Kevythissi kotiin. KÄKÄTE-oppaita 5/2012

Transkriptio

1 5 Kevythissi kotiin Ira Verma, Kirsti Pesola JA Sara Ikävalko KÄKÄTE-oppaita 5/2012

2 Ira Verma, Kirsti Pesola JA Sara Ikävalko Kevythissi kotiin KÄKÄTE-oppaita 5/2012

3 KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia projekti) Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie HELSINKI Puh Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie A HELSINKI Puh ISBN (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) KÄKÄTE-oppaita 5/2012 Kevythissi kotiin Tekijät: Ira Verma, Kirsti Pesola ja Sara Ikävalko Tekstin stilisointi: Hennariikka Intosalmi, Vanhustyön keskusliitto ry Valokuvat: Tuotteiden toimittajat, ellei toisin mainittu Yhteyshenkilö: Kirsti Pesola, Vanhustyön keskusliitto ry Kannet ja taitto: Vitale / Taina Leino Paino: Kopio Niini, Helsinki 2012 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä.

4 Lukijalle Arjesta suoriutuminen on hyvän elämän perusta. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos kotona ei pysty liikkumaan ja toimimaan itsenäisesti. Ikääntyminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja apuvälineiden käyttö vaikuttavat liikkumiseen, ja pienetkin tasoerot voivat hankaloittaa päivittäisiä toimintoja merkittävästi. Moni ikäihminen asuu useampikerroksisessa asunnossa. Kun oman kodin portaissa kulkeminen ei enää ole turvallista tai jos portaat suorastaan estävät esimerkiksi ulkoilun tai omatoimisen pesutiloissa käymisen, voi kevythissin hankinta olla ajankohtaista. Ajatus omaan kotiin sijoitettavasta kevythissistä voi toki tuntua vieraalta, mutta nykyään on saatavilla monia tasonvaihtoratkaisuja, jotka soveltuvat hyvin erilaisiin tiloihin, tyyleihin ja tarpeisiin. Asunnonmuutostöiden ja kevythissin asentamisen avulla voidaan omassa kodissa asumista usein jatkaa, vaikka toimintakyky heikentyisikin. Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä vuonna 2012 Suomen markkinoilla olleita erilaisia kotikäyttöön suositeltavia kevythissejä ja niiden toimintaperiaatteita. Oppaassa kerrotaan, miten kodin tilat vaikuttavat kevythissin valintaan ja mihin seikkoihin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota. Kevythissi tulee kuitenkin aina valita yhdessä ammattilaisen kanssa, jotta laite sopii tilaan ja vastaa käyttäjien yksilöllisiä tarpeita. Oppaassa käsitellään lyhyesti myös kevythissin hankintaan liittyviä lupaasioita ja käytön mukanaan tuomaa huoltovelvollisuutta. Opas on suunnattu henkilöille, jotka harkitsevat kevythissin hankintaa itselleen tai omaiselleen. Siitä on hyötyä myös kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimen työntekijöille ja päättäjille. Opas palvelee lisäksi rakennuttajia ja suunnittelijoita, jotka haluavat kevythissin uuteen taloon tai jotka haluavat varautua kevythissin hankintaan ja helppoon asennukseen myöhemmin. Oppaan tekemisen aikana on haastateltu laajaa asiantuntijajoukkoa. Suomessa toimivat alan yritykset ovat antaneet apuaan ja materiaaliaan tämän oppaan käyttöön. Haluan lausua heille erityiset kiitokset oppaan tekijöiden puolesta. Tämä opas on tehty Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutin ja KÄKÄTE-projektin yhteistyönä. Joulukuussa 2012 Kirsti Pesola

5 Sisällys Lukijalle Taustaa Kevythissin valinta Mikä on kevythissi? Kevythissityypit Pystyhissi Porrashissi Kevythissi olemassa olevaan rakennukseen Kevythissi uudisrakennukseen Kevythissi ja käyttäjän tarpeet Kevythissin valintaan vaikuttavat asiat Kevythissin asennus Pystyhissin asennus Pystyhissin tilantarve ja mitoitus Pystyhissi sisäkäyttöön Pystyhissi ulkokäyttöön Porrashissin asennus Porrashissin tilantarve Porrashissi sisäkäyttöön Porrashissi ulkokäyttöön Porrashissin lisävarusteet Kevythissin sähköliitännät Painikkeet ja ohjauslaitteiden hallinta Kevythissin hankinta Oma hankinta Kunnan hankinta Rakennuslupa ja toimenpidelupa Avustukset Korjausneuvonta Kevythissin käyttöikä ja kierrätettävyys Kevythissin käyttöönotto, huoltovelvollisuus ja tarkastukset Kevythissin käyttöönotto Huoltovelvollisuus ja huolto-ohjelma Määräaikaistarkastukset... 29

6 6 Suomessa saatavilla olevia, kotikäyttöön suositeltavia kevythissejä Kuilulliset pystyhissit Aritco 4000, Butler Aritco 6000, Thyssen Vector DomusLift Kalea A4 Primo KONE Motala Kotihissi NTD A300S ja NTD A Thyssen Orion Kuiluttomat pystyhissit Columbi III, Stepless LP EasyLift HIRO Kalea B4 Primo, NTD B300, Ulkohissi B LP MPR Low Up MPR Strategos III Tuolihissit ACORN Superglide Flow Levant Lippelift T80-chair Minivator Platinum Curve, Platinum Curve HD Stannah 260SL Stannah 420SL Lavahissit Delta HIRO HIRO Kalea ROC (Roll On Compact) Konstanz T100, Porraskaidehissi Lippelift T80, Porraskaidehissi T80, Porraskaidehissi Omega Muut nostolaitteet ja tuotteet FlexStep hissiporras Kevythissejä myyvät yritykset Suomessa TAULUKOT Kuiluton pystyhissi Kuilullinen pystyhissi Tuolihissit Lavahissit... 54

7 1 Taustaa Suomi on pientalovaltainen maa. Suurin osa suomalaisista asuu pientaloissa omakotitaloissa, paritaloissa ja rivitaloissa ja huomattava määrä näistä pientaloista on kaksi- tai useampikerroksisia. Nykyinen esteettömyyslainsäädäntö ei juurikaan koske pientaloja, joten niiden suunnittelussa ei pääsääntöisesti ole otettu huomioon liikkumisesteisten henkilöiden tarpeita. Yli 65-vuotiaat asuvat hieman muuta väestöä useammin pientaloissa. Kevythissien tarve tuleekin Suomessa kasvamaan suurten ikäluokkien ikääntyessä. Kun toimintakyky alkaa iän myötä heiketä, saattaa useampikerroksinen oma koti käydä mahdottomaksi asua, etenkin, jos makuu- ja peseytymistilat eivät sijaitse sisääntulokerroksessa. Suurin osa ikäihmisistä haluaa kuitenkin asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mikä tarkoittaa joillekin sitä, että oma asunto on remontoitava itselle sopivaksi ja tarvittaessa esteettömäksi hissin avulla. Ikäihmisten kotona asuminen on myös yhteiskunnan tavoite. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan valtakunnallisena tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotonaan itsenäisesti. Esimerkiksi sotainvalidien keski-ikä on tällä hetkellä noin 90 vuotta ja 90 % heistä asuu kotonaan. Tähän on osaltaan vaikuttanut veteraanien kuntoutustoiminnan lisäksi jo pitkään jatkunut korjausneuvonta ja heidän asunnoissaan toteutetut esteettömyyskorjaukset. Kevythissi on useampitasoisessa asunnossa laatutekijä, jota oppii arvostamaan, vaikka itse ei sitä päivittäin tarvitsisi. Kevythissi mahdollistaa helpon liikkumisen asunnossa esimerkiksi silloin, kun perheenjäsen on tilapäisesti loukkaantunut tai huonosti liikkuva ystävä tai sukulainen tulee kylään. Tietyt kevythissityypit mahdollistavat myös painavien huonekalujen yms. siirtelyn tasolta tai kerroksesta toiseen. Pientalojen sisäänkäynnit on yleensä toteutettu muutaman porrasaskelman korkeudelle maanpinnasta, ja asumiselle välttämättömät tilat saattavat sijaita monessa eri kerroksessa. Esimerkiksi rintamamiestaloissa sauna- ja peseytymistilat sijoittuvat yleensä kellarikerrokseen ja makuutilat yläkertaan. Uudet pientalot taas kaavoitetaan entistä pienemmille rakennuspaikoille, jolloin on lähes mahdotonta rakentaa yksikerroksista pientaloa. Jopa kerrostalojen asuntoja toteutetaan kaksikerroksisina. Sisäänkäynnille rakennettava luiska on usein edullisin tapa toteuttaa esteetön kulku taloon. Kaikkialla ei kuitenkaan ole riittävästi tilaa luiskalle tai se voisi viedä liian suuren osan piha-alueesta. Pääsääntöisesti luiska sopii vain pieniin tasoeroihin, ja niissäkin turvallisesta ja esteettömyysmääräysten mukaisesta luiskasta tulee usein hyvin pitkä. Yhden tavallisen porrasaskelman korvaaminen vaatii sisätiloissa noin kahden metrin pituisen luiskan, ulkona vielä pidemmän. Kevythissi onkin monissa tapauksissa varteenotettava vaihtoehto. 6

8 2 Kevythissin valinta 2.1 Mikä on kevythissi? Kevythissit ovat konedirektiivin alaisia henkilönostimia. Kevythissejä käytetään mm. asunnon sisäisinä kerrostenvälisinä nostimina sekä rakennuksessa olevien pienehköjen tasoerojen välisinä nostimina niin sisä- kuin ulkotiloissa. Julkisissa tiloissa kevythissit ovat usein portaiden rinnalle jälkikäteen asennettuja nostimia, jotka mahdollistavat liikkumisen lastenvaunujen tai pyörällisten apuvälineiden kanssa. Niitä käytetään myös monikerroksisen tilan eri kerrosten väliseen liikenteeseen, etenkin jos laitetta ei tarvita kovin usein. Kevythissien asennusaika on yleensä muutaman päivän luokkaa, ja yksinkertaisimmat porrashissit voidaan asentaa jopa muutamassa tunnissa. Toimitusaika on kuitenkin useita viikkoja tilauksesta. Kevythissit tarvitsevat yleensä yksivaihevirtaa, joten ne useimmissa tapauksissa voidaan liittää suoraan asunnon sähköverkkoon. Kohdassa 3.3 Kevythissin sähköliitännät on lisää tietoa asiasta. Kevythissin käytössä on joitakin erityispiirteitä verrattuna hissidirektiivin alaisiin tavallisiin hisseihin: kevythissi liikkuu hitaammin kuin tavallinen hissi; suurin sallittu nopeus on 0,15 m/s, kevythissiä ohjataan useimmissa tapauksissa pitämällä painonappia painettuna koko hissimatkan ajan ja kevythissit ovat hankintahinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin tavalliset hissit. Kotikäytössä olevan kevythissin huoltotarve vaihtelee hissityypin ja käyttötiheyden mukaan. Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että matkustajien pelastaminen mahdollisen käyttöhäiriön takia kerrosten väliin jääneestä korista voi tapahtua turvallisesti ja riittävän nopeasti 1. Tämä koskee myös kevythissejä. Kuilulliset pystyhissit on varustettu gsm-puhelinyhteydellä, jolla voi pyytää tarvittaessa apua. Kuiluttomissa pystyhisseissä ja porrashisseissä tätä kaksisuuntaista puheyhteyttä ei ole, joten on suotavaa, että yksin kotonaan laitetta käyttävät henkilöt pitävät mukanaan tavallista matka- 1 KTMa 663/1996 7

9 puhelinta, turvaranneketta tms. välinettä, jolla saa kutsutuksi apua, jos laitteen toimintaan tulee häiriö. Tosin on huomattava, että asiallisesti huolletut kevythissit ovat hyvin toimintavarmoja. 2.2 Kevythissityypit Kevythissit voidaan jakaa pystyhisseihin ja porrashisseihin sen mukaan, miten ne liikkuvat. Pystyhisseissä nosto tapahtuu pystysuoraan ja porrashisseissä porrasaskelmien suuntaisesti. Tässä oppaassa käytetään alla esitettyjä nimikkeitä. Kevythissialan yritykset käyttävät kevythisseistä vaihtelevasti hyvinkin erilaisia nimityksiä, jotka on mainittu sulkeissa. Pystyhissejä ovat: kuilullinen pystyhissi (kuilullinen kotihissi) ja kuiluton pystyhissi (kuiluton kotihissi, lavamallinen tasonostin, vammaisnostin). Porrashissejä ovat: tuolihissi (porrashissi) ja lavahissi (lavamallinen kaidehissi, lavanostin, porrashissi, porraskaidehissi, pyörätuolilavallinen porrashissi, pyörätuoliporrashissi, tasonostin, vammaisnostin). Tavaranostimet ja lavahissit on suunniteltu ainoastaan tavaroiden siirtämiseen. Niitä ei pidä käyttää henkilönostimina. Lisäksi on saatavilla esimerkiksi allashissejä, jotka auttavat siirtymään uima-altaaseen turvallisesti, ammehissejä, jotka auttavat siirtymään kylpyammeeseen turvallisesti sekä erilaisia, lähinnä julkisiin rakennuksiin tarkoitettuja nostimia. Näitä tuotteita ei ole tässä oppaassa esitelty. 8 Kuvat ylhäältä alas: Kuva 1. Kuilullinen pystyhissi Kuva 2. Kuiluton pystyhissi Kuva 3. Tuolihissi Kuva 4. Lavahissi

10 2.2.1 Pystyhissi Pystyhissi on nostin, joka liikkuu pystysuoraan ylös ja alas. Se voi olla hissikorillinen (tavallisen hissin näköinen), yläosastaan avoin, matalin suojaseinin ja ovin varustettu tai kokonaan avoin, mutta silti suojakaitein varustettu nostin. Valtaosa kuilullisista pystyhisseistä on lavamallisia, eli niissä ei ole varsinaista hissikoria. Niissä on yhdellä tai useammalla sivulla suojaseinä, ja kerrostasanteella on ovi tai suojakaide. Mikäli pystyhissi on varustettu hissikorilla, ja siinä on ovet sekä hissikorissa että kerrostasanteella, se saa toimia impulssiohjauksella. Tällöin hissin painonappia ei tarvitse pitää koko hissillä ajamisen ajan painettuna, vaan riittää, että sitä painaa kerran. Tällaisen hissin tilantarve on hissikorista ja kaksoisovirakenteesta johtuen aina suurempi kuin ilman hissikoria olevien kuilullisten pystyhissien. Kuva 5. Lattian päälle asennetun pystyhissin lattian ja alimman tason lattiapinnan välillä on tasoero, minkä takia hissin sisäänkäynnin eteen tarvitaan luiska. 9

11 Pystyhissit ovat tyypillisesti kevytrakenteisia, jolloin ne voidaan useimmiten asentaa olemassa olevalle lattialle tai ne vaativat vain mm:n syvyisen kuilukuopan. Mikäli kuilukuoppaa ei voida toteuttaa, tulee alimpaan kerrokseen rakentaa luiska hissiin pääsyä varten. Ulkona pystyhissit vaativat routimattoman alustan. Pystyhissien nostokorkeus vaihtelee aina 5 sentin tasoerosta enintään kuuden kerrosvälin tasoeroon. Niillä voi olla useita pysähdystasoja ja niihin voi saada kulkumahdollisuuden laitteen vastakkaisilta puolilta tai jopa kolmelta sivulta. Jotkin mallit voidaan asentaa myös rakennuksen ulkopuolelle. Pystyhissin kulkuaukon on oltava vähintään 800 mm leveä, suosituksena on kuitenkin 900 mm. Yksityiskäytössä olevassa pystyhississä voi kulkuaukko tosin olla kapeampikin, jos olemassa olevaan rakennukseen ei saada mahtumaan suosituksen mukaisin ovin varustettua kevythissiä. Kuilullisia pystyhissejä käytetään yli kolmen metrin tasoeroissa ja aina, kun on välttämätöntä asentaa hissi kulkemaan rakennuksen välipohjan läpi. Kuiluttomat pystyhissit on tarkoitettu pääsääntöisesti alle kolmen metrin nostoihin. Rakennuksen ulkopuolelle asennettaviin kuilullisiin pystyhisseihin suositellaan jonkinlaista lämmityslaitetta talven kylmiä säitä varten. Vastaavasti kuiluttomiin ulos asennettaviin pystyhisseihin suositellaan kevyttä suojaa sateen, lumen ja jään pitämiseksi poissa ja hissin pitämiseksi käyttökuntoisena säästä riippumatta. Sähkökatkosten varalta kuilulliset pystyhissit on varustettu käsikäyttöisellä mekanismilla, jolla hissi saadaan lasketuksi alemmalle porrastasanteelle. Käytännössä kyseessä on käsikampi, joka laitetaan konekaapissa olevaan koloon, jolloin kammesta kääntämällä kevythissi laskeutuu. Kampea ei voida käyttää kevythissistä käsin. Laite voidaan varustaa myös akkuvarmennuksella eli akkukäyttöisellä alasajomekanismilla, jolloin kevythissin sisällä on nappi, jota painamalla laite saadaan Kuva 6. Alumiiniverho laitteen alaosassa sekä suojakangas suojaavat lumelta ja jäältä. 10

12 laskeutumaan alemmalle tasolle. Akkuvarmennus on laitteissa joko vakio- tai lisävarusteena, riippuen mallista ja laitteen toimittajasta Porrashissi Porrashissi on suhteellisen kevyt akkukäyttöinen, sähkömoottorilla kulkeva tuoli- tai lavamallinen nostin, joka liikkuu tasojen välillä portaisiin asennettua kiskoa pitkin. Porrashissin akku latautuu automaattisesti, kun se on ylä- tai alaasennossa pois käytöstä, sillä kokonaisuus on aina kytkettynä verkkovirtaan. Näin ollen akun latauksesta ei tarvitse erikseen huolehtia ja akkukäyttöisyyden ansiosta toimintavarmuus säilyy myös sähkökatkosten aikana. Porrashissin ohjaus tapahtuu pääsääntöisesti istuimelta tai lavalta käsin, mutta niitä voidaan ohjata myös ylä- tai alatasanteilta ns. kutsupainikkeella. Useisiin malleihin on saatavilla myös kauko-ohjain. Kuva 7. Tuolihissin voi taittaa pystyyn, kun se ei ole käytössä. Kotiympäristössä porrashissi voidaan asentaa mitä vaativimpiin tiloihin. Esimerkiksi tyypillisen rintamamiestalon kellarikerrokseen sijoittuviin saunaan ja peseytymistiloihin johtavat portaikot voivat olla hyvinkin jyrkät ja ahtaat. Jotkin porrashissit soveltuvat myös ulkokäyttöön. Porrashissin muotoiluun kiinnitetään nykyään erityistä huomiota, jotta laitteet soveltuisivat erilaisiin koteihin. Tuotteiden materiaali- ja värivalikoimasta on valittavissa lukuisia omaan kotiin sopivia vaihtoehtoja. On suositeltavaa, että portaikon ylä- tai alatasanteella on tilaa porrashissin säilytystä ja latausta varten, esimerkiksi alatasanteella portaan alla tai ylätasanteella kaiteen vierellä. Porrashissit voi nostaa pystyyn, kun ne eivät ole käytössä. Tällöin kulkuväylät jäävät vapaaksi. Tuolihississä kuljetaan istuimella istuen, sivuttain kylki menosuuntaan. Tuolihissiä ohjataan käsinojissa olevista ohjaimista tai kaukosäätimellä. Tuolihissi on tarkoitettu yhdelle hengelle, ja tuolihissin kantavuus voi nykyisin olla jopa 225 kg. Istuin kääntyy 11

13 sivusuunnassa istuutumisen ja poistumisen helpottamiseksi. Tuolihissiin on asennettavissa erilaisia lisävarusteita asiakkaan tarpeen mukaan, esimerkiksi istuimen korkeussäätö tai 5-pisteturvavyö. Lavahississä kuljetaan noin 80 cm x 100 cm:n suuruisen lavan päällä seisten, taittoistuimella istuen tai pyörätuolissa istuen. Lavahissiä ohjataan laitteen sivussa olevista ohjaimista tai esimerkiksi johdon päässä olevalla ohjaimella. Lavahissin kantavuus voi olla jopa 300 kg ja siinä voi kulkea kaksikin henkilöä samanaikaisesti. Siihen mahtuu esimerkiksi pyörätuoli tai rollaattori. Lavahisseihin on saatavilla useita lisävarusteita, esimerkiksi taittuva istuin. Kuva 8. Tuolihississä kuljetaan kylki edellä. 12

14 2.3 Kevythissi olemassa olevaan rakennukseen Kevythissin hankinta olemassa olevaan rakennukseen vaatii huolellista suunnittelua, ja siinä kannattaa käyttää ammattilaisen apua. Kevythissityypin valintaan vaikuttavat sen käyttöympäristön suomat mahdollisuudet (rakennus, tontti jne.) ja laitetta käyttävien henkilöiden tarpeet ja toimintakyky. Mikäli kevythissi hankitaan kotiin käyttäjien iän, vamman tai sairauden aiheuttamien toimintarajoitteiden takia, on hyvä miettiä hankintaa myös tulevaisuuden näkökulmasta: esimerkiksi miten toimintakyky muuttuu sairauden edetessä. Mikäli asunnon portaikon mitoitus on riittävä, kevythissi asennetaan yleensä portaikon yhteyteen. Kantavat rakenteet ja ikkunoiden sijainti vaikuttavat siihen, mihin ja miten pystyhissi voidaan sijoittaa ja kiinnittää. Portaikon muoto on puolestaan yksi olennaisista porrashissin valintaan vaikuttavista seikoista. Portaiden ja muiden kulkuteiden turvallisuus ja toimivuus tulee taata kevythissin asennuksen jälkeenkin, sillä porrashissin kiskot kaventavat portaita jonkin verran. Ahtaissakin portaikoissa tulee olla riittävästi tilaa pelastautumiselle. Vanhoissa taloissa on kuilullisten pystyhissien asennuksessa tärkeää huomioida ylätasanteen vapaa korkeus, jonka tulee olla vähintään 2 metriä. Pystyhissin asentaminen vanhaan rakennukseen vaatii joissakin tapauksissa alapohjan vahvistamista, sillä kuilun pohjan on oltava riittävän tukeva, koska kevythissin koko paino kohdistuu siihen. Pystyhissin ja huoneen lattiapinnan tasojen välisen korkeuseron poistaminen alatasolla vaatii joko rakenteellisia muutoksia lattiaan, tai tasoeron hoitamista luiskan avulla. Asunnon mahdolliset palo-osastorajat on myös otettava huomioon kevythissiä suunniteltaessa. Jos pystyhissi asennetaan kulkemaan esimerkiksi alakerran autotallista suoraan ylös kerroksiin, tarvitaan palonkestävät kuilurakenteet ja palo-ovet, ovathan autotalli ja asuintilat eri paloaluetta. Tuolihissiä asennettaessa porrasaskelman ja kattorakenteen välinen vähimmäisvapaakorkeus on 1750 millimetriä. Porrashissin vaatima portaikon minimileveys on 800 millimetriä. Lavahissin tilantarve on aina suurempi kuin tuolihissin. Portaiden rakenteiden on oltava riittävän tukevia porrashissin rakenteiden ja mahdollisten tukipylväiden kiinnitystä varten. On tärkeää huomioida esteetön pääsy kevythissiin ja siitä pois. On syytä miettiä, miten liikkuminen ja siirtyminen onnistuvat, jos asukkaan käyttöön tulee pyörätuoli, rollaattori tai jokin muu tilaa vievä apuväline. Seuraavia asioita on hyvä tarkastella, kun suunnittelee kevythissiä olemassa olevaan rakennukseen: onko kevythissille johtava kulku esteetön kaikilla hissin pysähtymistasoilla, mahtuuko suunnitellun pystyhissin oven avaamaan ja liikkumaan sen edessä mahdollisen apuvälineen kanssa, missä porrashissiä pidetään silloin kuin sitä ei käytetä, onko esimerkiksi ylätasanteella tai portaikon alla säilytystilaa, 13

15 ovatko portaat turvalliset kävelijöille porrashissin asennuksen jälkeen, saako portaiden käsijohteesta tukea porrashissistä huolimatta, asennetaanko porrashissi portaiden ulko- vai sisäkaarteeseen ja kunnioittaako kevythissi asunnon visuaalista tyyliä? 2.4 Kevythissi uudisrakennukseen Nykyiset rakentamismääräysten esteettömyysvaatimukset eivät juurikaan koske pientaloja muuten kuin sisäänkäynnin osalta. Yhä useammin halutaan kuitenkin varautua kevythissin asentamiseen jo uuden rivi- tai omakotitalon suunnitteluvaiheessa. Jos kevythissiä ei hankita jo rakentamisvaiheessa, sen myöhemmälle asentamiselle voidaan silti varata tila. Pystyhissi voidaan toteuttaa pientaloon, tai miksei vaikka kaksikerroksiseen kerrostaloasuntoon usealla eri tavalla. Oleellista on, että suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon mahdollisen kevythissin todellinen tilantarve. Tarkempia tietoja voi kysyä kevythissejä toimittavilta yrityksiltä, vaikka haluaisikin vain varautua laitteen myöhempään asentamiseen. Pystyhissille voidaan varata tila esimerkiksi portaikon keskelle tai mahdollisen koko rakennuksen korkuisen olohuoneen tms. tilan reunaan. Tilavaraus voidaan tehdä myös sijoittamalla ylimääräiset vaatehuoneet tai säilytystilat päällekkäisiin kerroksiin niin, että niiden välinen välipohja on helposti poistettavissa. Näistä tiloista saadaan tarvittava hissikuilu. Pystyhissin kuilun alaosan tarvitsema pieni syvennys voidaan ottaa huomioon jo rakennuksen alapohjan toteutuksessa. Pientaloihin voidaan varata paikka pystyhissille myös rakennuksen ulkopuolelta niin, että julkisivussa on esimerkiksi pystysuuntainen nauhaikkuna, joka on helposti poistettavissa ja johon on rakennettavissa pystyhissin kuilu. Tällöin voidaan järjestää esteetön hissillinen sisäänpääsy tarvittaessa suoraan pihatasolta. Hissin sisäänkäynnin tulee kuitenkin olla säältä suojattu. Kevythissin hankinta voi olla edullisempaa ja mielekkäämpää kuin ns. selviytymiskerroksen toteuttaminen asuntoon. Selviytymiskerroksella tarkoitetaan sitä, että useampikerroksisen pientalon sisääntulokerrokseen on sijoitettu kaikki asumisen kannalta välttämättömät tilat: wc- ja peseytymistilat, keittiö, olohuone, sekä vähintään yksi liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle mitoitettu makuuhuone vaatesäilytystiloineen. Näin toteutetussa asunnossa voi jatkaa asumista siinäkin tilanteessa, kun ei pääse portaita myöden toisiin kerroksiin Kevythissi ja käyttäjän tarpeet Kevythissiä hankkiessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän mahdolliset erityispiirteet. Meitä on kovin monenlaisia: lyhyitä ja pitkiä, painavia ja kevyitä, vasen- ja oikeakätisiä, epävarmasti käveleviä ja erilaisten apuvälineiden kanssa liikkuvia. Ihmisten kyky oppia 2 Pesola Kirsti: Esteettömyysopas mitä, miksi, miten, Invalidiliiton julkaisuja O.39, Helsinki

16 käyttämään uusia laitteita vaihtelee, mutta erityisesti muistisairaan henkilön kyky oppia uutta heikentyy sairauden edetessä. Toimintakyky ja voimavarat vaihtelevat ihmisestä riippuen. Jos esimerkiksi käyttäjällä on taipumusta huimaukseen, voidaan porrashissin kulkureitti suunnitella mahdollisimman loivaksi ja etäisyys porrasaskelmiin matalaksi. Myös refleksinomaiset pakkoliikkeet tai esimerkiksi heikko näkö vaikuttavat laitevalintaan. Monet toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet ovat eteneviä. On suositeltavaa tiedustella lääkärin, toiminta- tai fysioterapeutin arviota tuen tarpeesta tällä hetkellä sekä miten tilanne voi kehittyä esimerkiksi seuraavien viiden vuoden aikana. Asukkaan tulee tuntea kevythissin käyttö turvalliseksi ja helpoksi. Omaishoitaja ja muut omaiset ovat oleellisessa roolissa siinä, että apua tarvitseva asukas hyväksyy laitteen ja saa siitä hyvän käyttökokemuksen. Kevythissin on tarkoitus helpottaa ja keventää myös perheenjäsenten taakkaa ja avustavaa roolia. On kuitenkin hyvä muistaa, että portaissa pitää päästä liikkumaan jalan sujuvasti ja turvallisesti asennuksen jälkeenkin. 2.6 Kevythissin valintaan vaikuttavat asiat Kevythissin valintaan vaikuttavat sekä käyttäjien tarpeet että rakennuksen suomat mahdollisuudet. Huolellisesti valittu kevythissi tuottaa mielihyvää ja helpottaa arjessa suoriutumista. Huomioon otettavia käyttäjän ominaisuuksia: käyttäjien pituus: jos on hyvin pitkät jalat, on syytä varmistua, että tuolihissin ja portaikon vastakkaisen seinän tai porraskaiteen väliin jää riittävästi tilaa; tai lyhytkasvuisen henkilön kyseessä ollessa on syytä varmistua ylettyminen ohjaimiin jne., käyttäjien paino: hyvin painavan henkilön kyseessä ollessa on syytä varmistua, että tuolihissin koko ja kantavuus ovat riittävät, käyttäjien terveydentila ja toimintakyky: onko sairauksia tai muita tekijöitä, jotka vaikuttavat valintoihin (esimerkiksi heikko näkö tai tasapaino), käytössä olevat apuvälineet, niiden tilantarve ja paino: esimerkiksi sähköpyörätuoli akkuineen saattaa olla hyvinkin suurikokoinen ja painava sekä avustajan tarve: esimerkiksi tarvitaanko avustajaa koko hissimatkan ajan. Huomioon otettavia rakennuspaikan ja kevythissin ominaisuuksia: asennetaanko kevythissi rakennuksen sisä- vai ulkopuolelle, minkälaisen tilan kevythissi tarvitsee ja mitkä ovat sen mitat, mitkä ovat asennukseen valitun tilan mitat, tai mikä on portaikon leveys ja korkeus, mikä on käytettävissä oleva ylätilan vapaa korkeus, mitkä ovat asunnon tasojen korkeuserot, mikä on pysähtymistasanteiden tai kerrosten lukumäärä, minkälaisia vaatimuksia asentaminen asettaa lattia- tai muille rakenteille, 15

17 onko käytettävissä 1- vai 3-vaihevirta, ovatko kevythissin ohjauspainikkeet helpot ja kevyet käyttää, ovatko porrashissin turvapuomit helpot käyttää ja saako pystyhissiin sellaiset ovet, joita pystyy käyttämään. Tarkista myös, että laite on nimenomaan henkilönostimeksi tarkoitettu ja kotiympäristöön soveltuva. Kodissa olevat lemmikkieläimetkin vaikuttavat osaltaan laitevalintaan. Erilaiset hihnat ja nauhat, kuten koiran talutushihna, voivat jäädä pystyhissin ovien väliin tai takertua porrashissin nostomekanismiin. Kevythissin painikkeet voivat olla hankalia perheessä, jossa on lemmikkieläimiä. Tällöin voidaan käyttää erilaisia suljettuja ratkaisuja, jolloin virhetoiminnoilta vältytään. Lapsia tulee opastaa kevythissin käytössä. Kuva 9. Tuolihississä istuvan henkilön jalkojen tulee mahtua tuolihissin ja käsijohteen väliin. (Valokuva: Kirsti Pesola) 16

18 3 Kevythissin asennus 3.1 Pystyhissin asennus Pystyhissin toimittaja toimittaa pystyhissipaketin valmiiksi asennettuna. Ennen hissin asentamista voi kuitenkin joutua tekemään sähkö- tai rakennustöitä, kuten muutoksia rakennuksen rakenteisiin, perustustöitä jne. Koska nämä eivät kuulu hissin asennustöihin, ne on teetettävä ennen hissin asentamista. Pystyhissipakettien sisältö voi vaihdella riippuen toimittajasta, mutta yleisesti ottaen siihen kuuluvat: nostokoneisto, lava tai hissikori valitulla ovivaihtoehdolla, hissin ohjauslaitteet ja hissikuilu (jos kyseessä on kuilullinen pystyhissi). Kuilullinen pystyhissi voidaan asentaa myös olemassa olevaan hissikuiluun Pystyhissin tilantarve ja mitoitus Pystyhissiä hankittaessa tulee selvittää, kuinka suuren tilan käyttäjä, apuväline ja mahdollinen avustaja tarvitsevat. Keskimäärin pyörätuoli tarvitsee 700 mm x 1200 mm tilan. Rollaattorin tilantarve riippuu käyttäjän koosta ja rollaattorista, mutta keskimäärin tilantarve on 800 mm x 1000 mm. Vapaan tilan tarve pystyhissin edustalla on vähintään noin 900 mm. Mikäli pystyhissistä joudutaan peruuttamaan ulos, tilantarve kasvaa, ja suosituksena on 1500 millimetrin pyörähdystilan varaaminen hissin edustalle. Pystyhisseissä ei yleensä ole tilaa kääntyä apuvälineen kanssa. Iso peili hissikorin takaseinällä helpottaa peruuttamista ulos. Peili ei kuitenkaan saa olla koko seinän kokoinen, sillä se hankaloittaa hissikorin tilan hahmottamista, eikä se saa ulottua lattiaan saakka. Mikäli hissikorissa ei pysty kääntymään ympäri, on tärkeää, että hississä on automaattiovet tai automaattinen ovenavauskoneisto, jotta käyttäjä pääsee helposti peruuttamalla hissistä ulos. Pystyhissin voi rakennuksen tilaratkaisusta riippuen asentaa myös läpikuljettavana siten, että hissiin tullaan yhdeltä sivulta sisään ja vastakkaiselta tai vierekkäiseltä sivulta ulos. Tällöin ei synny tarvetta peruuttaa hissistä ulos. 17

19 Pystyhisseihin on saatavissa erilaisia ovivaihtoehtoja, joiden valinta riippuu hissityypistä: käsitai sähkökäyttöinen (automaattisesti avautuva) sivusaranoitu ovi, saluunanovi tai automaattiovi. Hissin oven kulkuaukon vähimmäisleveys on 800 millimetriä, mutta leveydeksi suositellaan 900 millimetriä. Käytettävyyden kannalta paras vaihtoehto on automaattisesti avautuva ja sulkeutuva ovi joka tasolla, se helpottaa huomattavasti hissin käyttöä. On hyvä miettiä, mikä on käytännön kannalta toimivin ratkaisu, sillä käsikäyttöisillä ja sähköovilla on huomattava hintaero. Kuva 10: Vastakkaisilla sivuilla olevat ovet mahdollistavat pystyhissin läpikuljettavuuden Pystyhissi sisäkäyttöön Kevythissi vaatii matalan hissikuilun alaosan (kuopan), jonka syvyys voidaan saada aikaan poistamalla lattiapinnoite ja madaltamalla lattian runkorakenteita. Tarvittava syvyys vaihtelee yleensä 50 mm:n ja 150 mm:n välillä. Suoraan lattian päälle asentaminen on myös mahdollista. Silloin tarvitaan alatasanteella hissin oviaukon kohdalle luiska, mikä tosin hankaloittaa pyörätuolilla liikkumista ja lisää tilantarvetta hissin edustalla. Pystyhissin kannatinpylväiden asennus voi olla ongelmallista kohteissa, joissa on lattialämmitys. Rakennesuunnitelma tulee tehdä ammattilaisten kanssa, ettei lämmitysjärjestelmä vaurioidu Pystyhissi ulkokäyttöön Pystyhissi voidaan rakentaa myös rakennuksen ulkopuolelle. Tällöin rakennuksen ulkonäkö, piha-alue ja kulkureitit saattavat muuttua. Muutos edellyttää yleensä myös toimenpide- tai rakennuslupaa. Oikean ratkaisun ja sopivan laitteen valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten rakennuksen tyyli, tontin maastonmuodot, nostokorkeus ja tarvittava kantavuus. Pystyhissin asentaminen ulkotiloihin vaatii routimattoman perustuksen. Osa markkinoilla olevien laitteiden toimittajista edellyttää kovaa ja tasaista betonivalua laitteen alle, mutta saatavilla on myös laitteita, joiden alustaksi riittää routaeristetty ja betonilaatoilla päällystetty alue. Ulos sijoitettavat kuiluttomat pystyhissit on hyvä varustaa katoksella tai suojaseinillä turvallisuuden, lumitöiden ja puhtaanapidon takia. Suuri osa laitteista toimii silti ilman katosta, varsinkin jos käyttäjä laittaa esimerkiksi suojakankaan laitteen päälle silloin, kun sitä ei käytetä tai kun on tiedossa vesi- tai lumisateita. 18

20 3.2 Porrashissin asennus Porrashissi toimitetaan käyttövalmiina ja toimituspakettiin sisältyvät asennuksen lisäksi yleensä: kiskot tuoli- tai lavahissi käyttökytkimet kaksi kappaletta kauko-ohjaimia (toimii myös avustajan ohjaimena) ja yhdellä kädellä kiinnitettävä turvavyö. Tuolihissi asennetaan aina tuotteen omaan kiskoon, joka kiinnitetään porrasaskelmiin. Sitä ei koskaan asenneta olemassa olevaan kaiteeseen. Tuolihissin kisko voidaan asentaa kaikkiin porrasmateriaaleihin. Porrasaskelmiin kiinnitettävä kisko asennetaan siten, että porrashissi kulkee mahdollisimman matalalla, lähellä askelmia. Tuolihissiä raskaampi lavahissi tarvitsee usein erillisen tukirakenteen, joka pyritään asentamaan portaiden välistä pystytolpilla. Joissain tapauksissa lavahissi voidaan asentaa porrasaskelmien päälle tai kiinnittää seinään. Porrasaskelmien, seinän ja tukirakenteen materiaalit määrittävät asennustavan Porrashissin tilantarve Porrashissin tilantarve riippuu tuolin tai lavan koosta. Tuolihissin koko on yleensä noin 60 cm x 70 cm ja lavahissin koko noin 80 cm x 100 cm. Pienempiä ja suurempiakin on saatavilla. Porrashissin tuolit ja lavat voi kuitenkin yleensä nostaa pystyyn, jolloin syvyyssuunnassa tilantarve vaihtelee alle 30 cm:stä yli 40 cm:iin. Mikäli portaikon ylä- tai alatasanteilla on tilaa porrashissin säilyttämistä varten, ei porrashissi kavenna portaita kuin kiskojen verran. Jos tasanteilla ei ole tilaa porrashissin säilyttämistä varten, on syytä varmistua, että portaissa kävelevien liikkumisturvallisuus ei vaarannu ja että poistumistiemääräykset täyttyvät. Katso myös luku 2.6 Kevythissin valintaan vaikuttavat asiat Porrashissi sisäkäyttöön Jyrkissä kaartuvissa portaissa tai kierreportaissa ulkokaarre on luonteva tuolihissin asennuspaikka. Näin asennetun tuolihissin astinlauta kulkee lähellä porrasaskelmia ja mahdollisessa vikatilanteessa tuolihissistä on helppoa poistua. Kun tuolihissistä poistutaan yläsuuntaan, ei korkeuseroa tuolihissin astinlaudan ja askelmien välillä jää, eikä hissistä siten ole vaaraa pudota. Kaartuvan portaan tai kierreportaan sisäreunaan asennetun tuolihissin istuimen ja porrasaskelman välinen etäisyys saattaa kasvaa huomattavan suureksi ja jyrkässä kaarteessa nousta lähes metriin. Korkeusero saattaa tuntua käyttäjästä pelottavalta ja aiheuttaa jopa huimausta. Siirtyminen pois istuimesta hätätilanteessa on kaarteen 19