Lieksan Kalamiehet ry. 50 v.

Transkriptio

1 Lieksan Kalamiehet ry. 50 v Historiikki

2 2 SISÄLLYS SEURAN PERUSTAMINEN... 3 ENSIMMÄISET TOIMINTAVUODET... 3 OMAISUUTTA JA VELKAA, 1960-LUVULTA 1980-LUVULLE... 5 MUKANA LÄHES KAIKESSA LUVULLA... 6 VUOSITUHANNEN VAIHDE, LUKU... 6 KILPAILUTOIMINTA... 7 TOIMIKUNTIA JA TOIMINTAA... 7 KIITOKSET... 9 SEURAN PUHEENJOHTAJISTO JA KUNNIAJÄSENET SEURAN MUUT MERIITIT VUOTISJUHLASSA MYÖNNETYT ANSIOMERKIT... 11

3 3 SEURAN PERUSTAMINEN Lieksan Kalamiehet ry:n perustava kokous pidettiin Sarkalassa Kokouksen avasi kasööri Leo Riionheimo tuoden julki valitun toimikunnan mielipiteen ko. yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta. Perustamiskokouksessa oli läsnä oli 24 henkilöä: Toivo Niemi, Tapani Partanen, Yrjö Naukkarinen, Arvo Kuusela, Eino Allan Turunen, S. H. Kärkkäinen, A. E. Okkonen, Eelis Putkonen, Aatto Uotinen, Mikko Riikonen, M. Kananen, V. Mustonen, H. Koistinen, A. Anttila, Otto Parikka, Aarne Aravuo, Reino Peura, Viktor Karpin, K. Lahenne, Einari Ignatius, Olli Pehkonen, Erkki E Ikola, Teuvo Vänskä sekä Leo Riionheimo. Nämä läsnäolijat päättivät yksimielisesti perustaa paikkakunnalle Lieksan Kalamiehet ry - nimisen yhdistyksen. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Teuvo Vänskä ja sihteerinä Leo Riionheimo. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Samuli Kärkkäinen ja sihteeriksi Yrjö Naukkarinen. Yhdistyksen tarkoitukseksi sovittiin vaalia ja syventää harrastusta järkiperäiseen kalastukseen ja kalavesien hoitoon sekä järjestään jäsenilleen tilaisuuksia virkistyskalastukseen. Edelleen yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi sovittiin järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia, sekä hankkia kalavesiä jäsentensä käyttöön. Seuran on merkitty yhdistysrekisteriin Rekisteri N:o ENSIMMÄISET TOIMINTAVUODET Ensimmäisenä toimintavuotena 1953 seuraan liittyi 84 maksanutta jäsentä. Toimintavuoden lopussa jäsenmäärä oli 86. Jäsenmaksua perittiin 100 markkaa ja liittymismaksua 200 markkaa. Seuran ensimmäisen tilikauden menot olivat markkaa ja rahaa käteisenä oli markkaa. Tilikauden taseen loppusumma oli markkaa.

4 4 Aktiivinen seuran toiminta käynnistyi vuona Seuran ensimmäiset pilkkikisat järjestettiin huhtikuussa Jauhiaisella jossa kilpailtiin Olli Pehkosen lahjoittamasta pokaalista sekä Tauno Kauhasen lahjoittamasta suurimman kalan pytystä. Ensimmäisen kilpailun voitti Pauli Tserni. Kesällä Kalamiehet aloittivat kalavesien hoitotyöt asettelemalla kuhaturoja Mönninselälle. Seuraava toimintavuosi 1954 oli pitkälti edellisen kaltainen. Uutena kilpailumuotona tuli toimintaan mukaan kesäonkikilpailut, ongintaa harrastettiin sekä rannalta että veneestä käsin. Talvella järjestettiin haastekilpailu Pankakosken tehtaan kala - ja metsämiehiä vastaan. Vuonna 1956 paloi Kevätniemen saha ja monilta loppuivat työt. Seuran silloinen puheenjohtaja Aatto Uotinen muutti pois paikkakunnalta ja seuran peräsimeen astui varapuheenjohtaja Pauli Tserni. Kalavesien hoitotöitä tehtiin mm. istuttamalla 6000 kpl lohenpoikasia keväällä Lieksankoskeen. Vuona 1957 seuran aktiivijäsenet jatkoivat kalavesienhoitotöitä mm. viemällä Pankajärvelle kuhan mätiä, kuljetuksen hoiti Voitto Lahti. Vuosi 1958 oli seuran silloiselle johtokunnalle työntäyteinen. Seuralle alettiin hankkimaan saunamajaa. Edellisenä vuonna seuran sihteeriksi valittu Ville Hämäläinen sai tehtäväkseen vierailla Kinahmon Onnin luona "konjakkipullo kourassaan". Vierailu tuottikin tulosta ja Onni lupasi Kalamiehille tontin Kinahmon salmesta. Puheenjohtaja Pauli Tserni kävi puolestaan hattu kädessään Kevätniemen sahan konttorilla isännöitsijä Rantalan luona kyselemässä Kevätniemen aallonmurtajan päässä olevaa mökkiä. Paulin neuvottelujen tuloksena seura sai sahalta mökin ilmaiseksi. Jäiden tultua Feodor Mauro ja Valfrid Makkonen hinasivat tukkikoplukkaa apuna käyttäen mökin Kinahmonsalmeen. Mökistä kunnostettiin sauna M. Kanasen, T. Hiltusen sekä saunan kiukaan rakentaneen J. Horttanaisen voimin. Keväällä 1959 pidettiin Lieksassa ensimmäiset piiritason pilkkikilpailut Mönninselällä, jotka Lieksan Kalamiehet menestyksekkäästi voittivat. Joukkueita kisassa oli kaikkiaan 13 ja osallistujia 117. Kalansaalis kilpailuissa oli 245 kpl, yhteispainoltaan 11,125 kg.

5 5 Seuran kymmenen ensimmäistä toimintavuotta olivat pitkälle toistensa kaltaisia. Turontekotalkoita pidettiin lähes joka vuosi. Toimittiin aktiivisesti kalastuksen valvontatehtävissä sekä pyrittiin järjestämään rauhoitusalueita. Myös kalanpoikasistutuksista pidettiin huolta. Kalavesien hoito koettiin sen verran tärkeäksi että ryhdyttiin järjestämään opastus ja kurssitoimintaa. Silloisen Lieksan kauppalan terveydenhuoltolautakunnan huomiota kiinnitettiin kalavesien, etenkin Kevätlahden saastumiseen. OMAISUUTTA JA VELKAA, 1960-LUVULTA 1980-LUVULLE Vuoden 1964 vuosikokouksessa päätettiin hankkia seuralle kalamaja. Majan rakentaminen aloitettiin vuonna 1966 ja lopulliseen kuntoon se saatiin Vuonna 1987 rakennettiin Kalamajalle uusi grillikatos. Vuonna 1988 Lieksan Kalamiehet ja seuran uusi puheenjohtaja Hannu Kontiainen joutuivat haasteellisen ongelman eteen. Veitsiluoto Oy oli aikoinaan antanut mm. Kinahmon salmesta monta rantatonttia vuokralle ja niinpä Kalamiehetkin saivat silloin oman noin 3000 neliömetrin tontin salmen kauneimmalta paikalta. Ennen kun Veitsiluoto Oy myi maansa metsineen Metsähallitukselle niin se halusi sitä ennen kaupata vuokratontit ensisijaisesti entisille vuokralaisilleen. Seurakin halusi ostaa paikan, mutta mistä rahat eli markkaa tontin ostoon? Seuralla ei ollut kuin vähän pennejä pussin pohjalla, koska rahat olivat huvenneet edellisenä vuonna uuteen rantagrilliin. Päätettiin ottaa laina ja ostaa tontti omaksi. Viljo Muhonen, Veli Jormanainen ja Hannu Kontiainen, takasivat seuran puolesta lainan henkilökohtaisesti, mikä myös sopi pankille. Teimme tonttikaupat ja Lieksan Kalamiehistä tuli virallinen tontin omistaja. Takaajat miettivät silloin pilke silmäkulmassa, että: Jos seura ei pysty maksamaan lainaa niin pääsemmepä sitten halvalla hienon rantapaikan omistajiksi." Melkoisen paniikinomaisen talkoorallin laina seuralle aiheutti. Tonttilaina maksettiin loppuun Onneksi ei takaajista tontin omistajia tullut! Ja jos seura ei olisi tonttia ostanut, olisi 50 vuoden vuokra-aika kohta lopuillaan ja saisimme ruveta pakkaamaan tavaroitamme. Samana vuonna seura otti uuden lainan saunaa varten. Honkarakenteelta hankittu saunarakennus valmistuikin nopeasti ostopäätöksen jälkeen.

6 6 Seuran varainhankinta on ollut moninaista. Rahaa seuran kassaan on hankittu erilaisilla tempauksilla luvulla alkanut markkinoiden yövartiointi ja markkinamyynnillä hankittu myyntitulo on ollut huomattavaa seuran varainhankinnassa. Lisäksi on pystytetty aurausviittoja talkootyönä, myyty tarroja, sekä monenlaisia seuratuotteita erilaisissa tapahtumissa. MUKANA LÄHES KAIKESSA LUVULLA Vuosikymmenen alussa alkanut yhteiskunnan taloudellinen lama ei saanut ainakaan Kalamiesten toimintaa sammumaan, päinvastoin, ihmiset tunsivat yhteenkuuluvaisuutta ja kokivat tärkeäksi harrastustoiminnan ja sen kehittämisen. Seuramme esitti paikallisten kalaseurojen yhdistämistä yhdeksi suureksi seuraksi, mutta yhdistyminen ei muiden seurojen osalta saanut riittävää kannatusta. Seuran talous saatiin vuosikymmenen aikana vakaalle pohjalle suurien hankintojen jälkeen. Vuosikymmenen loppupuolella muutoksia tapahtui mm. Kalastuslainsäädännössä, toiminta vilkastui Kalastusaluetoiminnassa ja Kalastuskunnissa. Muutokset Valtion omistamilla kalavesillä saivat Lieksan Kalamiehetkin ottamaan voimakkaasti kantaa kalavesien käytön-ja hoidon järjestämiseksi. Muutokset tietoyhteiskunnan suuntaan johtivat nopeaan sähköiseen viestintään. Verkot laskettiin sähkölinjoille ja seura teki ensimmäisenä kalaseurana Pohjois-Karjalassa omat kotisivut internetiin. Kotisivuilta seuran jäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet saavat lukea kilpailutulokset lähes reaaliajassa. VUOSITUHANNEN VAIHDE, LUKU Vuosituhannen vaihde toi tullessaan uusia asioita seurankin harteille.

7 7 Suomen liityttyä Euroopan Unioniin saatiin uusi valuutta ja kylkiäisinä monien EU rahastojen tuomat mahdollisuudet kalastusharrastuksen ja kalavesien kehittämishankkeiden eteenpäinviemiseksi. Lieksan Kalamiehet ja jäsenet ovat toimineet ja toimivat mukana useissa hankkeissa muiden sidosryhmien kanssa. Tärkeimpinä paikallisista kalavesien kehittämishankkeista ovat Pielisen järvilohi Lieksanjokeen- hankkeet. Lieksan Kalamiesten ja Kevätniemen Kala- ja Erämiesten esityksestä Lieksan Kaupunki julistautui Järvilohikaupungiksi ensimmäisenä järvilohipäivänä Yhteistyö lähiseurojen kanssa on ollut aktiivista. KILPAILUTOIMINTA Seura on järjestänyt vuosittain useita jäsentenvälisiä -sekä yleisiä kalastuskilpailuja. Haastekilpailuja lähiseurojen kanssa on käyty lähinnä pilkinnässä ja vetouistelussa. Seuran jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin kilpailuihin Kalamiespiirin sisällä sekä SM- tason kilpailuihin. Seuran kilpailumenestys piiritasolla on ollut merkittävää koko seuran 50-vuotisen historian ajan Piirinmestaruuksia on seuran jäsenten haaviin jäänyt useita, sekä lukemattomia piirin cup- menestyksiä. Seuran tietokilpailujoukkue on saavuttanut menestystä SM- tasolla saalistaen useita mitalisijoja Suomen Kalamiesten Keskusliiton järjestämissä tietokilpailussa. Lieksan Kalamiehet on edelleen Keskusliiton menestynein tietokisajoukkue vaikka seura ei ole viime vuosina osallistunutkaan kilpailuihin. TOIMIKUNTIA JA TOIMINTAA Seurassa on toiminut useita toimikuntia. Naistoimikunta on hoitanut seuran järjestämissä kilpailuissa makkaroiden ja virvokkeiden myynnin. Keväisin toimikunta on järjestänyt lasten pilkkikilpailut ja kesäisin lasten onkikilpailut, joissa molemmissa on parhaina vuosina ollut lähes 100 osanottajaa.

8 8 Kalamajan toimikunta on ansiokkaasti pitänyt järjestystä yllä Kalamajalla ja huolehtinut majan käyttäjien tarpeista. Mökin isännistö emäntien avustuksella on ansiokkaasti järjestänyt kalamajalla kesäisin perheonkipäivät ja syksyisin parhaaseen muikunpyyntiaikaan mahtavat Muikkukekkerit kesäkauden päättäjäisiksi. Nuorisotoimikunta on järjestänyt yhdessä kansalaisopiston kanssa perhonsidonta- ja vaapuntekokursseja yli kymmenen viimeisen vuoden ajan. Merkittävimpiä nuorisotapahtumia seuran historiassa olivat vuonna 1995 Ruunaan koskilla järjestetyt Nuorten Perhokalastuksen SM-kilpailut sekä Kalamiespiirin kanssa järjestetyt kahdet Suomen Kalamiesten Valtakunnalliset nuorten leirit. Ensimmäinen leiri järjestettiin vuonna 1987 Hämeenjärven leirikeskuksella ja toinen leiri "Haavi -97" järjestettiin Ruunaan koskilla vuonna Seuran nuoria on vuosien varrella osallistunut innokkaasti Piirin,- Liiton,- sekä kansainvälisille nuorisoleireille ja kursseille. Seuramme on avustanut useita yhteistyötahoja kilpailujen ja erilaisten yleisötapahtumien järjestelyissä. Seuramme panos on ollut erittäin merkittävä Kalamiespiirin sekä naapuriseurojen kilpailutapahtumissa, joista merkittävimpiä ovat olleet Joensuun SM- pilkkikilpailut vuonna 1986, Kolin lohipilkinnän SM- kilpailut vuonna 1999 ja viimeisimpänä Nurmeksessa vuonna 2002 järjestetyt SM- pilkkikilpailut. Seuran jäsenet ovat toimineet ja toimivat edelleen Pohjois-Karjalan kalamiespiirin eri toimikunnissa. Seuralla on edustustajat Kalamiespiirin piirihallituksessa, työvaliokunnassa kilpailutoimikunnassa ja kalavesien hoitotoimikunnassa. Lisäksi seuramme jäseniä on virkistyskalastajien edustajina Pielisen- sekä Ruunaan Kalastusalueiden valtuuskunnissa. Seuran edustajia on vuosien varrella ollut aktiivisesti Kalastuskuntatoiminnassa, Kalastuksenvalvojina, monissa eri työryhmissä ja hankkeissa joista tuoreimpana Pielisen järvilohi Lieksanjokeen EU-hankkeet. Seuran jäsenmäärä on korkeimmilaan ollut vajaat 200 henkilöjäsentä. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 139.

9 9 KIITOKSET Kiitoksia kiitoksia!!! Lieksan Kalamiehet kiittää vuosien varrella hienosta yhteistyöstä kalavetensä käyttöömme antaneita seuran harrastustoiminnan mahdolistaneita tahoja. Erityiskiitos kuuluu Lieksan Kalastuskunnalle pitkästä arvokkaasta yhteistyöstä. Sekä kiitokset myös : Viensuun ja Vuonislahden kalastuskunnille, Stora Ensolle, Metsähallitukselle, Villi- Pohjolalle, Ruunaan Kalastusalueelle ja Pielisen Kalastusalueelle, Pohjois-Karjalan TE- keskus kalatalousyksikölle. Suurkiitokset yhteistyöstä SKK:lle, Risto Tarikalle ja Pohjois-Karjalan Kalamiespiiri ry:lle, Kesport Paavo Ropposelle ja Lieksan Retkiaitta Ahti Karjalaiselle. SUURIMMAT KIITOKSET LIEKSAN KALAMIEHET RY:N 50- VUOTISEN TOIMINNAN AJALTA KUULUU SEURAN JÄSENILLE!

10 10 SEURAN PUHEENJOHTAJISTO JA KUNNIAJÄSENET Seuran puheenjohtajina ovat toimineet: Samuli Kärkkäinen Aatto Uotinen Pauli Tserni Leo Räty Erkki Koivistoinen Matti Kananen Mauno Pöksyläinen Taneli Henttinen Seppo Ravi Pertti Hallikainen Lauri Kähkönen Mauri Sorjonen Raimo Orava Hannu Kontiainen Timo Hartikainen Seuran toiminnan aikana on kutsuttu kunniapuheenjohtajiksi : Antti Karttunen Valfrid Makkonen sekä kunniajäseniksi: Tauno Kauhanen 1982 Otto Kukkonen 1982 Yrjö Peinola 1982 Raimo Pikkarainen 1998 SEURAN MUUT MERIITIT Tietokilpailujoukkue Sijoitukset: Timo Hartikainen Anssi Suinila Reijo Viertola Juhani Virtanen 1985 pronssi 1986 hopea 1987 pronssi 1988 kulta 1989 pronssi 1990 kulta 1991 pronssi 1992 hopea 1993 kulta Erikoisesti mainittava: Juhani Virtanen on valittu Pohjois-Karjalan kalamiespiirin kalamieheksi vuonna Timo Hartikainen on valittu Pohjois-Karjalan kalamiespiirin vuoden 2000 virkistyskalastusedustajaksi sekä Kalamiesten Keskusliiton vuoden 2001 virkistyskalastusedustajaksi.

11 11 50-VUOTISJUHLASSA MYÖNNETYT ANSIOMERKIT Suomen Kalamiesten Keskusliito ry:n myöntämä Kultainen ansiomerkki: Hopeinen : Pronssinen : Timo Hartikainen, Vesa Hartikainen Paavo Kareinen Lauri Kähkönen Raimo Pikkarainen Hilja Kiiskinen Leo Nälkänen Hannu Kontiainen Heikki Kilpinen Pertti Kinnunen Veikko Nuutinen Matti Rautiainen Raimo Teppo Tarja Valima-Tuovinen Seuran harrastemerkit: I luokan harrastemerkki: II-luokan : III-luokan : Eino Behm Urpo Korhonen Jari Kiiskinen Salme Hartikainen Heikki Kukkonen Markku Kukkonen Marita Heikkinen Ensio Kärki Jani Määttä Vesa Heikkinen Lea Kärki Veli Oinonen Arto Huurre Timo Törnqvist Esko Sarkkinen Helvi Jormanainen Markku Kiiskinen Nuoret: Esko Nykänen Jaani Hartikainen Jarmo Partanen Veli-Pekka Jormanainen Mikko Pyykkö Aleksi Kononen Jouko Rautiainen Teemu Kortelainen Tuulikki Rautiainen Niko Nevalainen Eila Turunen Sami Oinonen Reijo Viertola Arttu Taponen Ritva Viertola Juhani Virtanen Ritva Åhman Seuran muu muistaminen: Veli-Matti Jormanainen kalamajan avain Reino Heikkinen Päivi Jormanainen Osmo Kiiskinen Raimo Orava Ilkka Tuovinen Timo Valtola