Työeläkekuntoutus 2004

Transkriptio

1 Työeläkekuntoutus 2004

2 Sisältö: sivu Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työkyvyttömyyden uhka Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Työeläkekuntoutuksen keinot Yrittäjien työeläkekuntoutus Esimerkki työeläkekuntoutuksesta Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Kuntoutustarpeen havaitseminen Kuntoutuksen hakeminen Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset 16 Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö Vastuunjako ammatillisessa kuntoutuksessa Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Työhallinto Tapaturma- ja liikennevakuutus Työhönkuntoutumisen palveluverkosto Yhteystietoja Joulukuu 2003 Teksti: Kimmo Norrmén Suunnittelu ja taitto: Katriina Borenius, Marjut Johansson

3 Työeläkekuntoutus 2004 Lukijalle Ammatillisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteinen työeläke-etuus vuoden 2004 alussa. Samaan aikaan myös Kansaneläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen tehtiin muutoksia. Keskeiseksi ammatillisen kuntoutuksen kriteeriksi tuli molemmissa eläkejärjestelmissä työkyvyttömyyden uhka. Kuntoutusuudistuksen tavoitteena on, että ammatilliseen kuntoutukseen oikeutetut henkilöt löydetään nykyistä varhemmin ja näin myös kuntoutumisen onnistuminen on todennäköistä. Työeläkevakuuttajat TELAn Työ kuntoon projekti koordinoi kuntoutusuudistukseen liittyvää koulutusta ja viestintää vuosina Projektin keskeisinä yhteistyökumppaneina olivat työeläkevakuuttajat, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos, työhallinto sekä työmarkkinajärjestöt. Projektin yhtenä tavoitteena oli viedä tietoa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista keskeisille asiantuntijoille niin, että uudistuksen linjaukset muuttuvat käytännön toimintatavoiksi. Tämä esite kuvaa yleisellä tasolla kaikkien työeläkevakuuttajien tukeman ammatillisen kuntoutuksen periaatteita ja käytäntöjä. Esite on ensisijaisesti tarkoitettu erilaisille asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta. Esite perustuu vuoden 2004 alussa voimassa olevaan lainsäädäntöön, ohjeisiin ja TELAn suosituksiin. Työeläkevakuuttajat TELA ry Työ kuntoon projekti 3

4 Työkykyongelmien hallinta työyhteisössä Koko työyhteisön hyvinvointi muodostaa perustan yksilön työhyvinvoinnille. Yleinen työhyvinvointi perustuu jokapäiväiseen johtamiseen ja työpaikan arkitoimintoihin. Työeläkejärjestelmän rooli yksilön työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa alkaa käytännössä vasta siinä vaiheessa, jolloin on jo nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeen uhka. Tätä ennen on työpaikalla voitu tehdä erilaisia toimenpiteitä henkilön työkyvyn tukemiseksi. Ensisijainen vastuu yksilön työkykyongelmien havaitsemisessa ja niiden hoitamisessa onkin työpaikalla. Työpaikalla olisi hyvä olla yhteisesti sovittuja toimintamalleja, joiden mukaan toimitaan, jos huomataan yksilön työkyvyn heikkeneminen. Työkykyongelman hallinta Varhainen havaitseminen Yhteistyö työpaikalla Omat ja työpaikan keinot eivät riitä Toimenpiteet työpaikalla Työkyky säilyy Ei merkittävää sairautta: Osaamisen parantaminen jne. Sairaus, ei työkyvyttömyyden uhkaa: Hoito Lääkinnällinen kuntoutus ASLAK/TYK Työkykyongelma Työkyvyttömyyden uhka: Työeläkekuntoutus Kelan kuntoutus Kun työpaikan omat keinot eivät riitä yksilön tukena, tarvitaan ulkopuolista tukea hänen työkykynsä säilyttämiseksi. Jos ongelmien taustalla on muu kuin sairaus, ulkopuolista apua voi saada aikuiskoulutusjärjestelmistä tai työhallinnosta. Jos ongelmat johtuvat sairaudesta, ulkopuolinen apu voi olla erikoislääkäritasoista sairauden hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta. Jos sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen uhkan, voi ammatillinen kuntoutus tulla kysymykseen. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli yksilön mahdollisen kuntoutustarpeen selvittämisessä. Sillä on tietoa hänen sairaushistoriastaan ja lääketieteellinen osaaminen arvioida sairauksien ennustetta. Työterveyshuolto tuntee myös työpaikan työtehtävien luonnetta ja yleistä toimintaympäristöä. 4

5 Työeläkekuntoutuksen yleiset periaatteet Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on se, että yksilö pystyy sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta jatkamaan työelämässä. Keskeisenä kriteerinä on työkyvyttömyyseläkkeen uhka, joka todennäköisesti toteutuu lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä. Toinen keskeinen kriteeri on se, että ammatillisen kuntoutuksen avulla pystytään uhkaa pienentämään.työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös yksilön tukeminen palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta tai työkyvyttömyyseläkkeeltä. Työeläkekuntoutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat eli työeläkeyhtiöt ja työeläkelaitokset. Työeläkekuntoutusasioista on pääsääntöisesti vastuussa se työeläkevakuuttaja, jossa henkilön työpaikan työeläkevakuutus on tai jossa vakuutus viimeksi oli. Työeläkevakuuttajien yhteystiedot on esitetty esitteen lopussa. Työeläkekuntoutuksen yleispiirteinä voidaan pitää seuraavia:! työeläkekuntoutus on yksilöllistä! työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta! kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus! kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa! työeläketurvan ansainta! oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa! työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutus on yksilöllistä Työeläkekuntoutuksen kohteena on aina yksilö. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelma perustuvat hänen kokonaistilanteeseensa, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilön ikä, koulutus, työkokemus, muu osaaminen, muut sosiaalis-taloudelliset tekijät, terveydentilanne ja terveydentilan ennuste. Ryhmäkuntoutusta ei työeläkekuntoutuksena tueta. Myöskään työpaikoilla tapahtuva työkykyä ylläpitävä (TYKY) -toiminta ei kuulu työeläkekuntoutukseen. Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan yksilön jatkamista työelämässä. Työeläkejärjestelmä voi korvata lääkinnällistä kuntoutusta vain, jos se on välttämätöntä varsinaisen ammatillisen kuntoutuksen loppuun saattamiseksi. 5

6 Kuntoutujalla on yhteys työelämään ja tulevan ajan oikeus Työeläkejärjestelmällä on päävastuu työelämässä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta. Oleellista on, että henkilö on vakiintuneesti kiinnittynyt työelämään ja yhteys työelämään on säilynyt. Näissä tapauksissa asiakkaan tilanne on sellainen, että työeläkekuntoutuksen toimenpiteillä häntä voidaan useimmiten parhaiten auttaa. Työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys on ns. tulevan ajan oikeus. Kuntoutuksen lähtökohtana yhteistyö oman työpaikan kanssa Työeläkekuntoutuksen liittyy olennaisesti tiivis yhteys työpaikkaan, jonka mahdollisuudet työjärjestelyihin pyritään aina ensin selvittämään. Kuntoutuksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jos työyhteisö on mukana kuntoutuksen toteutumisessa. Työeläketurvan ansainta Työeläketurvan hoitaminen on vakuutustoimintaa. Tämä ilmenee muun muassa siten, että turvan piiriin pääseminen edellyttää työeläketurvan ansaintaa. Vakuutusperiaate määrää myös useimmiten maksajan eli vastuussa olevan työeläkevakuuttajan työkyvyttömyys-, työttömyys- ja kuntoutustapauksissa. Oikeus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa Työeläkekuntoutus edellyttää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa. Sairauden, vian tai vamman arvioidaan kehittyvän niin, että ilman kuntoutustoimenpiteitä yksilö joutuu todennäköisesti työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina. Työeläkekuntoutus säästää eläkemenoja Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on, että kokonaisuutena kuntoutukseen käytetyt kustannukset jäävät pienemmiksi kuin vastaava eläkemeno. 6

7 Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen Työeläkekuntoutuksen edellytykset ovat! asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa todennäköisesti uhkan tulla työkyvyttömäksi! työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää tarkoituksenmukaisen ammatillisen kuntoutuksen avulla! hakijalla on tulevan ajan oikeus kuntoutustapahtumapäivänä, tai jos hän on jo työkyvyttömyyseläkkeellä, hänen eläkkeensä on täysitehoinen! hakijalla ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella. Työkyvyttömyyden uhka Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan sitä, että hakija tulisi ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä todennäköisesti lähivuosina niin työkyvyttömäksi, että hänelle myönnettäisiin täysi tai osatyökyvyttömyyseläke. Lähivuosilla tarkoitetaan pääsääntöisesti noin viittä vuotta. Työkyvyttömyyden todennäköisyys arvioidaan käyttämällä ammattitautien diagnostiikassa sovellettavaa asteikkoa: erittäin todennäköinen, todennäköinen, mahdollinen, epätodennäköinen ja erittäin epätodennäköinen. työkyvyn alentuma 0/5 Työkyvyttömyyden uhkan arvio työkyvyttömyyden uhkan arvio 1/5 2/5 3/5 4/5 5/5 0 v 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v ammatillinen kuntoutus sv-päiväraha työkyvyttömyyseläke 7

8 Uhkan arvioinnissa otetaan hoidon ja kuntoutuksen mahdollisuudet huomioon. Hoidon ja kuntoutuksen odotettavissa olevat hyödyt otetaan huomioon, vaikka hoidot eivät olisi vielä päättyneet. Arviointi perustuu aina yksilön tilanteeseen, jossa hakijan toimintakyky ja sen ennuste ovat tarkastelun kohteena. Tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus Työeläkejärjestelmän ammatillista kuntoutusta pidetään tarkoituksenmukaisena, jos sen avulla voidaan siirtää tai estää hakijan odotettavissa oleva työkyvyttömyys tai sen avulla voidaan palauttaa tai korjata hakijan työkykyä niin, että hän voi jatkaa sopivassa työssä tai palata takaisin työelämään. Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa myös sitä, että ammatillinen kuntoutus lykkää hakijan jäämistä eläkkeelle niin, että sillä on todennäköisesti eläkemenoa säästävä vaikutus. Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon terveydentilan lisäksi myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, yhteys työelämään ja aikaisempi toiminta. Tämän lisäksi otetaan huomioon se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työelämään palaamiseen tai työnteon jatkamiseen hakijan terveydentilalle sopivassa työssä. Kuntoutuksen ei yleensä katsota olevan tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos etenevä sairaus johtaa todennäköisesti työkyvyttömyyteen ammatillisesta kuntoutuksesta huolimatta. Kuntoutusta ei myöskään yleensä tueta, jos kuntoutusta haetaan lähinnä hoidollisten tavoitteiden vuoksi. Yhteys työelämään Yhteys työelämään on olennainen tekijä, kun arvioidaan työeläkekuntoutuksen roolia, tarkoitusta ja vahvuuksia. Työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista, jos henkilö on ollut työelämässä eikä hänen yhteytensä työelämään ole katkennut. Kuntoutujalta edellytetään, että hän on ansainnut Suomessa työeläketurvaa kohtuullisen pitkään. Jokaisen tapauksen kohdalla arvioidaan aina erikseen, voidaanko hakijan katsoa olleen riittävän pitkään työelämässä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa hänelle työeläkejärjestelmästä mahdollisesti myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä verrattuna tarkoituksenmukaisiin kuntoutuskustannuksiin. 8

9 Nuoren henkilön kohdalla arvioidaan sitä, onko hän ehtinyt kiinnittyä työelämään. Olennaisinta on se, moneltako vuodelta hän on ansainnut työeläkettä. Vaikka kuntoutujalla olisikin vielä tulevan ajan oikeus voimassa, yhteyden työelämään voidaan yleensä katsoa katkenneen, jos työttömän henkilön viimeisen työsuhteen päättymisestä on jo kulunut useampi vuosi. Eläkemenoa säästävä vaikutus Tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös, säästääkö kuntoutus todennäköisesti eläkemenoja. Ammatillinen kuntoutus on kannattavaa työeläkejärjestelmän näkökulmasta, jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä pystytään myöhentämään vähintään niin paljon, että kuntoutusohjelma on maksanut itsensä takaisin. Tulevan ajan oikeus ja täysitehoinen eläke Tulevan ajan oikeus on työeläkekuntoutuksen ehdoton edellytys. Jos henkilöllä ei ole tulevan ajan oikeutta, hänet on ohjattava muiden kuntoutusjärjestelmien piiriin. Tulevalla ajalla tarkoitetaan eläkeoikeutta eläketapahtumasta vanhuuseläkeikään asti. Tämä tuleva aika lasketaan työeläkettä kartuttavaksi ajaksi. Täysitehoisella eläkkeellä tarkoitetaan eläkettä, jossa on mukana tuleva aika. Tuleva ajan oikeus on pääsääntöisesti voimassa, jos työsuhde on voimassa tai jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut vuotta pitempää aikaa. Tätä vuoden määräaikaa pidentävät eräät laissa mainitut etuuskaudet. Tulevan ajan oikeuden määrittely muuttuu osana eläkeuudistusta vuonna 2005 siten, että uusia säännöksiä sovelletaan vuodesta 2006 alkaen. Jatkossa tulevan ajan oikeus määritellään ansioiden perusteella. Muiden tahojen kuntoutuksen vaikutukset oikeuteen Oikeutta työeläkekuntoutukseen ei ole, jos hakijalla on oikeus kuntoutukseen tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmien perusteella. Työeläkekuntoutukseen ei myöskään ryhdytä, jos ammatilliset kuntoutustoimenpiteet ovat jo käynnissä muualla, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksessa tai työhallinnossa. Kuntoutuksen selvittelyä ei kuitenkaan katsota kuntoutuksen toimeenpanoksi. 9

10 Kuntoutuksen sisältö Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma on ammatillisen kuntoutuksen henkilökohtainen suunnitelma, josta selviävät ne toimet, joita hakija suunnittelee työelämään paluunsa tai työelämässä pysymisensä tueksi. Suunnitelmasta pitäisi selvitä tavoitteena oleva tehtävä tai ammatti, kuntoutussuunnitelman toteutuspaikka, aikataulu ja arvio työllistymismahdollisuuksista. Kuntoutussuunnitelman tavoitteena voi joskus olla myös osatyökyvyttömyyseläke. Työeläkevakuuttaja ottaa kantaa kuntoutussuunnitelmaan vasta sen jälkeen, kun hakijalla on todettu oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Tästä oikeudesta annetaan valituskelpoinen päätös. Se voi olla myös ennakkopäätös, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. Tänä aikana hakijan on toimitettava kuntoutussuunnitelma omalle työeläkevakuuttajalle. Jos kuntoutussuunnitelmaa ei ole kuntoutushakemuksen yhteydessä tai jos haettua suunnitelmaa ei voida tukea työeläkekuntoutuksena, kuntoutussuunnitelman valmistelu käynnistetään tai valmistelua jatketaan työeläkevakuuttajan kuntoutussuunnittelijan ja hakijan yhteistyönä. Tavoitteena on sellainen kuntoutussuunnitelma, jota voidaan tukea työeläkekuntoutuksena. Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman järjestys Ensimmäisenä vaihtoehtona selvitetään, voiko hakija jatkaa entisessä työssään työjärjestelyjen avulla. Tämän jälkeen selvitetään, voisiko omalla työpaikalla sijoittua muihin työtehtäviin työkokeilun tai työhönvalmennuksen avulla. Näiden toimenpiteiden avulla voi myös kokeilla sijoittumista uuden työnantajan palvelukseen. Jos työssä jatkaminen vaatii lisäkoulutusta, selvitetään seuraavaksi nykyisen työnantajan mahdollisuudet tarjota uuden koulutuksen mukaista työtä. Tähän voidaan joskus yhdistää esimerkiksi työkokeilu- tai työhönvalmennusjakso. Viimeisenä vaihtoehtona selvitetään uudelleenkoulutuksen mahdollisuudet. Tällöin työllistyminen tapahtuu yleensä avoimilla työmarkkinoilla. Tämän vuoksi on tarpeen selvittää etukäteen suunnitellun koulutuksen jälkeiset työllistymismahdollisuudet. Työeläkekuntoutuksen keinot Ammatillinen kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti hakijan tarpeiden mukaan. Joskus saattaa olla tarkoituksenmukaista yhdistellä eri kuntoutustoimenpiteitä. Toimenpiteet ovat luonteeltaan ammatillisia. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan tukea vain, jos se on välttämätöntä ammatillisen kuntoutustoimenpiteen loppuun saattamiseksi. 10

11 Keskeisinä työeläkekuntoutuksen toimenpiteinä voidaan pitää seuraavia:! neuvonta! työkokeilu ja työhönvalmennus! kuntoutustutkimukset! kurssit! työhön tai ammattiin johtava koulutus! elinkeinotuki Neuvonta Neuvonta, ohjaus ja konsultointi ovat tärkeä osa työeläkekuntoutusta. Neuvonta palvelee vakuutettuja, työnantajia ja kuntoutusverkostoa. Se on myös kiinteä osa koko kuntoutusprosessia kuntoutussuunnitelman valmistelusta alkaen. Neuvonnan yhteydessä voi joskus löytyä kuntoutuksen sijaan asiakkaan tilanteeseen paremmin sopivia vaihtoehtoja. Esimerkiksi osa-aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke ovat tällaisia työeläketurvaan kuuluvia etuuksia. Työkokeilu ja työhönvalmennus Työkokeilu ja työhönvalmennus ovat työpaikkakuntoutuksen muotoja. Työpaikkakuntoutuksen suunnitelma syntyy tavallisesti hakijan, työpaikan edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työpaikkakuntoutuksesta tehdään kirjallinen sopimus, jossa sovitaan muun muassa kuntoutujan ohjauksesta. Työpaikkakuntoutukseen voidaan yhdistää jokin lyhytkestoinen koulutusjakso. Jos työnantaja maksaa kuntoutujalle palkan kuntoutusajalta, kuntoutuja työskentelee työsuhteessa. Tällöin kuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle. Oppisopimuskoulutuksessa työnantaja maksaa aina palkkaa. Työeläkevakuuttaja ottaa työpaikkakuntoutuksen ajaksi kuntoutujalle tapaturmavakuutuksen, jos kyseessä ei ole työsuhteessa tehty työ. Työkokeilu on muutaman kuukauden mittainen jakso, jossa kokeillaan, miten kuntoutuja suoriutuu työtehtävistään. Työkokeilua voidaan järjestää työhön paluun tukemiseksi pitkän sairausjakson jälkeen. Tällöin voidaan olla joustavia työajoissa ja antaa esimerkiksi mahdollisuuksia perehtyä poissaoloaikana tapahtuneisiin muutoksiin. Työkokeilua voidaan käyttää myös uudelleensijoittumisen tukena tai suunniteltaessa uudelleenkoulutusta. Työhönvalmennuksessa laaditaan yksilöllinen ohjelma, jonka tavoitteena on oppia työ käytännössä. Työhönvalmennus voi kestää useampia kuukausia. Sitä voi edeltää työkokeilu, ja siihen yhdistetään usein tietopuolista opiskelua. 11

12 Ḳuntoutustutkimukset Työeläkevakuuttaja voi kustantaa tutkimuksia saadakseen lisäselvityksiä kuntoutujan kuntoutusmahdollisuuksista. Kuntoutuslaitosten tekemiä tutkimuksia rahoitetaan kuntoutussuunnitelman täsmentämiseksi, ei kuntoutusoikeuden selvittämiseksi. Työeläkevakuuttaja huolehtii kuntoutujan toimeentuloturvasta ja matkakuluista tutkimusjakson aikana. Työhönkuntoutumisen palveluverkostolla (s.21) on nykyään keskeinen rooli kuntoutustutkimusten välittäjänä. Kurssit Erilaiset kurssit voivat tarjota mahdollisuuden esimerkiksi täydentää aikaisemmin hankittua ammatillista koulutusta. Sopiva kurssi voidaan yhdistää esimerkiksi työpaikkakuntoutukseen. Työhön tai ammattiin johtava koulutus Kun oman työpaikan mahdollisuudet eivät riitä kuntoutujan tukemiseksi, saatetaan tarvita ammatillista koulutusta. Tavoitteena on useimmiten uuteen ammattiin tähtäävä koulutus. Koulutusvaihtoehdot ovat laajat, sillä kyseeseen voivat tulla erilainen ammattikoulutus ja myös esimerkiksi ammattikorkeakoulutus. Myös oppisopimuskoulutus voi tulla kysymykseen. Työeläkekuntoutuksella ei tueta normaaliin elämänkulkuun kuuluvaa opiskelua eikä ensimmäisen ammatin hankkimista. Työeläkekuntoutuksen käytännön periaatteena on ollut myös se, että lähtökohtaisesti kuntoutuksen tavoitteena ei ole ammattiaseman nostaminen, joten ensisijaisesti on etsitään samantasoista uutta ammattia. Elinkeinotuki Elinkeinotuen avulla tuetaan oman yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatin harjoittamista. Tuki on korotonta tai yleisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta. Elinkeinotuen myöntäminen edellyttää yrityksen toimintaedellytysten ja hakijan yrittäjäominaisuuksien varmistamista. Elinkeinotuen osuus yrityksen kokonaisrahoituksessa pitäisi olla kolmannes tai korkeintaan puolet, jotta yritys olisi taloudellisesti terveellä pohjalla. Yritystoiminnan käynnistysvaiheessa voidaan kuntoutujalle myös myöntää harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Yrittäjien työeläkekuntoutus Yrittäjällä on samanlainen oikeus työeläkekuntoutukseen kuin palkansaajalla. Yrittäjäasema tekee kuitenkin oikeiden kuntoutustoimenpiteiden löytämisen useimmiten vaikeaksi. Yrittäjien työeläkekuntoutukseen liittyvissä asioissa on syytä olla yhteydessä omaan YEL-yhtiöön tai YEL-kassaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitos palvelee puolestaan maatalousyrittäjiä. 12

13 Esimerkki työeläkekuntoutuksesta EB on 49-vuotias miespuolinen sähköasentaja pääkaupunkiseudulta. Hänellä on koulutuksena keskikoulu ja asentajakursseja. Hän on toiminut sähköasentajana 30 vuotta, nykyisen työnantajansa palveluksessa 10 vuotta. Yritys tekee sähköasennuksia teollisuus-, toimisto- ja asuntorakennuksissa. EB:lla on useita vuosia jatkuneita polvi- ja selkävaivoja, joista on ollut huomattavaa haittaa kumarteluja ja kyykistymistä vaativassa asentajan työssä. Oikeassa polvessa on todettu vaikea-asteinen nivelrikko, johon on suunnitteilla keinonivelen asentaminen lähivuosina. Kliinisesti on todettu säären virheasentoa ja reisilihaksen surkastumista. Pitkäkestoinen kävely ja erityisesti kyykistely ovat vaikeutuneet, eikä EB ole pystynyt osallistumaan täysitehoisesti urakoihin. Lääkäri on arvioinut, että keinonivelen asentamisen jälkeenkään EB ei kykenisi toimimaan sähköasentajana. Hänellä on ollut useita vuosia myös selkävaivoja, jotka ovat nyt pahentuneet. Röntgenkuvissa on todettu rappeumamuutoksia. Työpaikalla valmisteltujen suunnitelmien pohjalta haettiin oppisopimuskoulutusta nykyiselle työnantajalle henkilöstöasiantuntijaksi. Työeläkevakuuttaja päätti tukea ehdotettua oppisopimuskoulutusta työeläkekuntoutuksena. 13

14 Työeläkekuntoutuksen käynnistyminen ja hakeminen Työeläkekuntoutuksen tarkoitus on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy jatkamaan ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden jälkeen työelämässä sairaudestaan huolimatta. Työeläkekuntoutuksen avulla voi kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva myös palata takaisin työelämään. Työeläkekuntoutus voidaan pelkistää seuraavaan ketjuun: Ammatillisen kuntoutuksen tarve havaitaan > henkilö hakee kuntoutusta > työeläkevakuuttaja tekee päätökseen siitä, että hakija täyttää kuntoutuksen ehdot > työeläkevakuuttaja hyväksyy tarkoituksenmukaisen kuntoutussuunnitelman ja kuntoutuskustannuksia > työeläkekuntoutus toteutuu suunnitelman mukaisesti ja työeläkevakuuttaja maksaa kuntoutusajan toimeentulon kuntoutusrahana > kuntoutuja jatkaa työelämässä Kuntoutustarpeen havaitseminen Yksilön työkykyongelmat ja tätä kautta myös mahdollisesti ammatillisen kuntoutustarpeen voi havaita yksilön itsensä lisäksi työyhteisössä myös moni muu. Aloite ongelmien ratkaisemiseksi voi tulla esimerkiksi esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, henkilöstöhallinnolta tai työtovereilta. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa ja arvioimisessa. Työterveyshuollolla on tietoa yksilön sairaushistoriasta, työstä ja työympäristöstä. Sillä on yleensä myös hyvät yhteydet työpaikkoihin, mikä mahdollistaa kuntoutussuunnitelman tekemisen yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa. Työterveyshuoltolaissa painotetaan työterveyshuollon vastuuta työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittämisessä, arvioinnissa ja seurannassa. Sen edellytetään tekevän toimenpide-ehdotuksia yksilön työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon on annettava myös kuntoutusta koskevaa neuvontaa ja ohjattava työntekijöitä tarvittaessa kuntoutukseen. Aloite voi tulla myös muualta terveydenhuollosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, mutta silloinkin olisi kannattavaa hyödyntää työterveyshuollon työpaikkatuntemusta. 14

15 Kansaneläkelaitos voi ehdottaa asiakkaalleen kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittämistä, jos esimerkiksi sairauspäivärahan tai muiden etuuksien käsittelyn yhteydessä todetaan kuntoutustarve. Kansaneläkelaitoksen on selvitettävä sairauspäivärahan saajan kuntoutustarve silloin, kun päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Kansaneläkelaitoksella on työkyvyttömyyseläkehakemusta ratkaistaessa varmistettava, että hakijan kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Työeläkeyhtiöillä ja työeläkelaitoksilla on velvollisuus varmistaa, että työkyvyttömyyseläkettä hakeneen henkilön kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty ennen eläkkeen ratkaisemista, ja tarvittaessa ohjata hänet kuntoutustarvetta vastaaviin palveluihin. Eläke voidaan myöntää kuntoutusasiaa selvittämättä, jos hakijan terveydentila on heikentynyt niin, ettei työhön palaaminen ole mahdollista. Jos hakijan työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään, on huolehdittava siitä, että hänelle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan oikeiden kuntoutuspalveluiden piiriin. Kuntoutuksen hakeminen Varsinaista kuntoutuksen hakemista edeltää usein hakijan tai jonkun muun kuntoutustarvetta selvittäneen tahon yhteydenotto työeläkevakuuttajaan. Työeläkevakuuttaja voi myös tehdä aloitteen lähettämällä vakuutetulle kuntoutushakemuksen ja työeläkekuntoutusta koskevaa tietoa. Työeläkekuntoutusta haetaan aina sitä varten laaditulla lomakkeella. Kuntoutus- eli ns. K-lomakkeen saa työeläkevakuuttajien palvelupisteistä tai www-sivuilta. Lomake löytyy myös osoitteesta Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä B2-lääkärinlausunto. Jos hakijalle on tehty esimerkiksi työterveyshuollossa kuntoutusselvitys, se liitetään hakemukseen. Mukaan liitetään myös Kansaneläkelaitoksen tai työhallinnon selvitykset kuntoutustarpeesta tai kuntoutus- ja työllistymismahdollisuuksista. Työeläkevakuuttaja pyytää useimmiten työnantajalta kuvauksen hakijan työtehtävistä ja työstä sekä selvityksen mahdollisista työjärjestelyistä. Hakija voi liittää hakemukseensa myös kuntoutussuunnitelman, jos sellainen on valmiina. 15

16 Kuntoutusajan toimeentulo ja muut kuntoutuksen kustannukset Kuntoutujan toimeentulo on tehty kannustavaksi siten, että se on parempi kuin vaihtoehtoinen toimeentulo eli työkyvyttömyyseläke. Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutujan toimeentulo tulee kuntoutusrahana, osakuntoutusrahana tai kuntoutuskorotuksena työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen. Tämän lisäksi harkinnanvaraisena toimeentulon muotona on kuntoutusavustus. Kuntoutusraha Kuntoutusrahaa maksetaan vain aktiivisen kuntoutuksen eli kuntoutusohjelman toteutumisen ajalta. Kuntoutusrahan määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Monimutkaisesti sanottuna täysi kuntoutusraha on yhteensovitettujen peruseläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla, joihin kuntoutujalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuntoutustapahtumahetkellä. Kuntoutusrahaa laskettaessa otetaan huomioon siis koko työeläketurva. Osakuntoutusraha Kuntoutusraha maksetaan puolena, jos kuntoutuja ansaitsee aktiivisen kuntoutuksen aikaisessa ansiotyössään yli puolet eläkkeen perusteena olevasta palkastaan. Osakuntoutusrahan määrä on puolet kuntoutusrahan perusteena olevasta työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Tähän puolikkaaseen lisätään 33 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus Jos työeläkevakuuttaja tukee työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevan työelämään palaamista työeläkekuntoutuksena, maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta kuntoutuskorotusta. Kuntoutuskorotus on 33 prosenttia maksussa olevien työeläkkeiden määrästä. Harkinnanvarainen kuntoutusavustus Työeläkevakuuttaja voi maksaa harkinnanvaraista kuntoutusavustusta työeläkekuntoutuksen odotus- ja väliajoilta. Kuntoutusavustus on työeläkkeiden yhteismäärän suuruinen, eikä siinä ole siis 33 prosentin korotusta. Kuntoutusavustusta voidaan myös maksaa kuntoutussuunnitelman laatimista varten, jos hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen on todettu. Muiden kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta korvataan myös muita välittömiä opiskelu- ja matkakustannuksia. Korvaukset maksetaan Työeläkevakuuttajat TELA ry:n suositusten mukaisesti normikorvauksina. Normikorvausten määriin voi tutustua TELAn www-sivuilla osoitteessa 16

17 Valitusoikeus työeläkekuntoutuksesta Vuoden 2004 alussa täysin harkinnanvaraisesta työeläkejärjestelmän ammatillisesta kuntoutuksesta tuli osittain lakisääteinen etuus. Samassa yhteydessä myös hakijoiden oikeusturva parani, sillä kuntoutusta hakeva saa valituskelpoisen päätöksen oikeudestaan kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisältö on edelleen harkinnanvaraista. Valitusoikeus koskee työeläkevakuuttajan arviota siitä, onko hakijalla sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Jos työkyvyttömyyden uhka on lähivuosina olemassa, muutoksenhaku voi kohdistua myös siihen, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella riittävästi myöhentää työkyvyttömyyden uhkan toteutumista. Myös kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksupäätöksestä voi valittaa. Oikea muutoksenhakuelin mainitaan työeläkevakuuttajan päätöksessä. Valitusoikeutta ei ole työeläkevakuuttajan kuntoutuksen sisältöä eli kuntoutussuunnitelmaa koskevasta ratkaisusta. Myöskään kuntoutuksen aiheuttamien välittömien ja tarpeellisten kustannusten korvaamisesta eikä harkinnanvaraisesta kuntoutusavustuksesta voi valittaa. 17

18 Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyö Ammatillista tai lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Suomessa useat eri tahot. Kuntoutus kuuluu seuraavien sosiaalivakuutus- tai palvelujärjestelmien perustoimintoihin:! terveydenhuolto ja työterveyshuolto! tapaturma- ja liikennevakuutus! työeläkevakuuttajat! Kansaneläkelaitos! työhallinto! sosiaalitoimi Vastuunjako ammatillisessa kuntoutuksessa Asiakkaan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen määräytyy hänen tilanteensa ja kuntoutustarpeensa ja siihen ensisijaisesti vastaavan sosiaalivakuutus- tai palvelujärjestelmän velvoitteiden ja tehtävien mukaan. Ammatillisen kuntoutuksen varhaisen käynnistymisen ja hyvän lopputuloksen kannalta on tärkeää, että oikea reitti kuntoutukseen löytyy mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusasian neuvottelukunta vahvisti syksyllä 2003 ammatillisen kuntoutuksen vastuunjaon. Muistio löytyy neuvottelukunnan kotisivuilta Ammatillisen kuntoutuksen keskeiset järjestäjät Suomessa ovat työeläkejärjestelmän lisäksi Kansaneläkelaitos, työhallinto sekä tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmät. Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitoksella on yleinen järjestämisvelvollisuus vajaakuntoisten ammatillisesta kuntoutuksesta. Ensisijainen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on kuitenkin aina vakuutuslaitoksella, jos kuntoutuksen tarve aiheutuu työtapaturmasta, liikennevahingosta, sotilasvammasta tai sotilastapaturmasta. Järjestämisvelvollisuutta on myös rajattu siten, että Kela järjestää ammatillisen kuntoutuksen ellei sitä ole järjestetty julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain, työeläkelakien taikka erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Kelan lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat ensisijaisesti ne henkilöt, joilla ei ole oikeutta tulevan ajan eläkkeeseen tai joilla ei ole riittävää yhteyttä työelämään eikä siten oikeutta työeläkekuntoutukseen. Kela voi kuitenkin järjestää ammatillista kuntoutusta työelämässä olevalle, jos hänelle ei ole järjestetty ammatillista kuntoutusta työeläkejärjestelmän kautta ja hänelle katsotaan tarkoituksenmukaiseksi järjestää Kelan ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi Tyk-kuntoutusta tai vaikeavammaisten apuvälineitä. Kela järjestää ammatillista kuntoutusta myös 18

19 työttömänä työnhakijana olevalle henkilölle, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyden uhka tai työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen. Kelan ammatillinen kuntoutus on työelämätavoitteista. Nuorten työelämään tulevien kohdalla tavoitteena on sairauden tai vamman kannalta sopivan ammatin saaminen tai työelämään pääseminen. Työikäisten ammatillisella kuntoutuksella tavoitellaan työelämässä pysymistä tai työelämään palaamista. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena Kela järjestää ja kustantaa kuntoutustarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi kuntoutustarveselvityksiä, kuntoutustutkimuksia sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Lakisääteisenä ammatillisena kuntoutuksena järjestetty koulutus voi olla ammatillista koulutusta tai ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta. Ammatillinen koulutus voi olla ensimmäiseen ammattiin johtavaa koulutusta tai uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta. Kela korvaa kuntoutujalle koulutuksesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kulut ja maksaa koulutuksen ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukea. Vaikeavammaisen työssä tai opiskelussa selviytymistä tuetaan hankkimalla tekniseltä tasoltaan vaativia apuvälineitä kuntoutujien käyttöön. Työllistymistä ja työssä jatkamista voidaan tukea elinkeinotuella, jota myönnetään yrityksen perustamiseen ja toimivalle yritykselle sairauden kannalta tarpeellisten työvälineiden hankkimiseen. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on tarkoitettu ikääntyville työssä oleville henkilöille, joiden työssä pysymiseen eivät työterveyshuollon toimenpiteet enää ole riittäviä. Lakisääteisen kuntoutuksen lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena työelämässä jaksamisen edistämiseksi kuntoutuskursseja, kuten ASLAK -varhaiskuntoutuskursseja eli ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Tarkempia tietoja Kelan kuntoutuksesta löytyy osoitteesta Työkokeilu voi perustua työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollossa tehtyyn kuntoutuspäätökseen, jolloin toimeentulo on mahdollista saada Kelan kuntoutusrahana.hakeminen tapahtuu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahahakemuksella ja ns. Ku 114 lomakkeella, josta ilmenee työterveyshuollon tekemä kuntoutuspäätös ja kuntoutussuunnitelma. Työkokeilu on tällöin työterveyshuollon vastuulla, eikä B-lääkärinlausuntoa tarvita. 19

20 Työhallinto Työhallinnon tarjoama julkinen työvoimapalvelu on kaikkien työikäisten kansalaisten käytettävissä. Palvelujen käyttäjät voivat olla työttömiä, työttömyysuhan alaisia, työssä olevia tai työvoiman ulkopuolella olevia henkilöitä, joiden palvelutarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Esimerkiksi työhallinnon ammatinvalinta- ja urasuunnittelun palvelut ovat kaikkien henkilöasiakkaiden käytettävissä. Vajaakuntoisella tarkoitetaan työhallinnossa henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. Määrittely edellyttää lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoa. Työhallinnon ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Sen lisäksi ammatillisen kuntoutuksen piiriin voi kuulua työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet, jotka edellyttävät työhallinnolle osoitettujen määrärahojen käyttöä, ovat harkinnanvaraisia ja perustuvat aina asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen. Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisen ammatillista suunnittelua ja kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisessa kuntoutuksessa vajaakuntoisia henkilöasiakkaita varten järjestetään:! ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua sekä siihen liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia! asiantuntijakonsultaatioita! työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista sekä niihin liittyviä työkunnon tutkimuksia ja kuntoutustutkimuksia! työ- ja koulutuskokeiluja ammattioppilaitoksissa sekä tutustumiskäyntejä ammattioppilaitoksiin! työkokeiluja työpaikalla! työklinikan työkokeiluja sekä työhönvalmennusta työklinikassa tai muussa palveluyksikössä! työvoimapoliittista aikuiskoulutusta! vajaakuntoisten työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan joko työttömyysturvaetuutta tai harkinnanvaraista päivärahaa. Päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi ei myönnetä, jos kuntoutuja on oikeutettu saamaan täyttä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Lisäksi voidaan maksaa ylläpitokorvaus työkokeiluun osallistumisesta aiheutuviin 20