Luulolla vai tiedolla johtamaan tulevaisuuden soten haasteissa. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät , Kuntatalo Hannu Hämäläinen

Transkriptio

1 Luulolla vai tiedolla johtamaan tulevaisuuden soten haasteissa Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät , Kuntatalo Hannu Hämäläinen

2 Luulolla vai tiedolla - rationaalisen päätöksenteon dilemma Luulolla Tietoa - ei ole olemassa - on, mutta - en saa - vanhaa/huonoa - ei kelpaa/käytetä - ristiriitaista Tieto on - luotettavaa - relevanttia - ajantasaista - käytettävää - saatavilla Tiedolla

3

4 Tiedon tarve ohjauksen eri tasoilla Valinnanvapaus operatiivi -nen T i e d o n t a r v e Yksilöt KUNTA/Väestö Palveluntuottajat: operatiivisen ohjauksen mittarit Maakunnat: taktisen ohjauksen mittarit Kansallinen: strategisen ohjauksen mittarit Demokratia Läpinäkyvyys Läpi Tilipitovelvollisuus 3 Mrd v.2030 Digitalisaatio strateteginen Säädösperusta

5 SOTE-uudistuksen esiin nostamia haasteita järjestämisvastuun siirtyminen kunnista ja kuntayhtymistä maakunnille on iso muutos järjestäjän vastuu sote-integraatiosta koko tuotannossa ja tuotantorakenteessa julkisen ja yksityisen toiminnan ja tuottajien yhtenäinen vertailu panos-tuotos- mallista laatuun ja vaikuttavuuteen ohjataanko tuotantoa vai vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta valinnanvapaus ja sen laajuus asiakaslähtöiset integroidut sote-palveluprosessit hyvinvoinnin ja terveyden jako kuntiin ja maakunnille tuottajakohtaisten tietojen toimittamisen velvoittavuus

6 Asiakaslähtöiset palvelut omahoito ja itsenäinen pärjääminen kansallinen sähköinen päätöksentuki/ ODA digipalvelut + omakanta hoidon ja palvelutarpeen arviointi hoito- ja palvelusuunnitelma asiakas- ja potilastietojärjest elmät/omakanta digitalisoitu prosessi palveluseteli palvelujen hakeminen ja vertailu esim. palveluvaaka digitalisoitu prosessi palautteen keruu ja hyödyntäminen hoidon ja palvelun toteutus, asiakkaan osallistuminen, tietojen käyttö asiakas- ja potilastietojärjestelmät/ Kanta Julkinen palvelulupaus: julkisen rahoituksen piirissä olevat palvelut Asiakkaan osallistuminen palvelujen kehittämiseen

7 Asiakkaan valinnanvapauden laajenemisen vaikutus - mahdollisuus asiakas haastaa olemassa olevan tuottajakohtaisen tiedon laajentamiseen ja kehittämiseen: palveluvaaka ja kansallinen palveluhakemisto laajentaa palveluntuottajia koskevaa tietosisältöä saatavuuden yhtenäiseen mittaamiseen palvelun/palveluprosessin laatuun palvelun vaikuttavuuden mittaamiseen asiakaspalautteen hyödyntämiseen tiedon avoimeen välittämiseen jakaa palvelut valinnanpiirissä oleviin ja ei-valittaviin palveluihin sähköiset palvelut ja palvelutarpeen arviointi vähentää palvelutarvetta ja ohjaa palveluihin, erityisesti sähköisiin palveluihin

8 Nykytilan ongelmat kunnissa ja kuntayhtymissä kuntien kirjanpidon kautta saatavat kustannustiedot eivät enää kata koko järjestämisvastuun piirissä olevaa toimintaa: kustannusluokituksen kohdennusongelma palvelut ja niiden tuotantotavat monipuolistuneet: palveluluokituksen kohdennusongelma, tuotteistuksen hajanaisuus kuntakohtaisen tiedontuotannon peittävyys heikentynyt, kuntien toiminta- ja taloustilasto hajanaiset tietojärjestelmät ja niiden käsitteet: digi? tiedonantovelvollisuus ei pakollinen, neuvotteluvelvollisuus tilastolaissa

9 Nykytilan vahvuudet kunnissa ja kuntayhtymissä Olemassa olevat kansalliset järjestelmät : Sotkanet, hyvinvointikertomus, TEA-viisari, kehittyvät hyvinvoinnin ja terveyden appsit, kansallinen linjaus omakannan laajentamisesta ja ekosysteeminen kehittämisestä alueelliset hyvinvointi- ja terveystutkimukset voidaan käyttää olemassa olevaa perustaa ja kokemuksia jatkoon

10 Nykytilan ongelmat: palveluntuottaja Julkisen ja yksityisen toiminnan vertailun vaikeudet asiakasrakenteen, kustannusten ja tuottavuuden osalta ei vertailukelpoista tuotteistusta ja palvelutietoa laadun ja vaikuttavuuden mittarit kehittymässä, eivät vakiintuneet ei-vertailukelpoiset julkisen ja yksityisen kustannusrakenteet: verotus, eläkkeet, yms. käytännöt isot ja pienet julkiset ja yksityiset toimijat/ erilaiset resurssit ja mahdollisuudet tuottaa tietoa: ammatinharjoittajista monikansallisiin yrityksiin

11 Nykytilan vahvuudet palveluntuottajan operatiiviseen johtamiseen yhtenäinen tiedonkeruu kansallisiin terveydenhuollon valtakunnallisiin henkilörekistereihin yhtenäinen tiedonkeruu THLn ja Tilaskeskuksen tilastoihin KANTA-palvelujen ja Luokituskeskuksen yhteinen käsite-, luokitus- ja määrittelyperusta sote-tietojen toissijaisen käytön mahdollistava lainsäädäntö tulossa seuraavan sukupolven asiakastietojärjestelmä tukevat toiminnan ja prosessienohjausta tuottavuudesta on jo tietoperustaa (esh, pth, ikääntyvien palvelut) vaikuttavuudesta ja laadusta vielä vähän tietoperustaa (Perfect, RAI, ikääntyneet) Alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kokemusten hyödyntäminen

12 Maakuntien tietotarve Nykytila kts. kunnat ja kuntayhtymät SOTE-uudistuksen jälkeen palvelujen tarve, ennakointi alueen sote-palvelujen tuotantorakenne ja sen optimaalisuus - asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet palveluntuottajille vaatimukset sopimuksissa: kustannus-, laatu-, vaikuttavuus- ja tehokkuustiedot järjestämispäätöksen velvoitteet vertailut: oma alue, muut, kansallinen tilanne

13 Tietotuotannon haasteet maakunnille olemassa oleva nykyisten tietojärjestelmien hajanainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuntien ja kuntayhtymien nykyiset tietotuotannon ongelmat eivät saa siirtyä itsehallintoalueelle kun tietojärjestelmät siirtyvät yhtenäisen tuotteistuksen puute tuottajien suuri määrä ja tuottajien tuottamien palveluiden moninaisuus yhtenäinen tuotteistusta vastaavan kustannuslaskennan puute asiakaslähtöisten palveluprosessien hallinta monituottaja- ja kilpailumallissa yhtenäiset laatutiedot eri palveluille alueen ja kuntien välinen arviointi: väestön hyvinvoinnin ja terveyden mittarit ja palvelutarpeen arviointi

14 Tietotuotannon mahdollisuudet maakuntien taktiseen johtamiseen digitalisaation murros yhtenäistävä kanta/kansa- ja tilasto-/rekisteritietojen tietoarkkitehtuuri asiakaslähtöiset palvelut ja -prosessit asiakas- ja potilastietojärjestelmien seuraava sukupolvi tukee toiminnanohjausta ja johtamista sote-tietojen toissijaisen käytön mahdollistava lainsäädäntö ja ekosysteemi sekä uudet tietotuotteet järjestäjien määrä vähenee: kunnista/kuntayhtymistä maakuntiin kilpailutus ohjaa ja harmonisoi tietoperustaa

15 Kansallisen ohjauksen tietotarpeet Nykytila SOTEn jälkeen Hyvinvointi ja terveys, seuranta ei yhtenäinen alueille ja kunnille SOTE-tilastot ja rekisterit viiveellä: kunta- ja tuottajapohjainen tilastokeruu asiakkaat, palvelut, kustannukset SOTE-tuottajakohtainen asiakastieto rekistereihin viiveellä puuttuu yhtenäinen laatu ja vaikuttavuustieto tuottavuusvertailuja voi tehdä esh, ikääntyneet Yhtenäinen ajantasainen seuranta ja palvelu: - hyvinvointi ja terveysmittarit - palvelutarvemittarit - palvelujen ja palvelujärjestelmän - saatavuus- ja laatumittarit - tuottavuus-/vaikuttavuusmittarit - resurssimittarit - kustannusmittarit - tehokkuusmittarit Ohjauksen välineet: Järjestämispäätös, JTS, sote-lait, itsehallintalaki, resurssit, normit, kannustimet, tieto-ohjaus, arkkitehtuuri

16 Kansallisen ohjauksen tietotarpeiden haasteet aikataulu ja vaiheistus digitalisaatio muuttaa asiointia sähköiseksi, haasteita mittaamiselle, mm. sähköinen asiointi ja palvelu tuottajien tietojärjestelmien tietoperustan yhtenäistyminen, millä aikataululla ohjaustiedon reaaliaikaisuus, miltä osin tarve reaaliaikaisuuteen ja miltä osin kk, ¼, vuosi asiakastietojen, palvelusuoritteiden, kohdentuminen kustannustietoihin haasteellista, kustannuslaskenta edellyttää kirjaamiskuria

17 Kansallisen strategisen ohjauksen tietotarpeiden mahdollisuudet priorisointi tuottajakohtaiseen tuotantoon vaiheittain eteneminen digitalisaation mahdollisuudet/uudet asiakas- ja potilastietojärjestelmät perustana sähköiselle tiedonsiirrolle, KANTA laajenee ja KANSA v.2020, omakantaan hyvinvointi- ja terveystiedot sähköinen asiointi ja palvelu laajenee, mahdollistaa maakunnat haastavat tuottajat yhtenäiseen alueelliseen ja kansalliseen tietotuotantoon velvoittavaa lainsäädäntöä tietotuotannosta vastineeksi resursseista järjestämispäätös ohjaa: sen prioriteettien seuranta automatisoitava valinnanvapaus haastaa tuottajakohtaisen laaduntuottamiseen kansallisen/kansallisten laatujärjestelmien/-organisaation keskittyminen

18 Tietoon perustuvaa johtamista mahdollistetaan Lainsäädäntöä kehitetään sote-tietojen käyttöön: käyttö hoidossa ja päätöksenteossa käyttö tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa Eun tietosuoja-asetus hoidon saatavuus ja yhtenäiset hoidon perusteet SOTE-uudistuksen tietojohtamisen mittarityö käynnistynyt Innovaatioalustoja ja ekosysteemejä kehitetään omakanta, STM, Kela, Tekes, palveluoperaattori, STM, Sitra, THL, TK, Kela,

19 Parlamentaarinen seurantaryhmä Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio Reformiministerityöryhmä Virkamiesohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen Rahoitus ja resurssiohjausryhmä Veroryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Henkilöstö Omaisuusjärjestelyt Järjestämisja voimaanpanoryhmä Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto Itsehallintoalueryhmä Vaikuttavuus ja kustannustieto Valtionosuusryhmä Asiantuntijaryhmä Palvelutuotantoryhmä Valinnanvapausja rahoitusselvitysryhmä Eläkeryhmä

20 Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän tehtävät Laatia ehdotus valtakunnallisesti yhtenäiseksi mittaristoksi Valmistella ehdotus tiedon tuottamisesta kokoamisesta ja julkaisemisesta (kuka tuottaa tietoa? mitä tietoa? kenelle?) Valmistella tarvittavat säännökset indikaattoreiden tuottamiseksi siten, että niitä voidaan hyödyntää kansallisessa ohjauksessa ja maakuntien johtamisessa

21 Mittaristotyön eteneminen Tammi- ja helmikuu 2016 Nykytilan kuvaus - muistio valmistui Kysely muille valmist.ryhmil le Mittariston valmistelu käynnistyy. Työ tehdään 4 työryhmässä Maalis- ja huhtikuu 2016 TEAS-hankkeet Sitran palvelupaketttien pilotit yhteistyö SOTE- ICT-ryhmän työhön Selvitys asiakastietojen toissijaisen kokonaisarkkiteht. nykytilasta Järjestämislakiin tarvittavat kohdat Touko-kesäkuu 2016 Alatyöryhmien 1-4 väliraportit mittareista Kesä-joulukuu 2016 Työryhmät työskentelevät Sitran palvelupakettien pilotit valmistuvat Ohjauksen tietotarpeiden määrittely 30.9 Ehdotus ensimmäisen vaiheen mittareista Mittareiden pilotointi ja arviointi Alatyöryhmät: Hyvinvoinnin ja terveydentilan sekä hoidon ja palvelun tarve Mittaristot Mittareiden käytössä integroiminen tietojärjestelmiin Palvelut ja palvelu- ja hoitoprosessit, Kustannusvaikuttavuuden seuranta Resurssit

22 Hyvinvoinnin ja terveydentila sekä hoidon ja palvelun tarve - alaryhmä, vetäjä Satu Kapiainen hyvinvoinnin ja terveyden indikaattorit, huom. olemassa olevat mittarit (tk ja thl, hyvinvointistrategiat) eriarvoisuuden vähentäminen, sosio-ekonomiset tekijät asunnottomuus, työttömyys, syrjäytyneisyys, rikollisuus toimintakyky elintavat ylisektoraalinen hyvinvointia ylläpitävä ja kehittävä työ julkisen ja yksityisen sektorin hv. palvelut väestötason mittarit, ympäristötekijät yms. yksilötason mittarit liittymät hyvinvointisuunnitelmat/-kertomus ja -strategioihin kannustimet ja niiden mittarit maakunnan ja kunnan hv. velvoitteet

23 Palvelut ja palvelu- ja hoitoprosessit, saatavuus, saavutettavuus -alaryhmä, vetäjä Hannu Hämäläinen palveluun ja hoitoon pääsy ja siirtoviiveet, paikkatietojen hyödyntäminen sähköisen asioinnin merkitys asiakaslähtöisyys, palveluprosessit palvelujen järjestäminen: kustannustehokas tuotantorakenne, suorituskyky sote-integraation kehitys järjestämisessä ja asiakaspalveluissa myös muihin palveluihin palvelutoiminnan tunnusluvut ja tulokset hoitoketjujen toimivuus valinnanvapaus benchmarking palvelukokemus, asiakaspalaute ja laatu

24 Kustannusvaikuttavuuden seuranta - alaryhmä, vetäjä Jenni Pääkkönen julkisen ja yksityisen välinen vertailu: kustannukset, vaikuttavuus ja laatu vaikuttavuus ja kustannusten kohdentuminen palvelujen laatu ja asiakas- ja potilasturvallisuus valinnanvapauden seuranta ja vaikutukset henkilöstötuottavuus resurssitehokkuus asiakaspalaute ja laadun seuranta

25 Resurssit: henkilöstö, tilat, laitteet, tarvikkeet, materiaalit, ml. investoinnit ja hankinnat, vetäjä Jani Heikkinen ennakoinnissa tarvittava tieto: henkilöstön rakenne, työvoiman tarve ja liikkuvuus, koulutus ja eläköityminen olemassa olevien resurssien tehokas käyttö talous- ja toimintasuunnittelun seuranta palvelurakenteen ja palvelujen muutosta tukevat ratkaisut investoinnit, kannustavuus hankinnat ja innovatiiviset hankinnat hankintayksikön, maakuntien ja tuottajien rooli

26 Yhteiset tehtävät alaryhmille 1. resurssiohjauksessa, strategisessa ja operatiivisessa ohjauksessa tarvittava tieto 2. otettava huomioon ohjauksen tietotarpeet eri tasoilla: valtakunnallinen, maakunnallinen, palvelujen tuottaja, kunta, kansalainen ja asiakas 3. yhteisiä kriteereitä indikaattoreille tiedon relevanssi ja luotettavuus: kuvaa haluttua ilmiötä tiedon laatu: saatavuus, vertailtavuus, käytettävyys, ajantasaisuus tiedon kokonaisarkkitehtuuri: yhtenäiset käsitteet, luokitukset valmius tuottaa tietoa olemassa olevista tai kehittämistarve tietojärjestelmistä tiedon kustannukset: tiedontuottamisen kustannukset ja vaihtoehdot koosteindikaattorit yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön