114 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen. 118 Pistohiekan ranta-asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen

Transkriptio

1 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Aika , klo 16:28-17:08 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 114 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen 115 Pöytäkirjan tarkastus 116 Lainan myöntäminen Puumalan Vesiosuuskunnalle 117 Saimaa Geoparkin kohteet Puumalassa 118 Pistohiekan ranta-asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 119 Poikkeamishakemus / Paula ja Heikki Melin 120 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 121 Ilmoitusasiat

2 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Saapuvilla olleet jäsenet Unto Pasanen, puheenjohtaja Keijo Montonen, 1. varapuheenjohtaja Irja Piskonen Minna Korhonen Riitta Pellava Kari Puurtinen, varajäsenet Muut saapuvilla olleet Annakaisa Arilahti, hallintosihteeri Olavi Kietäväinen, valtuuston II vpj Jari Karvonen, valtuuston I vpj Erkki Luukkonen, valtuuston pj Matias Hilden, kunnanjohtaja Poissa Antti Kasanen Olli Luukkonen Allekirjoitukset Unto Pasanen Puheenjohtaja Annakaisa Arilahti Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Riitta Pellava Irja Piskonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kunnanhallituksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty muutoksenhakuohje, pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon yhteispalvelupisteessä keskiviikkona klo Pöytäkirjanpitäjä Annakaisa Arilahti

3 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 114 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja työjärjestyksen hyväksyminen Päätös Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi muutoksitta.

4 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 115 Pöytäkirjan tarkastus Valmistelija / lisätiedot: Annakaisa Arilahti annakaisa.arilahti@puumala.fi Pöytäkirja tarkastetaan mahdollisuuksien mukaan heti kokouksen jälkeen ja se on nähtävänä yhteispalvelupisteessä keskiviikkona Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Riitta Pellava ja Irja Piskonen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 116 Lainan myöntäminen Puumalan Vesiosuuskunnalle PuuDno Valmistelija / lisätiedot: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Liitteet 1 Velkakirja.pdf Puumalan vesiosuuskunta toteuttaa Puumalan taajamassa ja lähialueilla vesihuoltoa. Kunnalle kuuluu vesihuoltolain mukaan huolehtimisvelvollisuus palvelun saatavuudesta siellä, jossa se väestön tihentymän, terveydellisten tai ympäristönsuojelulliset syiden vuoksi on tarpeen. Puumalan kunnanvaltuusto on edellä mainittujen syiden vuoksi antanut suostumuksen Puumalan vesiosuuskunnan lainojen konvertoinnille yhdeksi yksittäiseksi pankkilainaksi. Vesiosuuskunnalla on tätä ennen ollut neljä eri lainaa Suur-Savon Osuuspankilta, ja nämä ovat olleet kunnan takaamia. Myös uuden lainan myönsi OP Suur-Savo, ja sen pääoma oli vuoden 2015 lopussa noin euroa. Takauksista ei ole peritty erillistä takausprovisiota. Tämän lainan lisäksi osuuskunnalla on myös toinen kunnan takaama laina, jonka pääoma oli vuoden lopussa euroa. Kunnan takausvastuiden kokonaismäärä oli siis vuoden 2015 lopussa vesiosuuskunnan osalta noin euroa. Tämän lisäksi vesiosuuskunnalla on yksi noin euron pankkilaina, jolla kunnan takausta ei ole. Kuntalain 129 mukaan: Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Puumalan vesiosuuskunnan kanssa on neuvoteltu lainan ja takausvastuiden muuttamisesta siten, että merkittävä osa lainapääomasta ( euroa) muutettaisiin suoraan Puumalan kunnalta otettavaksi lainaksi. Tämä laina lyhennettäisiin kymmenen vuoden kuluessa. Vesiosuuskunta käyttää lainaehtojen mukaan myönnettävän vieraan pääoman kunnan takaamien lainojen lyhentämiseen, eikä vesiosuuskunnan kokonaisvelkamäärä näin ollen kasva. Käytännössä kunnan takausriski muutetaan siis noin 50 prosenttisesti suoraksi luottoriskiksi. Korkotuotto vesiosuuskunnan lainakannasta tulisi jatkossa pääosin kunnalle, ja lainalle on neuvoteltu 1,0 prosentin korkomarginaali. Tämä olisi noin kaksi kertaa korkeampi kuin kunnan nykyisin saama tuotto talletuksista ja vähäriskisistä rahastosijoituksista. Kunnan riskienhallinnan kannalta muutoksella ei ole juuri merkitystä, sillä kunta on jo aiemmin takauksen johdosta kantanut käytännössä riskin kyseessä olevasta lainasta ja siten osuuskunnan maksuvalmiudesta. Riskejä pienentää lisäksi se, että vesiosuuskunta kiinnittää ja panttaa omistamansa jätevedenpuhdistamon kyseisen velan vakuudeksi. Kunnan kannalta ainoa selvä negatiivinen muutos on likviditeettiriskin kasvaminen, sillä kunnan myöntämä lainapääoma on pois muusta käytöstä, eikä kyseistä sijoitusta voida muuttaa käteiseksi lyhennysohjelmaa

6 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) nopeammin. Riskin merkitys on kuitenkin tällä hetkellä vähäinen kunnan kassavarojen tason ja kuntien hyvän luottoluokituksen vuoksi. Liitteenä velkakirja lainasta ja oheismateriaalina Puumalan vesiosuuskunnan tilinpäätös vuodelta Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kunnanhallitus päättää tehdä kunnanvaltuustolle seuraavan päätösehdotuksen: Kunnanvaltuusto päättää myöntää Puumalan vesiosuuskunnalle euron lainan liitteen mukaisin ehdoin. Lisäksi kunnanvaltuusto päättää oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään velkakirjaan tarvittaessa teknisluonteisia, vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta kunnan riskeihin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Puumalan vesiosuuskunta

7 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Kunnanhallitus, 63, Valtuusto, 19, Kunnanhallitus, 117, Saimaa Geoparkin kohteet Puumalassa PuuDno Kunnanhallitus, , 63 Valmistelijat / lisätiedot: Matias Hilden matias.hilden@puumala.fi Geopark-verkosto (European Geoparks Network EGN) on osa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCOn toimintaa. Kukin Geoparkiksi haluava alue hakee Geopark-jäsenyyttä UNESCOlta. Hakuprosessi kestää noin puolestatoista kahteen vuoteen. Geoparkiksi voidaan nimetä aluekokonaisuus, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää merkittäviä geologisia maisemia, nähtävyyksiä ja käyntikohteita. Alueella voi olla myös arkeologisesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä ja omaleimaisia kohteita. Geopark on alueen matkailun ja luontokohteiden sekä historiallisen kehityksen esittämiseen tähtäävä työkalu. Maailmalla on yli 100 Geopark-aluekokonaisuutta ja Eurooppassakin lähes 70. Suomen toistaiseksi ainoa Geopark on Rokualla Pohjois-Suomessa. Geoparkaluekokonaisuuden keskeinen ajatus on kehittää aluetta ja sen paikallistaloutta houkuttelemalla Geoparkin alueelle sen geologiasta, luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneita uusia kävijäryhmiä. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta Geopark-alueet ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin, vaikka Geopark ei ole suoranainen suojelualue sanan tiukimman määritelmän mukaan. Puumalan kunta on ollut mukana Saimaan Geoparkin valmistelussa vuosina Suunnittelua ovat rahoittaneet Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä eteläisen Saimaan kunnista Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari, jotka ovat myöntäneet yhteensä euron rahoituksen Etelä-Saimaan luontomatkailun kehittämiseen Geopark-alueen suunnittelun kautta. Hanketta hallinnoi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja sen osatoteuttajana on ollut Geologinen tutkimuskeskus GTK, joka vastaa alueen geologisten, luontomatkailuun sopivien resurssien kartoittamisesta ja määrittelystä. Hankkeen tuloksena eteläisen Saimaan alueelta on määritelty 111 hyvää geologista matkakohdetta, jotka geologisen sisältönsä puolesta sopivat matkailukäyttöön. Näistä kohteista 28 sijaitsee Puumalan kunnan alueella. Kaikkia kohteita ei voida, varsinkaan ensi vaiheessa, ottaa mukaan verkostoon, vaan niihin verkostoon valitaan parhaiten geologista perintöä esittelevät ja saavutettavissa olevat kohteet. Jokaisen kunnan alueelta otetaan mukaan suunnitteilla olevaan Saimaa UNESCO Global Geoparkiin kunnan ja asiantuntijoiden määrittämät käyntikohteet, jotka kertovat parhaiten Saimaan luonnonhistoriasta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Hanke valmistelee myös jäsenhakemuksen tekemisen

8 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) UNESCOlle loppuvuodesta Kullakin Geoparkkiin kuuluviin kohteisiin tulee UNESCOn asettamien kriteerien mukaan tarvittaessa liittyä jonkin asteista suojelua. Suunnitteilla oleva Saimaa Geopark -aluekokonaisuus tarjoaa toimintamallin Saimaan alueen luontomatkailun edistämiseksi. Saimaa Geopark on yksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliittojen matkailustrategioiden kärkihankkeista. Myös Suomen kansallisessa matkailustrategiassa Geoparkalueet tuodaan esiin luontomatkailun avainvahvuuksina. Alueen yrittäjät voivat hakeutua mukaan Geopark-toimintaan, jossa he saavat erityisen laatukoulutuksen. Sen jälkeen yrittäjät saavat tuotteilleen Geoparklogon, joka kertoo laadukkaasta paikallistuotteesta eri puolilla maailmaa. Geopark linkittää yrittäjät mukaan kansainväliseen Geopark-toimintaan, jonka kautta uudet ideat ja kansainvälinen yhteistyö vahvistuu. Statuksen saatuaan alue saa käyttää UNESCOn tunnuksia ja UNESCO Global Geopark -nimeä. Eteläisen Saimaan alue olisi nimeltään Saimaa UNESCO Global Geopark. Geopark on pysyvää toimintaa, jonka taso arvioidaan neljän vuoden välein korkean laatutason ylläpitämiseksi. Saimaan Geopark on määrä muodostaa perustamalla Saimaan Geopark -yhdistys Yhdistyksen perustavat jäsenet ovat Geopark-alueen kaupungit ja kunnat: Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Juva, Puumala, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Geopark-alue on esitetty liitteessä 1. Saimaa Geoparkin toiminta alkaa virallisesti ja vuoden aikana haetaan ulkoista rahoitusta hankkeen käytännön toteutuksille, suunnitellaan Geoparkteemareittejä sekä rakennetaan konkreettisia geokohteita, opaskyltityksiä, organisaatiota ja muita Geopark-statuksen saamiseksi määriteltyjä asioita. Saimaa Geopark -yhdistys tulee hakemaan UNESCOn Global Geopark statusta. Hakuprosessi on kestää arviolta noin kaksi vuotta, ja siihen sisältyy paikan päällä tehtävä arviointi. Saimaa Geopark -yhdistyksen toimintamalli on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Saimaa Geopark-yhdistyksen säännöt ja perustamiskirja laaditaan valmisteluhankkeessa vuoden 2016 aikana. Valmisteluhankkeen ohjausryhmä vastaa sääntöjen valmistelusta. UNESCO-kriteerien mukaan toimipisteessä tulee työskentelemään oma henkilökuntansa (2 3 htv), joka hallinnollisesti liittyisi Imatran kaupungin henkilökunnaksi. Toiminta tähtää Geopark-alueen suunnitteluun ja toteutukseen, jossa luodaan tarvittavat Saimaa Geopark-aineistot, tuodaan Geopark-sisällöt paikallisen tason yritys- ja kehittämistoimintaan, tuetaan yritystoimintaa koulutuksin, integroidaan maakunnalliset virkistysalueorganisaatiot (Etelä-Karjalan säätiö ja Etelä-Savon yhdistys) osaksi Saimaan Geopark -toimintamallia, haetaan alueelle kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia erilaisiin kehittämishankkeisiin ja toimitaan alueen yhteistyöelimenä kansainväliseen toimintaan ja tutkimusyhteisöihin. Yhdistyksen vuosittaiset jäsenmaksut, alkaen vuodesta 2017, on valmisteluhankkeessa määritelty seuraavan viiden vuoden suunnittelujaksolle siten, että jäseninä olevien kaupunkien vuosimaksu on euroa ja muiden kuntien, ml. Puumalan, euroa. Kuntien yhteinen rahoitusosuus vuosittain on euroa, jonka lisäksi yhdistyksen liitännäisjäseneksi

9 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) voidaan hyväksyä vuosikokouksen määräämää jäsenmaksua vastaan ns. Geopark-kummi- tai Geopark-yritysjäseniä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että yhdistyksen liikevaihto olisi noin euroa. Saimaan Geopark -yhdistyksen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma vuosille on esitetty liitteessä 3. Yhdistyksen vuosittainen maksuaikataulu määritellään samalla, kun yhdistyksen säännöt kirjoitetaan. Jäsenmaksulla katetaan Geoparkin toiminnan palkka- ja muita kuluja. Yhdistyksen pääomaa voidaan käyttää myös Geoparkiin liittyvien kehittämishankkeiden omarahoitusosuutena. Esitetty jäsenmaksuosuus huomioidaan vuosittain kuntien talousarviosuunnittelussa. Saimaa Geopark ry on suunniteltu perustettavaksi loppuvuoden 2016 aikana niin, että rekisteröity yhdistys aloittaa toimintansa Hankkeen ohjausryhmän lähes yksimielinen näkemys on ollut, että hakemus Geoparkiksi jätettäisiin jo syksyllä 2016, mutta ainakin Imatran kaupunki on ajanut hakemuksen viivästyttämistä vuoteen Oheismateriaalina Geoparkin karttarajaus, yhdistyksen kustannusarvio tuleville vuosille, Geoparkin toimintamalli sekä ohjausryhmän saatekirje. Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kunnanhallitus päättää tehdä valtuustolle seuraavan päätösehdotuksen: Valtuusto päättää, että Puumalan kunta 1. on mukana Saimaan Geoparkissa selostusosassa esitetyllä tavalla, 2. liittyy Saimaan Geopark -yhdistykseen, 3. varautuu yhdistyksen jäsenyyden aiheuttamaan euron jäsenmaksuun vuosittain Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Valtuusto, , 19 Oheismateriaalina Geoparkin karttarajaus, yhdistyksen kustannusarvio tuleville vuosille, Geoparkin toimintamalli sekä ohjausryhmän saatekirje. Ehdotus Valtuusto päättää, että Puumalan kunta: 1. on mukana Saimaan Geoparkissa selostusosassa esitetyllä tavalla, 2. liittyy Saimaan Geopark -yhdistykseen, 3. varautuu yhdistyksen jäsenyyden aiheuttamaan euron jäsenmaksuun vuosittain

10 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 117 Valmistelija / lisätiedot: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kaikki asianomaiset kunnat ovat päättäneet Saimaa Geoparkin perustamisesta. Saimaa geomatkailukohteeksi -hankkeessa on kartoitettu tarkemmin sopivia kohteita Saimaa Geoparkiin. Hankkeen johtoryhmä on päätynyt esittämään Puumalan kohteiksi seuraavia alueita tai kokonaisuuksia: 1. Puumalansalmi 2. Sahanlahti/Tupavuori 3. Pistohiekka 4. Liehtalanniemen museotila 5. Rokansaari 6. Rakokivet 7. Syrjäsalmi 8. Kukonharjun kanava 9. Loketononkalo 10. Lietvesi 11. Rokansalon harju ja Lietniemi 12. Suurisuo 13. Haukkovuori Kohteista valtaosa toimii jo vierailu- ja matkailukohteena, mutta myös ne tarvitsevat vaihtelevissa määrin lisää kunnostusta tai opasteita. Enemmistö kohteista on muiden kuin kunnan omistuksessa, joten niiden osalta reittien, opasteiden tai muiden rakenteiden tekeminen, kuten myös kohteiden markkinointi, edellyttää kiinteistönomistajan tai -omistajien suostumusta. Kunnan tehtävänä on huolehtia kohteiden ylläpidon toteuttamisesta yhteistyössä Saimaa Geoparkin kanssa. Oheismateriaalina lisäinfoa Geopark-kohteista ja niiden käytöstä. Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kunnanhallitus päättää osaltaan hyväksyä ehdotuksen Puumalassa sijaitsevista Saimaa Geoparkin kohteista. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Saimaa Geopark/Minna Kähtävä-Marttinen

11 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 118 Pistohiekan ranta-asemakaavaehdotuksen nähtäville asettaminen PuuDno Valmistelija / lisätiedot: Merja Tuomainen merja.tuomainen@puumala.fi Liitteet 1 Kaavakartta_ehdotus.pdf 2 Pistohiekka_maaraykset_ehdotus.pdf 3 Selostus_ehdotus.pdf 4 Vastineet_luonnosvaiheesta.pdf 5 OAS_ehdotus.pdf Pistohiekan ranta-asemakaavan laadinta on tullut vireille vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa. Ranta-asemakaava sijoittuu Lietveden Pistohiekanselän koillisrannalle vesialueen, kantatien 62 (Lietvedentie), ja maantien (Rokansalontie) rajaamalle alueelle (kuvat 1 ja 2). Paikalla aiemmin toimineesta leirintäalueesta on jäljellä joitakin rakennuksia tai rakennelmia; muutoin alue on rakentamatonta metsämaata. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1 7 sekä viher-, katu-, venevalkama- ja suoja-alueet. Kaavassa on osoitettu lisäksi luo-alueet, jotka ovat luonto-, ympäristö- ja maisema-arvoiltaan merkityksellisiä. Pysäköintiin varattavat alueet on osoitettu korttelialueiden sisälle. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa matkailutoimintojen kehittyminen Pistohiekan alueella luonnonympäristön arvot huomioiden. Alueelle olisi tulossa majoitus- ravintola- ja kokoustiloja. Ranta-asemakaavan mukaiselle alueelle on mahdollista rakentaa k-m2. Korttelialueiden tehokkuudet vaihtelevat 0,15 ja 0,30 välillä. Tämä mahdollistaa noin 700 vuodepaikan osoittamisen alueelle. Pistohiekan matkailualueen ranta-asemakaava pohjautuu Etelä-Savon maakuntakaavaan sekä lainvoimaiseksi tulleeseen Lietvesi Suur- Saimaan osayleiskaavaan. Alueelle suunniteltu hotelli on osoitettu kantatie 62:n varrelle suunnilleen vanhan vastaanottokeskuksen kohdalle. Hotellin läheisyydessä sijaitsevat rantaravintolalle varattu alue, uimaranta-alue sekä näiden itäpuolella ja Säynätojanniemen puolella tiiviimmät lomarakennusalueet. Säynätojan itäpuolella sijaitsevat loput loma-asuntoalueet. Pääosa suunnittelualueen rannoista on jätetty rakentamisen ulko-puolelle. Ainoastaan hotellin yhteyteen osoitettu rantaravintola sekä venevalkama-alueet on osoitettu korttelialueiksi. Omarantaisia rakennuspaikkoja kaavalla ei ole osoitettu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos valmisteluaineistoineen ovat olleet julkisesti nähtävänä Liitteenä kaavaehdotus, kaavamääräykset, kaavaselostus, osallistumisja arviointisuunnitelma sekä vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Oheismateriaalina Natura-arviointi, luontoselvitys ja muinaisjäännösinventointi.

12 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden Kunnanhallitus päättää: 1. Asettaa Pistohiekan ranta-asemakaavan kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti. 2. Varaa kunnan jäsenille ja osallisille mahdollisuuden muistutuksen tekemiseen. 3. Tiedottaa kaavaehdotuksesta Puumala-lehdessä, kunnan internet-sivuilla ja ilmoitustaululla. 4. Pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa nimetyiltä viranomaisilta Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

13 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 119 Poikkeamishakemus / Paula ja Heikki Melin PuuDno Valmistelija / lisätiedot: Heikki Virta heikki.virta@puumala.fi Heikki ja Paula Melin hakevat poikkeamislupaa loma-asunnon muuttamiseksi asuinrakennukseksi Puumalan kunnan Vesiniemen kylän kiinteistöllä Heikinniemi, kiinteistötunnus , pinta-ala 1,808 ha. Osoite Ryhäläntie 511 A. Poikkeamista haetaan Vesiniemen ranta-asemakaavan lomaasuntojen alueeksi merkitylle rakennuspaikalle (RA-1). Hakemuksen mukaisen asuinrakennuksen kerrosala on 122 k-m2. Rakennuspaikalla on lisäksi 30 k-m2 rantasauna, talousrakennukset 20 k-m2 ja 22 k-m2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 194 k-m2. Naapureita on kuultu.naapurit eivät ole tehneet muistutusta poikkeamishakemuksesta. Rakennuspaikka on Puumalan Vesiniemen ranta-asemakaavan mukainen loma-asuntojen rakennuspaikka (RA-1). Kaavamääräyksen mukaan RA-1 kortteleita koskevat muuten samat määräykset kuin RA-kortteleita, mutta rakennusoikeuden määrä on osoitettu kaavakartassa. Lisäksi RA-1 kortteleissa rakennusoikeus voi jakautua eri rakennusten kesken vapaasti, kunhan kokonaisrakennusoikeus pysyy kaavakartan osoittamassa määrässä ja lomaasuntojen määrä yhtenä. Kaavamääräys RA, Loma-asuntojen korttelialue: Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 100 k-m2 suuruisen yksikerroksisen loma-asunnon sekä sen yhteydessä olevan tai erillisen enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen. Lisäksi saa kullekin rakennuspaikalle rakentaa yhden varasto-/huoltorakennuksen ja käymälän, joiden pinta-ala on yhteensä enintään 20 k-m2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta, mikäli kaavakartassa esitetty rakennusalan rajaus ei muuta osoita. Alle 20 k-m2 suuruisen erillisen saunarakennuksen saa kuitenkin rakentaa 10 m etäisyydelle rantaviivasta. Kiinteistölle on kaavakartassa osoitettu 250 k-m2 rakennusoikeutta. Rakennusalan rajausta ei ole kaavakartassa osoitettu. Rakennusjärjestyksen mukaan vakituisen asuinkyttöön tarkoitetun uuden rakennuspaikan koon tulee olla vähintään 5000 m2, ja asuinrakennuksen etäisyyden rannasta tulee olla vähintään 40 m. Hakemuksen mukaisen kiinteistön pinta-ala on m2 ja rakennuksen etäisyys rannasta 35 m. Haettu poikkeamislupa tulis myöntää. Rakennuspaikka sopii sijainnin ja maaston puolesta vakituiseen asumiseen. Rakennuspaikalle on n 300 metrin tieyhteys maantieltä. Rakennuspaikalla on hyvä suojapuusto, eikä rakennuksen sijainti alle 40 m etäisyydellä rannasta aiheuta merkittävää haittaa. Poikkeamisluvan myöntäminen ei aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamisluvan myöntäminen ei aiheuta haittaa naapureille eikä maanomistajien tasapuoliselle kohtelulle. Ehdotus

14 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Esittelijä: Matias Hilden Kunnanhallitus päättää myöntää Heikki ja Paula Melinille poikkeamisluvan loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asuinrakennukseksi Puumalan kunnnan Vesiniemen kylän kiinteistölle Heikinniemi, kiinteistötunnus , rakennustarkastajan esittelytekstissä mainituilla perusteilla. Tämä päätös myönnetään julkipanon jälkeen, päätöksen antopäivä Päätös on voimassa yhden vuoden voimaantulopäivästä lukien, missä ajassa hankkeelle on haettava rakennuslupa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi Heikki ja Paula Melin, Etelä-Savon ELY-keskus, rakennustarkastaja

15 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 120 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Pöytäkirja Puumalan peruspalvelulautakunnan pöytäkirja Hallintopalvelutoimialan viranhaltijapäätökset ajalta Kunnanjohtaja 5 Puumalan kunnan vaakunaviirin luovuttaminen / Pieta Hämäläinen, Oppisopimuskoulutuksen lisätuki/espit Oy, Puumalan kunnan vaakunalautasen myöntäminen / Kauppias Jorma Tikka, Puumalan kunnan vaakunaviirin luovuttaminen / Heikki Laukkanen, Puumalan kunnan vaakunaviirin luovuttaminen / Tiina Reponen, Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta peruspalvelulautakunnan eikä kunnanjohtajan tekemiin päätöksiin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

16 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) 121 Ilmoitusasiat Valmistelija / lisätiedot: Annakaisa Arilahti annakaisa.arilahti@puumala.fi 1. Pöytäkirjat ja otteet - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta, : Lausuntopyyntö päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistuksesta. - Vaalijalan kuntayhtymä, hallitus Hartolan kunnan, Vieremän kunnan ja Heinolan kaupungin pöytäkirjan otteet: Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimus. Ehdotus Esittelijä: Matias Hilden (matias.hilden@puumala.fi) Kunnanhallitus päättää merkitä em. ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

17 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Muutoksenhakukielto 121, 120, 114, 115, 118, 116 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.

18 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Oikaisuvaatimus 117 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: - se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Puumala kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Puumalan kunnan kunnanhallitus. Postiosoite: Keskustie 14, Puumala Sähköpostiosoite: kirjaamo@puumala.fi Faksinumero: Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika: ma pe Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan.

19 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Puumalan kunnan kirjaamosta. Postiosoite: Keskustie 14, Puumala Sähköpostiosoite: Faksinumero: Puhelinnumero: Kunnan kirjaamon aukioloaika: ma pe

20 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) Hallintovalitus 119 Hallintovalitus Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Antopäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusviranomainen Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Postiosoite: PL Kuopio Käyntiosoite: Puistokatu 29, Kuopio Faksinumero: Puhelinnumero: Hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika: ma pe Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella,

21 Puumala Pöytäkirja 8/ (21) jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään laissa tuomioistuinmaksulaki / Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Puumalan kunnan kirjaamosta. Postiosoite: Keskustie 14, Puumala Sähköpostiosoite: kirjaamo@puumala.fi Faksinumero: Puhelinnumero: Kunnan kirjaamon aukioloaika: ma pe