SISÄLLYS. päätöksen muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 843 Asetus Huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Valtioneuvoston päätös suojametsistä Valtioneuvoston päätös suojametsistä (Saamenkielinen käännös) Valtioneuvoston päätös työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Oikeusministeriön päätös suojaosuuden määristä palkan ulosmittauksessa Maa- ja metsätalousministeriön päätös mallasohran tuotantotuen maksamiselle satovuodelta 1998/99 asetettavista laatuvaatimuksista N:o 843 Asetus Huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan Huoltovarmuuskeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen (1391/1992) 5, sellaisena kuin se on asetuksessa 1180/1995, seuraavasti: 5 Edellä 3 :n 3 kohdassa tarkoitettuja asioita käsitellessään johtokunta voi toimia supistetussa kokoonpanossa, johon kuuluvat johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, Huoltovarmuuskeskuksen ylijohtaja ja neljä valtioneuvoston määräämää muuta johtokunnan jäsentä. Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä marraskuuta Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki

2 2276 N:o 844 Valtioneuvoston päätös suojametsistä Annettu Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun metsälain (1093/1996) 12 :n 1 momentin nojalla: 1 Suojametsäalueen rajaus Suojametsäalueen muodostavat Lapin läänissä Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa sijaitsevat alueet, joiden rajat on käyty ja merkitty maastoon 13 päivänä joulukuuta 1979 kiinteistörekisteriin merkityssä maanmittaustoimituksessa n:o Metsätalous suojametsissä Suojametsäalueella metsää tulee hoitaa ja käyttää erityistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta metsärajan alenemista. 3 Metsän uudistaminen Metsän uudistaminen suojametsäalueella voi perustua luontaiseen uudistamiseen, kylvöön, istutukseen tai niiden yhdistelmään. Tavoitteena on käyttää luontaista uudistamista aina, kun siihen on metsälain (1093/1996) 5 :n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset. Kylväen tai istuttaen tapahtuvassa metsän uudistamisessa tulee välttää laajoja yhtenäisiä uudistusalueita. 4 Hakkuu- ja uudistamissuunnitelma Metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitetun hakkuu- ja uudistamissuunnitelman tulee sisältää metsäasetuksen (1200/1996) 9 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Lisäksi suunnitelman tulee sisältää tiedot leimikon puuston tilavuudesta ennen hakkuuta ja sen jälkeen. Metsäkeskus voi 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi vaatia hakkuuseen ja metsän uudistamiseen liittyviä muita tietoja metsän uudistamisen turvaamiseksi, jos paikalliset olosuhteet niin vaativat. 5 Uudistumisen seuranta Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on seurata suojametsäalueen metsien sekä Lapin ja Oulun läänien korkeiden alueiden uudistumista. Metsäkeskus, jonka toimialueella suojametsään kuuluva uudistamisalue sijaitsee, on velvollinen avustamaan Metsäntutkimuslaitosta seurannan toteuttamisessa. Metsäntutkimuslaitoksen on toimitettava selvitys metsien uudistumisen tuloksesta metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle ja metsäkeskukselle kymmenen vuoden välein. Ensimmäinen selvitys tulee toimittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2001.

3 N:o Jos Metsäntutkimuslaitos ennen 2 momentissa tarkoitetun kymmenvuotiskauden päättymistä havaitsee uudistumisen olevan vaarantumassa, sen on ilmoitettava asiasta metsätalousasioissa toimivaltaiselle ministeriölle ja asianomaiselle metsäkeskukselle ja tehtävä tilanteen korjaamiseksi tarvittava ehdotus. 6 Voimaantulo Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sen johdosta, että päätöksen voimaantuloa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä, päätöstä on hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n 2 momentin nojalla noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 7 Muutoksenhaku Tästä päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen niin kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusosoitus liitteenä. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Metsäneuvos Jouko Paloniemi

4 2278 N:o 844 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivä on seitsemäs päivä siitä päivästä, jolloin kuulutus tämän päätöksen nähtävilläpitämisestä on pantu asianomaisen kunnan ilmoitustaululle. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ílmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä valtioneuvoston istunnon pöytäkirjanote, johon sisältyy jäljennös valtioneuvoston päätöksestä selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja muut asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valtioneuvoston istunnon pöytäkirjanote on tilattavissa valtioneuvoston kansliasta, postiosoite PL 275, Helsinki. Puh ja Pöytäkirjanotteesta peritään lunastusmaksu. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello

5 N:o Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 1000 markkaa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, Helsinki käyntiosoite Unioninkatu 16, Helsinki puhelinvaihde (09) telekopio (09)

6 2280 Liite Saamenkielinen käännös Nr 844 Stáhtaráπi mearrádus suodjevuvddiid birra Addojuvvon Helssegis skábmamánu 12. beaivve 1998 Stáhtaráππi lea Eana- ja meahccedoalloministeriija árvalusa vuoπul mearridan juovlamánu 12. beaivve 1996 addojuvvon vuovdelága (1093/1996) 12 :a 1 momeantta vuoπul: 1 Suodjevuovdeguovllu rájiid mearrideapmi Suodjevuovdeguvlui gullet Lappi leanas Eanodaga ja Ohcejoga gielddat ollásit ja Anára, Gihttela, Kolari, Muonio, Salla, Savukoski ja Soaπegili gielddain dat guovllut, maid rájit leat gevvojuvvon ja merkejuvvon meahccái juovlamánu 13. beaivve 1979 gittaopmodatregistarii merkejuvvon eanamihtidandoaimmahusas nr Vuovdedoallu suodjevuovddis Suodjevuovdeguovllus vuovddi galgá dikªut ja geavahit erenoam᪠várrugasat ja nu, ahte ordarádji ii njieja vuollelebbui doaibmabijuid geaωil. 3 Vuovddi oπasmahttin Vuovddi oπasmahttima vuoππun suodjevuovdeguovllus sáhttá leat vuvddiid lunddolaª oπasmuvvan, oπasmahttin siepmaniid gilvimiin dahje vesáid ceaggumiin dahje máinnaªuvvon vugiid sáhttá maiddái geavahit ovttas vuovddi oπasmahttimis. Ulbmilin lea geavahit lunddolaª oπasmahttima álo, go dat lea vuovdelága (1093/ 1996) 5 :a 2 momeantta mielde vejolaª. Siepmaniid gilvimiin dahje vesáid ceaggumiin dáhpáhuvvi vuovddi oπasmahttimis galgá viggat dasa, ahte eai oπasmahttojuvvo hávil menddo viiddis oktilaª guovllut. 4 uohppan- ja oπasmahttinplána Vuovdelága 12 :a 2 momeanttas oaivvilduvvon uohppan- ja oπasmahttinplánas galget leat mielde vuovdeásahusa (1200/1996) 9 :a 1 ja 2 momeanttas oaivvilduvvon dieπut. Dasa lassin plánas galget leat dieπut uohppanláhkai merkejuvvon vuovdebihtá muoraid geasus ovdal uohppama ja dan ma á. Vuovdeguovdd᪠sáhttá 1 momeanttas oaivvilduvvon dieπuid lassin gáibidit uohppamii ja vuovddi oπasmahttimii guoski eará dieπuid vuovddi oπasmahttima dorvvasteami várás, jos báikkálaª dilálaªvuoπat dan gáibidit. 5 Oπasmahttima uovvun Vuovdedutkanlágádusa bargun lea uovvut suodjevuovdeguovllu vuvddiid ja Lappi ja Oulu leana alla sajiid oπasmahttima. Vuovdeguovddáª, man doaibmaguovllus suodjevuovdái gulli oπasmahttinguovlu lea, lea geatnegahttojuvvon leat veahkkin Vuovdedutkanlágádusas uovvuma ollaªuhttimis. Vuovdedutkanlágádus galgá doaimmahit ilgehusa vuvddiid oπasmahttima bohtosis vuovdedoallo᪪iin doaibmaválddálaª ministeriijai ja vuovdeguovddáωii juohke logát jagi. Vuosttas ilgehus galgá doaimmahuvvot ma imustá juovlamánu 31. beaivve 2001.

7 Nr Jos Vuovdedutkanlágádus ovdal 2 momeanttas oaivvilduvvon logijagibaji nohkama fuobmá oπasmuvvama leat váras eahpelihkostuvvat, de dat galgá almmuhit ᪪is vuovdedoallo᪪iin doaibmaválddálaª ministeriijai ja ᪪áigullevaª vuovdeguovddáωii ja dahkat dili divvuma várás dárbbaªlaª evttohusa. 6 Fápmuiboahtin Dát mearrádus boahtá fápmui oππajagimánu 1. beaivve Dan dihte, ahte mearrádusa fápmuiboahtima ii sáhte almmolaª ovddu dihte ma idit, mearrádusa berre uovvut hálddahusgeavatlága (586/1996) 31 :a 2 momeantta vuoπul vejolaª nuppástusohcamuªas fuolakeahttá. 7 Nuppástusaohcan Dán mearrádusas oaωωu váidit Alimus hálddahusriektái nu, go hálddahusgeavahanlágas (586/ 1996) mearriduvvo. Váidin ujuhus uovusin. Helssegis skábmamánu 12. beaivve 1998 Eana- ja meahccedoalloministtar Kalevi Hemilä Vuovderáππi Jouko Paloniemi

8 2282 Nr 844 VÁIDIN UJUHEAPMI Váidineiseváldi Dán mearrádussii duhtameahttun oaωωu ohcat dasa nuppástusa Alimus hálddahusrievttis álalaª váidagiin. Váidinreive ujuhuvvo váidineiseváldái ja galgá doaimmahuvvot váidináiggi sisa Alimus hálddahusrievtti registrerenkantuvrii. Váidináigi Váidda galgá dahkkojuvvot 30 beaivvi sisa mearrádusa diehtunoaωωumis. Váidináiggi rehkenasttedettiin diehtunoaωωunbeaivi ii váldojuvvo lohkui. Jos váidináiggi ma imuª beaivi lea bassebeaivi, lávvardat, ieh anasvuoπabeaivi, válborbeaivi, juovlaruohtta dahje mihcamarruohtta, de váidináigi joatka- ªuvvá vel dan ma it árgabeaivve. DiehtunoaΩΩunbeaivi lea ih et beaivi dan beaivvis, go gulahus dán mearrádusa oaidninláhkaidoallamis lea biddjojuvvon ᪪áigullevaª gieldda almmuhusdávvalii. Váidaga sisdoallu Váidinreivves galgá almmuhit váidi nama ja ruovttugieldda mearrádusa, masa nuppástus ohccojuvvo, gokko bokte mearrádussii háliiduvvo nuppástus, mat nuppástusaid dasa galget dahkkojuvvot ja makkár ákkaiguin nuppástus gáibiduvvo poasta ujuhusa ja telefonnummira, maidda ᪪ái guoski almmuhusaid váidái sáhttá doaimmahit. Jos váidi hállanválddi geavaha su lágalaª ovddasteaddji dahje ᪪ealmmái dahje jos váidaga lea dahkan juoga eará olmmoª, de váidinreivves galgá almmuhit maiddái dán nama ja ruovttugieldda. Váidi, lágalaª ovddasteaddji dahje ᪪ealmmái galget vuollái állit váidinreivve. Váidaga Ωuvvosat Váidinreivii galgá laktit stáhtaráπi oahkkima beavdegirjeváldosa, mas lea mielde mielddus stáhtaráπi mearrádusas ilgehusa váidináiggi álginbeaivvis ᪪ealbmá váldegirjji eará ᪪egirjjiid, maidda váidi ujuha ieωas gáibádusa doarjjan, jos dat eai leat juo ovdal doaimmahuvvon eiseváldái. Stáhtaráπi oahkkima beavdegirjeváldosa sáhttá di got stáhtaráπi kansliijas, poasta ujuhus PB 275, Helsset. Tel ja Beavdegirjeváldosis berrojuvvo lotnunmáksu. Váidinreivve doaimmaheapmi Alimus hálddahusriektái Váidinreivve sáhttá doalvut váidi ieª dahje su fápmudan ᪪ealmmái Alimus hálddahusriektái. Dan sáhttá ieωas ovddasvástádusain maiddái sáddet poastta mielde dahje lágidit áirasa fárus. Postii váidinreive galgá guππojuvvot áiggil, vai geargá Alimus hálddahusriektái ma imustá váidináiggi ma imuª beaivve ovdal giddenáiggi. Alimus hálddahusrievtti registrerenkantuvra lea rabas d Váidis berrojuvvo Alimus hálddahusrievttis riektegeavvanmáksu márkki. Lágas (701/1993) lea mearriduvvon mávssuin, mat berrojuvvojit duopmostuoluid ja muhtun vuoigatvuoπahálddahuseiseválddiid doaimmahusain, ja das lea sierra mearriduvvon, makkár dáhpáhusain máksu ii berrojuvvo. Alimus hálddahusriekti poasta ujuhus PB 180, Helsset sisaboahtin ujuhus Unioninkatu 16, Helsset telefovdna (09) faksa (09)

9 2283 N:o 845 Valtioneuvoston päätös työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998 Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä muuttanut työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueista ja toimipaikoista 6 päivänä helmikuuta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen (122/1997) 1 :n 1 momentin 6 kohdan, 2 :n 1 momentin ja 3 :n 1 momentin 6 kohdan seuraavasti: 1 6) Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus muodostuu Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton toimialueista; 2 Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten kuntien osalta. Kummankin työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. 3 6) Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimipaikka on Kouvolassa; Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio /111

10 2284 N:o 846 Liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998 Liikenneministeriö on kumonnut vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 2 päivänä heinäkuuta 1997 annetun liikenneministeriön päätöksen (660/1997) 2 :n 1 momentin d kohdan, jolloin kohdat e h muuttuvat kohdiksi d g ja 2 momentin, muuttanut 2 :n 1 momentin c kohdan ja 5 :n sekä lisännyt päätökseen uuden 5 a :n seuraavasti: 2 Määritelmät Jollei toisin säädetä, tässä päätöksessä ja sen liitteissä tarkoitetaan: c) ajoneuvolla kaikenlaista tieliikenteeseen tarkoitettua, valmista tai keskeneräistä, vähintään nelipyöräistä moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu rakenteellinen nopeus on yli 25 km/h ja liikennetraktoria sekä niiden perävaunuja; pakkauksia, säiliöitä ja säiliökontteja sekä niiden ja ajoneuvon merkitsemistä koskevia säännöksiä sovellettaessa ajoneuvoksi katsotaan kuitenkin myös maatalous- ja metsätraktorit perävaunuineen sekä moottorityökoneet; 5 Kuljetus maastossa ja moottorikelkkailureitillä Vaarallisten aineiden tiekuljetusta koskevia säännöksiä sovelletaan maastoliikennelaissa (1710/1995) tarkoitetuissa maastossa ja moottorikelkkailureitillä tapahtuvaan vaarallisten aineiden kuljetukseen maastoajoneuvolla siten kuin liitteessä C säädetään. Muilla ajoneuvoilla tapahtuviin kuljetuksiin sovelletaan pakkauksia, säiliökontteja sekä niiden ja ajoneuvojen merkitsemistä koskevia säännöksiä. Edellä 1 momentin säännös ei koske maastossa tapahtuvaa vaarallisten aineiden kuljetusta, jos aineita kuljetetaan maatalouden omaan käyttöön. 5a Maa- ja metsätaloudessa, maanrakennuksessa sekä muussa vastaavassa toiminnassa moottoripolttonesteiden varastointiin ja kuljetukseen käytettävät suurpakkaukset ja säiliökontit Seuraavien palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (313/1985) mukaisista siirrettävistä säiliöistä katsotaan maa- ja metsätalouden, maanrakennuksen sekä muun vastaavan toiminnan yhteydessä varastoitaessa ja kuljetettaessa moottoripolttonesteitä täyttävän suurpakkaukselle tai säiliökontille säädetyt rakennevaatimukset: a) mainitun päätöksen 44 :n mukaiset teräksiset suorakulmaiset ja lieriömäiset

11 N:o tilavuudeltaan vähintään 0,45 m 3 :n mutta alle 1,5 m 3 :n vetoiset siirrettävät säiliöt lisäyksen A.6 tarkoittamina suurpakkauksina; b) mainitun päätöksen 41 :n ja standardin SFS 2733 mukaiset teräksiset lieriömäiset tilavuudeltaan vähintään 1,5 m 3 :n mutta enintään 3,0 m 3 :n vetoiset siirrettävät säiliöt lisäyksen A.6 tarkoittamina suurpakkauksina; ja c) mainitun päätöksen 41 :n ja standardin SFS 2733 mukaiset teräksiset lieriömäiset tilavuudeltaan yli 3,0 m 3 :n vetoiset siirrettävät säiliöt lisäyksen B.1b tarkoittamina säiliökontteina. Edellä 1 momentin a c kohdassa tarkoitettujen suurpakkausten ja säiliökonttien varusteet saavat olla 1 momentissa mainitun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisia lukuun ottamatta ilmaputkea, joka on korvattava paineentasauslaitteella. Suurpakkaukset ja säiliökontit eivät kuitenkaan saa olla alakautta tyhjennettäviä tai täytettäviä. Suurpakkaukset ja säiliökontit voidaan varustaa valuma-altaalla. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin suurpakkauksiin ja säiliökontteihin sovelletaan lisäyksen A.6 suurpakkausten ja lisäyksen B.1b säiliökonttien tyyppihyväksyntää ja määräaikaistarkastuksia koskevia säännöksiä. Tarkastuskilvessä tulee olla lisäyksissä Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998 A.6 ja B.1b edellytettyjen tietojen lisäksi 1 momentissa mainitussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä edellytetyt tiedot. Turvatekniikan keskus tyyppihyväksyy 1 ja 2 momentissa tarkoitetut suurpakkaukset ja säiliökontit. Ennen suurpakkauksen tai säiliökontin käyttöönottoa edellytettävät tarkastukset ja määräaikaistarkastukset suorittaa vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävien säiliöiden ja pakkausten tarkastuksia suorittavasta tarkastuslaitoksesta annetun asetuksen (1208/1995) mukainen tarkastuslaitos. Muilta kuin 2 4 momentissa tarkoitetuilta osin tässä pykälässä tarkoitettuihin suurpakkauksiin ja säiliökontteihin sovelletaan kaikkia liitteiden A ja B säännöksiä. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa käyttöönotettuja 5 a :ssä tarkoitettuja siirrettäviä säiliöitä saa tämän päätöksen estämättä kuljettaa 1 päivään tammikuuta 2005 asti. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa poikkeusluvalla käyttöön hyväksyttyjen säiliöiden katsotaan täyttävän tämän päätöksen vaatimukset. Näihin säiliöihin sovelletaan kaikkia liitteiden A ja B säännöksiä. Liikenneministeri Matti Aura Liikenneneuvos Seija Miettinen

12 2286 N:o 847 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998 Kauppa- ja teollisuusministeriö on muuttanut palavista nesteistä 15 päivänä huhtikuuta 1985 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (313/1985) 2 :n 13 ja 14 kohdan, 41 :n 2, 3 ja 4 momentin ja 44 :n 4 momentin sellaisena kuin niistä ovat 41 :n 2, 3 ja 4 momentti ja 44 :n 4 momentti päätöksessä 1198/1995, sekä lisännyt 2 :ään uuden 22 kohdan, 41 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa päätöksessä 1198/1995, uuden 5 momentin, 44 :ään, sellaisena kuin se on päätöksessä 712/1993 ja mainitussa päätöksessä 1198/1995, siitä viimeksi mainitulla päätöksellä kumotun momentin tilalle uuden 5 momentin, 52 :ään uuden 2 momentin ja 54 :ään uuden 6 momentin seuraavasti: 2 Tässä päätöksessä tarkoittaa: 13) siirrettävä säiliö siirrettävää palavan nesteen säiliötä, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l; 14) säiliökontti kuljetettavaa palavan nesteen säiliötä, jonka tilavuus on enemmän kuin 450 l; 22) tarkastuslaitos turvatekniikan keskuksen hyväksymää tarkastuslaitosta. 41 Säiliön valmistajan tai maahantuojan on haettava 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuille muovisille säiliöille lisäksi tarkastuslaitoksen hyväksyminen. Säiliölle, jota ei valmisteta edellä mainittujen standardien mukaisesti, valmistajan tai maahantuojan on haettava säiliön rakenteen hyväksyminen tarkastuslaitokselta. Hyväksymistä varten on säiliön rakenneselostus ja siihen liittyvät piirustukset, mahdolliset lujuuslaskut ja muut selvitykset toimitettava tarkastuslaitokselle. Hyväksyttäessä säiliö vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (660/1997) mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliölle ei vaadita erillistä tarkastuslaitoksen hyväksyntää. 44 Muusta aineesta kuin 1 momentin mukaisesta teräksestä tai alumiinista valmistetun säiliön rakenteelle tulee säiliön valmistajan tai maahantuojan hakea tarkastuslaitoksen hyväksyminen. Hyväksyttäessä teräksinen säiliö 41 :ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena, säiliölle ei vaadita erillistä tarkastuslaitoksen hyväksyntää. 52 Hyväksyttäessä säiliö 41 :ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliön kilvessä tulee lisäksi olla edellä mainitussa liikenneministeriön päätöksessä edellytetyt tiedot.

13 N:o Hyväksyttäessä säiliö 41 :ssä mainitun liikenneministeriön päätöksen mukaisena suurpakkauksena tai säiliökonttina, säiliön Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998 ilmaputki on korvattava paineentasauslaitteella. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Veli Viitala

14 2288 N:o 848 Oikeusministeriön päätös suojaosuuden määristä palkan ulosmittauksessa Annettu Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1998 Suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 24 päivänä marraskuuta 1989 annetun asetuksen (1031/1989) 4 :n nojalla oikeusministeriö on päättänyt: 1 Elinkustannusindeksin (lokakuu 1951 = 100) lokakuun 1998 indeksiluvun noustua 5 prosenttia lokakuun 1993 indeksiluvusta ovat suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) 1 :ssä mainitut suojaosuuden määrät, jotka velallisen katsotaan tarvitsevan seuraavaan palkanmaksupäivään asti itsensä ja hänen elatuksensa varassa olevien puolisonsa sekä omien ja puolisonsa lasten ja ottolasten elatukseen, velallisen omalta osalta 97,00 markkaa ja jokaisen edellä mainitun omaisen osalta 35,00 markkaa päivää kohti. 2 Tämä päätös tulee tammikuuta voimaan 1 päivänä Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1998 Oikeusministeri Jussi Järventaus Vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Tolvi

15 2289 N:o 849 Maa- ja metsätalousministeriön päätös mallasohran tuotantotuen maksamiselle satovuodelta 1998/99 asetettavista laatuvaatimuksista Annettu Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriö on tänään tapahtuneessa esittelyssä eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista 10 päivänä joulukuuta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen (1144/1997) 7 :n 3 momentin ja 17 :n 3 momentin nojalla päättänyt: 1 Eräistä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 1998 maksettavista siirtymäkauden tuista annetun valtioneuvoston päätöksen 7 :n 1 momentissa (242/1998) tarkoitetulle mallasohralle maksettavan tuotantotuen saamisen edellytyksenä on, että mallasohra täyttää Suomessa mallastamoiden sopimustoiminnassa satovuonna 1998/99 noudatettavat laatuvaatimukset ja että siitä on maksettu viljelijälle sopimustoiminnassa noudatettavan perushinnan mukainen hinta. 2 Edellä 1 :ssä tarkoitettua mallasohran tuotantotukea tulee hakea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta maa- ja metsätalousministeriön erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. 3 Tämä päätös tulee voimaan 25 marraskuuta 1998 ja se koskee välisenä aikana markkinoitua mallasohraa. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998