MAASEUTUELINKEINOJEN TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITON JA PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VÄLINEN MAASEUTUELINKEINOJEN TYÖEHTOSOPIMUS Ohjeita tämän työehtosopimuksen soveltamisesta antavat ainoastaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehet liittojen jäsenille. Jälkipainos ja osittainenkin lainaaminen kielletään.

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Järjestäytymisoikeus Työrauhavelvoite Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet.. 2 II TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 7 8 Työajan lyhentäminen Tauot Viikkolepo ja vapaapäivät Ylityö Aloittamis- ja lopettamistyöt Hätätyö Työaikojen merkintä Varallaolo Henkilöhakulaitteet IV PALKKAUSMÄÄRÄYKSET 17 Palkkaus Oppisopimusopiskelijat, harjoittelijat ja koululaiset sekä alle 18-vuotiaat työntekijät Tasoitetut kuukausipalkat Suorituspalkat Likainen työ Vuorotyö ja yötyö Kutsunta ja reservin harjoitus Vapaa merkkipäivän ym. yhteydessä Ylityökorvaukset ja sunnuntaityö Ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan Hätätyö Palkanmaksu Keskituntiansio

3 V ERINÄISET KORVAUKSET JA LISÄT 30 Arkipyhäkorvaus Itsenäisyyspäivän palkka Palvelusvuosilisä Matkakustannusten korvaukset VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 34 Sairaustapaukset ja tapaturmat Kausityöntekijöiden sairaustapaukset Lääkärintarkastukset Ryhmähenkivakuutus Vuosiloma VII TYÖTURVALLISUUS 39 Yleiset velvollisuudet Suojavaatetus VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 41 Yleisiä määräyksiä Jatkuvan neuvottelun periaate Työpaikan yhteistyö Paikallinen sopiminen Järjestöjen asiamiehet Sopimuksen tulkinta ja erimielisyyksien sovittelu Jäsenmaksujen perintä Sopimuksen voimassaoloaika ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA MAATALOUSALOJEN KOULUTUSSOPIMUS. 55 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA TYÖSOPIMUSMALLI AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

4 1 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITON JA PUU- JA ERITYISALOJEN LIITON VÄLINEN MAASEUTUELINKEINOJEN TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 1. Tämä työehtosopimus on koko maata käsittävä ja sen määräyksiä noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien, maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin. Maaseutuelinkeinoja tässä työehtosopimuksessa ovat: maatalous mukaan lukien tilalla pääosin tuotettujen tuotteiden jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti osana maatilataloutta tai sen yhteydessä yhtiöitettynä vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot, joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita vihannesten, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljely maatilalla maatilatalouden lomitustoiminta jalostuskanalat ja siipikarjankasvattamot mehiläistarhat kalankasvattamot ja kalanviljelylaitokset ratsastustallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit ravitallit kotieläintarhat ja kotieläinpuistot maataloudelliset tutkimuslaitokset (yksityiset) maaseutumatkailu tilan liitännäiselinkeinona eläinhoitolat

5 2 Sopimuksen piiriin kuuluvat yrityksen kaikki työntekijät, paitsi johtavassa asemassa olevat henkilöt, jotka voivat päättää työntekijöitä koskevista työsuhteen ehdoista. 2. Työnantajan palkatessa työntekijöitä yksinomaan metsätöihin sovelletaan mainittuihin työntekijöihin metsäalan työehtosopimusta. Maatilan palveluksessa oleviin, mutta tilapäisesti metsätöitä tekeviin työntekijöihin sovelletaan tämän työehtosopimuksen määräyksiä. 3. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen välistä 1) koulutussopimusta 2) luottamusmiessopimusta 3) työsuojelusopimusta. 2 Järjestäytymisoikeus Työnantajalla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin. 3 Työrauhavelvoite 1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa oloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. 2. Lakko, saarto, työsulku tai muu siihen verrattava toimenpide, jonka tarkoituksena on muutosten aikaansaaminen tähän sopimukseen, tämän sopimuksen vastaisen vaatimuksen toteuttaminen tai vastapuolen painostaminen tulkitsemaan sopimusta määrätyllä tavalla, on sopimuksen voimassaoloaikana tai neuvottelujen kestäessä kielletty. 4 Työnantajan ja työntekijän yleiset velvollisuudet 1. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, kansallisen tai etnisen alkuperän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986).

6 3 2. Työntekijän on esiinnyttävä työssään raittiina ja suoritettava ahkerasti ja huolellisesti parhaan kykynsä mukaan kaikki hänelle annetut tehtävät sekä noudatettava työnantajan tai hänen määräämänsä edustajan ohjeita. 3. Kaikkia samassa työpaikassa olevia työntekijöitä voidaan käyttää toisten työntekijöiden vuosilomien sekä sairaus- ja vapaapäivien aikana sijaistyössä, jonka suorittamisessa on tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan vuoroteltava. Työntekijää ei ilman hänen suostumustaan voida kuitenkaan velvoittaa suorittamaan sijaistyötä omana viikkolepo- tai vapaapäivänään. II TYÖSUHDEMÄÄRÄYKSET 5 Työsuhteen alkaminen, työsopimuksen tekeminen ja koeaika 1. Työnantajalla taikka hänen määräämällään edustajalla on oikeus ottaa työhön ja siitä erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta ja jakamisesta. 2. Työsopimus suositellaan aina tehtäväksi kirjallisesti. 3. Työsopimuksessa on määriteltävä, onko sopimus tehty a) määräajaksi vai b) toistaiseksi voimassa olevaksi eli jatkuvaksi. Sopimus on määräaikainen esim. silloin kun on sovittu määrätystä työstä tai työsuhteen kestämisaika muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta. 4. Työntekijä, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa itse tehdä sekä irtisanoa tai purkaa työsopimuksensa. 5. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta, jonka kuluessa kumpi osapuoli tahansa voi asiallisin perustein purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään kaksi kuukautta ja hänet otetaan uudelleen samankaltaisiin tehtäviin, ei koeaikaa käytetä. Koeajan käyttäminen edellyttää aina kirjallista työsopimusta.

7 4 6. Milloin työsopimus tehdään suullisesti tai tiedot eivät sisälly kirjallisesti tehtyyn työsopimukseen ja työsuhde jatkuu vähintään yhden kuukauden, työnantajan on annettava työntekijälle työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai, jos työsuhde päättyy tätä aikaisemmin, viimeistään työsuhteen päättyessä. 7. Työnantajan on annettava uudelle tai työtehtävästä toiseen siirtyvälle työntekijälle riittävä opastus ja perehdytettävä työntekijä uuteen työtehtäväänsä ja siihen liittyviin työturvallisuusriskeihin. 6 Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat 1. Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetussa työsuhteessa irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 1 vuoden yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta yli 5 vuotta Irtisanomisaika 14 päivää 1 kuukausi 2. Määräajaksi tehty tai muuten määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa ilman irtisanomista. Irtisanomisperusteet 3. Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 2 :n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä kuin töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

8 5 Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen myös, kun tarjolla oleva työ on työsopimuslain 7 luvun 3 :n tarkoittamalla tavalla taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. 4. Milloin työntekijä on estynyt työstä sairauden tai tapaturman takia, ei työnantaja sillä perusteella saa irtisanoa työsopimusta ellei sairaudesta ole ollut seurauksena työntekijän työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslaissa säädettyyn perhevapaaseen. Irtisanomisen toimittaminen 5. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti tai muuten todistettavasti. Työnantajan puolelta tapahtuvassa työsopimuksen päättämisessä on ilmoitettava irtisanomisen tai työsopimuksen purkamisen syyn. Se päivä, jolloin irtisanominen tapahtuu, luetaan kuuluvaksi irtisanomisaikaan. Pitämättä olevat, kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodelta kertyneet vuosilomapäivät saadaan sisällyttää irtisanomisaikaan edellyttäen, että työnantaja ja työntekijä siitä keskenään sopivat. Irtisanomis- ja lomautusjärjestys 6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä tai saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että näiden lisäksi otetaan huomioon työntekijän työsuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen ja kuittausoikeus 7. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. 8. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 :ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

9 6 9. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta. Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä 10. Liikkeen luovutuksen yhteydessä tapahtuvasta irtisanomisesta on säädetty työsopimuslain 7 luvun 5 :ssä. Liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä sovelletaan myös liikkeen osan luovutukseen sekä liikkeen vuokralle antoon. Työsopimuksen purkaminen 11. Edellä 1. ja 2. kohdassa sanotusta riippumatta on työnantajalla ja työntekijällä oikeus purkaa heti työsopimus työsopimuslain 8 luvun 1 :ssä mainituissa tapauksissa. Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun toinen osapuoli sai tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Lomauttaminen 12. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädettyjen lomauttamisperusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen kannalta on välttämätöntä. Työnantajan tulee antaa työntekijälle kirjallinen ilmoitus lomautuksesta vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Milloin lomautuksen perusteena on taloudellista tai tuotannollisista syistä johtuva työn väheneminen, on työnantajan lomautuksen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa saatettava asia työntekijän tai luottamismiehen tietoon, ja mikäli lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, annettava siitä ilmoitus työvoimatoimistoon.

10 7 III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 7 Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. 2. Yrityksen tuotannollisten tarpeiden niin vaatiessa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin vaihdella neljästä kymmeneen tuntiin ja säännöllinen viikoittainen työaika on enintään 50 tuntia. Kymmenen (10) tunnin pituisia työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä kuitenkin enintään kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) -tuntisia työvuoroja tai työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. Eläinten hoitotyössä voidaan päivittäisen työajan jaottelusta sopia paikallisesti. Eläinten hoitajan tehtäviin kuuluvat tarkastukset katsotaan kuuluviksi säännölliseen työaikaan. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin enintään 52 viikon ajanjaksona. Soveltamisohje: Työvuoroluettelon mukaisten työaikojen käyttö perustuu yrityksen tuotannon ja/ tai sen työntekijöiden tarpeisiin. Työvuoroluettelon mukaisella työajalla tarkoitetaan työvuoroja, joissa niiden pituus voi vaihdella 4-10 tuntia. Samalla viikolla voi olla useitakin eripituisia työvuoroja. Työvuorojen pituudet voivat vaihdella myös viikoittain tai kuukausittain. Työviikon työtuntimäärät voivat työvuoroluettelon tarkoittamissa työvuoroissa vaihdella. Säännöllisen työajan enimmäispituus on kuitenkin 50 tuntia. Viikkotyöajan on tasoituttava 52 viikon jaksossa 40 tuntiin. Tämä on otettava huomioon työvuoroluettelon laadinnassa ja siihen perustuvassa työajan seurannassa. 3. Paikallisesti sopien voi työvuoroluettelon mukainen vuorokautinen työaika olla enintään yksitoista (11) tuntia. Tällöin säännöllinen viikkotyöaika voi olla enintään 55 tuntia. Yhdentoista (11) tunnin työvuoroja voidaan yhdenjaksoisesti käyttää enintään kahden viikon ajan, minkä jälkeen on oltava vähintään viikon ajan enintään kahdeksan (8) -tuntisia työvuoroja tai

11 8 työntekijälle on annettava vähintään kaksi vapaapäivää työajan tasaamiseksi. 4. Milloin viikon toinen vapaapäivä siirtyy myöhemmin annettavaksi, lisääntyy sen viikon viikkotyöaika yhdellä työvuoron tuntimäärällä. Työntekijän suostumuksella voidaan myös viikkolepopäivä siirtää myöhemmin annettavaksi, jolloin viikkotyöajan pituus kasvaa kahdella työvuoron tuntimäärällä. Tällöin vähintään toinen siirretyistä vapaapäivistä on annettava kahden viikon kuluessa. 5. Käytettäessä kohdan 2. mukaista keskimääräistä työaikaa työnantaja laatii 40-tuntiseen työviikkoon perustuvan vuosityösuunnitelman. Suunnitelmasta tulee ilmetä eri jaksojen viikkotyöajan pituus. Työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaika on oltava todettavissa. 6. Työpaikalle laaditaan työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo tulee kuitenkin laatia niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantaja kuulee luottamusmiestä, tai ellei tällaista ole, muuta työntekijöiden nimeämää edustajaa. Työvuoroluettelo on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään kolmea päivää ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. 7. Työvuoroluettelon laadinnassa työnantaja ottaa huomioon sen, etteivät työvuorot aiheuta työntekijöille kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 8. Tuotannollisten tai muiden tarpeiden esimerkiksi työn suorittamiseen vaikuttavien sääolosuhteiden perusteella työvuoroluettelon mukaisia työaikoja voidaan paikallisesti sovitulla tavalla muuttaa. Muuttamistarpeen voi esittää työnantaja tai työntekijä. 9. Säästövapaa Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta. Järjestelmä voi koskea työntekijöitä joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, tai vähintään kuuden kuukauden määräaikainen työsuhde. Säästövapaajärjestelmän käyttöönotosta ja irtisanomisesta sopivat työnantaja ja luottamusmies. Ellei luottamusmiestä ole, työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään asiasta. Sopimus tehdään kirjallisesti. Säästövapaaksi voidaan sopia siirrettäväksi osittain tai kokonaan:

12 9 ylityöt ja sunnuntaityön korotusosuus työvuoroluettelon tarkoittama tasoittuminen vuosiloman siirtäminen ja tästä tulevat lisälomapäivät työajan lyhentämisvapaa ja viikon toinen vapaapäivä. Säästövapaalla olevan palkka maksetaan sen kertymän ajankohdan mukaisena. Työajan lyhentämisvapaista ja vuosilomasta kertyneet säästövapaat maksetaan kuitenkin niiden maksuperusteiden mukaisesti. Mikäli säästövapaajärjestelmän käyttö päättyy sen irtisanomisesta, työtekijän työsuhteen päättymisestä, tai jostakin muusta syystä, suoritetaan keskimääräiseen 40-tuntiseen työviikkoon perustuva työaikalaskelma. Laskelmassa otetaan huomioon työvuoroluettelon mukaiset työajat ja säästövapaiksi siirretyt viikon toiset vapaapäivät. Jos laskelman mukainen keskimääräisen viikkotyöajan pituus on yli 40 tuntia, työnantaja maksaa näiltä tunneilta keskituntiansion mukaisen korvauksen lisättynä 50 %:n suuruisella viikkoylityökorvauksella. Muut kertyneet, mutta pitämättömät säästövapaat maksetaan keskituntiansion mukaan. Mikäli edellisen kappaleen tarkoittaman työaikalaskelman mukaan keskimääräinen viikkotyöaika jää alle 40 tunnin työnantaja ja työntekijä sopivat minkä ajan kuluessa puuttuvat viikkotyötunnit tehdään. Työsuhteen päättyessä työnantajalla on oikeus pidättää lopputilistä keskimäärin 40- tuntisen työviikon perusteella maksetut, tekemättä jääneet tunnit. Soveltamisohje: Säästövapaajärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on turvata toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella työskentelevien työntekijöiden kokoaikainen työ ilman lomautuksia. Säästövapaasopimus voidaan tehdä määräaikaisessa työsuhteessa olevan kanssa, jos työsuhteen pituus on vähintään kuusi kuukautta. Järjestelmä sopii erityisesti sellaisiin yrityksiin, joissa tuotannon ja työvoiman määrän vaihtelut ovat esimerkiksi vuodenajoista johtuen merkittäviä. Säästövapaasopimusta tehtäessä on sovittava millä sopimuksessa mainituilla perusteilla ja missä suhteessa (kokonaan tai osittain) vapaata kertyy ja milloin se pidetään. Lakisääteisen työaikakirjanpidon lisäksi on sovittava millainen kirjanpito säästövapaista ja niiden maksuperusteista pidetään sekä missä ajassa kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen. Sopimuksessa on tarpeellista todeta se, että mikäli sopimus sanotaan irti, kertyneet säästövapaat pidetään irtisanomisaikana.

13 10 Esimerkki 1 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista ylitöistä, vuosiloman siirtämisestä lisäpäivineen ja työajan lyhentämisestä. Esimerkki 2 Säästövapaata sovitaan kertyvän kaikista yli- ja sunnuntaitöistä, pitämättä jäävästä toisesta viikon vapaapäivästä, työvuoron tasoittamiseksi 40-tuntiseen työviikkoon kertyneestä ajasta ja 50 tunnista työajan lyhentämisvapaata. 10. Työviikko alkaa maanantaina kello Työajan lyhentäminen 1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Työajan lyhentämisen edellytyksenä on lisäksi, että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai sekä 28. maaliskuuta 1984 allekirjoitetun tulopoliittisen kokonaisratkaisun perusteella toteutettu työajan lyhennys. 2. Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1. kohdassa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti: Tehdyt säännölliset työpäivät Työajan lyhennyksen määrä vapaapäivinä tunteina vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään vähintään ,5 100.

14 11 Vapaan antamismuodoista sovitaan paikallisesti. Paikallisissa neuvotteluissa otetaan huomioon sekä yrityksen että henkilöstön tarpeet. Ellei paikallisesti muuta sovita, työnantaja ilmoittaa vapaan ajankohdasta vähintään viikkoa aikaisemmin. Vapaa annetaan viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työajan lyhentäminen toteutetaan vuorokautista tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä työntekijän palkka lasketaan kahdeksan (8) -tuntisen työvuoron mukaisesti. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, ettei työajan lyhentämisvapaita pidetä. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle erillisen 5,5 %:n suuruisen keskituntipalkasta laskettavan lisän. Lisää ei oteta huomioon keskituntipalkan eikä yli-, sunnuntai- tai hätätyökorvauksen laskennassa. Soveltamisohje: 1. Mikäli työajan lyhennys on annettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, luetaan nämä päivät tehdyiksi säännöllisiksi työpäiviksi. 2. Työajan lyhentäminen ei aiheuta muutoksia työehtosopimuksen ylityötä koskeviin määräyksiin. Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Puu- ja erityisalojen liiton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin tahi alan työehtosopimusneuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukuntien asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin. Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät, kunnes vuosina toteutuvan työajan lyhennyksen yhteismäärä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt. 3. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan korvaus vapaan ajalta keskituntiansion mukaan. Korvaus maksetaan sitä palkanmaksukautta koskevan palkanmaksun yhteydessä, jolloin vapaa pidetään.

15 12 Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä ansionmenetys korvataan säilyttämällä kuukausipalkka ennallaan niinä kuukausina, joiden aikana työaikaa on lyhennetty. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ja hänelle on annettu vapaata ennen kuin sitä on kertynyt, työntekijä on velvollinen maksamaan työnantajalle annettua vapaata vastaavan palkan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy eikä kertynyttä vapaata ole siihen mennessä annettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka. Työajan lyhennys ja vuosiloma Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivän veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä ei ole ollut työssä tämän sopimuskohdan mukaisen vapaan pitämisen vuoksi. 9 Tauot Ruokailutauko 1. Työpäivänä, joka on kuusi tuntia tai sitä pitempi, annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä aikana yksi tunnin kestävä ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Paikallisesti voidaan ruokailutauon pituus sopia tuntia lyhyemmäksi, ei kuitenkaan alle 30 minuutin. Ruokailutauon aikana on työntekijä vapaa kaikesta työn suorituksesta ja oikeutettu poistumaan työpaikalta. Muut tauot 1. Kahdeksan (8) -tuntisen työvuoron aikana työntekijällä on oikeus kahteen 2 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Työvuoron ollessa alle kahdeksan (8) tuntia työntekijällä on oikeus yhteen 12 minuuttia kestävään taukoon. Työvuorojärjestelmän mukaisen työvuoron pituuden ollessa vähintään kymmenen (10) tuntia työntekijällä on oikeus kolmeen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon.

16 13 Sovellettaessa 7 :n tarkoittamaa työvuorojärjestelmää tai 8 :n mukaista työajan lyhennystä siten, että työvuoron pituus on vähintään seitsemän (7) tuntia työntekijällä on oikeus kahteen 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. 2. Mikäli työntekijä jää ylitöihin, hänellä on säännöllisen työajan jälkeen välittömästi ja ylityön jatkuessa pitempään kahden tunnin välein oikeus 12 minuuttia kerrallaan kestävään taukoon. Mikäli ylityön arvioitu kesto on enintään yksi tunti, edellä mainittua taukoa ei pidetä. 3. Tauot kuuluvat työaikaan. Taukojen pitoajoista sovitaan paikallisesti. Tauoista sovittaessa otetaan huomioon työntekijän työssä jaksaminen. 10 Viikkolepo ja vapaapäivät 1. Työntekijälle annetaan sunnuntain ajaksi, tai ellei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. 2. Kiireellisessä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuutyössä saadaan viikkolepo siirtää. Muissa maatalouden yleisissä töissä saadaan työnantajan ja työntekijän niin sopiessa viikkolepo siirtää. Viikkolepo on kuitenkin annettava kahden kuukauden kuluessa sen siirtämisestä. 3. Eläintenhoitotyössä voidaan työnantajan ja työntekijän keskenään niin sopiessa neljän (4) viikon pituiselta ajanjaksolta annettavat viikkolepopäivät, niiden lukumäärää kuitenkaan vähentämättä, järjestää kohdasta 1. poikkeavalla tavalla. Kunkin neljän (4) viikon viikkolepopäivät on kuitenkin annettava viimeistään tällaisen ajanjakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Työnantajan on ilmoitettava viikkolepopäivien ajankohta etukäteen ennen neljän (4) viikon jakson alkamista ja merkittävä ne työvuoroluetteloon. Samoin menetellään niiden vapaapäivien osalta, jotka viikkotyöajan tasoittamisjaksona annetaan viikkolepopäivien lisäksi. Sairauspäivää ei saa laskea vapaapäiväksi muussa tapauksessa, kuin jos tämä työtuntijärjestelmässä on ennakolta merkitty vapaapäiväksi. 4. Mikäli viikkolepoa ei ole edellä mainitulla tavalla annettu, on työntekijälle hänen suostumuksellaan suoritettava palkan ja mahdollisten yli-, hätä-, sunnuntai- tai muun kirkollisen juhlapäivän korvauksen lisäksi erillinen rahakorvaus. Korvaus on suuruudeltaan työhön käytettyä aikaa vastaava henkilökohtainen palkka. 5. Lauantai on yleensä viikon toinen vapaapäivä. Töissä, joita laatunsa vuoksi on tehtävä kaikkina arkipäivinä, voidaan lauantain sijasta antaa

17 14 vapaapäiväksi jokin muu saman viikon arkipäivä. Tällainen vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen. 6. Mikäli eläintenhoitotyössä päivittäiseksi säännölliseksi työajaksi on työsopimuksessa sovittu alle 8 tuntia säännöllisen viikkotyöajan ollessa keskimäärin 40 tuntia, on neljän viikon jaksossa annettava edellä mainittujen viikkolepopäivien lisäksi lisävapaapäiviä seuraavasti: Päivittäinen työaika Lisävapaapäivät 7 ½ tuntia 2 ½ 7 tuntia 1 6 tuntia 40 min. - Puolia vapaapäiviä voidaan yhdistää annettavaksi kokonaisina vapaapäivinä seuraavan neljän viikon jakson aikana. 7. Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, elleivät pakottavat tuotannolliset syyt muuta vaadi. Näinä päivinä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. 11 Ylityö 1. Työntekijää voidaan hänen suostumuksellaan pitää ylitöissä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksossa, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. 2. Lisäylityön tekemisestä voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen, tai ellei luottamusmiestä ole valittu, työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä, tai ellei henkilöstön edustajaa ole valittu, työnantajan ja henkilöstön tai henkilöstöryhmän välillä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa jakautuen siten, ettei ensimmäisessä kappaleessa mainittu 138 tunnin enimmäistuntimäärä ylity. Huomautus 1: Huomautus 2: Edellä mainittuihin ylityön enimmäismääriin ei lueta niitä tunteja, joina työntekijää käytetään 12 :ssä ja 13 :ssä tarkoitettuun työhön. Työn tekemisestä ylityönä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken mahdollisimman selvästi ja todisteellisesti. 3. Tieto ylityöhön jäämisestä on pyrittävä antamaan edellisenä päivänä. Ylityöstä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään ennen varsinaisena työaikana pidettävää ruokailutaukoa.

18 15 12 Aloittamis- ja lopettamistyöt Edellisessä pykälässä (11 ) mainittujen ylityötuntimäärien lisäksi saadaan työntekijää pitää ylityössä enintään 3 tuntia viikossa niissä aloittamis- ja lopettamistöissä, jotka ovat välttämättömiä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat suorittaa työtä koko säännöllisen työaikansa. 13 Hätätyö Hätätyötä voidaan tehdä työaikalain (605/96) 21 :ssä mainituin edellytyksin. 14 Työaikojen merkintä Työnantajan on pidettävä työtunneista, yli-, lisä- ja hätätyöstä sekä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä sellaista työtuntiluetteloa, josta voidaan todeta erikseen kunkin tehdyn työn määrä sekä siitä maksettu palkka. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan edustajalla on oikeus saada mainituista asiakirjoista selko häntä koskevista merkinnöistä. 15 Varallaolo 1. Työntekijälle, joka työnantajan kanssa kulloinkin erikseen tehdyn sopimuksen mukaan on säännöllisen työaikansa ulkopuolella velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai sen välittömässä läheisyydessä, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan tällaiselta varallaoloajalta puolet keskituntiansion mukaan määräytyvästä palkasta varallaoloa työaikaan lukematta. 2. Varallaolo tarkoittaa aikaa, joka edeltää sellaisen työn tai tehtävän suorittamista, jonka ajankohtaa ei voida ennakolta täsmällisesti määritellä. Huomautus: Varallaolosta on ilmaistava sen todennäköinen kestoaika. 3. Varallaoloa seuraavasta työstä maksetaan varsinaisen työajan perusteiden mukainen palkka. 4. Paikallisesti niin sovittaessa voidaan varallaoloon käytetty aika vaihtaa säännöllisenä työaikana pidettävään vapaa-aikaan, jonka pituus on puolet varallaoloon käytetystä ajasta.

19 16 16 Henkilöhakulaitteet Mikäli työntekijä päivystystehtävän vuoksi kantaa mukanaan henkilöhakulaitetta, on työnantajan ja työntekijän kesken sovittava tämän sidonnaisuuden korvaamisesta paikallisesti erikseen. IV PALKKAUSMÄÄRÄYKSET 17 Palkkaus 1. Täysin työkykyisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän henkilökohtainen tuntipalkka koostuu: 1) Työn vaativuuden perusteella määräytyvästä työkohtaisesta palkasta. 2) Työntekijän pätevyyden perusteella määräytyvästä henkilökohtaisesta palkanosasta. 3) Lisien perusteella määräytyvästä osuudesta. 2. Vaativuusryhmien tuntipalkat Vaativuusryhmä euroa/h 1 6,27 2 6,56 3 6,87 4 7,20 5 7,52 Vaativuusryhmien tuntipalkat Vaativuusryhmä euroa/h 1 6,46 2 6,76 3 7,08 4 7,42 5 7,75

20 17 3. Vaativuusryhmittelyn perusteet Vaativuusryhmittelyn perusteena on työn vaativuus, jolla tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Vaativuuden arviointi perustuu työtehtävien sisällön kuvauksiin, joissa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, vastuu ja kuormitus. Vaativuusryhmä 1 Työ, joka edellyttää lyhyehköä perehdyttämistä, mutta ei aiempaa kokemusta. Vastuu ja kuormitus on vähäinen. Vaativuusryhmä 2 Työ, jonka osaaminen edellyttää aiempaa kokemusta. Työn kuormitus on vähäinen ja vastuu normaali. Vaativuusryhmä 3 Työ, jonka osaaminen edellyttää alan ammatillista koulutusta tai vastaavaa kokemusta. Työn vastuu ja kuormitus on normaali. Vaativuusryhmä 4 Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista koulutusta ja/ tai pitkää kokemusta. Työn vastuu ja/ tai kuormitus on normaalia korkeampi. Vaativuusryhmä 5 Työ, jonka osaaminen edellyttää ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta ja/tai monipuolista pitkää kokemusta. Työ edellyttää hyvin suurta vastuuta, itsenäisyyttä tai esimiesasemaa. Työn kuormitus on hyvin korkea. 4. Työpaikan vaativuusryhmittelyn tekeminen ja työntekijöiden sijoittaminen niihin 1. Vaativuusryhmittelyn tekeminen Työpaikalla tehtävät työt sijoitetaan niiden vaativuuden perusteella edellä mainittuihin vaativuusryhmiin. Vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai edustajien kanssa paikallisesti sovitulla kokoonpanolla.