JÄSENKIRJE 2 /

Transkriptio

1 JÄSENKIRJE 2 / Arvoisa jäsenyrittäjä / -yritys Sisältö: * Yhdistyksen vuosikokous * YT -lain voimaantulo * SKAL:n tj vaihtui * Kustannusindeksi 3/2007 * Ajoneuvon merkitseminen 1.7. => * Tulevia tapahtumia * Elintarvikekuljetuksiin logistiikkaopas * A-Vakuutus * Tee sopimukset kirjallisesti * VUOSILOMA -asiaa YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS PIDETTY Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Uudessakaupungissa Osanottajia oli noin 50. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti tilit ja toiminnan vuodelta Kokous hyväksyi myös yksimielisesti yhdistyksen tulo- ja menoarvion vuodelle Kokouksessa alustajana oli europarlamentaarikko Ville Itälä. Hän kertoi EU:n päätöksen teosta ja siitä kuinka päätöksiin voidaan ja pitää vaikuttaa. Hän kertoikin käyttävänsä SKAL:n tapaa hoitaa edunvalvontaa eli ns. lobbausta esimerkkinä edunvalvonnan esimerkillisestä hoitamisesta kun häneltä usein kysytään kuinka tätä työtä tulisi tehdä tehokkaasti. SKAL:n vappuna aloittanut uusi toimitusjohtaja Iiro Lehtonen luotasi puheenvuorossaan tulevaisuuden haasteita ja toiminnan suuntaviivoja. Vuoden alueellinen kuljetusyritys julkistettiin myös kokouksen yhteydessä. Valinta osui tänä vuonna huittislaiseen Heikkilä - Yhtiöihin. Yhtiöryppääseen kuuluu kolme yritystä: Ano Heikkilä Oy, AH Trans Oy ja AH-Transhouse Oy. Heikkilä -yhtiöillä on tällä hetkellä 15 autoa ja ne työllistävät n. 30 henkilöä. Liikevaihto on n. 4 miljoonaa euroa. Yritysten johdossa ovat toisen polven yrittäjät Hannu ja Jukka Heikkilä. Kokouksessa jaettiin myös Tasavallan presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ansioristi ja kunniakirja jaettiin toimitusjohtaja Pekka Mahlamäelle Huittisista. Ammattiautoliiton kultainen ansioristi jaettiin Teppo Mikkolalle Mynämäeltä ja hopeiset ansioristit Pasi Aallolle Raumalta, Jouni Ollille Nousiaisista, Tero Siitoselle Kaarinasta, Jouko Sillanpäälle Ulvilasta, Seppo Voutilaiselle Turusta ja Matti Äijälälle Raumalta. Kokouksessa valittiin myös hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja yhdistyksen edustajat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokoukseen, joka tänä vuonna pidetään Porissa. Hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt varsinaisiksi- ja varajäseniksi erovuoroisten tilalle: Puheenjohtajana jatkaa edelleen Teppo Mikkola. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin edelleen Olli Jouni Rannikkoseudun Kuljetusyrittäjistä sekä Matti Äijälä Rauman Seudun Kuorma-autoilijat ry:stä. Pasi Aalto jätti tehtävänsä hallituksessa ja hänen tilalleen varsinaiseksi jäseneksi valittiin USL Länsi-Suomen edustajana Hannu Kangas Porista. Hallituksen varajäseniksi valittiin edelleen jatkamaan Mikko Jaakkola Paimion Seudun Ammattiautoilijat ry:stä,

2 Markku Helistölä Laitilan Ammattiautoilijat ry:stä sekä Armas Lapinlahti Rannikkoseudun Kuljetusyrittäjät ry:stä. Lisäksi vuosikokous päätti esittää Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokoukselle kolme aloitetta aiheina digitaalinen ajovalvontalaite, pohjoisten alueiden erityispiirteiden huomioiminen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamisessa sekä liiton sääntöjen noudattaminen. Liikeystävistä kokouksessa olivat mukana A-Vakuutus Oy, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Neste Markkinointi Oy SKAL:N TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUI Seppo Sainio jäi huhtikuun lopussa eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä hoidettuaan sitä 23 vuotta. Uutena toimitusjohtajana aloitti toukokuun alusta varatuomari Iiro Lehtonen. Hän on aiemmin vastannut SKAL:ssa kansainvälisistä- ja lakiasioista. AJONEUVON MERKITSEMINEN JÄLKEEN Heinäkuun 2007 alusta alkaen on luvanvaraisessa tavaraliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa oltava näkyvällä paikalla selvästi merkittynä liikenneluvan (yhteisö-, kotimaan-, liikennetraktori-) haltijan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietoina voivat olla seuraavat vaihtoehdot: Luvansaajan kotipaikka (esim. Pori) tai / ja Puhelinnumero (esim ) tai / ja Nettiosoite (esim. Kirjainten korkeudeksi suositellaan vähintään 60 mm (vanha vaatimus). Laissa kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (693/2006) ei kuitenkaan aseteta merkinnälle muita vaatimuksia kuin että sen tulee olla näkyvällä paikalla selvästi merkittynä. Mikäli merkintää ei ajoneuvossa 1.7. jälkeen ole, siitä saattaa seurata jopa sakkorangaistus. LÄMPÖTILAHALLITTAVIEN ELINTARVIKKEKULJETUSTEN LOGISTIIKKAOPAS Kylmäketjun logistiikka on vihdoin yksissä kansissa. Huhtikuun loppupuolella julkistettiin Yleisen Teollisuusliiton toteuttama Lämpöhallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas. EU-direktiivit edellyttävät kultakin toimintasektorilta opaskirjaa ( guidance document ), joka kuvaa kunkin toimialan parhaita käytäntöjä ja ohjeistaa niiden käyttöön. Tuore ATP-aapinen vastaa direktiivien vaatimuksiin. Se on paljolti logistiikkapalvelujen tuottajien työkirja, mutta opas kattaa myös sekä logistiikkaketjun alkupäätä eli toimittavaa teollisuutta että vastaanottavaa asiakasta, usein kauppaa. Vuonna 2006 koko toimialaa ohjaava kansallinen lainsäädäntö on perusteellisesti uudistettu. Tuore opas on koottu uudistettujen EU-direktiivien ja asetusten pohjalta. Lämpötilahallittavien elintarvikekuljetusten logistiikkaopas on luettavissa SKAL:n Internetsivuilla; / SKAL / SKAL:n toimintaohjelmat / ATP-opas. Opas tulee myös myyntiin SKAL:n Kustannukseen. Sen voi tilata SKAL:n Internet-sivuilta ostoskorin kautta. TEHKÄÄ SOPIMUKSET KIRJALLISESTI Muistutamme jäseniämme kirjallisten sopimusten tärkeydestä. Liian usein esiin tulee tapauksia, joissa on erimielisyyttä siitä mitä aikanaan on oikeastaan sovittu, koska sopimus on tehty suul-

3 lisesti. Esim. työsuhteeseen liittyviä lomakkeita on saatavana toimistoltamme ja SKAL -netistä löytyy malli / pohja kuljetussopimukseksi. Käyttäkää hyväksenne! YT-LAIN VOIMAANTULO Edellisessä kirjeessä (1/2007) kerroimme Yt-lain (Laki yhteistoiminnasta yrityksissä. nro 334/2007) muutoksista. Laki tulee voimaan , mutta siirtymäsäännösten mukaisesti lain säännöksiä sovelletaan yritykseen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30, kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta, siis , jollei yritys harkitse vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista. KUSTANNUSINDEKSI Ohessa kustannusindeksi 3/2007 käyttöönne. Huhtikuun indeksi julkaistaan 17.5., jonka jälkeen sen saa meiltä tai SKAL:n verkkosivuilta; / jäsenille / kuljetustaloudellinen neuvonta. TULEVIA TAPAHTUMIA SKAL:n liittokokous järjestetään Porissa sen yhteydessä järjestetään seuraavat mm. tapahtumat SKAL Golf pelataan 16. kerran, tällä kertaa Porissa Yyteri Golfin kentällä pe klo alkaen. Kilpailu on tarkoitettu SKAL:n jäsenille ja heidän yhteistyötahoille ja seuralaisille. Ilmoittautumiset 4.6. mennessä (09) / Risto Jaakkola. Puutavarankuormauksen loppukilpailu järjestetään Porin pohjoiskauppatorilla pe klo alkaen. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy. A-VAKUUTUS Pohjolan ja A-Vakuutuksen hallitukset ovat päättäneet organisaatiomuutoksista, jotka astuivat voimaan alkaen. Muutokset koskevat lähinnä A-Vakuutusta sekä Pohjolan kenttää, hallintotoimintoa ja underwritingia. A-Vakuutuksen kenttäorganisaatio yhdistetään Pohjolan kenttään. A-Vakuutuksen nykyiset aluejohtajat raportoivat Pohjolan aluejohtajille. Asiakkailla säilyvät samat yhteyshenkilöt kuin tähänkin asti. A-Vakuutus jatkaa erillisenä yhtiönä ja ammattiliikenteen vakuuttamisen vahvana brändinä. A- Vakuutuksen toimitusjohtaja Petri Suni on nimitetty Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön toimitusjohtajaksi. Hän jatkaa A-Vakuutuksen toimitusjohtajana toukokuun loppuun. A- Vakuutuksen hallitus nimittää uuden toimitusjohtajan toukokuun aikana. VUOSILOMA-ASIAA Työntekijälle, jonka työsuhde on alkanut myöhemmin kuin huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä, kertyy ensimmäisenä lomanmääräytymisvuonna lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3) mennessä yli vuoden, on lomaoikeus 2,5 päivää. Lomanmääräytymisvuosi on Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssä olon veroista päivää. 14 työpäivän sääntö voi koskea sekä täysiaikaisia että myös osa-aikaisia työntekijöitä. Tämä siitä

4 syystä, että vuosilomalaki ei aseta työpäivän pituudelle mitään kestovaatimusta (vain työpäivien lukumäärälle). Mikäli 14-työpäivän sääntö ei tule täyteen, eli kyseessä on sellainen työntekijä, joka on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry 14 työpäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa on sellaisia, lasketaan lomanmääräytymiskuukaudeksi kalenterikuukausi, minkä aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lain mukaan myös sellaisella työntekijällä, joka sopimuksen mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa. Vapaan ajalta työntekijälle maksetaan lomakorvaus, joka on 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosiloman antaminen Vuosiloma annetaan lomakautena ( ) työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Ennen loman määräämistä on työantajan varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä lomien ajankohdasta. Vuosiloman ajasta on ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista kuukautta ennen loman alkamista, ja joka tapauksessa vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Työntekijä ja työnantaja saavat sopia loman 12 arkipäivää ylittävän osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. On siis mahdollista sopia, että lomaa pidetään esim. vuonna 2007 vain kaksi viikkoa ja loput kolme viikkoa seuraavan vuoden kesäloman yhteydessä. Takaraja, johon mennessä em. kolme siirrettyä viikkoa on pidettävä, on syyskuun loppu Työntekijä ja työnantaja saavat työntekijän aloitteesta sopia viidennen lomaviikon (ns. talviloman) pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Vuosilomapalkka Vuosilomapalkan laskennassa kantavana periaatteena on, että työntekijän tulee olla lomansa aikana samassa taloudellisessa asemassa kuin työssä ollessaan. Kun kuorma-autoalan työehtosopimus on yleissitova, tarkoittaa se lomien osalta sitä, että työnantajat saavat noudattaa vuosilomapalkan laskemisessa ja maksamisessa lomapalkkasopimuksen määräyksiä. Lomapalkkasopimuksen mukainen keskituntiansio saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä. Palkkasummassa otetaan siis huomioon työajan palkka lisineen, mutta ei huomioida palkkoja, jotka maksetaan jostain muusta syystä kuin tehdystä työstä (eli vuosilomapalkkaa tai -korvausta, lomaltapaluurahaa, sairausajan palkkaa, koulutusajan palkkaa, pidetyistä työajan lyhennysvapaista maksettua korvausta). Edellä mainitulla tavalla saatu lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio (joka voi olla alhai-

5 sempi kuin sen hetkinen keskituntiansio) kerrotaan lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä, lomapalkkasopimuksessa olevasta taulukosta ilmenevällä kertoimella (Esim. 1). Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja määräytymisperusteet. Lomapäivien lomapalkkasopimuksen mukainen: Lomapäivien Kerroin Lomapäivien Kerroin lukumäärä lukumäärä 2 16, ,6 3 23, ,2 4 31, ,8 5 37, ,4 6 44, ,4 7 51, ,4 8 57, ,0 9 64, , , , , , , , , , , , , , ,0 Edellä vuosilomapalkan osalta selostettu laskenta koskee 14 työpäivän ansaintasäännön perusteella vuosilomaa ansaitsevia sekä täysiaikaisia että osa-aikaisia työntekijöitä. Osaaikaisen työntekijän lomapalkkaa laskettaessa lomapalkkasopimuksen mukaisesti, on muistettava, että koska lomapalkkasopimuksessa olevat kertoimet ovat ns. täysaikaisen työntekijän kertoimia, ei niitä osa-aikaisen työntekijän ollessa kyseessä voi suoraan soveltaa, vaan kertoimet on suhteutettava tehdyn työajan mukaisiksi. Esimerkiksi jos osa-aikaisen työntekijän säännöllinen keskimääräinen työaika on ollut loman-määräytymisvuoden aikana 35 tuntia 2- viikkojaksossa, lomapalkan laskennassa käytettävä kerroin on 35/80 täysiaikaisen kertoimesta (Esim. 2). Esim. 1. Kokoaikainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden ennen lomanmääräytymisvuoden alkua Keskituntiansio: Työssäolon ajalta maksettu palkka (kts. teksti) 22658,00 Työtuntien lukumäärä 2160 h eli 22658,00 : 2160 h = 10,48 /h Vuosilomapalkka Vuosiloma 30 pv => 10,48 x 222,40 = 2330,75 => Kesäloma 24 pv, (lomakausi ) Talviloma 6 pv ( ) 2330,75 x 24 / 30 = 1864, ,75 x 6 / 30 = 466,15

6 Esim. 2. Osa-aikainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yli vuoden ennen lomanmääräytymisvuoden alkua. Keskimääräinen työaika lomanmääräytymisvuoden aikana on ollut 35 tuntia 2-viikkojaksossa. Keskituntiansio: Työssäolon ajalta maksettu palkka (kts. teksti) 9735,00 Työtuntien lukumäärä 929 h => 9735,00 / 929 h = 10,48 /h Kerroin: 35 / 80 x 222,40 = 97,19 Vuosilomapalkka Vuosiloma 30 pv 10,48 x 97,19 = 1018,55 Kesäloma 24 pv, ( ) Talviloma 6 pv ( ) 1018,55 x 24 / 30 = 814, ,55 x 6 / 30 = 203,71 Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla (eli esim. tuntipalkkainen) alle 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa työtä tekevä työntekijä saa vuosilomapalkkansa prosenttiperusteisena hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta. Mikäli työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, on vuosilomapalkan määrä 9 prosenttia, taikka yli vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta (Vuosilomalaki (162/2005) 12 ). Tällaisilla henkilöillä on halutessaan oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa (Vuosilomalaki 8 ) Esim. 3. Henkilö on ansainnut yhteensä 9500,00 (ilman korotusosia) ja työskennellyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vuosilomapalkka on 9500,00 x 11.5 % = 1092,50. Vuosiloma ja sairaus Jos työntekijä on esim. sairauden vuoksi loman alkaessa työkyvytön, tai on jo etukäteen tiedossa, että hän tulee sairaudenhoidon tms. syyn takia tulee työkyvyttömäksi vuosiloman aikana, on työntekijällä mahdollisuus pyytää vuosiloman siirtämistä myöhempään ajankohtaan. Siirtäminen ei ole automaatio, vaan se edellyttää työntekijän puolelta tapahtuvaa ilmoitusta tai esim. ennen loman alkamista toimitetun lääkärintodistuksen muodossa esitettyä pyyntöä. Itse loman aikana sattuneen sairastumisen suhteen taas työntekijällä on 7 päivän omavastuuoikeusaika. Loman siirto-oikeus syntyy, mikäli työkyvyttömyys on jatkuu yli seitsemän päivää ja työntekijä pyytää, että tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ei pidetä loma-aikana. Vuosilomapäivät Vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät (mm. helatorstai ja juhannuspäivä) itsenäisyyspäivä, jouluaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä ja juhannusaatto. Tämä tarkoittaa sitä, että normaaliin kalenteriviikkoon menee kuusi vuosilomapäivää, koska normaali lauantai luetaan vuosilomapäiväksi, mutta esimerkiksi juhannusviikkoon taas mahtuu vain neljä vuosilomapäivää, koska juhannusaatto ja päivä eivät käy vuosilomapäiviksi.

7 Lomaltapaluuraha Kuorma-autoalan työehto-sopimuksessa on säädetty lomaltapaluurahasta. Sen mukaan vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön työssäolopäivän veroiseksi katsottavan syyn takia. Työntekijällä on oikeus lomaltapaluurahaan eräissä muissakin tapauksissa, vaikka hän ei enää palaa työhön, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen tai kollektiiviperusteisen irtisanomisen (taloudellinen ja tuotannollinen syy, jonka vuoksi työsuhde päättyy lomakautena) vuoksi. Vuosilomalain rikkominen on rangaistavaa, maksut vanhenevat kahdessa vuodessa Vuosilomalain säännösten noudattamisen rikkominen on säädetty laissa rangaistavaksi. Työnantaja ei saa edes työntekijän omasta pyynnöstä pitää työntekijää työssä hänelle kuuluvan vuosiloman aikana. Työnantaja voidaan tuomita vuosilomarikkomuksesta sakkoon, jos hän ei anna työntekijöilleen vuosilomaa siten kuin laissa on säädetty tai jos hän vastoin säännöksiä pitää työntekijää työssä sinä aikana, minkä on määrännyt vuosiloman ajaksi. Vuosilomalain säädösten noudattaminen on pakottavaa myös maksettujen korvausten osalta. Vuosilomalaissa on nimenomainen säännös, jonka mukaan työntekijän ja työnantajan keskinäinen sopimus, millä vähennetään työntekijän oikeuksia on mitätön. Työntekijän oikeus vaatia vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta raukeaa, mikäli kannetta ei ole työsuhteen kestäessä nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päättymistilanteessa kanneaika on vastaavasti kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä. Lisätietoja Järjestöllämme on entistä paremmat valmiudet hoitaa työsuhdeasioita SKAL ry:n ja ALT ry:n yhteistyösopimuksen myötä. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä toimistollemme. Lisätietoja työsuhdeasioista löytyy myös jäsensivuiltamme, osoitteesta Terveisin Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry Tero Siitonen toimitusjohtaja