Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry. Jäsentiedote

Transkriptio

1 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry Jäsentiedote

2 Tässä tiedotteessa 2 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallitus 3 Puheenjohtajan tervehdys 4 Taideyhdistyksen toimintaa 2015 Sydämeni laulu -vuoden tapahtumat Antti Vihinen ja Sibelius Oskar Merikanto -ooppera Ilmajoella Syksyllä Rooman Villa Lanteen Kevätkokous 9 Taiteilijaseuralla vieraita Israelista 10 Kustaa Vaasa ja hänen voutinsa 12 Tukholman matkaterveiset 15 Pieni joulusoitto Hauholla Taideyhdistyksen hallituksen uusi jäsen 16 Taideyhdistyksen hallituksen uusi jäsen 17 Jäsenyhdistysten toimintaa syyskaudella 2015 Toimitus: Maija Kauppinen, Helena Marttinen ja Mirja Stenbärg Taitto: Sinikka Keino Kansikuva: Kansainvälisen postitaiteen kutsun pohjana on kansallinen maisema. Suunnittelu Kukka Pitkänen. Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallitus Heikki Kilpeläinen, pj, Hämeenlinnan Mieskuoro ja Mieskuoron seniorit, , hjkilpelainen(at)gmail.com Eeva Kunnas, vpj, Härkätien Kamarimuusikot, , eeva.kunnas(at)gmail.com Anna-Maija Bergman, j, Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry, , amb(at)aina.net Kirsti Ikonen, j, Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry, , kirsti.ikonen(at)pp2.inet.fi Mikko Hieta, j, Hämeenlinna-Seura ry, , mikko.hieta(at)evl.fi Anita Ojanen, j, Kanta-Hämeen Lausujat ry ja Lautsian Kartanoteatteri ry, , ojanen.anita(at)gmail.com Elisa Putti, j, Hämeenlinnan Kameraseura ry, elisaputti(at)gmail.com Pekka Rautalahti, j, Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana -66 ry, , pekka.rautalahti(at)pp.inet.fi Mirja Stenbärg, j, Naiskuoro Laulu-Siukut ry, , mirja.stenbarg(at)aina.net Maija Kauppinen, j, , maijaesko(at)kotiportti.fi Anna-Liisa Ojanen, vj, , lispeojanen(at)gmail.com Marja-Leena Nykänen, vj, , malla.nykanen(at)pp.inet.fi Helena Marttinen, s, , marttinen.helena(at)hotmail.com 2

3 Pääkirjoitus Kari kuusen karistaa, Nuutti juhlat lopettaa Taakse ovat jääneet joulun- ja uuden vuoden juhlapyhät. Edessä ovat ns. härkäviikot kohti kevättä ja kohti valoa. Vanha vuosi oli kaupunkimme ja seurakuntamme 375. juhlavuosi. Monet juhlallisuudet ja tapahtumat virkistivät hämeenlinnalaisia sen aikana. Yhdistyksemme oli myös aktiivinen taide- ja kulttuuritapahtumien sekä matkojen toteuttaja. Puolan Hansakaupungit ja Kustaa Vaasan Tukholma olivat kulttuurimatkojemme kohteena. Molempiin valmistauduimme huolella Vanajaveden Opiston kanssa järjestämien luentojen kautta. Myös valmistelut tulevaan eli tähän vuoteen alkoivat vauhdilla jo viime vuoden aikana. Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen liittyvän Sydämeni laulu -teeman alle on kehkeytynyt useita tapahtumia: matka Berliinin ja sen filharmonikkojen konserttiin helmikuussa, maailman laajuisten posti- ja kirjataidenäyttelyiden valmistelut, joista edellinen on Verkatehtaalla, jälkimmäinen Hämeenlinnan pääkirjastossa. Lokakuussa vuotemme huipentuu Verkatehtaalla, jonka Vanajasaliin teemme kaikkien jäsenyhdistysten kanssa Sydämeni laulu -spektaakkelin. Yhteisöllisyys on ollut todella toteuttajien keskuudessa hyvä. Syksyksi on suunnitteilla vielä matka Roomaan. Kaupunki on ollut myötämielinen hankkeillemme ja tukenut niitä myös rahallisesti. Vuoden ohjelmasta kerromme tässä jäsentiedotteessa lisää, mutta kannattaa seurata myös koko kaupunkimme tapahtumia juhlavuoteen lehtien palstoilla ja nettisivuilla! Maailma on muuttunut monella muotoa epävarmemmaksi. Runoilijan tavoin voisi todeta: Rohkeutta, rakkaat sisaret ja veljet. Huoli pois ja ahdinko! Huomenna on uusi päivä, jälleen nousee aurinko. Menemme luottavaisin mielin uusia haasteita kohti. Haluan kiittää teitä kaikkia menneestä ja toivoa onnellisempaa uutta, tulevaa vuotta! Heikki Kilpeläinen puheenjohtaja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallitus 2015: Anna-Liisa Ojanen (vas.), Anna-Maija Bergman, Heikki Kilpeläinen, Malla Nykänen, Helena Marttinen, Mirja Stenbärg ja Kirsti Ikonen. Kuvasta puuttuvat Eeva Kunnas, Mikko Hieta, Anita Ojanen, Elisa Putti, Pekka Rautalahti ja Maija Kauppinen. 3

4 Sydämeni laulu Taideyhdistyksen toimintaa Sibeliuksen juhlavuonna on Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen teema Sen rungon muodostaa neljä isoa tapahtumaa: helmikuussa konserttimatka Berliiniin ja siihen liittyvä luento tammikuussa, elo-lokakuussa Kansainvälinen postitaidenäyttely Onnea Jean Sibelius Verkatehtaalla ja syyskuussa Sibelius-aiheinen Kansainvälinen kirjataidenäyttely Hämeenlinnan pääkirjastossa sekä lokakuussa Sydämeni laulu -juhla Kulttuurikeskus Verkatehtaan Vanajasalissa. Konserttimatka Sibeliuksen Berliiniin Berliinin matkan 6.-8.helmikuuta alustava ohjelma julkaistiin syyskuussa jäsentiedotteessa. Tärkeimpiä kohteita ovat Berliinin filharmonikkojen konsertti ja Pohjoismaiden suurlähetystöalue (Felleshus). Ohjelman ovat suunnitelleet Helena Marttinen, Lotta Jaanu ja Anna-Liisa Ojanen, käytännön järjestelyt hoitaa Matka-Vekka. Matka on loppuunmyyty, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä Matka-Vekan Pirkko Puustiselta, puh Suomalaisia säveltäjiä Berliinissä Berliinin matkaa täydentää päädramaturgi, filosofian tohtori Juhani Koiviston luento suomalaissäveltäjien Jean Sibeliuksen, Toivo Kuulan ja Armas Järnefeltin vuosista Berliinissä ja 1900-lukujen taitteessa. Luento on lauantaina 31. tammikuuta kello Wetterin auditoriossa, Wetterhoffinkatu 2. Se järjestetään yhteistyössä Vanajaveden Opiston kanssa ja on kaikille avoin ja maksuton. Kansainväliset kirja- ja postitaidenäyttelyt 4 Hattulassa asuva Juhani Koivisto on kirjoittanut muun muassa Toivo Kuulan elämäkerran. Kansainvälinen postitaidenäyttely kutsuu postitaiteilijoita ympäri maailman onnittelemaan Jean Sibeliusta. Yhteistyökumppaneina ovat Hämeenlinnan kaupunki, Sibeliuksen syntymäkoti, Verkatehdas, Historiallinen museo, Postimuseo, Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö ja Paletti Oy. Postitaidenäyttelyn avajaiset ovat Verkatehtaalla 28. elokuuta Taiteiden yön iltana. Näyttely on myös osa Verkatehtaalla toteutettavaa Postikorttiparatiisia. Avoinna näyttely on 3. lokakuuta asti. Toinen Sibeliukseen juhlavuoteen liittyvä näyttely on Kansainvälinen kirjataidenäyttely, joka suunnataan - päinvastoin kuin edellinen - ammattitaiteilijoille. Tärkeänä yhteis-

5 työkumppanina on Hämeenlinnan pääkirjasto, joka antaa töille näyttelytilaa. Kirjataidenäyttely avautuu yleisölle 2. syyskuuta ja on avoinna 26. syyskuuta asti. Molempien näyttelyiden aikana järjestetään yleisölle näyttelykävelyitä ja kilpailu/arvonta kiinnostavimmasta teoksesta. Kirjataidenäyttelystä valmistetaan taidekirja. Molempien näyttelyjen suunnittelusta vastaa kuvataiteilija Anna-Maija Bergman ja niitä kuratoi kuvataiteilija Pirjo Heino. Lisätietoja: Anna-Maija Bergman, puh , amb(at)aina.net. Kevätkaudella järjestetään viikonloppukurssit sekä posti- että kirjataiteesta. Näiden ajankohdasta kerrotaan paikallisissa lehdissä. Kansainvälisten posti- ja kirjataidenäyttelyjen kansallishenkiset kutsut on suunnitellut kuvataiteilija Kukka Pitkänen. Sydämeni laulu soi ja tanssii Vanajasalissa Vuoden teema huipentuu Aleksis Kiven päivänä, lauantaina 10. lokakuuta Sydämeni laulu -juhlaan, jolloin Verkatehtaan Vanajasali täyttyy soittajista, laulajista, lausujista ja tanssijoista. Juhlan tavoitteena on kurkistaa syvälle taiteen maailmaan ja tiivistää taiteen tekijöiden ja harrastajien taidot luovaksi prosessiksi. Sydämeni laulun ohjaa teatteritaiteen maisteri Tuula Penttilä, joka solmii kokonaisuudeksi Taideyhdistyksen kymmenen jäsenyhdistyksen esitykset. Mukana ovat Cantitores-kuoro, Hämeenlinnan mieskuoro, Mieskuoron Seniorit, Laulu-Siukut, Härkätien Kamarimuusikot, Kanta-Hämeen Lausujat, Lautsian Kartanoteatteri, Hämeen Kirjailijayhdistys Vana -66, Hämeenlinnan Kameraseura ja Hämeenlinnan Taiteilijaseura. Esitys yhdistää Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden vuosien 1865 ja 2015 Hämeenlinnaan ja näyttää ulkoisen maailman muutoksen peilaten sitä ihmisen sisäiseen maailmaan. Sibeliuksen Sydämeni laulun syntyhän ajoittuu viime vuosisadan alkuun, suomalaisuusaatteen nousuun ja kansallisen identiteetin syntymiseen, joka lopulta johti Suomen itsenäistymiseen. Taiteilijapiirit olivat tuolloin melko pienet, ja eri alojen ihmiset vaikuttivat toistensa taiteeseen, mutta loivat samalla pohjan suomalaisen taiteen viralliselle identiteetille. Historia antaa perustan Sydämeni laulun muodolle, joka perustuu Taideyhdistyksen eri 5

6 jäsenyhdistysten elävään kommunikaatioon. Taide on läsnä hetkessä, juuri nyt. Elävänä, kommentoiden elämää ja taidetta ympärillään, altistuen dialogiin. Esimerkiksi musiikki voi kommentoida juuri nähtyjä Kameraseuran valokuvaprojisointeja, lausuja vaikuttua musiikista ja taidemaalari innoittua lausujan sanoista maalaamaan uuden taideteoksen. Eikä yleisöä jätetä vain sivusta seuraajaksi. Sen jättämistä jalanjäljistä rakentuu ehkä elämän- tai Tuonelanvirta. Lasipihalla ennen esitystä joku saattaa päätyä kuvataiteilijan ikuistamaksi croquis-piirrokseen. Tai joku toinen voi yllättäen kuulla itselleen lausutun runon. Runomuotoinen ohjelmalehtinen Sydämeni runoja, joka toteutetaan Vana -66n kanssa, täydentää tapahtuman. Lisätietoja :Taideyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kilpeläinen ja sihteeri Helena Marttinen. Dramaturgi Tuula Penttilä ohjaa Sydämeni laulu-juhlan. Helmikuussa Sibelius astuu näyttämölle Sibelius - Kohtalonyhteydet on eittämättä tämän vuoden teatteritapaus Hämeenlinnassa. Myös Taideyhdistyksemme uskoo sen kiinnostavan jäseniään ja on varannut 50 lippua perjantain 20. helmikuuta kello 19 näytäntöön. Näytelmään meidät johdattaa Pikku Huvilassa samana päivänä kello 18 sen käsikirjoittaja, filosofian tohtori Antti Vihinen. Hän on paitsi Jean Sibeliuksen elämän ja musiikin tuntija - tehnyt muun muassa väitöskirjan Sibeliuksesta - myös monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän on toiminut kulttuuriteorian professorina Saksassa, Sibeliustalon johtajana Lahdessa ja kulttuuriviennin johtotehtävissä Berliinissä. Nykyään hän on Hämeenlinnan juhlavuosien projektipäällikkö. Pääosaa eli Sibeliusta näytelmässä esittää Ilkka Heiskanen, televisiosarjoista ja elokuvista suurelle yleisölle tutuksi tullut näyttelijä. Hämeenlinnalaisille tutuista näyttelijöistä mainittakoon Katariina Kuisma-Syrjä, Mikko Töyssy ja Lasse Sandberg sekä Matti Nurminen, joka nähdään Mannerheimina. Näytelmän ohjaa Sakari Kirjavainen. Lippuja, á 27 euroa, voit varata jäseneltämme Anita Ojaselta, , ojanen. anita(at)gmail.com. Varauksen ja maksun toivomme 22. tammikuuta mennessä tilille FI , viite Liput jaetaan Pikku Huvilassa. Huom. Väliaikatarjoilun (ei sisälly lipun hintaan) voit varata etukäteen internetin kautta tai puh , ma-pe Näyttelijä Ilkka Heiskanen on Sibelius-näytelmän pääosassa. 6

7 Suomalaisen musiikin tienraivaajat oopperana Oskar Merikanto oli monipuolinen lahjakkuus: soitti urkuja, säesti konsertteja, johti orkesteria, perusti muiden tienraivaajien kanssa oopperan, koki itsenäisen Suomen repivät syntyvaiheet ja sai nähdä poikansa Aarren nousun nuorten säveltäjien kärkeen. Ennen kaikkea hän kuitenkin sävelsi ja kirjoitti tarttuvia melodioita ja tunteikkaita lauluja, jotka kansa otti omakseen, mutta kriitikot väheksyivät. Niinpä Oskar ei kuulunut kultakauden taiteilijoiden sisäpiiriin, ainakin siitä päätellen, että Akseli Gallen-Kallela väitti käyttäneensä Symposion-maalauksessaan Merikannon mallina lanttua. Symposion-istunnosta alkaa myös Ilmajoen tämän kesän ooppera Elämälle, jolla Musiikkijuhlat juhlistaa 40. vuottaan. Kantaesityksensä tämä suomalaisen musiikki- ja kulttuurielämän tienraivaajista kertova ooppera saa perjantaina 5. kesäkuuta. Jo seuraavan viikon sunnuntaina eli 14. kesäkuuta hämeenlinnalaisilla oopperan ystävillä on mahdollisuus nähdä se. Elämälle-oopperan on säveltänyt Jaakko Kuusisto, joka on myös kapellimestarina. Libretto on Juhani Koiviston, ohjaus Anna Kelon. Pääosassa eli Oskar Merikantona on Jussi Merikanto. Muina solisteina nähdään ja kuullaan muun muassa Johanna Rusanen-Kartanoa, joka esittää Aino Acktéa. Ohjelma: sunnuntaina kello 8.30 lähdemme Wetterhoffin pysäkiltä; lounastamme Jalasjärven Abc-huoltoaseman ravintolassa; matkamme jatkuu; saavumme Ilmajoelle; Elämälle-ooppera alkaa; väliajalla kahvi/tee makean tai suolaisen kahvileivän kera; esityksen jälkeen lähdemme paluumatkalle, jonka aikana kahvitauko (omakustanteinen) Jalasjärven Juustoportissa; saavumme illalla Hämeenlinnaan. Matkan hinta on 162. Siihen sisältyy ohjelman mukainen kuljetus Vihdin Liikenne Oy:n bussilla, lounas, oopperalippu, väliaikakahvit ja matkanjohtajan palvelut, mutta eivät alkoholijuomat lounaalla, laskutuslisä (5 /lasku) ja matkavakuutus. Matkaa peruutettaessa oopperalipun hintaa ei palauteta. Matkanjohtajana on Pentti Lehtimäki ja vastuullisena matkan järjestäjänä Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuulikki Lehtimäelle, (09) , Elämälle-oopperan solistit Johanna Rusanen-Kartano ja Jussi Merikanto. Kuva: Studio Heikki Tuuli. 7

8 Johdatus Oskar Merikanto -oopperaan Kesäkuiseen Ilmajoen oopperaan virittäydytään lauantaina 18. huhtikuuta kello Wetterin auditoriossa, Wetterhoffinkatu 2, jossa dramaturgi Juhani Koivisto kertoo kantaesityksensä Ilmajoen musiikkijuhlilla saavasta Oskar Merikannon ja hänen aikalaissäveltäjiensä elämään keskittyvästä Elämälle-oopperasta. Tilaisuus on Vanajaveden Opiston ja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen yhdessä järjestämä, maksuton ja kaikille vapaa. Syksyllä Rooman Villa Lanteen Taideyhdistys suunnittelee lokakuun loppuun viiden päivän matkaa Roomaan. Pääkohteena on Villa Lante, mutta sen ohella näemme Pietarin kirkon, Vatikaanin museot, Pantheonin, Colosseumin ja tietysti Espanjalaiset portaat. Jussi Hanska, Raila Fågel ja Simo Makkonen suunnittelevat parhaillaan matkaohjelmaa puheenjohtajamme Heikki Kilpeläisen johdolla. Se valmistuu alkukeväästä, ja siitä tiedotetaan jäsenkirjeellä. Kirjaston kautta matkalle Italiaan Rooman matkaan varustautuminen alkaa jo maaliskuussa, lauantaina 14.3.kello 10.00, jolloin pääkirjaston informaatikko Seija Schemeikka ja projektikoordinaattori Hanna Kaisti esittelevät Italiasta kirjoitettuja ja italialaista kirjallisuutta. Tilaisuus järjestetään kirjaston kanssa, se on maksuton ja kaikille avoin. Huom. Jos osoitteesi, puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi muuttuu, ilmoita siitä yhdistyksen jäsenvastaavalle Kirsti Ikoselle (kirsti.ikonen(at)pp2inet.fi, ) tai sihteeri Helena Marttiselle (marttinen.helena(at)hotmail.com, ). Jos sinulla on sähköpostisoite, kerro se Kirsti Ikoselle. Näin saat tiedot Taideyhdistyksen tapahtumista ja matkoista nopeasti. Desing Pirjo Heino 8

9 Sääntömääräinen kevätkokous Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous on torstaina 26. maaliskuuta kello Hämeen Heimoliitossa, Linnankatu 1. Taiteilijaseuralla vieraita Israelista Hämeenlinnan Taiteilijaseuran toiminta oli viime vuonna sangen vireää - ja myös näkyvää. Kuukauden taiteilija -näyttelyt jatkuivat pääkirjastossa, Laurellin kahvilassa ja Hämeenlinnan Mehiläisessä. Teemallinen vuosinäyttely Outo oli huhtikuussa Riihimäellä Galleria Tärinässä. Kesäkuussa kuvataiteilija Pekka Kröger piti ulkoilman maalauskurssin Aulankojärven rannalla. Näiden lisäksi seura on osallistunut Ars-Hämeen taidelainaamotoimintaan Verkatehtaalla, pitänyt Avoimet ovet -tapahtumanäyttelyitä seuran työhuoneella ja järjestänyt elävänmallin piirustusiltoja. Aktiivisen vuoden kohokohtiin kuuluu heinäkuun alun taiteilijavierailu Israelista. Näyttelyn Kohtaamisia - Encourtes avasi Israelin suurlähettiläs Dan Ashbel. Vieraina olivat kolme taiteilijaa Conny Ynel Barak, Karmela Berg ja Yffa Wainer, joiden töitä nähtiin viiden päivän ajan pääkirjastossa. Vuosinäyttelyn avajaisissa Taiteilijaseuran puheenjohtaja Hannele Tarna kiitti näyttelyn kuraattoria, kuvataiteilija-arkkitehti Willem Krijgsmania. 9

10 Kuningas ja hänen voutinsa - Ruotsi-Suomea hallinneen Kustaa Vaasan kausi oli dynaamista aikaa, totesi Hämeen varhaiskehityksen asiantuntija, FT Anna-Maria Vilkuna viime syyskuussa. Sen vaikutukset ulottuivat Hämeeseen ja Hämeen linnaan. Kustaa Vaasa hallitsi Ruotsi-Suomea Tänä aikana hallintoa uudistettiin monin tavoin, ja kaikki valta keskitettiin Tukholmaan. Se onnistui, kun keskiaikaisesta palkkaläänijärjestelmästä siirryttiin kuninkaan alaisuudessa olevaan linnaläänijärjestelmään ja veronkantoa tehostettiin luomalla paikallishallintoon, linnalääneihin, suora yhteys. Niitä johtivat kuninkaan henkilökohtaisesti nimittämät voudit, jotka valvoivat kruunun etuja ja olivat kiinteässä yhteydessä kuninkaaseen - ja kuningas puolestaan vouteihinsa. Taloudenhoidosta tehtiin näkyvää ja vertailukelpoista, Uudistusten seurauksena keskushallinnon asema vahvistui ja Pohjolan kapinallisesta tuli varteenotettava valtio. Väkiluku kasvoi. Saatiin vakinainen armeija palkka-armeijan tilalle. Vaurastuttiin. - Kustaa Vaasa nousi keskiaikaisen maan päämieheksi ja luopui kuollessaan hyvin organisoidusta keskusjohtoisesta uuden ajan alun valtiosta, esitelmöijä tiivisti kehityksen. Kustaa Vaasa kuului vanhaan rälssisukuun. Hänen isänsä oli valtaneuvos Eerik Vaasa. Valtaan hän nousi laajan kapinaliikkeen johtajana, joka oli seurausta 1520 Tukholman verilöylystä. Kapinaliike levisi, ja tanskalaiset karkotettiin 1523, jolloin Kustaa Vaasa kruunattiin Tukholmassa kuninkaaksi. Se merkitsi Ruotsin lopullista eroa Kalmarin unionista. Vuonna 1544 Vesteråsin valtiopäivillä vaalikuninkuus muutettiin perinnölliseksi kuninkuudeksi, mikä merkitsi, että kruunu periytyi Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen hänen vanhimmalle pojalleen. Kolmelle nuoremmalle pojalleen kuningas perusti kolme melko autonomista herttuakuntaa. Se johti suvun sisäisiin valtakamppailuihin Kustaa Vaasan kuoltua Pojat olivat myös isäänsä aktiivisempia sotijia, mikä merkitsi aateliston vallan nousua. Hämeen linnaan luotiin kruunun tarpeisiin luotu sotilas-, talous- ja hallintokeskus, jota vouti johti. Kustaa Vaasa valitsi ja nimitti henkilökohtaisesti voutinsa, sillä valtakunnan talous perustui veroihin. Pitkäaikaisin tuon ajan voudeista oli Isak Nilsson Banér, joka oli 13 vuotta voutina. Hän oli varsin pätevä: saanut kasvatuksen Tanskassa, ollut kuninkaan palveluksessa, johtanut diplomaattivaltuuskuntaa Tartossa ja ollut lähettiläänä Venäjällä. Pätevyys ei kuitenkaan estänyt Kustaa Vaasaa lähettämästä hänelle moitekirjeitä muun muassa verokynttilöiden ja ketun nahkojen vähäisyydestä ja linnan liian suuresta väestä. Toinen mainittava vouti oli suomalainen Erik Spora (Spåra), rälssimies, joka oli opiskellut Rostockissa ja ollut Helsingin kuninkaankartanon voutina. Hän oli naimisissa Hauhon Hyvikkälän kartanon tyttären kanssa ja omisti muun muassa Hätilän latokartanon. Kustaa Vaasan voutina oleminen ei ollut helppoa, sillä kuningas vaati paljon. Ellei vouti täyttänyt kruunun vaatimuksia, hän jäi kuninkaalle velkaa. Veronkannon lisäksi voudin piti rakentaa salpietarikeittimiä, viljeltävä humalaa, oltava käräjillä, pidettävä keskikievareita ja linnaakin oli huollettava. Vaikka voudin piti saada talonpojista mahdollisimman suuri hyöty, he olivat Anna-Maria Vilkunan mukaan mainettaan parempia: pääosin taitavia ja asettuivat nopeasti uusiin tehtäviin. Kustaa Vaasan kirjeistä taas näkyy, että hän piti talonpoikien puolta. Verotus ei ollut kohtuutonta. Yhteyttä vouteihinsa kuningas piti kirjeitse. Hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja; päivittäin lähti useita kirjeitä. Ne on koottu yli 30 kirjaksi, jota säilytetään Kansallisarkistossa. Linnaläänien talouden tiiviin seurannan teki mahdolliseksi standardi, joka oli koko maan 10

11 taloudenhoidossa sama. Vouti hoiti kirjanpitoa kirjurin kanssa. Joka vuosi tiedot toimitettiin Tukholmaan, jossa ne kirjoitettiin puhtaiksi ja tarkastettiin. Hämeen linna oli alueen asuin- ja sotilaskeskus. Linnan ympärillä asui vakituisia asukkaita , ja nihtejä eli jalkaväen sotilaita saattoi olla linnassa yli sata. Heidän lisäkseen oli muonittajia ja muuta väkeä, paikallista rälssiä ja käsityöläisiä. Linna oli myös huomattava käsityökeskus, jossa oli 15 eri käsityön edustajaa eli enemmän kuin Raumalla. Linna ja sen maa-alueen laajentuminen armeijan ruokahuollon turvaamiseksi ovatkin vaikuttaneet Anna-Maria Vilkunan mukaan 1639 perustetun Hämeenlinnan elämään näihin päiviin saakka. Teksti ja kuvat: Maija Kauppinen Anna-Maria Wilkunalle riitti kysymyksiä ja kommentteja luennon jälkeenkin. Wetterin auditorio täyttyi syyskuussa Kustaa Vaasasta kiinnostuneista hämeenlinnalaisista. 11

12 Tukholmaa pintaa syvemmältä Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen syksyn kulttuurimatka suuntautui Tukholmaan, jossa oltiin kaksi tiivistä päivää. Pääkohteena oli Kustaa Vaasan ja hänen perillistensä historiallinen kaupunki, mutta sen lisäksi tutustuttiin maan ja maahanmuuttajien nykykulttuuriin. Oppaana hämeenlinnalaisilla oli todellinen Tukholman tuntija, kaupunkiopas Hillevi Kindt, joka tunsi kaupunkinsa joka kolkan mutta myös sen historian ja kulttuuria. Ohjelman Hillevi oli suunnitellut viisaasti: vei ryhmän aamuvarhaisella Södermalmille ja sen kukkulalle, jolloin nähtiin sumun keskeltä vilaus Globenista, ja antoi kaupungintalon kierroksen jälkeen aikaa ennen soppakonserttia jaloitella Hötorgetin hallissa ja torilla, jota hallitsivat kymmenet kantarelli-suppilovahveropöydät. Medeltidismuseoon mennessä bussi poikkesi Skansenille, jolloin nähtiin Pohjoismainen museo, jonka eteisaulaa hallitsee Kustaa Vaasan patsas. Millesgårdissa taas saatiin omaa aikaa ihailla Carl Millesin ulkoilmaveistoksia, katsella Pompeijin näyttelyn oheismateriaalia - kirjoja ja videoita - ja tuhlata viimeiset kruunut heräteostoksiin. Hillevin ehdotuksesta valtaosa matkalaisista valitsi illan ruokailupaikaksi kreikkalaisen ravintolan ja sen mousakat, kalamariat ja dolmadekset. Eli hyvän vastakohdan seuraavan päivän Ulla Winbladhin hillityn hienolle puistoravintolalle ja sen ruotsalaisruoille: maustesilleille, -silakoille ja höyrytetylle turskalle! Taideyhdistyksen matkoilla pyritään sukeltamaan kohteeseen aina pintaa syvemmälle. Tätä varten oli juuri ennen matkaa kuultu historioitsija Anna-Maria Vilkunan luento Ruotsi-Suomea 1500-luvulla hallinneesta Kustaa Vaasasta, joka loi hallituskautenaan pohjan tulevalle suurvallalle. Ja tästä syystä tapasimme myös kolme Tukholmassa asuvaa ruotsinsuomalaista. Kahden eli 1970-luvulta saakka Tukholmassa asuneiden kaupunkiopas Hillevi Kindtin ja valokuvaaja Erja-Riitta Salosen kanssa tapaamisesta oli sovittu jo Helsingissä. Sen sijaan kolmas, huilisti Anna Riikonen oli yllätys. Kuultuaan että Konserttitalon soppakonsertin kuulijoitten joukossa oli 25 suomalaista hän tuli konsertin jälkeen tervehtimään maanmiehiään ja -naisiaan. Kiinnityksen Tukholman kuninkaalliseen filharmoniseen orkesteriin hän kertoi saaneensa pari vuotta aikaisemmin, viihtyvänsä Ruotsissa hyvin ja rakastavan soittamista. Sen saattoi hyvin uskoa; soihan edelleen monen mielessä hänen taitavasti soittamansa Camille Saint-Saënsin Allegro. Osanottajia Kustaa Vaasan ja hänen perillistensä Tukholmassa oli 25 ja kaikki sopivasti toisilleen tuttuja ja/tai tutuksi tulevia. Matkan vetovastuu oli naiskolmikolla, jonka muodostivat Helena Marttinen, Malla Nykänen ja Maija Kauppinen. Kuljettajana Tukholman kapeilla kaduilla ja viikonlopun ruuhkissa sompaili Matka-Vekan Jukka Hujakka. Ja hyvin sompaili: näimme kaikki kaupungin must- nähtävyydet ja matkalla Millesgårdista laivalle hän ehti vielä näyttää Chokladfabrikenin ja pudottaa jaksavimmat Fotografiska-museoon. Teksti: Maija Kauppinen Kuvat: Matti Luokola. 12

13 Matkan yhtenä teemana oli Nobel. Tukholman kaupungintalon kultaisessa salissa tarjotaan vuosittainen Nobel-illallinen. Vasa-laiva hallitsee nimikkomuseotaan. Soppakonsertin huilisti Anna Riikonen tuli tervehtimään maanmiehiään ja -naisiaan. Oikealla oppaamme Hillevi Kindt. Tervetuloa Caecilius Iucunduksen taloon, toivotettiin Pompeijin näyttelyyn tutustuvalle. Hillevi Kindt hyvästeli hämeenlinnalaiset Millesgårdin pihalla. Kiitosten ohella hän sai Katupeili-lehden. 13

14 Kiinnostava lounasvieras Toisen päivän lounas oli tukholmalaisten suosimassa Ulla Winbladhin ravintolassa Rosendalin puistossa. Lounasvieraakseen hämeenlinnalaiset olivat saaneet valokuvaaja Erja- Riitta Salosen, ruotsinsuomalaisten kuvataiteilijoiden yhdistyksen, Suomiartin varapuheenjohtajan. Hän on muuttanut Tukholmaan 1970-luvulla, työskennellyt valokuvaajana ja kuvataideopettajana ja asuu nykyään Södermalmin korkeimmalla kukkulalla. Yhdistyksensä, johon kuuluu toistasataa kuvataiteilijaa ja valokuvaajaa, toimintaa hän luonnehti vilkkaaksi. Yksityis- ja yhteisnäyttelyitä on vuosittain kymmeniä Ruotsissa, mutta myös ulkomailla ja Suomessakin. Kuultuaan, että Hämeenlinnassa toimii aktiivinen Taiteilijaseura, hän toivoi sillan rakentamista sen ja Suomiartin välille. Kun keskustelu siirtyi Sibeliuksen juhlavuoteen, Erja-Riitta innostui kertomaan sukulaisestaan Evert Katilasta, musiikkikriitikosta, joka on ollut Jean Sibeliuksen kanssa kirjeenvaihdossa. Myös Evert Katila on päässyt ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta, tosin myöhemmin, sillä vasta kahdeksan vuoden päästä on hänen syntymästään 150 vuotta. Turskaa Östermalmin kauppahallissa ja pari tuntia myöhemminn höyrytettynä lautasilla. Erja-Liisa Salosella oli lounaalla hämeenlinnalaisille mielenkiintoista kerrottavaa. Pullonpesin, kynttilänteroitin, kristallimaljakon puhdistuskuulat ja kananmunakello, Helena Marttinen (vas.) esitteli Tukholman ostoksiaan. Kanssamatkustajat Raila Fågel (oik.), Pirkko Ratinen ja Kaarina Hauskala ehdottivat niiden tunnistamista ehdoksi Taideyhdistyksen jäseneksi pääsylle. 14

15 Pieni joulusoitto kivikirkossa Bussillinen hämeenlinnalaisia kulttuurin ystäviä matkasi jouluviikon maanantaina hienossa talvimaisemassa Hauholle, jonka keskiaikaisessa, kynttilöin valaistussa kivikirkossa oli illansuussa Pieni joulusoitto. Ilta oli monin tavoin antoisa: hyvin soitettua, kaunista musiikkia kuunnellessamme unohdimme joulukiireet, hiljennyimme ja mielemme rauhoittui. Kirkkoon rakennettu jouluseimi ilahdutti silmiämme. Konsertissa esiintyi Hämeenlinnan kaupunginorkesterin kamariyhtye, jossa soittivat johtajana Markku Jokinen, I viulu, Meelis Milli, II viulu, Teija Laitila, alttoviulu, Hanna Jaakkola, sello ja Eeva Kunnas, huilu. Hauhon seurakunnan kanttori Taina Kujanen lauloi ja ohjasi yhteislaulut, jotka päättyivät tuttuun En etsi valtaa, loistoa. Pienen joulusoiton ohjelmisto oli rakennettu luvun säveltäjien töistä. Osa niistä kuten Händelin Larghetto, Bachin Air Goldberger -variaatiot, Mozartin Rondo ja Sibeliuksen Berceuse samoin kuin Hannikaisen ja Sibeliuksen joululaulut olivat hyvinkin tuttuja, osa taas kuten Purcellin Chacony Gluckin Presto harvemmin kuultavia ja siksi ilahduttavia. Konsertin järjestivät Hämeenlinnan Orkesteriyhdistys, Hauhon Rouwasväen yhdistys ja Hauhon seurakunta, bussimatkan Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys. Osanottajat olivat niin tyytyväisiä iltaan, että toiveita samanlaisen konsertin järjestämiseen tulevanakin vuonna esitettiin. Ehkäpä hiljentymiskonsertista muotoutuu perinne. Teksti: Maire Rissanen Kuva: Marjatta Hinkkala Hämeenlinnan kaupungin kamariorkesteri: Markku Jokinen (vas.), Eeva Kunnas, Meelis Milli, Teija Laitila ja Hanna Jaakkola. Edessä kanttori Taina Kujanen. 15

16 Taideyhdistyksen hallituksen uusi jäsen Marja-Leena Nykänen: Minut tunnetaan paremmin nimellä Malla Nykänen. Malla on lempinimeni, jota on minusta käytetty jo lapsuudestani lähtien. Olen syntynyt Tyrvännössä vuonna Kävin Lepaan kansakoulua 5 vuotta, keskikoulun Hämeenlinnan Tyttölyseossa ja kauppaopiston Hämeenlinnan kauppaopistossa, josta valmistuin merkonomiksi toukokuussa Työurani tein Hämeenlinnan Musiikkiopistossa, nykyisessä Sibelius-opistossa. Aloitin syksyllä 1968 kanslistina ja jäin eläkkeelle talouspäällikkönä keväällä Näiden 45 lukuvuoden aikana oppilaitos kasvoi 228 oppilaan opistosta noin oppilaan oppilaitokseksi. Vuonna 1972 Opisto pääsi lakisääteisen valtionosuuden piiriin. Musiikkileikkikoulutoiminta alkoi vuonna Pop/jazz-musiikin opetus alkoi vuonna Tanssin opetus alkoi vuonna Opistolla on opetuspisteet Janakkalassa ja Hattulassa. Perheeseeni kuuluu aviopuoliso Markku, kaksi tytärtä ja yksi tyttärentytär. Harrastuksiini kuuluu matkailu; olen osallistunut muun muassa Taideyhdistyksen mielenkiintoisille matkoille useita kertoja. Myös musiikin kuuntelu ja teatterissa käynti ovat mieluisia, ja mattojen kutominen samoin kuin muutkin käsityöt ovat aina kuuluneet arkeeni. Kotiseutuasiat kiinnostavat minua, ja Hämeenlinna-Seuran jäseninä olemme mieheni kanssa olleet jo vuosia. Olen Hämeenlinna-Seuran hallituksen jäsen ja tämän vuoden alusta myös Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen hallituksen varajäsen. Nyt eläkeläisenä olen aloittanut vapaaehtoistyön kirjastosisarena Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksessä. Marja-Leena, Malla, Nykänen on Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen uusi hallituksen varajäsen. Kuva: Maija Kauppinen. 16

17 Jäsenyhdistykset ja niiden toiminta Hämeenlinnan Kansallinen Kulttuuriyhdistys ry pj Maire Rissanen, , maire.rissanen(at)pp.inet.fi s Terttu Selovaara, , terttu.selovaara(at)armas.fi Hämeenlinnan Kameraseura ry pj Hannu Lehtonen, , puheenjohtaja(at)hameenlinnankameraseura.net s Tero Tielinen, sihteeri(at)hameenlinnankameraseura.net Lautsian Kartanoteatteri ry puh pj Maria Mäki-Uuro, , maria.maki-uuro(at)hotmail.com s Arto Salminen, , arti1958(at)gmail.com la pe 3.7. Hauhon Kesäteatterin 10-vuotisjuhlagaala Hauhotalossa. Gaalassa muistellaan menneiden vuosien näytelmiä koko illan mittaisen esityksen verran. Luvassa klassikoita, komediaa ja ennen kaikkea musiikkia. Tilaisuus on kaikille avoin, lipun hinta 5 euroa luvun musiikkinäytelmän (vielä nimetön) kantaesityksen ensi-ilta. Harjoitukset alkavat tammikuussa Vanajaveden Opistolla. Hämeenlinnan Naiskuoro Laulu-Siukut ry pj Minna Ylöstalo, , m.ylostalo(at)gmail.com s Merja Hainsalo, , m.hainsalo(at)gmail.com tiedottaja Ritva Salmi, , ritva.salmi(at)hotmail.com ke 7.1. klo Kuoron harjoitukset Jani Laaksosen johdolla Vanajaveden Opistolla. Avoimet ovet uusille laulajille. pe Osallistutaan Talvisodan päättymisen muistopäivänä kirkkokonserttiin. ke 6.5. Kevätkonsertti Hämeenlinnassa. to7.5. Konsertti Riihimäellä. 17

18 Hämeenlinnan Mieskuoro ry pj Heikki Lindroth, heikki.lindroth(at)gmail.com, s Jurkka Sipilä, jurkka.sipila(at)gmail.com, Hämeenlinnan Mieskuoron ohjelmistoa hallitsevat Sibeliuksen juhlavuosi ja Kansainvälinen Leevi Madetoja-mieskuorokilpailu. la klo 19 Konsertti Verkatehtaan Vanajasalissa Lahden Sinfoniaorkesterin kanssa. Jean Sibeliuksen Vapautettu Kuningatar, johtajana Okko Kamu. la Esiintyminen Hämeen Yrittäjien 75-vuotis juhlassa. pe Esiintyminen Talvisodan muistopäivänä Hämeenlinnan kirkossa. to-pe Mukana suurkuorossa Tampere-talossa, jossa Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonia Tampere Filharmonian säestyksellä. Solisteina Marjukka Tepponen ja Kevin Greenlaw, johtajana Santtu-Matias Rouvali. pe-su ke ma Kansainvälinen Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu Tampere-talolla. Esiintyminen Lohjan orkesterin ja Uusimaa-kuoron kanssa Verka tehtaalla. Jean Sibeliuksen Kullervo. Solisteina Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Rusanen, johtajana Esa Heikkilä. Valtakunnallinen Veteraanipäivä Hämeenlinnassa, Jean Sibelius Isän maalle. ke klo 19 Kevätkonsertti Palokunnantalolla. Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorit pj Heikki Kilpeläinen, , hjkilpelainen(at)gmail.com s Tapio Holopainen, , tapiohol(at)sci.fi pe Talvisodan päättymisen muistopäivänä: klo 13 Summan patsaalla panssariprikaatin kanssa. klo 14 Juhlakahvit Keskusseurakuntatalossa, Rauhankatu 14. klo 18 Muistokonsertti Hämeenlinnan kirkossa. ma 27.4 Valtakunnallinen veteraanipäivä, pääjuhla Hämeenlinnassa. 18 Kanta-Hämeen Lausujat ry pj Anita Ojanen, , ojanen.anita(at)gmail.com s Esa Erkamo, , esa.erkam(at)rktl.fi Lausujat eivät valmista alkavana kautena uutta ohjelmaa, mutta esiintyvät pyynnöstä muun muassa Hoivia-kodissa.

19 Hämeenlinna-Seura ry pj Mikko Hieta, , mikko(at)hieta.net Hämeenlinnan Taiteilijaseura ry pj Hannele Tarna, , hannele.tarna(at)gmail.com s Pirjo Keskinen-Vento, , pirjo.keskinen-vento(at)hamk.fi Elävänmallin piirustusillat, kuukauden taiteilijanäyttelyt ja osallistuminen taidelainaamon toimintaan jatkuvat. Pidetään kesämaalauskurssi, järjestetään Hämeen nuorten biennaali näyttely sekä osallistutaan kansainvälisten postitaide- ja kirjataidenäyttelyiden järjestelyihin ja Taidekasarmin taiteilijoiden Avoimet ovet -tapahtumiin. Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana- 66 ry pj Kari Jalonen, , koo.jalonen(at)gmail.com s Erja von Koch, erjavonkoch(at)gmail.com Cantitores ry facebook Cantitores pj Jari Salmi, taiteellinen johtaja Oskari Kosola, , oskari.kosola@aina.net s Birgitta Hiltunen, , birr(at)armas.fi Härkätien Kamarimuusikot facebook.com/harkatielaiset pj Eeva Kunnas, eeva.kunnas(at)gmail.com, harkatienkamarimuusikot(at) gmail.com s Tommi Mursunen, , tommi.mursunen(at)sibeliusopisto.fi 19

20 Lähettäjä: Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys c/o Hämeen Heimoliitto ry Linnankatu Hämeenlinna Jean Sibelius on mukana monessa Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistyksen tämän vuoden tapahtumassa.