Harvinaisten perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien kantajatiheys suomalaisissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvinaisten perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien kantajatiheys suomalaisissa"

Transkriptio

1 Harvinaisten perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien kantajatiheys suomalaisissa Venla Laitinen LK Opiskelijanumero Helsinki Tutkielma Ohjaaja: Risto Lapatto, tittelit HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta

2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Lääketieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Lastenklinikka Tekijä Författare Author Venla Laitinen Työn nimi Arbetets titel Title Harvinaisten perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien kantajatiheys suomalaisissa Oppiaine Läroämne Subject Lääketiede Työn laji Arbetets art Level Tutkielma Aika Datum Month and year Sivumäärä -Sidoantal - Number of pages 25 Tiivistelmä Referat Abstract Fenyyliketonuria, LCHAD-puutos, MCAD-puutos, propionihappovirtsaisuus, perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi sekä 21-hydroksylaasin puute ovat kaikki harvinaisia perinnöllisiä aineenvaihduntasairauksia, jotka ilmenevät vastasyntyneisyyskaudella tai varhaislapsuudessa ja jotka hoitamattomina voivat olla seurauksiltaan kohtalokkaita. Tutkimuksessa määritettiin näiden sairauksien taustalla olevien geenien (PAH, HADHA, ACADM, PCCA ja PCCB, ALDOB sekä CYP21A2) kaikkien yhden emäksen mutaatioiden kantajatiheys suomalaisissa. Laajuudeltaan vastaavanlaista määritystä ei ole aiemmin tehty. Aineistona oli 64:lle näiden sairauksien suhteen terveelle potilaalle ajettu eksomianalyysi, jonka kaikki yhden emäksen mutaatiot oli alustavasti analysoitu ja koottu Excel-taulukoihin. Kaikki tutkittavien geenien mutaatiot koottiin erillisiin taulukoihin ja analysoitiin manuaalisesti vertaamalla NCBI:n geenipankin tietoihin. Kantajatiheyksiksi saatiin fenyyliketonurialle alle 1 : 64, LCHAD-puutokselle 1 : 64, MCAD-puutokselle 1 : 64, propionihappovirtsaisuudelle 1 : 64, fruktoosi-intoleranssille yhteensä 1 : 32 sekä 21-hydroksylaasin puutteelle 1 : 64. Tuloksia voidaan jatkossa käyttää apuna määritettäessä tarvetta laajentaa vastasyntyneiden seulontaa. Avainsanat Nyckelord Keywords PKU, LCHAD deficiency, MCAD deficiency, Propionic acidaemia, Hereditary fructose intolerance, 21 hydroxylase deficiency, Mutations, Carrier frequency, Finland Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 ii Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Kirjallisuuskatsaus Genetiikan perustaa Hardy-Weinbergin laki Suomalaisen populaation erityispiirteitä Tutkimuksen kohteena olevien sairauksien perustaa Aiemmin tutkittua..7 3 Aineisto ja menetelmät.9 4 Tulokset Fenyyliketonuria LCHAD-puutos MCAD-puutos Propionihappovirtsaisuus Perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia 17 5 Pohdintaa 18 Lähteet...21

4 1 1 Johdanto Fenyyliketonuria (PKU), pitkäketjuisten rasvahappojen hydroksiasyyli-coadehydrogenaasin (LCHAD) puutos, keskipitkäketjuisten rasvahappojen CoAdehydrogenaasin (MCAD) puutos, propionihappovirtsaisuus (PA), perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI) sekä synnynnäinen lisämunuaishyperplasia (CAH) ovat kaikki imeväisiässä taikka varhaislapsuudessa ilmeneviä synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia, joiden yleisimmät muodot ovat autosomissa peittyvästi periytyviä. Jokainen edellä mainittu sairaus on oireiltaan vakava, jopa henkeä uhkaava. Osassa näitä sairauksia ennen oireiden ilmaantumista aloitettu hoito voi olla hengen pelastava taikka estää vakavien pysyvien haittojen, kuten kehitysvammaisuuden, syntymistä. Tämän tutkielman tavoitteena oli määrittää fenyylialaniinihydroksylaasi(pah)- geenimutaatioista johtuvan PKU:n, HADHA-geenimutaatioista johtuvan LCHADpuutoksen, ACADM-geenimutaatioista johtuvan MCAD-puutoksen, PCCA- ja PCCBgeenimutaatioista johtuvan PA:n, ALDOB-geenimutaatioista johtuvan HFI:n sekä yleisimmän CAH:n aiheuttajan, CYP21A2-geenimutaatioista johtuvan 21- hydroksylaasin puutoksen kantajatiheys suomalaisessa väestössä. Minkään tutkimuksen kohteena olevan geenin kaikkien mutaatioiden kantajatiheyttä suomalaisissa ei ole aiemmin määritetty. Joidenkin geenien valtamutaatioiden esiintyvyyksistä sen sijaan on tehty erinäisiä tutkimuksia ja arvioita (1, 2). Sen lisäksi, että oli puhtaasti tieteellisesti mielenkiintoista selvittää tarkemmin mitä geenimutaatiota löytyy ja mikä niiden esiintyvyys aineistossa oli, tietoa voidaan käyttää jatkossa apuna myös arvioitaessa tarvetta laajentaa vastasyntyneiden seulontaa. Kantajatiheyden määritys tehtiin ensin 64 eri potilaalle ajetuista geenisekvensseistä. Excel-ohjelman avulla etsittiin kaikki yhden emäksen mutaatiot mitä tutkittavista geeneistä löytyi ja määritettiin niiden kantajatiheys tutkimusaineistossa. Koska aineiston potilaat edustavat hyvin suomalaista populaatiota, voimme olettaa, että kantajatiheys on sama myös koko väestössä. Tutkimus on retrospektiivinen ja täysin kvantitatiivinen. Yksittäisen ihmisen genomi ei juurikaan, yksittäisiä korjaamattomia

5 2 mutaatioita lukuun ottamatta, muutu elinaikana, joten geenitutkimuksen tila on pysyvä. Täten vaikkakin aineistoa tarkasteltiin retrospektiivisesti, voidaan ajatella tulosten koskevan myös nykyhetkeä. 2 Kirjallisuuskatsaus 2.1 Genetiikan perustaa Ihmisen rakennetta ja toimintoja ohjaa perimä eli genomi. Siihen tarvittava informaatio on kätketty solujen tumissa sijaitseviin deoksiribonukleiinihappomolekyyleihin (DNA-). DNA-molekyyli on kaksoiskierteinen juoste, joka muodostuu kahdesta vastakkaisesta nauhasta. Nauhat koostuvat alayksiköistä, nukleotideista. Kukin nukleotidi sisältää kolme osaa: deoksiriboosisokerin ja sen 5 -hiileen liittyvän fosforihappotähteen sekä 1 - hiileen liittyvän puriini- tai pyrimidiiniemäksen. Alayksiköt liittyvät toisiinsa kovalenttisin sidoksin siten, että seuraavan nukleotidin fosfaattiosa liittyy edellisen nukleotidin sokeriosan 3 -hiileen. Täten muodostuu sokeri-fosfaattiketju, johon emäkset kiinnittyvät ikään kuin tikapuiden puolat. (3), (4) Geenien sisältämä informaatio on kätketty DNA-molekyylien emäsjärjestykseen. Kolme peräkkäistä emästä muodostaa kodonin, joka vastaa valmistettavan proteiinin tiettyä aminohappoa. Yhtä aminohappoa kohden voi olla monta eri kodonia, mutta kodonia vastaa aina vain yksi aminohappo. Siten mutaatio yhdessä kodonin emäksessä saattaa olla täysin harmiton, johtaa aminohapon vaihtumiseen toiseksi ja siten proteiinin toimimattomuuteen tai väärintoimintaan taikka lopettaa synteesin ennenaikaisesti. (3), (4)

6 3 2.2 Hardy-Weinbergin laki Populaatiogenetiikan keskeisen teoreeman, Hardy-Weinbergin lain mukaan populaation geenifrekvenssi ei muutu siirryttäessä sukupolvesta toiseen ja populaation genotyyppifrekvenssit pysyvät muuttumattomana vaikka populaation koko muuttuisikin. Lisäksi p² + 2pq + q² = 1 ; p ja q ovat jonkin geenin kahden alleelin A ja a frekvenssit populaatiossa. Kaavasta voidaan laskea mahdollisten genotyyppien AA (p²), Aa (2pq) ja aa (q²) suhteelliset osuudet. Oletuksena on, että alleeleja on ainoastaan kaksi, jolloin p + q = 1. Edellä mainittua kaavaa voidaan käyttää apuna esimerkiksi laskettaessa resessiivisen taudin kantajatiheyttä populaatiossa. (3) 2.3 Suomalaisen populaation erityispiirteitä Kuten edeltä käy ilmi, Hardy-Weinbergin lain mukaan populaation geenifrekvenssi ei muutu siirryttäessä sukupolvesta toiseen. Jotta tämä pitäisi täysin paikkansa, edellytyksenä on, että pariutuminen tapahtuisi täysin sattumanvaraisesti, populaation koon pitäisi olla rajattoman suuri, mutaatioita ei saisi tapahtua, uusia alleeleita ei saisi tulla populaatioon eikä poistua siitä. Kaikilla genotyypeillä täytyisi myös olla yhtäläiset suvunjatkamismahdollisuudet. Tällaista ihannepopulaatiota ei ole olemassakaan, mutta käytännössä Hardy-Weinbergin laki kuitenkin toimii tavallisissakin populaatioissa tietyllä hetkellä. (3) Poikkeamia Hardy-Weinbergin lakiin aiheuttavat siis ei-sattumanvarainen pariutuminen, sukulaisavioliitot, sattuma, perustajavaikutus, muuttoliike, mutaatiot sekä valinta. Sattuman osuus geenitiheyden muuttajana on suuri erityisesti pienissä populaatioissa. Suomen alkuperäinen väestö on ollut kooltaan hyvin pieni ja maaseuduilla muuttoliike on ollut vähäistä. Pienikokoisen alkuperäisväestön vuoksi myöskin perustajavaikutuksella on osuutensa suomalaisten geenijakaumassa. Suomeen onkin kasaantunut muualla maailmassa harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, joissa

7 4 geenimutaatio on lähes kaikilla sama. Näitä 36 sairautta kutsutaan nimellä suomalainen tautiperintö. (3) 2.3 Tutkimuksen kohteena olevien sairauksien perustaa Fenyyliketonuria (PKU) on aineenvaihduntasairaus, jossa fenyylialaniinin metabolia tyrosiiniksi on puutteellista johtuen joko mutaatiosta geenissä, joka koodaa fenyylialaniinihydroksylaasientsyymiä (PAH) taikka PAH-entsyymin kofaktorin, biopteriinin (BH4) puutteesta. Yleensä taudin syynä on mutaatio PAH-geenissä, vain muutamalla prosentilla syynä on BH4-kofaktorin puute (5). PAH-geeni sijaitsee kromosomin 12 pitkässä haarassa (6). PKU:ssa PAH-entsyymin puutteellinen toiminta johtaa fenyylialaniinin kertymiseen elimistöön sekä tyrosiinin liian vähäiseen muodostumiseen. Lisäksi muiden aminohappojen kuljetus aivoihin häiriintyy. Korkeat fenyylialaniinipitoisuudet ovat aivoille toksisia etenkin sikiökaudella ja varhaislapsuudessa (5). Ylimääräinen fenyylialaniini metaboloidaan fenyylipyruvaatiksi, joka eritetään fenyyliketoneina virtsaan. Hoitamattomana PKU häiritsee aivojen kehittymistä, mistä seurauksena voi olla mm. epilepsia, poikkeava lihastonus sekä vääjäämättä myös kehitysvammaisuus. PKU voidaan diagnosoida jo kahden vuorokauden iässä ja sen hoitona yleisemmässä muodossa on tiukka ruokavalio, joka sisältää niukasti proteiinia. Ajoissa diagnosoiduista ja oikein hoidetuista PKUpotilaista tulee terveitä veronmaksajia (5). LCHAD-puutos on sairaus, jossa pitkäketjuisten rasvahappojen beetaoksidaatio mitokondrioissa on häiriintynyt, mistä seurauksena on riittämätön energiatuotanto sekä toksisten aineenvaihduntatuotteiden kertyminen elimistöön (7). Syynä sairauteen on siis LCHAD-entsyymin toimimattomuus taikka puuttuminen, mikä johtuu mutaatioista HADHA-geenissä. Edellä mainittu geeni sijaitsee kromosomin 2 lyhyessä haarassa. Sairaus ilmenee yleensä imeväisiässä taikka varhaislapsuudessa oirekirjonaan syömisvaikeudet, letargia, hypoglykemia tai jopa hypoglykeeminen kooma, hypotonia, hepaattinen steatoosi, kardiomyopatia ja johtumishäiriöt, lihaskivut johtuen rabdomyolyysistä liikunnan yhteydessä sekä korioretinopatia ja perifeerinen neuropatia

8 5 (1), (8), (9). Pahimmillaan LCHAD-puutos voi aiheuttaa äkkikuoleman jo vastasyntyneisyyskaudella. Osa oireista johtuu metaboliittien kertymisestä kudoksiin, osa taas energian puutteesta. Sairauden hoitona on vähärasvainen ruokavalio ja tarvittavat rasvat nautitaan keskipitkäketjuisina valmisteina. Lisäksi infektioiden yhteydessä huolehditaan tiheästä ruokailusta ja nautitaan ylimääräisiä hiilihydraatteja lipolyysin välttämiseksi (7). Kuten LCHAD-, myös MCAD-puutos aiheuttaa häiriön rasvahappojen beetaoksidaatiossa. Sairaudessa keskipitkäketjuisten rasvahappojen metabolointi asetyylikoentsyymi-a:ksi on häiriintynyt (10). Syynä MCAD-puutokseen ovat mutaatiot ACADM-geenissä, joka sijaitsee kromosomin 1 lyhyessä haarassa (11). Oireilu alkaa usein infektion tai paaston aikana kun ravinnonsaanti on heikentynyt (12). Tilanne voi edetä tajuttomuuteen ja jopa kuolemaan (8). Oireisella potilaalla on laboratoriotutkimuksissa yleensä nähtävissä hypoketoottinen hypoglykemia (10). Muita tyypillisiä laboratoriolöydöksiä oireilevilla potilailla ovat hyperammoninemia sekä maksa-arvojen nousu (10). Potilaalla voi ilmetä myös hepatomegaliaa sekä enkefalopatiaa (13). Taudin pitkäaikaisseurauksina voi olla muun muassa eriasteisia kehitysviiveitä, käytöshäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, epilepsiaa ja CP:tä (8). Kuten LCHAD-puutoksen, myös MCAD-puutoksen hoidon perusta on paaston välttäminen ja tiheä ruokailu erityisesti infektioden aikana (10). Propionihappovirtsaisuus on sairaus, joka johtuu propionyyli-coakarboksylaasientsyymin (PCC) puutoksesta (14). Syynä tähän ovat mutaatiot propionyylikoentsyymi-a-karboksylaasi-alfa-polypeptidi(pcca)- tai PCC-beetapolypeptidi(PCCB)-geeneissä (15). PCCA-geeni sijaitsee kromosomin 13 pitkässä haarassa (16), PCCB-geeni puolestaan kromosomin 3 pitkässä haarassa (17). PCCentsyymin tehtävänä on metaboloida propionyyli-coa:ta metyylimalonyyli-coa:ksi. PCC:n puutteellinen toiminta johtaa keskeisten metaboliareittien, mukaan lukien ureasyklin ja sitruunahappokierron, tukkeutumiseen, (18). Seurauksena on propionyyli- CoA:n kertyminen elimistöön ja sen metabolointi propionihapoksi. Suurimmalla osalla potilaita propionihappovirtsaisuus johtaa oireiluun jo päivien kuluttua syntymästä. Oirekuvaan kuuluu oksentelua, syömisvaikeuksia, hypotoniaa ja letargiaa (15). Muita taudille tyypillisiä piirteitä ovat ketoosi, neutropenia, ajoittainen trombosytopenia,

9 6 hypogammaglobulinemia, kehitysviiveet sekä proteiini-intoleranssi. Mikäli tautia ei hoideta akuuttivaiheessa, se voi johtaa metaboliseen asidoosiin, koomaan ja lopulta kuolemaan (19). Taudin hoidossa on olennaisessa osassa ruokavalio. Perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi on suomalaiseen tautiperimään kuuluva tauti (20), jossa maksan aldolaasi B entsyymi ei toimi normaalisti. Tämän aiheuttavat mutaatiot aldolaasi B(ALDOB)-geenissä (21). ALDOB-geeni sijaitsee kromosomin 9 pitkässä haarassa (22). Aldolaasi B-entsyymin tehtävänä on metaboloida fruktoosi-1-fosfaattia. Kun tämä ei toimi, seurauksena on fruktoosi-1-fosfaatin kertyminen soluihin (23), mikä voi johtaa suoraan tai epäsuorasti hypoglykemiaan, maksa- ja munuaisvaurioon, koomaan ja jopa kuolemaan (21). Oireet tulevat esiin fruktoosin tai sakkaroosin nauttimisen jälkeen ja niiden vakavuus riippuu fruktoosin määrästä elimistössä. Oirekuvassa voi olla muun muassa ripulia, oksentelua, ruokahaluttomuutta, hypoglykemiaoireita, maksan suurenemista ja ikterusta sekä munuaisten toimintahäiriö (20). Hoitona perinnöllisessä fruktoosi-intoleranssissa on täysin fruktoositon ruokavalio. Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia on tila, jossa jokin lisämunuaiskuoren kortisolisynteesin entsyymeistä toimii vajavaisesti. Yleisin aiheuttaja on steroidi-21- hydroksylaasin puute, joka johtuu mutaatioista CYP21A2-geenissä (24). Tämän geenin sijainti on kromosomin 6 lyhyessä haarassa (25). 21-hydroksylaasin toimiessa puutteellisesti tai puuttuessa täysin, lisämunuaiskuori valmistaakin ylimäärin androgeeneja. 21-hydroksylaasin puute on ilmiasultaan kirjava. Karkea jako voidaan tehdä klassiseen ja ei-klassiseen tyyppiin, klassinen voidaan vielä jakaa suolanmenettäjiin ja klassiseen virilisoivaan muotoon. Klassisessa virilisoivassa muodossa androgeenien ylimäärä johtaa jo ennen syntymää tyttösikiöiden virilisoitumiseen. Lisäksi sekä tytöillä että pojilla kasvupyrähdys tulee liian varhain ja aikuispituus jää siten vajaaksi. (26) Suolanmenettäjillä myös aldosteronin tuotanto on liian vähäistä, mikä johtaa natriumin liialliseen erittämiseen virtsaan. Seurauksena voi olla henkeä uhkaava tilanne jo vastasyntyneenä. Ei-klassisessa tyypissä oireet ovat vähäisimmät, tytöillä genitaalit ovat yleensä normaalit ja vanhempana oirekuvaan voi tulla hirsutismi, miestyyppinen kaljuuntuminen, kuukautishäiriöitä ja alentunut fertiliteetti. Pojilla voi olla pienet kivekset ja varhainen kasvupyrähdys. (24) Perusajatuksena hoidossa on korvata puuttuvat hormonit, eli kortisoni ja

10 7 suolanmenettäjillä myös aldosteroni. Näin estetään myös ACTH:n eritystä aivolisäkkeestä, lisämunuaiskuoren liikakasvu sekä androgeenien liikaeritys. 2.3 Aiemmin tutkittua PKU:n esiintyvyys on Suomessa huomattavasti pienempi kuin maailmalla yleisesti. Tätä selittää negatiivinen perustajavaikutus luvun alussa Suomessa tehtiin laaja vastasyntyneiden seulonta, jossa ei löydetty yhtäkään PKU-tapausta (27). PKU:n esiintyvyyden Suomessa on arvioitu olevan alle 1 : (8). Tämän perusteella Hardy-Weinbergin lakia käyttäen voidaan laskea kantajatiheyden olevan Suomessa alle 1 : 158. Yleisesti maailmalla PKU:n esiintyvyys vaihtelee välillä 1 : : ollen keskimäärin 1 : Koska PKU on muissa etnisissä ryhmissä huomattavasti yleisempää kuin kantasuomalaisssa, on sen esiintyvyys Suomessa kasvamassa muuttoliikkeen vuoksi. PAH-geenin mutaatioita tunnetaan yli 500, joista muutama yleisin on taustalla suurimmassa osassa tautitapauksia (5). LCHAD-puutoksesta aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella syy on yleisimmin mutaatio c. G1528C HADHA-geenissä. Valtamutaation kantajafrekvenssiksi Suomessa on 1200 potilaan aineistossa arvioitu 1 : 240 (1) ja ilmaantuvuus tämän ja Hardy- Weinbergin lain avulla laskettuna olisi noin 1 : Saksassa LCHAD-puutoksen ilmaantuvuus on erään tutkimuksen mukaan 1 : (28), Puolassa puolestaan 1: (29). MCAD-puutos on maailmalla LCHAD-puutosta yleisempi, joten sitä on myös tutkittu enemmän. Valtamutaatiot ja niiden yleisyys vaihtelevat eri etnisissä ryhmissä: aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella eurooppalais-pohjoiskaukaasialaisissa valtamutaatio on c. 985A>G ACADM-geenissä, joka on maailmalla yleisimmin esiintyvä mutaatio. Se on valkoisen rodun edustajilla 90 %:ssa tapauksista sairauden aiheuttava mutaatio (2). Maailmanlaajuisesti kyseinen mutaatio on sairauden aiheuttaja % :ssa tapauksista (30). Muita löydettyjä mutaatioita ovat muun muassa 461T>G (korealainen potilas) (31) sekä c. 799G>A ja c. 443G>A, jotka löytyivät hispanoille tehdyssä

11 8 tutkimuksessa. Jälkimmäisen mutaation ei tiedetä ainakaan toistaiseksi aiheuttaneen lainkaan oireita (32). MCAD-puutoksen esiintyvyys vaihtelee; maailmanlaajuisesti esiintyvyys on 1 : (30). Belgiassa sen arvellaan olevan noin 1: (33), Yhdysvalloissa 1 : : (34), Tanskassa sen sijaan 1: : diagnosointimenetelmästä riippuen (35). Valtamutaation kantajatiheyden Suomessa on arvioitu olevan 1 : 50 suomalaisessa 200 verenluovuttajan aineistossa (2). Propionihappovirtsaisuus on harvinainen sairaus. Sen esiintyvyyden arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti 1: (36). Propionihappovirtsaisuus vaikuttaisi olevan yleisempää Saudi-Arabiassa (37), eräissä Amish-yhteisöissä (38) sekä Grönlannin eskimoilla (39). PA:n taustalla olevia mutaatioita on löydetty lukuisia: PCCA-geenin mutaatioita on löydetty 68 (60+8) kappaletta ja PCCB-geenin mutaatioita 75 (60+15) kappaletta (40). Molemmista geeneistä on löydetty silmukointiin vaikuttavia mutaatioita (41), lisäksi mutaatioiden joukossa on ainakin yhden emäksen missense-mutaatioita, nonsense-mutaatio sekä pieniä deleetioita ja insertioita (42). Ensimmäinen PA-tapaus Suomessa löydettiin 1980-luvulla (43). Vuonna 2009 Suomessa oli kaksi propionihappovirtsaisuutta sairastavaa potilasta. Perinnöllisen fruktoosi-intoleranssin (HFI) esiintyvyys vaihtelee eri etnisissä populaatioissa välillä 1 : : Tämän perusteella laskettu kantajatiheys olisi siten 1 : 55 1 : 120 (44). HFI kuuluu suomalaisen tautiperimän tauteihin ja on Suomessa tavanomaista yleisempää (20). Tarkkaa kantajatiheyttä Suomessa ei ole määritelty; taudinkuvaan kuuluu luontainen vastenmielisyys makeaa kohtaan ja onkin todennäköistä, että suurin osa omavalintaiseen ravintoon selvinneistä potilaista elää tietämättöminä sairaudestaan ja siten diagnosoimattomina (20). HFI:n taustalta on löydetty yli 50 mutaatiota ALDOB-geenistä (22). Maailmanlaajuistesti yleisin mutaatio on c. 448G>C eli A149P, joka on taustalla 53% tapauksissa (45). Muita yleisimpiä mutaatioita ovat c. 524C>A eli A175D sekä c. 1005G>C eli N335K. Lisäksi on löydetty pieniä deleetioita, insertioita, silmukointiin vaikuttavia mutaatioita sekä missense- ja nonsense- mutaatioita (46).

12 9 CAH:n syynä on 95 % tapauksista 21-hydroksylaasin puute. 21-hydroksylaasin puutteen aiheuttaman klassisen CAH:n esiintyvyys on keskimäärin 1 : : Vähemmän vakavan, ei-klassisen muodon esiintyvyys vaihtelee suuresti eri etnisten ryhmien välillä. Pohjois-Euroopassa ei-klassinen muoto on harvinainen (47). Suomessa 21-hydroksylaasin puutteen taustalla vaikuttaisi olevan suuret deleetiot (kaksi päätyyppiä), suuret geenikonversiot (kaksi päätyyppiä), pistemutaatio c. 188A>T eli I172N sekä intronin 2 silmukointiin vaikuttava mutaatio (48, 49). Yleisin yksittäinen mutaatio Suomessa on c. 188A>T hydroksylaasia sairastavan potilaan aineistossa ( 49). 3 Aineisto ja menetelmät Tutkielman aineisto koostuu 64 potilaalle ajetusta geenisekvenssistä. Tutkittavat ovat olleet muiden syiden vuoksi tutkittavina HUS-alueen sairaaloissa. Tutkittavat ovat kotoisin eri puolilta Suomea ja iältään vaihtelevia; mukana on sekä lapsia, että aikuisia. Otoksen potilaat eivät ole sukua toisilleen ja ovat analysoitavien sairauksien suhteen kliinisesti terveitä. Tutkittavista on otettu verikokeet, joista on ajettu eksomianalyysi eli kaikkien geenien tutkimus jonkin muun sairauden diagnosoimiseksi. Potilailla ei tiettävästi ole muuta yhteistä nimittäjää kuin se, että kaikki ovat olleet jonkin oireen tai sairauden vuoksi tutkittavina. Eksomianalyysin kohteet rikastettiin NimbleGen Sequence Capture M human Exome v1.0:lla ja sekvenoitiin Illumina Genome Analyzer- IIx:llä. Suomen molekyylilääketieteen instituutti teki analyysin ja aineiston alkukäsittelyn (50). Tutkittavat ovat vapaaehtoisesti antaneet näytteensä tutkittaviksi. Geenisekvensointi on tehty perifeerisestä verestä otetuille valkosoluille ja sekvenssiä on verrattu ihmisen geenikirjaston sekvenssiin. Jokaisen potilaan kaikki esiintyvät yhden emäksen mutaatiot on koottu Excel-taulukkoon. Taulukosta käy ilmi muun muassa se, missä kromosomissa ja geenissä tai intronissa mutaatio esiintyy, mutaation tarkempi sijoittuminen geenin

13 10 alueelle (emäksen numero), minkä tyyppinen mutaatio kyseessä on, mikä emäs on vaihtunut toiseksi, aiheutuuko siitä muutos syntyvään kodoniin, kuinka usein kyseinen mutaatio esiintyy 1000 genomes- projektin geeneissä sekä mikäli kyseessä on aiemmin tunnettu SNP-variaatio, sen rs-numero. Kaikkia näytteitä on käsitelty nimettöminä, eivätkä tutkittavien henkilötiedot ole edes tutkielman tekijän tiedossa. Excel-tiedostoista etsittiin geenin nimellä kaikki kyseisessä geenissä esiintyvät taulukkoon kootut mutaatiot. Jokaisesta mutaatiosta tarkistettiin, että se on juuri etsittävän geenin alueella esiintyvä mutaatio. Kaikki tutkittavien geenien mutaatiot koottiin erillisiin Excel-tiedostoihin tarkasteltaviksi. Jokainen eri mutaatio tarkastettiin, etsittiin sen mahdollinen aiempi esiintyvyys NCBI:n geenipankista, tarkistettiin sijaitseeko mutaatio introni-, eksoni- vaiko säätelyalueella, löytyikö mutaation patogeenisuudesta aiempaa tietoa ja oliko kyseessä yleisesti esiintyvä mutaatio. Mutaatiot järjesteltiin geenikohtaisesti eri luokkiin; intronimutaatiot, 5 -pään säätelyalueen mutaatiot, 3 -pään säätelyalueen mutaatiot sekä eksonimutaatiot, jälkimmäiset jaoteltiin vielä missense-, frameshift-, ja synonyymisiin mutaatioihin. Kantajatiheyden määrittämiseen otettiin mukaan todennäköisesti patogeeniset sekä todennetusti patogeeniset mutaatiot. 4 Tulokset 4.1 Fenyyliketonuria PKU:n esiintyvyyttä määriteltäessä tutkittiin näytteitä 64 potilaalta eli 128 alleelia kuten kaikkien muidenkin tutkittavien sairauksien kohdalla. Erilaisia PAH-geenin mutaatioita löytyi 285 kpl. Potilaita, joilta ei löytynyt yhtäkään mutaatiota, oli kolme. Yhtään patogeenisuudeltaan todennettua mutaatiota ei tullut esiin. Eksoneiden mutaatioita löytyi 142 (141 samanlaista ja yksi erilainen), joista jokainen aiheuttaa synonyymisen kodonin syntymisen. 3 UTR-alueen mutaatioita löytyi 17 kpl, joka oli kaikilla sama mutaatio, NCBI:n mukaan todennäköisesti ei-patogeeninen variaatio.

14 11 Intronimutaatioita löytyi yhteensä 51, joista kaksi oli sellaisia, joita ei löytynyt tietokannoista, 46 taas oli patogeenisuudeltaan testaamattomia (45+1). Intronien splice donor-alueen mutaatioita löytyi 65, yhteensä 38 potilaalta. Yksi näistä mutaatioista oli deleetio-insertiovariaatio, muut yhden emäksen mutaatioita. Yksi mutaatiotyyppi (31 kpl) on patogeenisuudeltaan testaamaton. 5 UTR-alueen mutaatioita löytyi 2 ja 5 UTRalueen patogeenisyydeltään testaamattomia mutaatioita löytyi 8 kpl. PAH-mutaatiot Kuva 1. PAH-geenin mutaatiot. (Yhteensä 285 kpl.) Tässä aineistossa PKU:n todennetusti patogeenisia mutaatioita ei ollut siis yhtäkään. Jokainen patogeenisuudeltaan testaamaton mutaatio oli, lukuun ottamatta yhtä 5 UTRalueen mutaatiota (esiintyvyys 19 : 1000), 1000 genomes- projektissa yleisesti esiintyvä mutaatio (esiintyvyys : 1000). Näidenkin mutaatioiden patogeenisuus on siis epätodennäköistä. PKU:n kantajatiheys suomalaisissa on tämän tutkimuksen perusteella pienempi kuin 1 : 64.

15 LCHAD-puutos HADHA-geenin alueella esiintyviä mutaatioita löytyi näytteistä 33 kpl. 36 potilaalla ei esiintynyt ainuttakaan mutaatiota. Mutaatioista 30 esiintyi eksoneissa. 26 näistä aiheutti synonyymisen kodonin syntymisen ja neljä taas oli missense-mutaatiota. Missensemutaatiot olivat c.2060t>c eli Met687Thr, c.2026g>t eli Arg676Ser, c.1543c>t eli Glu515Lys sekä c.1528g>c eli Glu510Gln. Ensimmäisen patogeenisuutta ei ole ainakaan todennettu eikä mainita todennäköisenäkään, kaksi seuraavaa on tietokannoissa aiemmin esiintymättömiä mutaatioita, joiden patogeenisuus ei ole tiedossa. Viimeisin missense-mutaatio on todennetusti patogeeninen. Lisäksi aineistosta löytyi yksi 3 UTR-alueen mutaatio, yksi 5 UTR-alueen mutaatio, jota ei löytynyt tietokannoista sekä yksi intronimutaatio, jota ei myöskään löytynyt tietokannoista HADHA-mutaatiot Kuva 2. HADHA-geenin mutaatiot. (Yhteensä 33 kpl.) Tämän tutkimuksen perusteella LCHAD-puutoksen c.1528g>c-mutaation kantajatiheys aineistossa oli 1:64. Myös muiden potentiaalisesti patogeenisten mutaatioiden ( c.2060t>c, c.2026g>t ja c.1543c>t) kantajatiheys aineistossa olisi 1:64. Yleistäen, LCHAD-puutoksen aiheuttavan mutaation c.1528g>c kantajatiheys

16 13 suomalaissa on 1:64. Potentiaalisesti patogeenisten mutaatioiden kantajatiheys aineistossa on yhteensä 1 : MCAD-puutos ACADM-geenin mutaatioita näytteistä löytyi 72 kpl. 24 potilaalla ei esiintynyt yhtäkään kyseisen geenin mutaatiota. Mutaatioista 28 sijaitsi eksoneissa. Näistä 26 (samanlaista) oli synonyymisia kodonin ja kaksi missense-mutaatiota. Toinen missense-mutaatio oli c. 985A>G, joka tutkimusten mukaan on yleisin valtamutaatio ja toinen taas c. 139G>A, joka ei NCBI:n tietojen mukaan ole ainakaan todennetusti patogeeninen mutaatio. 5 UTR-alueen mutaatioita oli 10 ( ), joista yksi oli sellainen, jota ei vielä löytynyt tietokannoista. Intronimutaatioita oli yhteensä 30 ( ). Lisäksi aineistosta löytyi vielä 4 (keskenään samanlaista) 3 UTR-alueen mutaatiota. ACADM-mutaatiot Kuva 3. ACADM-geenin mutaatiot. (Yhteensä 72 kpl.) MCAD-puutoksen valtamutaation kantajatiheys oli tässä aineistossa 1:64. Muita todennetusti tai todennäköisesti patogeenisia mutaatioita ei tästä aineistosta löytynyt.

17 14 Voidaan siis yleistäen sanoa, että MCAD:n taustalla olevan valtamutaation c.985g>a kantajatiheys suomalaisissa on 1: Propionihappovirtsaisuus Propionihappovirtsaisuuden aiheuttavat mutaatiot joko PCCA- tai PCCB-geenissä. PCCA-geenin mutaatioita löytyi aineiston potilailta yhteensä 33 kpl. Potilaita, joilla ei ollut yhtäkään kyseisen geenin mutaatiota, oli 38. Mutaatioista 31 oli eksoneissa. Näistä 12 oli synonyymistä ja 19 missense-mutaatiota. Jälkimmäisistä 17 kpl oli c.1423a>g (Ile449Val) ja 2 c.2017g>c (Val673Leu). Kumpikaan mutaatiotyyppi ei ole NCBI:n mukaan todistetusti patogeeninen tai todennäköisesti patogeeninen. Lisäksi löytyi yksi intronimutaatio sekä yksi 3 UTR-alueen mutaatio, joka kuului luokkaan deleetio/insertiovariaatio taikka nimetty toistoyksikkö (SHGC-12499). PCCB-geenin mutaatioita löytyi huomattavasti vähemmän, ainoastaan 6 kpl. Aineiston potilaista 60:llä ei ollut ainoatakaan PCCB-geenin mutaatiota. Mutaatioista 2 oli eksoneissa, molemmat missense-mutaatioita. Toinen mutaatio oli c. 932G>A (Cys291Tyr), joka NCBI:n mukaan on epäilyttävä, joskaan ei patogeenisuudeltaan todennettu, toinen puolestaan c. 1421A>G (Lys474Arg). Jälkimmäisen patogeenisuutta ei myöskään ole todennettu, eikä sitä pidetä todennäköisesti patogeenisenakaan. Muita mutaatioita olivat yksi 5 UTRalueen mutaatio sekä kaksi intronimutaatiota, joista toista ei löytynyt tietokannoista. Lisäksi oli vielä yksi 3 UTR-alueen mutaatio, jota ei myöskään löytynyt NCBI:stä.

18 PCCA-mutaatiot Kuva 4. PCCA-geenin mutaatiot. (Yhteensä 33 kpl.) 2,5 2 1,5 1 0, PCCB-mutaatiot 1 1 Kuva 5. PCCB-geenin mutaatiot. (Yhteensä 6 kpl). Tämän aineiston potilailla ei siis ollut ainoatakaan todistettavasti patogeenista PCCAgeenin mutaatiota ja yksi patogeenisuudeltaan epäilyttävä PCCB-geenin mutaatio c. 932G>A. Tämän perusteella propionihappovirtsaisuuden kyseisen mutaation

19 16 kantajatiheys aineistossa on 1:64 potilasta. Yleistäen, propionihappovirtsaisuuden mahdollisesti aiheuttavan mutaation c. 932G>A kantajatiheys suomalaisissa on 1: Perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi Tämän tutkimuksen aineiston potilailta löytyi 52 ALDOB-geenin mutaatiota. 20 potilaalla taas ei ollut ainoatakaan kyseisen geenin mutaatiota. Mutaatioista kaksi sijoittui eksoneihin, molemmat olivat missense-mutaatioita ja NCBI:n mukaan patogeenisia. Toinen mutaatio oli c. 1005G>C (N335K) ja toinen c. 448G>C (A149P). Muita mutaatiota aineistossa oli 50, joista 3 UTR-alueella oli 50 kpl (40+9+1). Yksi mutaatio oli sellainen, jota ei esiintynyt tietokannoissa, muut eivät NCBI:n tietojen mukaan olleet todennetusti taikka todennäköisesti patogeenisia ALDOB-mutaatiot MISSENSE-MUTAATIOT 3'UTR-MUTAATIOT Kuva 6. ALDOB-geenin mutaatiot. (Yhteensä 52 kpl.) Tämän aineiston potilailla HFI:n mutaation c. 1005G>C eli N335K kantajatiheys on 1:64 potilasta ja mutaation c. 448G>C eli A149P kantajatiheys myöskin 1:64 potilasta eli kummankin edellä mainitun mutaation kantajatiheys suomalaisissa on 1 : 64 tämän

20 17 tutkimuksen perusteella. Yhteensä patogeenisten mutaatioiden kantajatiheys aineistossa on 1: Synnynnäinen lisämunuaishyperplasia CYP21A2-geenin mutaatioita löytyi aineiston potilailta 190 kpl. 20 potilaalla ei ollut ainoatakaan mutaatiota. Mutaatioista 66 kpl oli eksoneissa; 51 synonyymista, 13 missense/frameshift-mutaatiota ja kaksi missense-mutaatiota. Missense-mutaatioista toinen oli patogeeninen c. 188A>T, toinen c. 913G>C. Jälkimmäinen on todennäköisesti ei-patogeeninen. Missense/frameshift-mutaatioita oli kaksi erilaista (6+7), molemmat sijaitsivat splice-acceptor-alueella, olivat todennäköisesti eipatogeenisia mutaatiota kuuluen luokkaan insertio/deleetiovariaatiot. Lisäksi aineistosta löytyi 109 intronimutaatiota, jotka löytyivät tietokannoista ja olivat 1000 genomesprojektissa yleisesti esiintyviä. Lisäksi löytyi viisi 3 UTR-alueen mutaatiota, jotka eivät ole todennetusti patogeenisia sekä 10 intronialueen mutaatiota, joita ei löytynyt tietokannoista. CYP21A2-mutaatiot Kuva 7. CYP21A2-geenin mutaatiot. (Yhteensä 190 kpl.)

21 18 CAH:n mutaation c. 188A>T eli I172N kantajatiheys aineistossa oli 1:64. Muita tietokantojen mukaan todennetusti tai todennäköisesti patogeenisia mutaatioita ei aineistossa ollut. CAH:n aiheuttavan mutaation c. 188A>T kantajatiheys suomalaisissa on siis tämän tutkimuksen perusteella 1:64. 5 Pohdintaa Kuten edellä mainittiin, 1970-luvulla tehtiin laaja vastasyntyneiden seulonta, jossa ei löydetty yhtäkään PKU-potilasta. Tällöin seulottiin vastasyntynyttä (51). PKU:n arvioitu esiintyvyys suomalaisissa on pienempi kuin 1 : Arvio on tehty seulomalla edellisten lisäksi kehitysvammaista potilasta, joiden joukosta löytyi kaksi tautitapausta (51). Arvion perusteella PKU:n kantajatiheys suomalaissa olisi Hardy-Weinbergin lain avulla laskettuna pienempi kuin 1 : 158. Tästä aineistosta ei löytynyt yhtäkään mutaatiota, jonka tiedettäisiin olevan PKU:n taustalla, joten tämän aineiston perusteella kantajatiheys on ainakin pienempi kuin 1 : 64. Tämä on hyvin sopusoinnussa aiempien tutkimusten kanssa. LCHAD:n taustalla on suomalaisilla yleisimmin mutaatio c. 1528G>C eli Glu510Gln HADHA-geenissä. Suomalaisten kantajatiheydeksi tämän mutaation suhteen on arvioitu 1 : 240 tutkimuksessa, jossa aineistona oli 1200 muusta syystä tutkittavana ollutta potilasta. Tämän aineiston potilaista puolestaan yhdeltä löytyi edellä mainittu valtamutaatio ja kyseisen valtamutaation kantajatiheydeksi saadaan 1: 64 tarkkuudella 0,5 1,5 : 64. Tämän tutkimuksen perusteella kantajatiheys olisikin noin neljä kertaa yleisempi kuin aiempien tutkimusten perusteella. Virhettä määritykseen aiheuttaa tässä tapauksessa aineiston pieni koko. Näin pienessä aineistossa sattuman vaikutus alleelijakaumaan on suuri, joka voi hyvinkin selittää eron aiempiin tutkimuksiin.

22 19 MCAD-puutoksen aiheuttava valtamutaatio eurooppalais-pohjoiskaukaasialaisessa väestössä on siis c. 985A>G ACADM-geenissä. Tässä tutkimuksessa aineistosta löytyi yksi kyseisen mutaation kantaja ja kyseisen mutaation kantajatiheys tämän tutkimuksen perusteella on 1 : 64 tarkkuudella 0,5 1,5 : 64. Kuten edeltä käy ilmi, aiempien tutkimusten mukaan tämän valtamutaation kantajatiheys suomalaisissa on 200 verenluovuttajan aineistossa 1 : 50. Muita mahdollisesti patogeenisia mutaatioita oli nyt tutkittavassa aineistossa kolme kappaletta, joista kaksi oli sellaista, joita ei löytynyt tietokannoista. Tässä tapauksessa virheen kantajatiheyden määritykseen voi aiheuttaa se, että nyt mukaan on otettu vain aiemmin tiedossa olevat patogeeniset mutaatiot. Uudet, tässä löydetyt mutaatiot on jätetty laskuista pois ja jää nähtäväksi, paljastuvatko ne myöhemmissä tutkimuksissa tautia aiheuttaviksi mutaatioiksi. Lisäksi virhelähteenä voi olla myös se, että laskuista jätettiin pois myös 5 UTR-alueen mutaatio, koska se ei aiheuta muutosta syntetisoituvan proteiiniin aminohappojärjestykseen. Säätelyalueen mutaationa se kuitenkin voi aiheuttaa vaikkapa sen, että geenin toiminta loppuu täysin. Propionihappovirtsaisuuden esiintyvyys maailmanlaajuisesti on keskimäärin 1: Tämän perusteella, Hardy-Weinbergin lain avulla laskettuna, propionihappovirtsaisuuden keskimääräinen kantajatiheys olisi noin 1 : 81. Tästä aineistosta löytyi yksi patogeenisuudeltaan epäilyttävä mutaatio c. 923G>A, ja kyseisen mutaation kantajatiheys suomalaissa on tämän tutkimuksen perusteella 1 : 64 tarkkuudella 0,5 1,5 : 64. Propionihappovirtsaisuuden kantajatiheyden määrityksessä virhettä voi aiheuttaa se, että määrityksestä jätettiin pois kaksi intronimutaatiota, koska ne eivät aiheuta muutosta syntetoituvaan mrna:han. Kuitenkin on mahdollista, että ne aiheuttavat muutoksen esimerkiksi silmukointiin, jolloin lopullinen proteiinirakenne voisi muuttua paljonkin. Kyseiset mutaatiot olivat sellaisia, joita ei ollut rekisteröity tietokantoihin eli olivat aiemmin esiintymättömiä mutaatioita. Lisäksi laskuista jätettiin pois yksi 3 UTR-alueen mutaatio, joka myöskin voi säätelyalueen muutoksena vaikkapa hiljentää geenin toimintaa ja siten aiheuttaa sairauden. HFI kuuluu suomalaisen tautiperimän tauteihin ja on siten Suomessa tavanomaista yleisempää. Kuten aiemmin käy ilmi, mutaatio c. 448G>C eli A149P on

23 20 maailmanlaajuisesti yleisin HFI:a aiheuttava mutaatio ja mutaatio c. 1005G>C eli N335K kuuluu myöskin yleisimpiin patogeenisiin mutaatioihin. Tästä aineistosta löydettiin kaksi patogeenista mutaatiota, jotka olivat juuri edellä mainitut maailmanlaajuisesti yleisimpiin mutaatioihin kuuluvat mutaatiot. Näiden molempien kantajatiheys suomalaisissa on tämän tutkimuksen mukaan 1 : 64 tarkkuudella 0,5 1,5 : 64, yhdistettynä 1: 32 tarkkuudella 1,0 2,0 : 32. Aiempaa tietoa kantajatiheydestä suomalaisissa ei löytynyt kirjallisuudesta. HFI:n kantajatiheyden määrityksestä jätettiin pois yksi 3 UTR-alueen mutaatio, jota ei löytynyt tietokannoista. Sekin voi kuitenkin olla potentiaalisesti patogeeninen. Aiempien tutkimusten mukaan yleisin CAH:n taustalla oleva yksittäinen mutaatio suomalaisissa on 78 CAH-potilaan aineiston perusteella c. 188A>T eli I172N. Nyt tutkittavasta aineistosta löytyi yksi patogeeninen CYP21A2-geenin mutaatio, joka oli juuri edellä mainittu mutaatio ja kantajatiheys suomalaisissa on tämän tutkimuksen perusteella 1 : 64 tarkkuudella 0,5 1,5 : 64. Tämä on siis hyvin sopusoinnussa aiempien tutkimusten kanssa. Mahdollisena virhelähteenä CAH:n kantajatiheyden määrityksessä on se, että laskuista jätettiin pois 10 intronimutaatiota, vaikkakaan niiden patogeenisuudesta taikka hyvänlaatuisuudesta ei ole aiempaa tietoa. Yleisesti ottaen tutkimustulokset olivat hyvin sopusoinnussa aiempien tutkimusten kanssa. Aineistosta löytyi myös joitakin aiemmin esiintymättömiä mutaatioita, joiden patogeenisuuden määrittäminen jää tulevien tutkimusten varaan. Virhelähteinä tutkimuksessa voidaan pitää aineiston pienen koon lisäksi sitä, että kantajatiheyden määritykseen otettiin mukaan vain aiemmin tiedossa olevat todennetusti tai todennäköisesti patogeeniset mutaatiot. Lisäksi virhettä voi aiheuttaa inhimilliset tekijät; kaikki mutaatiot tarkastettiin manuaalisesti ja verrattin NCBI:n geenitietokannan tietoihin. Tulkinnassa on voinut tapahtua yksittäisiä virheitä. Kaikki tutkittavien mutaatiot on luokiteltu ja tallennettu Excel-taulukoina. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna esimerkiksi arvioitaessa tarvetta laajentaa

24 21 vastasyntyneiltä seulottavien tautien määrää. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää perustutkimuksessa. Lähteet (1) Tyni T., Pihko H. Long-chain-3-hydroxyacyl-CoA-dehydrogenase deficiency. Acta paediatrica 88(3):237-45, Mar (2) Heinonen O. et al. Keskipituisten rasvahappojen coa-dehydrogenaasin puutos yhteinen haaste kliinikolle ja laboratoriolle. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1996;112(1):35. (3) Aula P. et al. Perinnöllisyyslääketiede. Oppikirja. 2., uudistettu painos 2002, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. (4) Jorde L. et al. Medical Genetics. Oppikirja. 3., uudistettu painos 2006, Mosby, St. Louis, Missouri, USA. (5) Niinikoski H. et al. Fenyyliketonuria. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009; 125(10): (6) Genetics Home Reference. PAH. Päivitetty 1/2008. (7) Haglind C. B. et al. Growth in Long-Chain 3-Hydroxyacyl-CoA Dehydrogenase Deficiency. Journal of Inherited Metabolic Disease, Reports, 2013;8: (8) Autti-Rämö I. et al. Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta. FinOHTAn raportti 22, (9) Genetics Home Reference. LCHAD deficiency. Päivitetty 7/2009.

25 22 (10) Heinonen O. et al. Keskipituisten rasvahappojen coa-dehydrogenaasin puutos yhteinen diagnostinen haaste kliinikolle ja laboratoriolle. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1996;112(1):35. (11) Genetics Home Reference. ACADM. Päivitetty 11/2009. (12) Genetics Home Reference. MCAD deficiency. Päivitetty 11/2009. (13) Feillet F. et al. Medium-chain acyl-coa-dehydrogenase (MCAD) deficiency: French consensus for neonatal screening, diagnosis, and management. Archives de pediatrie Feb;19(2): (14) Grünert S.C. et al. Propionic acidemia: clinical course and outcome in 55 pediatric and adolescent patients. Orphanet journal of rare diseases Jan 10;8:6. (15) Genetics Home Reference. Propionic acidemia. Päivitetty 7/2007. (16) Genetics Home Reference. PCCA. Päivitetty 7/2007. (17) Genetics Home Reference. PCCB. Päivitetty 7/2007. (18) Scholl-Bürgi S. et al. Amino acid metabolism in patients with propionic acidaemia. Journal of inherited metabolic disease Jan;35(1): (19) Pena L. et al. Natural history of propionic acidemia. Molecular genetics and metabolism Jan;105(1):5-9. (20) Perheentupa J. Fruktoosi-intoleranssi ja eräät sen sukulaissairaudet. Duodecim 1972: 88: (21) Ferri L. et al. Integration of PCR-Sequencing Analysis with Multiplex Ligation- Dependent Probe Amplification for Diagnosis of Hereditary Fructose Intolerance. Journal of inherited metabolic disease. 2012;6:31-7.

26 23 (22) Genetics Home Reference. ALDOB. Päivitetty 7/2011. (23) Genetic Home Reference. Hereditary fructose intolerance. Päivitetty 7/2011. (24) Genetics Home Reference. 21-hydroxylase deficiency. Päivitetty 2/2010. (25) Genetics Home Reference. CYP21A2. Päivitetty 2/2010. (26) Partanen J. et Narko K. Synnynnäisen lisämunuaishyperplasian geenivirheet suomalaisilla potilailla. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1993;109(6):512. (27) Visakorpi JK et al. Screening of newborn infants for phenylketonuria. (28) Schulze A et al. Expanded newborn screening for inborn errors of metabolism by electrospray ionization-tandem mass spectrometry: results, outcome, and implications. Pediatrics 2003 Jun;111(6 Pt 1): (29) Sykut-Cegielska J. et al. Urgent metabolic service improves survival in long-chain 3-hydroxyacyl-CoA dehydrogenase (LCHAD) deficiency detected by symptomatic identification and pilot newborn screening. The journal of inherited metabolic disease. 34(1): , Feb (30) Rhead WJ. Newborn screening for medium-chain acyl-coa dehydrogenase deficiency: a global perspective. The journal of inherited metabolic disease Apr- Jun;29(2-3): (31) Woo HI. et al. Clinical, biochemical and genetic analyses in two Korean patients with medium-chain acyl-coa dehydrogenase deficiency. The korean journal of laboratory medicine 2011 Jan;31(1): (32) Anderson S. et al. Medium chain acyl-coa dehydrogenase deficiency detected among Hispanics by New Jersey newborn screening. American journal of medical genetics A Sep;158A(9):

27 24 (33) Van den Bulcke T. et al. Data mining methods for classification of Medium-chain Acyl-CoA dehydrogenase deficiency (MCADD) using non-derivatized tandem MS neonatal screening data. Journal of biomedical informatics 2011 Apr;44(2): (34) Grosse SD et al. The epidemiology of medium chain acyl-coa dehydrogenase deficiency: an update. Genetics in medicine; official journal of the American College of Medical Genetics Apr;8(4): (35) Andresen BS. et al. MCAD deficiency in Denmark. Molecular genetics and metabolism 2012 Jun; 106(2): (36) Orphanet Report Series - Prevalence of rare diseases: Bibliographic data - November Number 1. (37) Rafique M. Propionic acidaemia: demographic characteristics and complications. The journal of pediatric endocrinology and metabolism Mar 18:1-5. (38) Kidd JR et al. Genetics of propionic acidemia in a Mennonite-Amish kindred. The American journal of human genetics March; 32(2): (39) Ravn K et al. High Incidence of Propionic Acidemia in Greenland Is Due to a Prevalent Mutation, 1540insCCC, in the Gene for the β-subunit of Propionyl CoA Carboxylase. The American journal of human genetics July; 67(1): (40) Kraus J.P. et al. Mutation analysis in 54 propionic acidemia patients. The journal of inherited metabolic disease Jan;35(1): (41) Desviar L.R. et al. New splicing mutations in propionic acidemia. The journal of human genetics. 2006;51(11): (42) Pêres B. Propionic acidemia: identification of twenty-four novel mutations in Europe and North America. Molecular genetics and metabolism Jan;78(1): (43) von Wendt L. et al. Propionic acidaemia. First case in the Finnish population. Annals of clinical research. 1983;15(5-6): (44) Coffee E. M. et al. Increased prevalence of mutant null alleles that cause hereditary fructose intolerance in the American population. The journal of inherited metabolic disease Feb;33(1):33-42.

28 25 (45) Malay A.D. et al. Structure of the thermolabile mutant aldolase B, A149P: molecular basis of hereditary fructose intolerance. The journal of molecular biology Mar 18;347(1): (46) Santer R. et al. The spectrum of aldolase B (ALDOB) mutations and the prevalence of hereditary fructose intolerance in Central Europe. Human mutation Jun;25(6):594. (47) Jääskeläinen J et Voutilainen R. Long-term outcome of classical 21-hydroxylase deficiency: diagnosis, complications and quality of life. Acta paediatrica Feb;89(2): (48) Levo A. et Partanen J. Mutation-haplotype analysis of steroid 21-hydroxylase (CYP21) deficiency in Finland.Implications for the population history of defective alleles. Human genetics. (1997) 99 : (49) Jääskeläinen J. et al. Population-Wide Evaluation of Disease Manifestation in Relation to Molecular Genotype in Steroid 21-Hydroxylase (CYP21) Deficiency: Good Correlation in a Well Defined Population. The journal of clinical endocrinology and metabolism Oct;82(10): (50) Sulonen A. M. et al. Genome Biol 12 (2011) R94. (51) Visakorpi J. K. et al. The incidence of PKU in Finland. Acta paediatrica Scandinavica. (1971) 60:

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien laajentuva seulonta Suomessa

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien laajentuva seulonta Suomessa Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien laajentuva seulonta Suomessa Ilkka Mononen professori, kliininen kemia, Turun yliopisto johtava ylilääkäri, TYKS-SAPA-liikelaitos SASKE, johtaja ilkka.mononen@tyks.fi

Lisätiedot

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.

arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution

Lisätiedot

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages

Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg

Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Kreatransporttihäiriö

Kreatransporttihäiriö Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Vastasyntyneiden metabolinen seulonta Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY

Vastasyntyneiden metabolinen seulonta Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY Vastasyntyneiden metabolinen seulonta 14.3.2019 Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY Aineenvaihduntasairaus Aineenvaihduntatauti Metabolinen sairaus Metabolinen tauti Inborn error of metabolism harvinainen,

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Geenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin

Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta

Lisätiedot

Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta. 5.2.2015 Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY

Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta. 5.2.2015 Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY Vastasyntyneen aineenvaihduntasairauksien seulonta 5.2.2015 Risto Lapatto Lastenklinikka, HYKS ja HY Sidonnaisuudet Työsuhde: HY ja HYKS Lisäksi koulutuspalkkioita: Invalidiliitto, Iiris, Rinnekotisäätiö,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

! #! %! & #!!!!! ()) +

! #! %! & #!!!!! ()) + ! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet)

Lisätiedot

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat

Lisätiedot

Selainpelien pelimoottorit

Selainpelien pelimoottorit Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen

Genomin ilmentyminen Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi

Lisätiedot

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Harvinaiset sairaudet Euroopassa Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset

Lisätiedot

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä

Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

DNA sukututkimuksen tukena

DNA sukututkimuksen tukena Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta. 9.10.2014 Risto Lapatto HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta. 9.10.2014 Risto Lapatto HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta 9.10.2014 Risto Lapatto HY ja HYKS Lastenklinikka Sidonnaisuudet Työsuhde: HY ja HYKS Lisäksi koulutuspalkkioita: Invalidiliitto, Iiris, Rinnekotisäätiö,

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Fenyyliketonuria. Harri Niinikoski, Jaana Heikkilä ja Kirsti Näntö-Salonen KATSAUS

Fenyyliketonuria. Harri Niinikoski, Jaana Heikkilä ja Kirsti Näntö-Salonen KATSAUS Harri Niinikoski, Jaana Heikkilä ja Kirsti Näntö-Salonen KATSAUS Fenyyliketonuria Fenyyliketonuria on yleismaailmallisesti tavallisin kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen aineenvaihduntasairaus.

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta

Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntatautien seulonta Ilona Autti-Rämö, Liisa Laajalahti, Hanna Koskinen, Harri Sintonen, Marjukka Mäkelä ja asiantuntijaryhmä Tandem-massaspektrometria on melko uusi teknologia, jolla voidaan seuloa kymmeniä harvinaisia aineenvaihduntatauteja

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122 Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Experimental Identification and Computational Characterization of a Novel. Extracellular Metalloproteinase Produced by Clostridium sordellii

Experimental Identification and Computational Characterization of a Novel. Extracellular Metalloproteinase Produced by Clostridium sordellii Electronic Supplementary Material (ESI) for RSC Advances. This journal is The Royal Society of Chemistry 207 Supplementary Information Experimental Identification and Computational Characterization of

Lisätiedot

Mitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB

Mitä uutta DNA:sta. - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset. Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB Mitä uutta DNA:sta - koko perimän laajuiset analyysimenetelmät ja niiden sovellukset Heidi Nousiainen, FT Erikoistuva kemisti, HUSLAB SKKY:n ja Sairaalakemistit Ry:n syyskoulutuspäivät Paasitorni, 16.11.2012

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Raskausfysiologiaa ja genetiikkaa

Raskausfysiologiaa ja genetiikkaa 1 Raskausfysiologiaa ja genetiikkaa I integroidun tunnin aineisto Tämä aineisto koostuu kolmesta osiosta: Raskausfysiologiaa, Suomalainen tautiperimä ja Populaatiogenetiikka. Yhdessä ne muodostavat ensimmäisellä

Lisätiedot

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto

RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut

Lisätiedot

HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA HARVINAISTEN PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA B-DNAmut-tutkimusnimikkeellä tehdyt lähetteet Fimlab Laboratoriot Oy:n genetiikan laboratoriossa vuosina 2013 ja 2014 Olli Kemppainen Emilia

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Peptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta

Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Ryhmäopetus 22.11.2012 Irma Järvelä Ihmisen kromosomisto: 46 kromosomiparia, joista kaksi sukupuolen määräävää: Naiset 46,

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa. Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia

a) dominoivaan: esiintyy joka sukupolvessa, sairaille vanhemmille voi syntyä terveitä lapsia 1. Sukupuut Seuraavat ihmisen sukupuut edustavat periytymistä, jossa ominaisuuden määrää yksi alleeli. Päättele sukupuista A-F, mitä periytymistapaa kukin niistä voi edustaa. Vastaa taulukkoon kirjaimin

Lisätiedot

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia

DNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,

Lisätiedot

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi 6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy

Lisätiedot

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute

Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Dira Eli Interleukiini-1-Reseptorin Salpaajan Puute Versio 2016 1. MIKÄ ON DIRA? 1.1 Mikä se on? DIRA on lyhenne sanoista "Deficiency of IL-1-Receptor Antagonist"

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio NGS-tutkimukset lääkärin työkaluna 17.11.2016 Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio Mihin genetiikkaa tarvitaan? taudin patogeneesin ymmärtäminen diagnoosin varmentaminen/vahvistaminen

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot