KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA Nro 1. Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA Nro 1 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai kello Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I varapj Hellgrén Jussi, II varapj Aho Pirjo Ala-Katara Heikki Annala Tarmo Keskinen Irja Kuusisto Kosti Lehtinen Jyri Markkola Juha-Matti Ojala Erkki Ojala Teemu Pusa Leila Talasoja Timo Törmä Tapani Wiinamäki Sirkka Yli-Hietanen Harri Yli-Kujala Minna Koivisto Sini, varavaltuutettu Kärkelä Pilvi, varavaltuutettu Mäkelä Kristiina, varavaltuutettu Muut saapuvilla olleet Liukku Petri kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 1 5 :t Pöytäkirjan tarkastustapa Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Leila Pusa ja Heikki Ala-Katara Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Lea Mäkipää Petri Liukku Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika: Pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Leila Pusa Heikki Ala-Katara

2 Kunnanvaltuusto SISÄLLYSLUETTELO 1 Lisäys kunnanhallituksen johtosääntöön / henkilöstöjaosto 2 Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen 3 Lisämääräraha vuoden 2010 talousarvioon 4 Selonteko vuoden 2010 valtuusto- ja kuntalaisaloitteista 5 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain muutokset ja kunnan päätöksenteko

3 Kunnanvaltuusto LISÄYS KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖÖN / HENKILÖSTÖJAOSTO 1 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan pykälässä 16 asettaa kunnanhallitukseen henkilöstöjaoston. Kunnanhallituksessa on henkilöstöjaosto, jossa on viisi (5) kunnanhallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jaostossa tulee olla edustus kaikista hallituksen poliittisista ryhmistä. Kunnanhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jaosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Asian esittelystä jaostossa on voimassa, mitä kunnanhallituksesta on määrätty. Jaosto voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Henkilöstöjaoston tehtävänä on 1. käsitellä kunnalle työnantajana kuuluvat ja muut henkilöstöasiat, mikäli ne eivät lakien, asetusten tai johtosääntöjen mukaan kuulu muille viranomaisille. 2. päättää virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten palkkaus- ja muiden määräysten soveltamisesta. 3. käsitellä ja hyväksyä kunnallisessa pääsopimuksessa tarkoitettujen virka- ja työehtosopimusten soveltamis- ym. paikallisneuvotteluiden tulokset, 4. edustaa kuntaa yhteistoimintaelimessä, josta on säädetty laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Huomioitavaa on, että valinnassa on noudatettava tasa-arvolain 4 :n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan kunnallisessa toimielimessä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %:a. Kuntalain momentin mukaan jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Toimielimen jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Khall: Kvalt Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnanhallituksen johtosäännön 3 : n henkilöstöjaostoa koskevaan osaan lisätään yleissäännös, joka kuuluu seuraavasti: Jäseneksi ja varajäseneksi henkilöstöjaostoon voidaan nimetä kunnanvaltuuston jäsen, ellei sitä ensisijaisesti ole mahdollista nimetä esteellisyyssyistä kunnanhallituksen jäsenistä tai varajäsenistä. Liite 1 Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

4 Kunnanvaltuusto MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMINEN 2 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on astunut voimaan Lain mukaan kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön kannalta asianmukaisella tavalla. Lain mukaan kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjä). Kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä siten, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä. Jos 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset eivät kunnassa täyty, kunnan on liityttävä vaatimukset täyttävään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen (yhteistoiminta-alue). Jollei kunnalla, joka ei täytä vaatimuksia, ole mahdollisuutta liittyä olemassa olevaan yhteistoiminta-alueeseen, vaatimukset täyttävän, tarkoituksenmukaisen välimatkan päässä sijaitsevan kunnan on perustettava sen kanssa yhteistoimintaalue. Edellytyksenä on, että tällä tavoin saavutetaan muutoin vaatimukset täyttämättömän kunnan kannalta toiminnallinen kokonaisuus. Kihniön kunnan alueella on vuonna 2009 ollut 87 lain tarkoittamaa maatalousyrittäjää. Näin ollen ei Kihniö voi hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä yksinään. Tehtävien hoidosta lain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen muodossa on neuvoteltu ympäristökuntien kanssa. Kankaanpään kaupunki on tarjoutunut nämä tehtävät hoitamaan lukien yhteistoiminta-alueella, joka käsittäisi Kankaanpään lisäksi Kihniö, Parkano, Honkajoki, Karvia, Jämijärvi, Pomarkku ja Siikainen. Maatalousyrittäjien lukumäärä yhteistoiminta-alueella vuonna 2009 on ollut Lain siirtymäsäännösten mukaan kuntien tulee tehdä valtuustotason päätöksensä yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään 1 päivänä toukokuuta Asiakaspalvelua tarjotaan kaikissa sopijakuntien palvelupisteissä yhteistyöryhmän (5 ) päättämässä laajuudessa (yhteistyöryhmään jokainen kunta valitsee yhden edustajan). Tällöin otetaan huomioon kunkin sopijakunnan maatilojen lukumäärä ja tästä johdettava palvelutarve. Maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuuluvat hallinnolliset palvelut keskitetään Kankaanpään kaupungin maaseututoimistoon.

5 Kunnanvaltuusto Kihniön kunnan kustannukset vuonna 2013 olisivat arviolta Lisäksi kunta vastaisi toimitilakustannuksista mukaan lukien kalusto, tietoliikenneyhteydet ja tietojen turvaaminen. Myös aiemmasta toiminnasta kertyneet eläkevastuut jäisivät kunnan vastuulle. Nykytasoon verrattuna kustannukset ovat huomattavasti edullisemmat. Yksi Kihniön kunnan palveluksessa oleva viranhaltija siirtyy eläkkeelle alkuvuonna 2012, jolloin Kihniön kunnan täytyy tehdä sopimus maataloushallinnon palvelujen tuottamisesta loppuvuoden 2012 osalta ennen kuin yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa. Asiasta on valmisteluvaiheen aikana kuultu ja informoitu myös paikallista MTK:n yhdistystä. Esityslistan liitteenä lähetetään hyväksyttäväksi esitettävä sopimusluonnos. Khall: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi sopimuksen maaseutuviranomaishallintopalvelujen järjestämisestä Kankaanpään, Kihniön, Parkanon, Honkajoen, Karvian, Jämijärven, Pomarkun ja Siikaisten yhteistoimintaalueella lukien. Liite 2. Lisäksi kunnanvaltuusto myöntää kunnanjohtajalle oikeuden tehdä sopimukseen teknisluontoisia muutoksia, mikäli tilanne niin edellyttää. Kvalt: Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

6 Kunnanvaltuusto LISÄMÄÄRÄRAHA VUODEN 2010 TALOUSARVIOON 3 Kuntalain 65 :n 5 momentin mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Teknisen hallinnon päävastuualueella tarvitaan lisämäärärahaa seuraavasti: Käyttötalous: - Tekniset palvelut tulosalueelle euroa, ylityspyyntö johtuu pääsääntöisesti kaukolämpölaitoksen ympärivuotisesta käytöstä ja sään aiheuttamasta poikkeuksellisen korkeasta lämmitysenergian tarpeesta. Khall: Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuoden 2010 talousarvioon teknisten palveluiden tehtäväalueelle myönnetään euron lisämääräraha. Kvalt: Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

7 Kunnanvaltuusto SELONTEKO VUODEN 2010 VALTUUSTO- JA KUNTALAISALOITTEISTA 4 Valtuuston työjärjestyksen mukaan kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vuoden 2010 aikana ei tehty yhtään valtuustoaloitetta. Sen sijaan kunnanhallitukselle jätettiin 3 kuntalaisaloitetta :ssä 88 SKP:n Kihniön osasto ry esittää, että Kihniön kunta ryhtyisi tarjoamaan viljelypalstoja vuokrattavaksi kuntalaisille. Kunnanhallitus hyväksyi, että: - kunta antaa torin ja Kihniöntien välisen noin 2300 m2 maa-alueen 4H: lle veloituksetta käyttöön, kunta muokkaa maa-alueen viljelypalsta käyttöön soveltuvaksi keväällä ja syksyllä kertatyönä koko pinta-alueeltaan. - 4H organisoi palstojen vuokrauksen. Vuokratulot jäävät 4H- yhdistykselle palkkioksi toiminnan järjestämisestä. - Kunta edellyttää, että toiminta viljelypalstoilla on hyvien tapojen mukaista ja, että 4H- laatii toiminnalle säännöt vastatessaan sen toiminnasta. Palstavuokran tulee olla kohtuullinen kustannukset huomioiden. - Kunta antaa maa-alueen käyttöön toistaiseksi. Molemminpuolinen ilmoitusaika toiminnan loppumisesta / maa-alueen käyttämisestä muuhun tarkoitukseen on tehtävä kunkin vuoden marraskuun loppuun mennessä. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi : ssä 89 Mats Paloranta on tehnyt kuntalaisaloitteen testauksen suorittamisesta sairaankuljetuksen henkilökunnalle. Perusteluissaan Paloranta esittää seuraavaa: Suomessa on sairaankuljetuksessa yleisesti käytössä kaksi tasoa, perustaso ja hoitotaso. Suomessa Lappi ja Pirkanmaa ovat poikkeusalueita, joissa sairaankuljetushenkilökunnalle testausta ei suoriteta kaikille. Pirkanmaalla esimerkiksi ei ole käytössä testausta lainkaan. Käytössä on nykyään tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva nettitentti. Tämän testauksen joutuvat suorittamaan esimerkiksi Karvian, Seinäjoen ja Jalasjärven sairaankuljettajat. Testauksella varmistetaan, että sairaankuljettajilla on tarpeellinen tieto- / taitotaso hoitaa työtään.

8 Kunnanvaltuusto Samalla testaus toimii myös koulutuksena. Paloranta ehdottaa, että Kihniön kunta näyttäisi esimerkkiä Pirkanmaan muille kunnille ja testaisi oman sairaankuljetuksen henkilöstön, sekä vakituiset, että sijaiset. Kunnanhallitus päätti, - että kullakin sairaanhoitopiirillä on omat käytännöt. Kihniön kunta noudattaa toiminnassaan niitä suosituksia ja määräyksiä mitkä tulevat suoraan laista tai PSHP:n suosituksina. Edelliseen viitaten Kihniön kunnalla ei ole tarvetta tehdä toimintaansa aloitteen mukaisia muutoksia eikä aloite täten anna aihetta toimenpiteisiin. - Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi 3. Jussi Hellgren esittää jättämässään aloitteessaan Kihniön keskustan katuvalaistuksen täydennysrakentamista siten, että A) seuraavien katujen kääntöpaikat valaistaisiin: Urpontie, Lielahdentie ja Mikkolantie. B) valaistus rakennettaisiin seuraaville kaduille: Rauhalantie, Kiviholmantien loppuosa Rajatien jälkeen, Tervatie sekä Kasevantie. Viimeksi mainitut katuosuudet johtavat Kihniön kunnan vuokrarivitaloille, joten Hellgrenin mielestä on kummallista, että juuri ne on jätetty ilman katuvalaistusta. Hellgrenin mukaan rivitalot aiheuttavat vähintään yhtä paljon liikennettä kuin omakotikadut, joten kyseessä on myös liikenneturvallisuuskysymys. Samoin perustein omakotikatujen kääntöpaikkojen tulisi olla valaistut. Kunnanhallitus päätti :ssä: 7 Kihniön kunnan tarve mittaviin investointeihin on myös tulevina vuosina kiistaton. mm. terveyskeskuksen saneerausrakentaminen, asuntokannan peruskorjaukset ja päiväkotiolot sekä asetuksen mukainen jätevesirakentaminen tulevat vaatimaan huomattavan taloudellisen resurssin. Edellä mainittuihin nähden katuvalojen lisärakentaminen ei ole lähivuosina investointitarpeen kärkipäässä. Lähivuosina katuvalaistukseen joudutaan panostamaan kymmeniä tuhansia euroja, koska pääosin luvulla asetetut tolpat pitää uusia. Lisäksi harkittavaksi tulee sijoitetaanko katuvalaistuksen johdot tulevaisuudessa maan alle. Lisäkustannuksia katuvalaistukseen aiheuttaa vuonna 2015 voimaantuleva elohopealamppujen kielto, jolloin lamppukanta tulee uusia huomattavasti kalliimmilla ratkaisuilla. Katuvalorakentamisen vertaaminen turvallisuuteen on perusteltua, mutta kun asiaa tarkastellaan myös ekologisuuden ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta voidaan päätyä kantoihin, jotka eivät puolla keskustan katuvalaistuksen lisäämistä. Tilastokeskuksen mukaan Kihniössä 64,4 % väestöstä asuu haja-asutusalueella ( lähde: Kuntalehti 1 / 2011), jossa on vähän tai ei ollenkaan katuvalaistusta, vaikka kiinteistöveroprosentti on saman suuruinen. Edellä mainitusta huolimatta asiat ovat

9 Kunnanvaltuusto kuitenkin aina tapauskohtaisia. Edellä esitetyn perusteella kunnanhallitus totesi, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Khall: Ehdotus: Kunnanhallitus saattaa valtuustolle tiedoksi, että valtuustoaloitteita vuonna 2010 ei tehty. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle tiedoksi kuntalaisaloitteiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kuntalaisaloitteet 1 3 todetaan loppuun käsitellyiksi. Kvalt: Päätös: Keskustelun kuluessa valtuutettu Jussi Hellgrén esitti, että kuntalaisaloitetta 3 ei todeta loppuun käsitellyksi, vaan palautetaan kunnanhallituksen käsittelyyn. Esitystä ei kannatettu. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.

10 Kunnanvaltuusto KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO 5 Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys laeiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain ( 169/2007), jäljempänä puitelaki) ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta ( HE 286/2010vp.). Lakimuutosten tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollolle säädetyn väestöpohjavaatimuksen toteutuminen kunnissa, jotka eivät omilla päätöksillään saa vaatimusta täytetyksi. Tavoitteena on myös turvata, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen olisi vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta maan kaikissa osissa. Tavoitteena on myös varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat puitelain nojalla perustettavilla yhteistoiminta-alueilla toiminnallisen ja vastuiltaan selkeän kokonaisuuden, jossa sosiaalihuollon tehtäväkokonaisuus ei palveluiden järjestämisen näkökulmasta perusteettomasti hajoaisi järjestettäväksi kahdella hallinnon tasolla eli kunnissa ja yhteistoiminta-alueella. Lakimuutosten sisältö: Helmikuusta 2007 voimassa olleen puitelain nojalla kunnassa tai yhteistoimintaalueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Puitelakia on tarkoitus muuttaa siten, että siihen lisätään aikatauluineen säännökset valtioneuvoston toimivallasta velvoittaa kunnat yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, jos kunnat eivät oma-aloitteisesti ole muodostaneet lain edellyttämää väestöpohjaa tai jos kunta ei ole antanut yhteistoiminta-alueelle säädettyjä tehtäviä. Lisäksi lakia on tarkoitus muuttaa siten, että puitelaissa jo mainittuja yhteistoimintaalueille siirrettäviä sosiaalihuollon palveluja täsmennetään niin, että siihen kuuluvat kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetusta laissa. Kunnilla olisi halutessaan kuitenkin mahdollisuus siirtää myös nämä tehtävät yhteistoiminta-alueelle. Lakiehdotus sisältää myös lisäyksen väestöpohjavelvoitteiden poikkeusperusteisiin. Jo olemassa olevien poikkeusperusteiden ( pitkät välimatkat, saaristoisuus, suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden kielelliset oikeudet, saamelaisten kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet ) lisäksi valtioneuvosto voisi myöntää poikkeuksen säädetyistä väestöpohjavelvoitteista mikäli kunnan tai yhteistoiminta-alueen perustamiseksi on tehty kunnissa alueelliset olosuhteet riittävät päätökset.. Jos alueella ei saavuteta toiminnallista kokonaisuutta alueelliset olosuhteet huomioon ottaen muutoin, valtioneuvosto voi velvoittaessaan kunnat yhteistoimintaan päättää, että yhteistoiminta-alueeseen kuuluu myös saaristokunta, tai pitkien etäisyyksien kunta.

11 Kunnanvaltuusto Yhteistoiminta-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Sosiaalihuollon tehtävät tulisi siirtää yhteistoiminta-alueelle viimeistään vuoden 2013 alusta. Sosiaalihuollon tehtävät tulisi siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään vuoden 2015 alkuun mennessä. Valtioneuvostolle säädettäisiin myös toimivalta myöntää kunnalle oikeus poiketa sosiaalihuollon tehtävien siirrosta, jos alueella ollaan muodostamassa vähintään vuoden 2017 alkuun mennessä puitelain vaatimukset täyttävää kuntaliitosta tai järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä suuremmassa kokonaisuuksissa kuin mitä puitelain mukaisista päätöksistä johtuu. Tästä poikkeusmenettelystä säädettäisiin sosiaalihuoltolaissa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heti, kun eduskunta on ne hyväksynyt. Esityksen johdosta tarvittavat päätökset ja niiden aikataulut: Puitelain muutos tarkoittaa, että kuntien tulee tehdä sitovat päätökset puitelain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan täyttämisestä mennessä. Samassa aikataulussa tulee myös tehdä päätös yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaalihuollon tehtävistä ja siitä milloin nämä tehtävät siirtyvät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Valtioneuvosto tulee kartoittamaan kuntien päätöksenteon tilanteen keväällä 2011 kaikkiin kuntiin lähtevällä sähköisellä kyselyllä. Kuntien ei ennen tätä tarvitse erikseen informoida ministeriöitä päätöksenteon tilanteesta. Niiden kuntien, joiden nykyiset päätökset eivät vielä täytä tulevien lakimuutosten velvoitteita, on tarpeen ryhtyä valmistelemaan puitelain velvoitteet täyttäviä päätöksiä em. aikataulu huomioiden. Jos kunta aikoo vedota em. uuteen poikkeusperusteeseen, tulee tätä hakea erikseen kyselyn kautta, koska valtioneuvosto ei ole tehnyt näistä poikkeuksista virallista päätöstä. Kyselyn jälkeen ministeriöt käynnistävät syksyllä 2011 neuvottelut sellaisten kuntien kanssa, jotka eivät täytä puitelain velvoitteita. Valtioneuvosto tekee tämän jälkeen tarvittavat päätökset kuntien velvoittamisesta yhteistoimintaan mennessä, jonka yhteydessä valtioneuvosto arvioi väestöpohjaa koskevat poikkeukset perusteineen. Hallituksen esitys ja sen käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan internet- sivuilta osoitteesta: valtiopaivaasiat/he+268/2010 Khall: Kvalt: Ehdotus: Kunnanvaltuusto merkitsee asian tiedokseen. Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen päätösehdotuksen.