkeen. Tanskan kuntalaki ei sen sijaan edelleenkään sisällä kuntalaisten aloiteoikeutta. Siellä kuntalaiset voivat tehdä aloitteita valtuuston jäsenten kautta. Norjan kuntalain mukaan kuntalaiset voivat kaikissa kunnissa tehdä kuntalaisaloitteita samalla tavoin kuin Suomessakin. Ruotsissa sitä vastoin kunnanvaltuusto voi itse päättää ottaako käyttöön kuntalaisaloitteen. 1

2 Tietoa kuntalaisaloitteista ja niiden määrällisestä kehityksestä Kunnissa tehty vuosittain keskimäärin kahdeksan kuntalaisaloitetta nähtävillä ei merkittävää määrällistä muutosta Vuonna 2013 kunnissa tehtiin keskimäärin 8 kuntalaisaloitetta. Kuntalaisaloitteiden määrä kunnissa on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2008 alkaen. Vuosina 2011 ja 2012 tehtiin keskimäärin lähes 9 aloitetta kuntaa kohti, mikä on korkein arvo yhdeksän vuoden ajanjaksolla ,8 7,2 7,3 8,6 8,4 8,3 8,7 8,7 8, * Kuvio 1. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrä keskimäärin vuosina (%, N= ). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 sekä aloitekysely *Vuoden 2011 tieto perustuu kaikkiaan 242 kunnan vastauksiin, kun yhdistettyinä v ja 2014 kyselyjen kuntavastaukset. Kuntalaisaloitteita tehdään sitä yleisemmin mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Pienimmissä alle 5000 asukkaiden kunnissa on vuonna 2013 tehty keskimäärin kaksi aloitetta per kunta, ja suurimmissa yli asukkaiden kaupungeissa peräti keskimäärin 65 aloitetta kuntaa kohti. On huomattava, että kuntalaisaloitteiden määrän vaihtelu on suurta paitsi eri kokoluokkien välillä myös eri kokoluokkien sisällä. Esimerkiksi asukkaan kokoluokan kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrä on vuonna 2013 vaihdellut nollasta 31 aloitteeseen. Taulukko 1. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät erikokoisissa kunnissa keskimäärin vuonna 2013 (aloitteiden lkm keskimäärin sekä vaihteluvälit, N=195) Kuntakokoluokka Aloitteiden lkm vaihteluväli N= 2013 keskimäärin min - max alle 5000 as 1, as 4, as 6, as 12, as 17, yli as 64, Vastanneet kunnat yht. 8, Lähes joka viidennessä kunnassa ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta yhden vuoden aikana. Tämä osuus on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2009 lähtien. Kahdeksassa kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta on tehty yhden vuoden aikana vähintään yksi kuntalaisaloite. Niiden kuntien osuus, joissa tehty yhden vuoden aikana yli 10 kuntalaisaloitetta, oli vuonna 2013 kaikkiaan 22 prosenttia. Näiden kuntien osuus on kasvanut erityisesti vuoden 2010 jälkeen. 2

3 ei yhtään: 19% yli 50 kpl: 2% kpl: 7% kpl: 13% 1-5 kpl: 50% 6-10 kpl: 9% Kuvio 2. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrä vuonna (% vastanneista kunnista, N=194) Lähteet: Kuntaliiton aloitekysely 2014 Pienistä kunnista tulleita kommentteja: I den lilla kommunen med 480 invånare går initiativen smidigt och behändigt antingen direkt till ledande tjänstemän eller kommunens förtroendevalda. Pienessä kunnassa kuntalaiset soittavat suoraan esim. kunnanjohtajalle tai sihteerille, tai jollekin osastopäällikölle, ja asiat etenevät sitä kautta. Pienessä kunnassa aloitteita ei tule, koska kuntalaiset ottavat suoraan yhteyttä asioissa joko luottamushenkilöihin tai viranhaltijoihin. Regelrätta invånarinitiativ har inte inlämnats, men nog feedback och förslag. Kuntalaisaloitteen määrittelyyn liittyviä kommentteja: Aloitteen määrittelyssä on usein tulkintavaikeuksia aloitteen määritelmä ei ole läheskään yksiselitteinen ihmiset saattavat käsittää aloitteeksi ehdotuksen, palautteen ja jopa anomuksen. Laissa pitäisi olla selkeämpi määrittely siitä, mikä on kuntalaisaloite. Raja aloitteen ja muun kyselyn, kommentin, ehdotuksen välillä ei selkeä. Aloitteen ja palautteen raja on häilyvä. Espoossa on erillinen sähköinen palautejärjestelmä. Aloitteiden kirjaamiskäytännöt ovat olleet vaihtelevat, joten em. lukumäärätiedot tai tiedot aihealueista eivät ole luotettavia. Kuntalaisaloitteet, joissa aloitteen tekijöinä vähintään 2 prosenttia äänioikeutetuista Alle viidenneksessä kunnista tehty niin sanottuja kahden prosentin kuntalaisaloitteita Nykyisen kuntalakimme (365/1995) kuntalaisten aloiteoikeutta pykälän toisessa pykälässä todetaan seuraavaa: Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kyselyyn vastanneista kunnista harvemmassa kuin joka viidennessä (16%) on tehty vuosina sellainen tai sellaisia kuntalaisaloitteita, joiden tekijöinä on ollut vähintään kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Prosentuaalisesti niitä tehty eniten asukkaan kunnissa (33%), vähiten yli asukkaan kaupungeissa. Kahdessa kolmesta tapauksesta kyse on yhdestä aloitteesta. Tehtyjen aloitteiden määrä ei ole lineaarisessa yhteydessä kunnan kokoon. Kyselyssä ei kysytty mistä asioista kyseessä olevia aloitteita on tehty. Oletettavaa on kuitenkin että ne koskevat vastaavia asioita kuin epävirallisemmat kuntalaisadressit tai ne aihepiirit mistä ylipäätäänkin kuntalaisaloitteita tehdään. 3

4 Taulukko 2. Niiden kuntalaisaloitteiden yleisyys, joissa aloitteen tekijöinä ollut vähintään 2% kunnan äänioikeutetuista asukkaista. Tarkasteluajankohtana vuodet Kuntakokoluokka, kuntien N= joissa tehty lkm, joissa tehty alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht Kunnalle jätetyt epävirallisemmat kuntalaisadressit ja vetoomukset Joka kolmannelle kunnalle jätetty myös epävirallisempia kuntalaisadresseja tai vetoomuksia Kaikkiaan joka kolmannelle (34%) kyselyyn vastanneelle kunnalle on oman ilmoituksensa mukaan jätetty yksi tai useampi epävirallisempi kuntalaisadressi esimerkiksi adressit.com keräyksen kautta. Epävirallisia kuntalaisadresseja jätetään sitä yleisemmin mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Alle 5000 asukkaan kunnista niitä on jätetty vain alle viidenneksessä (16%), yli asukkaan kunnista yli puolessa, ja suurimmissa yli asukkaan kaupungeista valtaosassa (89%). Kyselyyn vastanneista kunnista 56 oli avovastauksella tarkentanut millaisia aiheita kuntalaisadressit tai vastaavat ovat koskeneet. Niistä valtaosa koskee kunnallisia palveluja, lähes puolet kouluasioita: kouluverkkoa, koulun lakkauttamista tai korjauksia. 56 kuntaa on tarkentanut jätettyjen adressien tai vastaajien lukumäärää. Kuntien ilmoitusten mukaan niitä on tehty tarkasteltujen kolmen vuoden aikana keskimäärin neljä. Lukumäärä vaihtelee yhdestä 48:aan. Lähes puolessa kuntia on jätetty yksi adressi, ja 80 prosentissa maksimissaan kolme adressia. Viidessä vastanneessa kunnassa adresseja on jätetty vähintään 10 kappaletta, eniten Kuopiossa, peräti 48 kappaletta. Taulukko 3. Kunnalle vuosina jätetyt epävirallisemmat kuntalaisadressit tai vastaavat. Kuntakokoluokka, kuntien lkm, N= joille jätetty joille jätetty alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht Esimerkkejä epävirallisista adresseista: o Orivedellä jätettiin vuonna 2012 keskuskoulun remontin aloittamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 151 henkilöä. o Raumalla kansalaisadressi rantasaunojen säilyttämisestä kuntalaisten vapaassa käytössä keräsi 1480 nimeä vuonna o Tohmajärvellä on jätetty kuntalaisadressi koskien valtatien linjausta kuntataajaman kohdalla. o Kouvolan oman ilmoituksen mukaan kunnassa on tehty 9 vetoomusta vuonna 2011, 8 vetoomusta vuonna 2012 ja 9 vuonna Kuntalaisadresseja on jätetty 3 kpl vuonna

5 Esimerkkejä Adressit.com sivuston kunnalle kohdistetuista adresseista tai vetoomuksista syyskuussa 2014 mm.: (poiminta tehty ) Kunta Adressi/aloite/vetoomus luontipvm allekirjoittajien lkm Vihti Vihdin kyläkouluja ei saa lakkauttaa! Juva Vetoomus Vuorenmaan kyläkoulun puolesta! Mikkeli Kitin leikkipuiston toiminnan pitää jatkua Siuntio Siuntion motocrosstoiminnan jatkamisen puolesta Merikarvia Merikarvia - tuulivoimalavapaa kunta! Merikarvia Merikarvia - tuulivoimalat kauemmas kylistä! Joensuu Pärnävaaran urheilukeskuksen puolesta Orivesi Adressi Hirsilän koulun säilyttämisen puolesta Lappeenranta Lauritsalaan rakennettavan alakoulun liikuntasalin puolesta Orivesi Rovastinkankaan koulu säilytettävä kuusivuotisena Karkkila Vetoomus Pyhäjärven vanhan kunnantalon säilyttämisen puolesta Rovaniemi Pelastetaan Syväsenvaaran koulu! Oulu Oulun katuvalot takaisin päälle Kokkola Ei louhosta Linnusperään - Nej till stenkross i Linnusperä Raisio Ei autopesulaa asuinaluelle Kalajoki Hiesulan tilan taistelu tuulivoimaa vastaan Lohja Lohjan kulttuuripaja pelastaa henkiä! Kauhajoki Uusi koulu Aronkylään! Kuopio Adressi Crosstraining puiston perustamiseksi Kuopioon Helsinki Karhupuiston lippakioskin puolesta Vantaa Hidasteet Ollaksentielle Ylästöön Siuntio Siuntio- epäsäännöllinen hoito epäsäännölliseksi Espoo Haukilahden rannan metsä- ja kallioaluetta ei saa muuttaa asuinalueeksi Espoo Toppelundinpuiston asemakaavamuutos PW kannanotto Helsinki Vetoomus Palmian säilyttämisen puolesta Tampere Nekalan kirjasto säilytettävä Espoo Toppelundinpuistoa Haukilahdessa ei saa rakentaa Lahti Harjun Koulu säilytettävä Nurmijärvi Päiväkoti- ja luokkatilat rakennettava Nukarille Vaasa Kuninkaan miehet Kaarlenkentälle! Espoo Adressi Galleria Espoonsillan toiminnan jatkamiseksi Loimaa Alastaron hoito-osaston säilyttäminen Teuva LLKY_lääkärit Riihimäki Riihimäki-lisä säilytettävä Eniten allekirjoituksia keränneet, jollekin tietylle kunnalle kohdistetut adressit adressit.com sivustolla: Oulu Oulun tulee luopua Kallioparkista allekirjoitusta. Helsinki Auroran päivystys säilytettävä! allekirjoitusta. Turku Turun Eläinhoitolaa ei saa lopettaa! allekirjoitusta. Espoo Opetustoimeen suunnitelluista säästötoimista Espoossa luovuttava allekirjoitusta. Kuntalaisaloitteiden aihealueet Kuntalaisaloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja. Peräti kahdeksan kymmenestä kaikista kyselyyn vastanneista kunnista on nimennyt se kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon. Tarkasteltaessa niitä kuntia, joissa on tehty ko. vuonna vähintään yksi aloite, nousee teknisten palvelujen osuus vielä suuremmaksi. Toiseksi yleisin hallinnonala on sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Noin puolessa vastanneita kuntia kuntalaisaloitteet kuuluvat kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon. Kolmanneksi ja neljänneksi yleisimpiä hallinnonaloja kuntalaisaloitteissa ovat sosiaalitoimi sekä hallinto ja päätöksenteko. 5

6 Eniten kuntalaisaloitteiden yleisyys on kasvanut teknisten palvelujen kohdalla, lähes 20 prosenttiyksikköä vuodesta Terveydenhuolto edustaa hallinnonalaa, joka harvimmin mainitaan kolmen yleisimmän kuntalaisaloitteiden hallinnonalana. Samalla se on ainut hallinnonala, jonka yleisyys kolmen yleisimmän joukossa on laskenut vuodesta Taulukko 4. Kuntalaisaloitteiden yleisimmät aihealueet / hallinnonalat kunnissa Niiden kuntien osuus, jotka nimenneet ko. hallinnonalan kuntalaisaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon* sekä vertailua vuoden 2011 vastaaviin tuloksiin. (% vastanneista, N= 197) Lähteet: Kuntaliiton aloitekysely 2014, hallintojohtajakysely Kunnat, jotka nimenneet kyseisen hallinnonalan kolmen yleisimmän joukkoon Hallinnonala Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat Kunnat, joissa tehty väh. yksi aloite N 2013 Tekniset palvelut Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Sosiaalitoimi Hallinto ja päätöksenteko Koulutuspalvelut Terveydenhuolto Jokin muu Vastanneet kunnat yht *Tarkka kysymysmuotoilu: Mihin hallinnonalaan tehdyt kuntalaisaloitteet pääasiassa kuuluvat? Valitkaa kolme yleisintä. Tekniset palvelut Sivistys, kulttuuri ja vapaa-aika Hallinto ja päätöksenteko Sosiaalitoimi Koulutuspalvelut Terveydenhuolto Jokin muu Kuvio x. Kuntalaisaloitteiden yleisimmät aihealueet / hallinnonalat kunnissa vuosina 2011 ja Niiden kuntien %-osuudet, jotka nimenneet ko. hallinnonalan kuntalaisaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon*. Kunnat, joissa on tehty vähintään yksi aloite ko. tarkasteluvuosina. (n=159) 6

7 Kuntalaisaloitteiden käsittelyajat Kuntalaisaloitteiden käsittely kestää keskimäärin 6 kuukautta vaihtelut kuitenkin suuria Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuntalaisaloitteisiin kuluvaa keskimääräistä käsittelyaikaa kuukausina. Mikäli käsittelyaikaa koskeva arvio oli annettu jollain aikavälillä, esim. 1-2 kuukautta, on käsittelyajaksi merkitty keskiarvo ilmoitetusta aikavälistä. Kuntalaisaloitteiden arvioitu keskimääräinen käsittelyaika on vajaa kuusi kuukautta. Eri kuntakokoluokissa keskimääräinen käsittelyaika on vähimmillään asukkaan kunnissa, 4,6 kuukautta ja enimmillään alle 5000 asukkaan kunnissa, keskimäärin 6,1 kuukautta. Käsittelyaikojen vaihtelut ovat kuitenkin suuria kuntakokoluokkien sisällä. Käsittelyaikojen vaihtelut selittyvät monesti etenkin kuntalaisaloitteen sisällöstä, kuten ilmenee kuntien antamista kommenteista. Taulukko 5. Kuntalaisaloitteiden käsittelyajat kunnissa vuonna 2013 kuntakokoluokittain tarkasteltuna. Keskimääräiset käsittelyajat kuukausina niissä kunnissa, joissa tehty kuntalaisaloitteita v (N=165) Kuntakokoluokka käsittelyaika kuukausina keskimäärin vaihteluväli min - max alle 5000 as. 6, as. 5, as. 5, as. 5,1 1, as. 4,6 1, yli as. 5, Vastanneet kunnat yht. 5, N= Käsittelyaikaan liittyviä kommentteja: Kokkola: Aloitteet pyritään käsittelemään niin nopeasti, ettei ole tarvetta tiedottaa käsittelyajasta erikseen. Naantali: Pääosaan kuntalaisaloitteista vastataan muutaman päivän sisällä, muutamien aloitteiden käsittely kestää pidempään. Oulu: olemme laatineet uuden sisäisen ohjeen kuntalaisaloitteiden käsittelyyn. Sen mukaan aloitteet tulee käsitellä kahdessa kuukaudessa vireillesaattamisesta. Aikatavoite on osoittautunut haasteelliseksi, mutta jos niillä saamme käsittelyaikoja lyhennettyä aiemmasta käsittelyajasta, on menty eteenpäin. Kaskinen: Usein aloitteet ovat sellaisia, että niiden käsittely joudutaan siirtämään budjetin käsittelyn yhteyteen, koska ne vaativat määrärahapäätöksiä. Kittilä: Käsittelyajat vaihtelee muutamasta päivästä yli vuoteen. Riippuu mm. lausuntotarpeesta esim. tiealoitteissa. Vimpeli: Kunnanhallitus ottaa aloitteen käsittelyyn mahdollisimman pian ja antaa ne lautakunnille / viranhaltijoille / työryhmille valmisteltavaksi. Kannus: Kuntalaisaloitteista valtion teihin liittyvät asiat ovat ns. ikuisuusasioita. Ja niitähän aloitteet etupäässä ovat. Kunta voi vain tehdä esityksiä edelleen, mutta harvoin ne tuottavat tulosta. Kajaani: Kuntalaisaloitteisiin vastataan heti tai parissa viikossa. Espoo: Kirjaamo lähettää kahden arkipäivän kuluessa aloitteen asianumeron sekä tiedon toimialasta, jota aloite koskee. Asian etenemistä voi tiedustella asianumeron avulla kirjaamosta. ---Palautteisiin pyritään vastaamaan viiden työpäivän kuluessa. Kyselyn kautta esiin tulleita kuntalaisten osallistumiseen liittyviä hyviä käytäntöjä Sastamala: Kaupunginhallitus on päättänyt, että asukkaiden (myös kesäasukkaiden ja kiinteistönomistajien) hyvät, toteutettavat aloitteet voidaan palkita eurolla. Päätöksenteko vuosittain jälkikäteen. Nastola: Kunnassa on käytössä Idearumpu-niminen järjestelmä, jonne voi jättää ideoita ja aloitteita. Sinne tulleet asiat käsitellään idearyhmässä kerran kuussa. Espoo: Espoossa on erillinen sähköinen palautejärjestelmä, johon tulee palautteita huomattavasti enemmän. Palautteisiin pyritään vastaamaan viiden työpäivän kuluessa. Oulu: Olemme laatineet uuden sisäisen ohjeen kuntalaisaloitteiden käsittelyyn. Sen mukaan aloitteet tulee käsitellä kahdessa kuukaudessa vireille saattamisesta.. 7

8 Aloitteen käsittelyvaiheista tiedottaminen kuntalaiselle Yli kahdessa kolmesta kunnasta tiedotetaan aloitteen tekijälle käsittelyvaiheista Kuntalain (365/1995, 28 ) mukaan kuntalaisaloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Käytännöt kunnissa kuitenkin vaihtelevat. Useammassa kuin kahdessa kolmesta kyselyyn vastanneesta kunnasta tiedotetaan aloitteen käsittelyvaiheista kuntalaiselle. Tiedottamisen yleisyys ei riipu kuntakoosta. Enemmistössä kunkin kokoluokan kuntia tiedotetaan kuntalaiselle aloitteen käsittelystä jollakin tavalla. Päätöspöytäkirjaotteen toimittaminen aloitteen tekijälle näyttäisi kuntien antamien vastausten perusteella olevan ylivoimaisesti yleisin tapa. Aloitteen käsittelyvaiheen aikainen tiedottaminen (ilmoitus aloitteen vastaanottamisesta, valmistelevasta tahosta, arvioidusta käsittelyajasta, lisätietojen antajasta ja muusta käsittelyn etenemiseen liittyvistä vaiheista) ei näytä olevan yleinen käytäntö kunnissa. Monissa kunnissa näyttäisi olevan aloitteiden käsittelyprosessi selkeästi määriteltynä. Kunnat tiedottavat aloitteen käsittelystä tai päätöksestä yleensä henkilökohtaisesti joko postitse tai sähköpostitse. Joissakin kunnissa tiedotetaan lähinnä nettisivujen tai ilmoitustaulun kautta. Taulukko 6. Tietoa aloitteen käsittelyvaiheista kuntalaiselle tiedottamisen yleisyydestä vuonna Kuntakokoluokittainen tarkastelu. (% myönteisesti vastanneita kuntia, N=181) Kuntakokoluokka Kunnat, joissa N= tiedotetaan, % alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht *16 kuntaa jättänyt vastaamatta kysymykseen Kuntalaisaloitteiden käsittelyvaiheista kuntalaisille tiedottamiseen liittyviä kommentteja: Alavus: Aloitteen vastaanottoviesti, valmistelija ja diaarinumero. Espoo: Viimeistään kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta asian valmistelija ilmoittaa aloitteen arvioidun käsittelyajan ja keneltä aloitteen käsittelystä voi saada lisätietoja. Ilomantsi: Saapumisilmoitus, kenelle menee valmisteluun, päätös. Joensuu: Ei tiedoteta käsittelyvaiheista, annetaan vain lopullinen päätös. Kannus: Asiasta riippuen kirje, sähköposti, puhelin (tieto aloitteen vastaanotosta ja valmisteluun lähettämisestä, arvio käsittelystä, päätökset eri käsittelyvaiheista). Kauniainen: Aloitteen tekijälle ilmoitetaan asian etenemisestä, arvioidusta käsittelyajasta ja keneltä lisätietoja voi tiedustella sekä luonnollisesti ne toimenpiteet, joihin aloitteen johdosta on ryhdytty. Kempele: Mikäli aloite edellyttää pitempää valmistelua, niin aloitteen tekijälle ilmoitetaan mikä toimielin ja milloin asia mahdollisesti ratkaistaan, kirjeitse tai sähköpostilla. Kittilä: Käsittelyvaihe, lopullinen ratkaisu. Kontiolahti: Kirje aloitteen tekijälle aloitteen vastaanottamisesta, arvioidusta käsittelyajasta ja lisätietojen antajasta. Lahti: Ilmoitus kenelle lähetetty vastattavaksi. Lieksa: Vastaanottokuittaus ja tulevat toimenpiteet pääsääntöisesti sähköpostilla. Loviisa: Kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä arvio käsittelyajasta sekä tiedot lisätietojen antajasta. Nurmijärvi: Asian käsittelyvaiheista lähetetään tieto sähköpostitse. Orivesi: Käsittelyvaiheista lähetetään toimielimen ote tai muu tieto asian käsittelyn etenemisestä. Porvoo: Vastaanottovaihe ja tieto siitä, minne lähetetty valmisteltavaksi sekä tietenkin vastauksen antaminen Rauma: Viimeistään kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta tieto arvioidusta käsittelyajasta. Vastaus aloitteeseen, kun aloite tullut loppuun käsitellyksi. Rovaniemi: ---kirjallisesti lähettäjälle lähetetään tieto: vastaanotettu, diaarinumero ja kenelle siirretty valmisteluun. Savukoski: Annetaan väliaikatieto. Suomussalmi: Kirjeellä tai sähköpostilla 2 viikon kuluessa aloitteen saapumisesta 8

9 Vaasa: Ilmoitetaan 2 viikon kuluessa aloitteen jättämisestä kuka on aloitteen valmistelija ja mikä on arvioitu käsittelyaika. Jos aloitteentekijä tekee aloitteen sähköisen järjestelmämme kautta, niin hän voi seurata eri käsittelyvaiheita jatkuvasti. Vihti: Aloitteen saapumisesta ilmoitetaan kuntalaiselle, mikä yksikkö vastaa asian valmistelusta ja keneltä voi kysyä asiasta lisätietoja. Jos valmistelu vaatii pitemmän ajan, valmistelun vaatimista toimenpiteistä ilmoitetaan aloitteentekijälle ja häntä informoidaan käsittelyn edetessä tarpeen mukaan. Toimielimet/viranhaltijat antavat selvityksen aloitteiden käsittelystä kunnanhallitukselle, joka antaa luettelon valtuuston päätettävissä asioissa tehdyistä aloitteista valtuustolle. Tästä käsittelystä tiedotetaan aloitteen tekijöitä. Kuntalaisaloitteista tiedottaminen valtuustolle tai hallituksille Alle viidenneksessä kunnista kuntalaisaloitteita ei anneta valtuustolle tai hallitukselle tiedoksi Kuntalain (365/1995, 28 ) mukaan valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Yleisin tapa kunnissa on, että kuntalaisaloitteet annetaan tiedoksi vuosittain sekä valtuustolle että hallitukselle. Näin toimitaan lähes puolessa (48%) vastanneista kunnista. Kolmannes (33%) vastanneista vie vain valtuustolle ja 4% vain hallitukselle. Tämä on yleisintä toisaalta pienimmissä alle 5000 asukkaan kunnissa ja toisaalta suurimmissa yli asukkaan kaupungeissa. Molemmissa kuntaryhmissä yli puolessa toimitaan näin. Vastanneista kunnista 16 prosentissa ei viedä tehtyjä aloitteita tiedoksi niin valtuustolle kuin hallituksellekaan. Tämä on yleisintä asukkaan kunnissa, mutta keskimääräistä yleisempää myös asukkaan kunnissa. Kuntien antamien vastausten perusteella tämä voi ainakin osittain johtua siitä, että harvat aloitteet kuuluvat valtuuston toimivaltaan ja viedään siten ennemmin muihin toimielimiin tiedoksi. Taulukko 7. Kysymyksen Annetaanko kuntalaisaloitteet vuosittain valtuustolle tai hallitukselle tiedoksi? vastausjakaumat eri kokoluokan kunnissa. (% vastanneista kunnista, N=189) Kuntakokoluokka ei valtuustolle eikä hallitukselle vain valtuustolle vain hallitukselle sekä valtuustolle että hallitukselle alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht N= Kuntalaisaloitteista tiedottamiseen liittyviä kommentteja: Vimpeli: Kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kauhajoki: Valtuustolle viedään kuntalaisaloitteet yksitellen jos ne kuuluvat valtuuston toimivaltaan. Kotka: Valtaosa kuntalaisaloitteista ei kuulu valtuuston toimivaltaan. Ovat luonteeltaan täysin teknisiä, esimerkiksi ehdotuksia liikennemerkeiksi. Lieto: Kuntalaisaloitteet tulevat usein eri hallinnonaloille suoraan, missä ne käsitellään. Mikäli aloite vaatii hallituksen tai valtuuston käsittelyä, niin se käsitellään heti, hyväksytään toimenpiteet ja todetaan aloite loppuun käsitellyksi, eikä ns. vuosi-ilmoituksessa. Lieksa: Yllä todettu käsittely koskee keskushallinnolle tulleita ja hallituksen tai valtuuston käsittelyyn kuuluvia aloitteita. Joitakin yksittäisiä aloitteita voi olla eri palvelukeskuksissa ja lautakuntakäsittelyissä, mutta usein nekin tulevat vähintään hallitukselle tiedoksi. Espoo: Kuntalaisaloitteet viedään vuosittain tiedoksi sille toimielimelle, jonka toimivaltaan aloitteet kuuluvat. Heinola: Kuntalaisaloitteet annetaan vuosittain tiedoksi valtuustolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Sodankylä: Valtuustolle annetaan tiedoksi ne kuntalaisaloitteet, jotka kuuluvat valtuuston toimivaltaan, muutoin ao. lautakunnalle. 9

10 Ristijärvi: Aloitteet käsitellään jollain tasolla, yleensä kunnanhallituksessa. Inari: Kuntalaisaloitteet hyvin harvoin johtavat toimenpiteisiin. Muhos: Yleensä esitetty aloite etenee jonkin asian käsittelyn yhteydessä eikä aloitetta käsitellä omana asiakohtanaan. Vain selkeät aloitteet (sis. tekijän yhteystiedot, perustelut, kehitysehdotuksen tms.) käsitellään omana asiakohtanaan. Kunnan nettisivustot ja kuntalaisaloitteet Kolmanneksella vastanneista kunnista tietoa kuntalaisaloitteista nettisivustollaan Aloitekyselyssä tiedusteltiin onko kunnan nettisivustolta löydettävissä tietoa kunnalle tehdyistä kuntalaisaloitteista. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista antoi myönteisen vastauksen. Tilanne vaihtelee erikokoisissa kunnissa erityisesti kahden suurimman kokoluokan kunnissa. Suurimmissa yli asukkaan kaupungeista 44 prosentilta löytyy oman ilmoituksen mukaan tietoa kuntalaisaloitteista netistä, kun taas asukkaan kunnista vain runsaalta viidennekseltä (22%). Kyselyyn vastanneista kunnista 44 ilmoitti linkin tai vähintäänkin tiedon mistä kohtaa kunnan kotisivulta kuntalaisaloitteita koskevaa tietoa on saatavissa. alle 5000 as as as as as. 22 yli as. 44 Vastanneet kunnat yht Kuvio x. Ne kunnat, joiden nettisivustolta löytyy tietoa kunnalle tehdyistä kuntalaisaloitteista vuoden 2014 kyselyn mukaan. Kuntakokoluokittainen tarkastelu (%, N=188). Esimerkkejä kuntalaisaloitteita koskevista kuntien nettisivustoista: Kauniainen: > Osallistu ja vaikuta > Tee kuntalaisaloite > Jätetyt kuntalaisaloitteet Naantali: > Osallistu ja vaikuta > Kuntalaisaloite > Tehdyt kuntalaisaloitteet Paimio: > Päätöksenteko > Aloitteet Porvoo: > Asioi ja vaikuta > Tee aloite Siuntio: > Hallinto ja päätöksenteko > Osallistu ja vaikuta > Kuntalaisaloite > Saapuneet kuntalaisaloitteet / Kuntalaisaloitteisiin annetut vastaukset Suomussalmi: > Kuntalainen > Aloite > Tehdyt aloitteet ja käsittely Tuusula: > Päätöksenteko > Aloitteet Kuntalaisaloite.fi palvelun yleisyys kunnissa 2014 Kuudella kymmenestä kunnasta kuntalaisaloite.fi palvelu käytössä, joka kymmenennellä suunnitteilla Kuntalaisaloite.fi -palvelu on oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä verkkopalvelu, joka avattiin kuntalaisten ja kuntien käyttöön syyskuussa Se kehitettiin osana Osallistumisympäristö-hanketta, joka kuuluu valtiovarainministeriön koordinoimaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe). Oikeusministeriön mukaan palvelun otti heti alkuvaiheessa käyttöön 128 kuntaa (tiedote ). 10

11 Taulukko 10. Tietoa Kuntalaisaloite.fi -palvelun käyttöön oton yleisyydestä kunnissa keväällä/alkusyksyllä Kuntakokoluokittainen tarkastelu (vastausten %-jakaumat, N=193) Kuntakokoluokka ei suunnitteilla kyllä N= alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht Kaikista kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet (59%) on ottanut käyttöön Kuntalaisaloite.fi palvelun ja kymmenesosalla (11%) on suunnitteilla sen käyttöönotto. Vajaalla kolmanneksella (30%) aloitepalvelua ei ole otettu käyttöön eikä sen käyttöönotto ole myöskään suunnitteilla. Aloitepalvelun käyttöönotto on selvästi yleisintä yli asukkaan kunnissa. Myös muissakin kokoluokissa alle 5000 asukkaan kuntia lukuun ottamatta on yli puolet ottanut aloitepalvelun käyttöön. Lähes puolet kyselyyn vastanneista alle 5000 asukkaan kunnista on ainakin toistaiseksi jättänyt ottamatta käyttöön Kuntalaisaloite.fi palvelun. Tyypillisimmin nämä kunnat ovat sellaisia, joissa tehdään vain vähän tai ei lainkaan kuntalaisaloitteita (53 % niistä, joissa ei tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta ja 31% niistä joissa tehty yhdestä viiteen aloitetta vuonna 2013). Kuntalaisaloite.fi -palveluun liittyviä kommentteja: Enontekiö: Kuntalaisaloite.fi-palvelu otettu käyttöön vuoden 2013 lopussa. Rovaniemi: Tulevat joko sähköisesti kuntalaisaloite.fi -palvelun ja kirjallisesti lähettäjälle lähetetään tieto: vastaanotettu, diaarinumero ja kenelle siirretty valmisteluun. Keuruu: Olemme uudistaneet kotisivumme helmikuussa 2014, joten parannusta on luvassa myös kuntalaisaloitteista tiedottamiseen. Kemiönsaari: Vi införde en elektronisk blankett för invånarinitiativ år 2012 och började först efter det föra bok över dem. Maaninka: Kunnan kotisivujen kautta voi myös tehdä kuntalaisaloitteen. Jyväskylä: Kuntalaisaloite.fi sivustolle pitäisi saada vastaukset näkyviin. Kajaani: Kaupungin kotisivujen kautta on mahdollista tehdä kuntalaisaloitteita (palautejärjestelmä) ja kotisivuilta on linkki kuntalaisaloite.fi sivustolle. Hämeenlinna: Osa tulee kirjeinä, viesteinä, kysymyksinä, joihin annetaan lautakuntakäsittelyn jälkeen vastaus.- Tampere: Kuntalaisaloite.fi palvelussa on vireillä aloitteita, joiden tavoite on päästä valtuustokäsittelyyn. Pielavesi: Kunnan nettisivuilta löytyy ohje kuntalaisaloitteista. Lapua: ---Kunta on vasta ottanut käyttöön kuntalaisaloite.fi palvelun. Raisio: Kuntalaisaloitteesta ja mahdollisuudesta antaa palautetta kerrotaan nettisivuillamme ---- Heinävesi: Nettisivuillamme on oma kuntalaisaloite-linkki, johon kuntalaiset voivat jättää aloitteitaan. Muhos: Kuntalaisaloite.fi palvelun kautta tulleet aloitteet näkyvät kotisivuillamme. Omien kotisivujen kautta tulleet aloitteet eivät. Orivesi: Kuntalaisaloite.fi palvelu on juuri testausta vaille valmis otettavaksi käyttöön. 11

12 Valtuustoaloitteet vuosina Nykyisessä kuntalaissa (365/1995) ei ole suoraa säännöstä valtuutetun tai muun luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Sen katsotaan olevan olemassa ilman nimenomaista sääntelyä. Kuntalaissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset 15 :ssä säädettyyn valtuuston työjärjestykseen. Valtuuston työjärjestys voi sisältää myös valtuustoaloitteiden seurantaa koskevia määräyksiä. Voimassa olevaa kuntalakia valmisteltaessa oli esillä ajatus lähetekeskustelusta, joka voitaisiin käydä valtuutetun tekemästä aloitteesta valtuustossa ennen asian varsinaista käsittelyä. Valtuusto voisi näin lähetekeskustelussa ohjeistaa asian jatkovalmistelua. Myös mahdollisesta lähetekeskustelusta määrätään työjärjestyksessä. Kunnissa on tehty nykyisen valtuustokauden ensimmäisenä vuonna 2013 keskimäärin 12 valtuustoaloitetta. Määrä on hieman pienempi kuin kuntavaalivuonna 2012, mutta suurempi kuin tarkasteluajanjakson ensimmäisinä vuosina ,4 12,4 13,0 11,8 12,3 10,4 10,2 9,3 8, * Kuvio x. Kunnissa tehtyjen valtuustoaloitteiden määrä keskimäärin vuosina (%, N= ). Lähteet: Kuntaliiton hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 sekä aloitekysely 2014 Kuntalaisaloitteiden tapaan myös valtuustoaloitteita tehdään sitä yleisemmin mitä suuremmasta kunnasta on kyse. Pienimmissä alle 5000 asukkaan kunnissa tehtiin vuonna 2013 keskimäärin kolme aloitetta ja suurimmissa yli asukkaan kaupungeissa peräti 52. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria niin kuntakokoluokkien välillä kuin niiden sisälläkin. Tehtyjen valtuustoaloitteiden määrä on suurimmillaan 183. Toisaalta joka kymmenennessä kyselyyn vastanneista kunnista ei vuonna 2013 tehty yhtäkään valtuustoaloitetta. Taulukko 11. Kunnissa tehtyjen valtuustoaloitteiden määrät erikokoisissa kunnissa keskimäärin vuonna 2013 (aloitteiden lkm keskimäärin sekä vaihteluvälit, N=194) Kuntakokoluokka Aloitteiden lkm 2013 keskimäärin vaihteluväli min - max alle 5000 as as as as as yli as Vastanneet kunnat yht. 12, N= 12

13 Ei yhtään: 10% yli 50 kpl: 3% kpl: 13% 1-5 kpl: 30% kpl: 27% 6-10 kpl: 17% Kuvio x. Kunnissa tehtyjen valtuustoaloitteiden määrä vuonna (N=195) Lähde: Kuntaliiton aloitekysely 2014 Kuntien kommentteja: Uusi valtuustokausi lisää hieman aloitteiden määrää (uudet valtuutetut) Valtuustokauden vaihtumisen jälkeen aloitteiden määrä on kasvanut. Joskus asia olisi selvitettävissä myös helpommin ja nopeammin kuin jättämällä valtuustoaloite esim. kysymällä asiaa kunnan hallinnosta. Valtuustoaloitteet pyritään tekemään ryhmäaloitteina, mikä on vähentänyt aloitteiden määrää lähes puolella. Aloitteiden merkitys on kärsinyt inflaation. Tehdään liian herkästi. Valtuustoaloitteiden aihealueet Valtuustoaloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja Valtuustoaloitteet koskevat kuntalaisaloitteiden tapaan useimmiten teknisiä palveluja. Useammassa kuin kahdeksassa kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta, jossa oli vuonna 2013 tehty vähintään yksi valtuustoaloite, tekniset palvelut olivat kolmen yleisimmän aihealueen joukossa. Noin puolessa kunnista valtuustoaloitteet koskivat yleisesti myös hallintoa ja päätöksentekoa sekä sivistys-, kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja. Sitä vastoin esimerkiksi koulutuspalveluja koskevat valtuustoaloitteet olivat kolmen yleisimmän joukossa harvemmassa kuin joka viidennessä kunnassa. Tekniset palvelut 82 Hallinto ja päätöksenteko Sivistys, kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaalitoimi 42 Terveydenhuolto 31 Koulutuspalvelut 18 Jokin muu Kuvio x. Valtuustoaloitteiden yleisimmät aihealueet / hallinnonalat kunnissa 2013*. 13

14 Niiden kuntien osuus, jotka nimenneet ko. hallinnonalan valtuustoaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon*. (% vastanneista, joilla tehty vähintään yksi aloite, N= 176) *Tarkka kysymysmuotoilu: Mihin hallinnonalaan tehdyt valtuustoaloitteet pääasiassa kuuluvat? Valitkaa kolme yleisintä. Kuntien kommentteja: Valtuustoaloitteet koskevat yhteiskunnallisia asioita mm. velkajärjestelyä, vanhusten hyvinvointia, edesmenneiden merkkihenkilöiden tai tapahtumien muiston kunnioittamista tms. Valtuustoaloitteet ovat niin monitahoisia, että niiden luokittelu on vaikeaa. Valtuustoaloitteista tiedottaminen valtuustolle tai hallituksille Vastaavasti kuin kuntalaisaloitteiden kohdalla kunnissa annetaan yleisimmin valtuustoaloitteet vuosittain tiedoksi sekä valtuustolle että hallitukselle. Näin toimitaan 57 prosentissa kyselyyn vastanneita kuntia. Neljässä kymmenestä kunnasta valtuustoaloitteet annetaan tiedoksi vain valtuustolle. Yhdessäkään kyselyyn vastanneista kunnista ei ole käytäntönä antaa valtuustoaloitteita tiedoksi vuosittain ainoastaan hallitukselle. Tiedottamistapa näyttäisi kyselyvastausten perusteella puuttuvan vain muutamasta kunnasta. Taulukko 14. Kysymyksen Annetaanko valtuustoaloitteet vuosittain valtuustolle tai hallitukselle tiedoksi? vastausjakaumat eri kokoluokan kunnissa. (% vastanneista kunnista, N=193) Kuntakokoluokka ei valtuustolle eikä hallitukselle vain valtuustolle sekä valtuustolle että hallitukselle vain hallitukselle N= alle 5000 as as as as as yli as % kaikista vastanneista kunnista 2% (N=4) 41% 57% Kuntien kommentteja valtuustoaloitteista tiedottamisesta: Valtuustoaloitteet viedään yksitellen valtuustolle, ei enää kerran vuodessa. Valtuustoaloitteet kirjataan valtuuston pöytäkirjaan kokonaisuudessaan. Seuraavaksi käsittelee hallitus, joka lähettää ne so. lautakunnan käsittelyyn. Seuraavaksi ne tulevat taas hallitukseen ja valtuustoon, jossa aloite todetaan loppuun käsitellyiksi ja hyväksytään toimenpiteet. Vain keskeneräiset valtuustoaloitteet viedään ns. vuosi-ilmoituksessa valtuustolle tiedoksi 2 kertaa vuodessa. Valtuutetut nostavat asioita muuten esille kuin valtuustoaloitteen kautta. Jos aloitteita tulee, annetaan tiedoksi hallitukselle ja valtuustolle. Valtuustoaloitteet, jotka on vähintään 12 valtuutettua allekirjoittanut, käsitellään aina valtuustossa. Käsittely on nähtävissä netissä valtuuston esityslistoissa ja pöytäkirjoissa. Valtuuston työjärjestyksen mukaisesti luettelo niistä valtuustoaloitteista, joita kv ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole käsitellyt, viedään kv:n tiedoksi vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Kunnan nettisivusto ja valtuustoaloitteet Taulukko 15. Kysymyksen Löytyykö kunnan nettisivustolta tietoa tehdyistä valtuustoaloitteista? vastausjakaumat eri kokoluokan kunnissa. Myönteisen vastauksen antaneet kunnat (%, N=191) Kuntakokoluokka kyllä N= alle 5000 as / as / as / as / as. 56 5/9 yli as. 56 5/9 Vastanneet kunnat yht. 41 % (N=79)

15 Valtuustoaloitteisiin liittyviä muita kommentteja: - Valtuustoaloitteet on niin ikään tärkeä kanava valtuutetulle, mutta prosessi on raskas meillä on joskus korostettu sitä, että valtuustoaloitteiden pitäisi olla tarkemmin mietittyjä. - Valtuustoaloitteiden käsittelyprosessin tarkoituksenmukaisuudesta ja sen kehittämisestä keskustellaan tällä hetkellä monissa kunnissa. Olisi hienoa, jos kehittämistyön tueksi olisi saatavissa koottua tietoa myös eri kuntien käsittelymenettelyistä. - Valtuustoaloitteiden merkitystä valtuutetun työvälineenä ei ole ymmärretty. Aloitteilla tehdään politiikkaa ja otetaan kunniaa itselle jo menossa olevista asioista. - Valtuustoaloitteet johtavat useammin toimenpiteisiin kuin kuntalaisaloitteet. Lisätietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista: > Palvelualueet > Demokratia ja osallisuus > Kuntalaisten osallistuminen > Kuntalaisaloite. Oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu. Pekola-Sjöblom Marianne (2013): Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat. Teoksessa Piipponen S-L, Pekola-Sjöblom M: Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 252. Suomen Kuntaliitto. (Luku 4) Pekola-Sjöblom Marianne (2013): Kunnanvaltuustojen ja hallitusten kokoukset ja kokouksia täydentävät erilaiset toiminta- ja työskentelytavat. Teoksessa Piipponen S-L, Pekola-Sjöblom M: Kuntademokratian ja johtamisen tila valtuustokaudella Acta nro 252. Suomen Kuntaliitto. (Luku 7) Pekola-Sjöblom Marianne (2014): Kuntalaiset ja osallistuminen. Teoksessa Kuntalaiset ja kunnat muutoksessa. Paras- ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 31. Acta nro 256. Suomen Kuntaliitto. (Luku 6) Kuntaliiton tiedote : Kuntalaisaloitteessa potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi. Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana. Kuntaliitto maaliskuu Pekola-Sjöblom & Piipponen. (diat, pdf-muodossa osoitteessa iden%20osallistumiskanavana.pdf 15

16 LIITTEET Liitetaulukko 1. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät vuosina (N-2013=194) Lähteet: Kuntaliiton hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 sekä Kuntaliiton aloitekysely 2014 Aloitteiden määrä 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 0 kpl kpl kpl kpl kpl yli 50 kpl Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Vastanneiden kuntien määrä Liitetaulukko 2. Kunnissa tehtyjen valtuustoaloitteiden määrät vuosina (N-2013=194) Lähteet: Kuntaliiton hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 sekä Kuntaliiton aloitekysely 2014 Aloitteiden määrä 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 0 kpl kpl kpl kpl kpl yli 50 kpl Yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100% Vastanneiden kuntien määrä Liitetaulukko 3. Väittämän Valtuustoaloitteet häiritsevät tehokasta valtuustotyöskentelyä kanssa samaa mieltä olleet johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt ARTTU-tutkimuskunnissa vuonna (% vastanneista, N=1434) Lähde: ARTTU-päättäjäkysely 2010 Kuntakokoluokka Johtavat viranhaltijat Hallituksen jäsenet Valtuutetut Ltkjäsenet Kaikki N= alle 5000 as as as as as yli as Kaikki N=

17 Liitetaulukko x. Kuntalaisaloitteet ja valtuustoaloitteet vuosina 2011, 2012 ja Lähde: Kuntaliiton aloitekysely 2014 täydennettynä Kuntaliiton vuoden 2012 hallintojohtajakyselyn 2011 koskevien vastausten osalta. Kuntalaisaloitteet: Valtuustoaloitteet: Kunta Akaa Alavieska Alavus Asikkala Askola Brändö Enonkoski Enontekiö Espoo Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hanko Harjavalta Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Iisalmi Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Isojoki Isokyrö Jalasjärvi

18 Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juupajoki Juva Jyväskylä Jämsä Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Keuruu Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Kontiolahti Koski Tl Kotka Kouvola Kruunupyy Kuhmo Kumlinge Kuopio Kurikka Kustavi Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua

19 Lavia Lemi Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loppi Loviisa Lumijoki Luoto Luvia Maalahti Maaninka Maarianhamina Marttila Masku Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos Muonio Mustasaari Myrskylä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersöre Pello Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Pomarkku Pori Porvoo Posio Pudasjärvi

20 Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Rusko Rääkkylä Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä

21 Ulvila Urjala Utsjoki Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Vårdö Vöyri Ylivieska Ähtäri