Ilmastonmuutos, fossiilienergia ja ympäristöongelmat historiallisen poliittisen talouden kysymyksinä

Transkriptio

1 Ilmastonmuutos, fossiilienergia ja ympäristöongelmat historiallisen poliittisen talouden kysymyksinä Tero Toivanen Tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Tohtorikoulutettava, HY , Tampere

2 Mikä BIOS?

3 Nature is not a foundation, container, or resource; it is us. -- we must live history as if nature matters. Donna Haraway

4 Mitä tarkoittaa ympäristöongelmien historiallinen poliittinen talous? Ympäristöongelmien aikakaudella olisi kyettävä ylittämään luonnon ja kulttuurin tai ympäristön ja yhteiskunnan välisiä erotteluja Dipesh Chakrabarty, Climate of History (2009): olisi tutkittavat luonnon, ihmisen ja pääoman yhteenkietoutumisen historiaa Historiallinen sosiologia, poliittinen ekologia ja ekomarxilainen kirjallisuus tarjoavat tähän hyviä välineitä Ei niinkään ympäristöhistoriaa ( Mitä kapitalismi tekee ympäristölle? ) Vaan vallan (poliittinen talous), resurssien käytön (ml. energia) ja ihmisen luontosuhteen muutoksen historiaa ( Kuinka kapitalismi laittaa luonnon ja ihmisen liikkeelle? )

5 Miten tutkia tämän business as usual -kehityksen poliittista taloutta? Maailman CO2-päästöt (Andersson 2010) Maailman energian kulutus (Smil 2006)

6 Esimerkki 1: fossiilikapitalismin synty Fossiilitaloudella täytyy olla syntysijansa: Englanti, puuvillateollisuus, höyryvoima Toisin kuin oletetaan vesivoima oli tehokasta, runsasta ja kaiken lisäksi ilmaista : kilpaili 40 vuotta höyryvoiman kanssa Miksi siis höyryvoima? Kalliimpi, epäluotettavampi ja tehottomampi höyryvoima mahdollisti paremman työvoiman hallinnan Kaupunkien työvoima oli halpaa; syrjäisen vesivoimateollisuuden työvoima kallista ja tottelematonta Fossiilienergia sopi hyvin kapitalismin kilpailuun sekä valta- ja omistussuhteisiin (flow vs. stock)

7 Esimerkki: fossiilikapitalismin synty Fossil Empire: Englannin 1800-luvulla hiilestä saama etumatka (Allen 2009)

8 Fossiilipääoma tänään (Forbes, 2014)

9 Miten laajentaa analyysitasoa? Kohti maailmanekologiaa (world-ecology) Esimerkki 1 anglosentrinen ja fossiilienergiakeskeinen Teollinen vallankumous ylipäänsä mahdollinen vain maailmantalouden hallinnalla: kolonialismi eieurooppalaisen luonnon ja ei-ihmisen (naturales) haltuunottona; ylijäämäinen maailmankauppa jne. Maailmanekologia (Jason W. Moore, vrt. worldsystem): Kapitalistisen maailmanjärjestelmän kehitys 1450-> Eurooppalainen keskus hallitsee järjestelmän periferioita Rajaseuduilla (frontier) omat vallan tekniikkansa: suora orjuus, kaupunki, velkasuhde Paikallistalous osana laajempaa maailmanekologiaa Keskeistä myös luontosuhteen muutos modernin tieteen nousun myötä

10 Esimerkki 2: Suomen kytkeytyminen maailmantalouteen Terva kiinnitti Suomen moderniin maailmantalouteen (menestystarina: mustan kullan maan ) Miksi juuri Suomessa tervatalous? Eurooppalaisten merivaltojen kysyntä tekee Suomesta maailmantalouden rajaseudun (Braudel; Wallerstein) Tavaran arvo suhteessa painoon määritti puolestaan maan poliittista maantiedettä (Pohjanmaa: laivat, Itä- Suomi: terva ja viina) Syrjäisestä metsävaltaisesta Kainuusta tulee maailman tervatalouden kehto: 1800-luvun alussa tynnyriä, 1900-luvun vaihteessa tynnyriä (koko Suomi )

11 Tervantuotantoalue 1750 ja 1900 Hautala,

12 Kuinka ihminen ja luonto laitetaan töihin Kainuulaiset penkovat tervahautojaan vaan niin kuin myyrä pesäänsä, joka heikolla näkövoimallaan ei käsitä mitään siitä, mitä auringon alla tapahtuu, ovat iloissaan jos hauta luottaa hyvästi ja tyytyvät siihen, mitä porvarilta saavat [ ] he polttavat tervaa vaan, koska se on niin kuin heidän luontoonsa mennyt. Eivätkä he moiti tervanpolttoa, mutta sitä he valittavat, että metsä loppuu ja heillä on velkaa. (Kajander 1902) Tervametsää Kuhmossa 12

13 Esimerkki 2: Suomen kytkeytyminen maailmantalouteen Tervantuotanto teki Kainuusta sosio-ekologisen monokulttuurin: maanviljely lyötiin laimin, yhden talonpojan vuosituotanto vaati 2000 parhaassa iässä olevaa mäntyä Oulun kauppahuoneet hallitsivat tervatalonpoikia velkavankeuden välityksellä (tervakontrahti = kirouksen asiakirja ) Kainuun alueella tervavelkojen osuus kaikista veloista 1870-luvulla 12 prosenttia, 1880-luvulla 23 prosenttia, kunnes 1890-luvulla jo 68 prosenttia Miksi kainuulaiset sitten harjoittivat tätä riippuvuuskierrettä? Koska veroista ei enää selvinnyt luontaistuotteilla vaan ne piti suorittaa rahassa, ja rahaa sai vain velkana Oulusta

14 Considering these and many other major and still growing impacts of human activities on earth and atmosphere, and at all, including global, scales, it seems to us more than appropriate to emphasize the central role of mankind in geology and ecology by proposing to use the term anthropocene for the current geological epoch. (Crutzen & Stoermer 2000)

15 Mikä antroposeeni? Ihmiskunnasta (anthropos) on tullut maapalloa pysyvästi muuttava geologinen voima: olemme siirtyneet holoseenista antroposeeniin Tulevaisuuden geologit löytävät muovia, valtamerilaivoja ja kananluita Ajatuksella pitkä aatehistoriallinen tausta 1800-luvulta alkaen (G.P.Marsh, V. Vernadsky jne.) Antroposeenin ajatus nousi harppauksin kehittyneestä maapallojärjestelmätieteestä (Earth System Science): luonnonvoimien järjestelmän keskinäisyhteyksien tutkiminen Antroposeenikeskustelu ollut luonnontieteiden (stratigrafia, ESS) hallitsemaa, mutta ihmistieteillä paljon sanottavaa asiasta

16 Milloin antroposeeni alkoi? Antroposeenin kolme tasoa (Steffen et al, 2007) 1. Teollinen aika n Suuri kiihdytys (The Great Acceleration) n Maapallojärjestelmän hallinnan aika (Stewardship of the Earth System) n > Muita ehdotuksia esimerkiksi: varhainen antroposeeni-teesi (mm. Ruddiman 2003) vuosi 1610 (Maslin & Lewis 2015: Defining the Anthropocene ) Ajoittaminen ei ole turha kysymys: määrittää, miten näemme menneen ja ratkomme nykytilannetta

17 IGBP:n The Great Acceleration (Steffen et. al. 2015) SOSIO-EKONOMISET TRENDIT

18 IGBP:n The Great Acceleration (Steffen et. al. 2015) PLANEETAN EKOSYTEEMIEN TRENDIT

19

20

21

22 Antroposeenin kritiikki Kuka anthropos?: puhe ihmiskunnasta, ihmisestä tai meistä ei aseta kysymystä menneestä, nykyisestä tai tulevasta globaalista epätasaarvosta Historia ei kehity vääjäämättömästi vaan kontingentisti: avoimia suuntia, päätöksiä, vallankäyttöä, rakenteellisia pakkotilanteita jne. Antroposeenikirjallisuus olettaa (teknooptimistisen) planetaarisen toimijuuden (heräämisen), mutta ei kysy miten tai miksi sellainen syntyisi Tarkastelukulman vaihdos?: Capitalocene, Sociocene, Econocene, Technocene, Chthulucene, Oliganthropocene, Anglocene jne

23 Vuosituhannen vaihteessa rikas pohjoinen käsitti 19 prosenttia maailman väestöstä, mutta oli vastuussa 73 prosentista vuoden 1850 jälkeen aiheutetuista CO2- päästöistä köyhin 45% tuotti 7% päästöistä, kun rikkain 7% oli vastuussa 50% päästöistä Kartta: a) CO2 / hlö 2010 b) kuivuudelle, tulville ja sään ääri-ilmiöille altistuneet ihmiset (Wainwright & Mann 2012)

24 Antroposeenin mahdollisuudet Taikakäsitteitä ei ole olemassa, mutta antroposeeni tuo jo tuhansia tutkijoita ja toimijoita monitieteisen pöydän ääreen Hyödyllinen sateenvarjokäsite, jonka alle voidaan koota ihmisperäisten ympäristöongelmien vyyhti Haasteena on monitieteisyys: luonnontieteiden ja ihmistieteden aito kommunikaatio (esim. ESS + maailmanekologia) Antroposeeni on maapallon elonkehän hätätila, radikaali siirtymä geologisessa ajassa Tämän ajatuksen pitäisi alleviivata tieteentekoa, yhteiskunnallista muutosta ja politiikkaa

25 Maailmanpolitiikka antroposeenissa? (Andersson 2010)

26 Maailmanpolitiikka antroposeenissa? (Anderson & Peters 2016)

27 Kiitos! Twitter: tttoivanen