ENERGIATODISTUS. Karjapolku 10, Mänttä Karjapolku Mänttä. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

Transkriptio

1 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Karjapolku, 58 Mänttä Karjapolku 58 Mänttä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Uudisrakennusten määräystaso A B C D E F G Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (Eluku) 48 kwh /m²vuosi E Todistuksen laatija: JuhaPekka Viitanen Yritys: Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Allekirjoitus: Todistuksen laatimispäivä: Viimeinen voimassaolopäivä: Energiatodistus perustuu lakiin rakennuksen energiatodistuksesta (5/).

2 YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Suorasähkölämmitysjärjestelmä sähköpattereilla ja lattialämmityksellä Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energia kwh/(m² vuosi) kwhe/(m² vuosi) Sähkö Puu Sähkön kulutukseen sisältyvä valaistus ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (Eluku) Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty Eluvun luokitteluasteikko Erilliset pientalot Luokkien rajat asteikolla A:...88 B: C: D: E: F: G: Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka G Eluku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten Eluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Elukuun sisältyy rakennuksen lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiakulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly Elukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Suositellaan asentamaan rakennukseen ilmasta ilmaan lämpöä siirtävä lämpöpumppu erillisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kannattaa selvittää erillisen suunnitelman mukaisesti mahdollisuus muuttaa koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä tuloja poistoilmakonejärjestelmäksi lämmöntalteenotolla, mikäli vesikatteella ja yläpohjassa tehdään tulevaisuudessa peruskorjauksia ja poistoilmapuhallin saavuttaa teknisen käyttöikänsä. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpideehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".

3 ELUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Asuinrakennus (Erilliset pientalot) Rakennuksen valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala m² Rakennusvaippa Ilmanvuotoluku q5 Ulkoseinät Yläpohja Alapohja Ikkunat Ulkoovet Kylmäsillat Ikkunat ilmansuunnittain Pohjoinen Etelä Itä Länsi Vaakataso Vaakataso (kattokupu) 4.95 A m² A m² m³/(h m²) U W/(m²K) U W/(m²K)... UxA W/K g kohtisuora arvo Osuus lämpöhäviöstä % Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Pääilmanvaihtokoneet Erillispoistot Ilmanvaihtojärjestelmä Koneellinen poisto ilman lämmöntalteenottoa Ilmavirta Järjestelmän LTO:n tulo/poisto SFPluku lämpötilasuhde (m³/s) / (m³/s) kw/(m³/s). / /.5.5 Jäätymisenesto C Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde:. % Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Tilojen ja iv:n lämmitys LKV:n valmistus () vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle () lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Suorasähkölämmitysjärjestelmä sähköpattereilla ja lattialämmityksellä Tuoton Lämpökerroin hyötysuhde ().. Jaon ja luovutuksen hyötysuhde 9 % 85 % Määrä Tuotto kpl kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin Apulaitteiden sähkönkäyttö ().5. Lämmin käyttövesi Ominaiskulutus dm³/(m²vuosi) Lämmitysenergian nettotarve Lämmin käyttövesi 55. Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla Henkilöt ja kuluttajalaitteet Valaistus Käyttöaste 6 % % Henkilöt W/m². Kuluttajalaitteet W/m². Valaistus W/m² 8.

4 ELUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Asuinrakennus (Erilliset pientalot) Rakennuksen valmistumisvuosi Lämmitetty nettoala, m² Eluku, kwhe/(m²vuosi) Eluvun erittely 48 Käytettävät energiamuodot Laskettu ostoenergia Energiamuodon Kerroin Energiamuodon kertoimella painotettu energiankulutus kwhe/vuosi kwhe/(m²vuosi) Sähkö Uusiutuva polttoaine (Puu) YHTEENSÄ Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus Rakennuksen teknisten järjestelmien energiakulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys () Tuloilman lämmitys Lämpimän käyttöveden valmistus Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus Jäähdytysjärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus YHTEENSÄ () Ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve Tilojen lämmitys () Ilmanvaihdon lämmitys () Lämpimän käyttöveden valmistus Jäähdytys () sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa () laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko Ihmiset Kuluttajalaitteet Valaistus Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöstä Laskentatyökalun nimi ja versionumero Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio. (5..)

5 TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala m² Ostettu energia Sähkönkulutus Ostetut polttoaineet () polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi Polttopuu pinom () Selostus ostettujen polttoaineiden määrään arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä" Toteutunut ostoenergia yhteensä Sähkö yhteensä Kaukolämpö yhteensä Polttoaineet yhteensä Kaukojäähdytys YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näidensyiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.

6 TOIMENPIDEEHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot ulkoseinät, ulkoovet ja ikkunat Ulkoseinät ovat puurankarakenteisia, jonka seinät ovat mineraalivilla eristeisiä. Ulkoseinissä on tiiliverhoilu. Ikkunat ovat lasiset ja puukarmiset (MSKtyyppisiä). Ulkoovet ovat puurakenteisia. Katso kuntotarkastusraportin RS huomiot ja toimenpidesuositukset. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t Ei ehdotuksia. Huomiot ylä ja alapohja Eluvun muutos kwhe/m²vuosi Yläpohja on puuainesrakenteinen, jonka eristeenä on puhallettu selluvillaeriste. Katso kuntotarkastus Rs raportin huomiot ja toimenpideehdotukset. Alapohjarakenteena on omistajan kertoman mukaan reunavahvistettu teräsbetonilaatta. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t Ei suosituksia. Eluvun muutos kwhe/m²vuosi Huomiot tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Lisäilmalämpöpumpun lisääminen tarjoaa edullisen tavan hoitaa lisälämmityksen ja kesäajan viilennyksen tarve. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t Ilmalämpöpumpun asennus Lisäilmalämpöpumpun ( kpl) lisääminen Eluvun muutos kwhe/m²vuosi 5

7 Huomiot ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmät Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksessa on huippuimuri. Korvausilmaventtiilejä on riittämättömästi. Katso kuntotarkastus RS raportin huomiot ja toimenpideehdotukset. Kustannustehokkaita energiantoimenpiteitä ei ole ehdottaa. Mikäli vesikatteella ja yläpohjassa tehdään tulevaisuudessa peruskorjauksia, kannattaa harkita koneellisen tulo ja poistoilmajärjestelmän asennusta lämmöntalteenottojärjestelmällä erillisen suunnitelman mukaisesti. Esimerkkinä on laskettu alle nykyaikaisen koneellisen tulo ja poistoilmanvaihtojärjestelmän asennusta lämmöntalteenotolla. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t Kustannustehokkaita energiantoimenpiteitä ei ole ehdottaa. Koneellinen tulo ja poisto (lto=55%) lisääminen/vaihtaminen Eluvun muutos kwhe/m²vuosi 4869 (. %) 6 (.9 %) Huomiot valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Rakennuksessa on erillinen alkuperäinen varaava takka. Rakennuksessa on käytössä hehkulamppuja. Kustannustehokkaita energiantoimenpiteitä ei ole ehdottaa. Toimenpideehdotukset ja arvioidut t Kustannustehokkaita energiantoimenpiteitä ei ole ehdottaa. Eluvun muutos kwhe/m²vuosi Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Katso Kuntotarkastusraportin RS huomiot ja toimenpidesuositukset. Energianä huomioivilla kulutustottumuksilla ja järjestelmien oikein ajoitetuilla huolto ja säätötöillä on merkittävä vaikutus (5%) energiankulutukseen. Sisäilman yhden lämpötilaasteen laskemisella saadaan noin 5 %:n energian. Asumisterveysohje suosittelee + celsiusasteen lämpötilaa asuintiloihin. Suositellaan alkuperäisten hanojen uusimista ekonappihanoihin. Näillä toimenpiteillä voidaan saada 5% veden kokonaiskulutuksessa. Lisäselvitystöinä suositellaan tekemään ilmatiiviyden mittaus ja lämpökamerakuvaus, joiden avulla voidaan selvittää rakennuksen mahdolliset lämpövuodot ja rakennuksen tiiviys sekä tarkka ilmavuotoluku. Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Lisätietoja saa Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n internetsivuilta:

8 LISÄMERKINTÖJÄ Lähtötiedot on saatu rakennuksen pääpiirustuksista. Todistuksen tekijä luottaa piirroksien paikkansapitävyyteen eikä erikseen tarkista niiden mahdollisia poikkeavuuksia ellei niitä kenttäkäynnillä ole havaittu. Osa todistuksen tiedoista on saatu omistajaa haastattelemalla. Tämä energiatodistus tehtiin Raksystems Anticimex:n asunnon kuntotarkastuksen RS yhteydessä. RSraportista selviää mahdolliset rakennustekniset muut huomiot. Huomioitavaa on, että nykyisten uudisrakennusten vähimmäisvaatimus on C luokka. Rakennukset rakennetaan yleensä vähimmäisvaatimuksilla, mikä tarkoittaa sitä, että vuotta 8 vanhemmille rakennuksille ja tämän jälkeen Eluokka on yleensä parhaimmillaan D tai E. Rakennuksen valmistumisvuosi on vuosi milloin rakennus on loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöön. Lisäksi uuden lain mukainen todistuksen laskenta ei huomioi laskennassa ollenkaan toteutuneita kulutuksia vaan kulutustiedot kirjataan omalle sivulleen, mistä ne löytyvät, mikäli ne on annettu todistuksen tekijälle. Huomioitavaa on myös rakennuksen laskennallinen standardikäyttö eli laskennallisesti kaikki rakennukset lasketaan samalla tavalla eli todistukset lasketaan lämmitettyjen nettoneliöiden mukaan siten, että esimerkiksi vedenkulutus, valojen käyttö, ilmanvaihto, varaavat takat ja niin edelleen laskentaan aina samalla tavalla. Tällöin kaikki uuden lain mukaan lasketut energiatodistukset tulevat olemaan vertailukelpoisia tulevaisuudessa. Merkittävänä tekijänä Eluvun laskennassa vaikuttavat myös energiamuotokertoimet, minkä perusteella esimerkiksi suorasähkölle lasketaan energiamuodon tuotantokertoimena laskennalliseen lukuun kerroin,7. Painotetut kertoimet pohjautuvat kunkin energian tuotantomuodon primäärienergian kokonaisvaikutuksiin ja luonnonvarojen kulutukseen. Mahdolliset toimenpideehdotukset perustuvat rakenteiden kuntoon, laskennallisiin teknisiin käyttöikiin, sekä takaisin maksuaikoihin. Toimenpiteet voivat olla järkeviä toteuttaa myös ilman hyvää takaisinmaksuaikaa, kuten 55 vuotta, jos rakenne on merkittävästi vaurioitunut ja vaatii akuuttia uusintaa. Aina, kun ryhdytään tekemään rakenteiden peruskorjausta tai järjestelmien energiateknistä parannusta kannattaa olla yhteydessä ammattitaitoiseen ja pätevään suunnittelijaan, jotta rakenteen tai järjestelmän sopivuus ja toiminta varmistetaan tapauskohtaisesti. Takaisinmaksuajoissa ei huomioida mahdollisia lainankorkokuluja tai rahan inflaation vaikutusta.