MATKAKERTOMUS. Salon Samoojien pyöräretki Ruotsiin ja Latviaan päivä - torstai 9.6. Sinikka ja Leena. 2. päivä - perjantai 10.6.

Transkriptio

1 MATKAKERTOMUS Salon Samoojien pyöräretki Ruotsiin ja Latviaan päivä - torstai 9.6. Tuulista, melkeinpä myrskyä ja sateista. Tästä se lähtee. Sinnikkäimmät polkivat Salosta Turkuun melkoisessa vastatuulessa, mutta ei liene haitannut, koska porukka oli paikalla sovittuun aikaan. Koko loppuporukkakin oli pyörien kanssa kokoontumispaikalla Forum Marinumin edessä klo 19:00. Jonossa poljimme satamaan hakemaan liput, pieni odotus ja sitten laivaan. Pyörät laitettiin ohjattuun paikkaan, hyttien haku, yhteinen hetki kahviossa, jossa tarkasteltiin vielä seuraavan päivän reittiä, pientä iltapalaa ja sitten hytteihin nukkumaan, mutta kuka sai unta, se onkin sitten toinen juttu. Sinikka ja Leena 2. päivä - perjantai Pian sen jälkeen kun Viking Grace oli lipunut kello 7.30 Tegelvikshamnin satamaan rullasi autokannen ylähyllyltä alas 16 reipasta pyöräilijää. Sää Tukholmassa oli pilvinen, lämmintäkin oli vain reippaat 10 astetta. No, ei haittaa sehän on vain pukeutumiskysymys. Ei kuitenkaan satanut vaikka ennustukset niin olivat uhanneet. Kilometrin päässä Anna Lindhin puistossa pysähdyimme Tuiren vetämälle aamujumpalle. Pyöräilimme kaupungista ulos Nynäsleden opasteiden mukaisesti rauhallisia asuntokatuja pitkin. Aurinkokin pilkisti sentään hetkittäin tunnelmaa nostaen. Gracen aamupala oli kyllä runsas, mutta pikkuhiljaa alkoi ryhmän kahvihampaita kolottaa. Kahvipaikan löytäminen olikin jo vaikeampi juttu. Reilun kolmen tunnin polkemisen jälkeen löytyi Lissmasta vihdoin kahvila. Nynäsleden kulki viehättäviä, mutkaisia pikkuteitä pitkin, mutta reitillä oli monta talutusmäkeäkin. Säästyimme sateelta kunnes Västerbyssä reippaan viiden tunnin ajon jälkeen ollessamme tauolla alkoi ajoittainen sade. Saimme pukea ja riisua sadevaatteita useita kertoja. Perillä Nynäshamnissa olimme kymmenen tunnin ja 84 km pyöräilyn jälkeen noin klo 17. Aikaa laivan lähtöön oli vielä tunteja joten syömään. Söimme Sailor Inn :ssa (annamme paljon tähtiä) hitaan aterian ja osa ryhmästä viereisessä pizzeriassa. Tämän jälkeen notkuimme vielä terminaalissa ennen kuin talutimme pyörät terminaalin aulan läpi Stena Linen Scottish Vikingiin. Autokannella jäi mieliimme sähläävä kansimies ja laivan baarissa hidas tarjoilu, ei haitannut meitä, nukkumaan. Huomiseksi on luvattu sadetta Hmm Päivi ja Jari

2 3. päivä - lauantai Laivalta Nyneshamnista Ventspilsiin aamulla siirryimme jalankulkijoille tarkoitetta käytävää pitkin satamarakennukseen. Kartoitimme mihin suuntaan pitää lähteä päästäksemme ulos kaupungista. Ensin piti kuitenkin täydentää juoma ja ruokavarastoja paikallisella torilla. Mennään! komennolla lähdettiin etenemään kaupungista ulosmenevälle tielle. Jo kahdensadan metrin ajomatkan jälkeen sadekuuro yllätti meidät ja piti pysähtyä pukemaan sadevarusteet päälle. Ulosmenoväylän varrella oli mahtava kukista muodostettu härkä johon ryhmän vetäjä ei kuitenkaan pysähtynyt (mutinaa jälkipään joukoissa). Jatkoimme matkaa korkealle sillalle, jossa pyöräileminen oli jotensakin haasteellista melko ahtaan pyörätien johdosta. Pääsimme kuitenkin onnellisesti Riikaan johtavalle tielle, jonka varrelta löytyy seuraavan yön majoituspaikka. Muutamien pukeutumissulkeisten jälkeen matka taittui erittäin hyvissä olosuhteissa. Pyörätietä oli alussa noin 6 km jonka jälkeen matka jatkui valtatien pientareella ajaen. Maijalle löydettiin kirkko tien laidasta, mutta siihen ei kuitenkaan päästy sisälle tutustumaan. Viereisessä kahvilassa nautittiin ensimmäiset paikalliset kahvit ja leivonnaiset. Mennään! seuraava etappi oli huoltoaseman kahvio noin puolessa matkassa tarjolla hot dogeja ja muita virvokkeita. Ilma oli loistava, myötätuuli ja hyvä tie jouduttivat matkaa, jota taivallettiin parhaimmillaan 25 km tuntivauhtia. Kärkijoukko ohitti tienlaitaan pysäköidyn rikkoontuneen auton, jonka ympärillä hääräili useita henkilöitä. Samalla kohdalla oli pysäköity auto myös tien vastaantulevalle kaistalle. Jatkoimme matkaa melko vauhdikkaasti ja huomasimme, että on syytä jäädä odottamaan jälkijoukkoja. Heitä ei vaan alkanut näkyä suoran päästä ja aloimme pohtia, onko jotakin sattunut. Silloin LA-puhelin pärähti ja saimme kuulla ikävän viestin, että yksi pyöräilijöistämme oli törmännyt aiemmin kerrottuun pysäköityyn autoon. Asiaa selvitettyämme saimme kuitenkin helpottavan tiedon, ettei tapahtuneesta aiheutunut henkilövahinkoja. Sovimme, että pääjoukko jatkaa majapaikkaan. Eikä aikaakaan kun kolarissa ollut henkilö ajoi taksilla ohitsemme vilkuttaen iloisesti meille. Mikä helpotus! Huonosta reitinvalinnasta johtuen etujoukko teki ylimääräisen kierroksen ja jälkijoukko onnistui pääsemään majapaikkaan ennen meitä ja rankkaa vesikuuroa, joka kasteli meidät noin 500 m ennen hotellia. Siistiydyttyämme siirryimme kaupungille ravintolaan, jota majoitushotelli suositteli. Ravintola oltiin kuitenkin juuri sulkemassa. Paikalle osui erittäin ystävällinen nuorimies noin 12 vuotias, joka hyvällä englanninkielen taidollaan osasi opastaa meidät toiseen ruokailupaikkaan. Täältä palattuamme saimme todeta, että Kalle Mac Gyver ja Jussi olivat korjanneet kolarissa vaurioituneen pyörän niin, että sen omistaja pääsisi jatkamaan matkaa kanssamme. Mietimme jossain päivän puolivaiheessa, että tästä päivästä ei taida olla paljon kerrottavaa vaan toisin kävi. Maija ja Klaus Kaunis punainen talo Ventspilsin tien rarrella. Klaus Höglund

3 4. päivä - sunnuntai Aamu valkeni aurinkoisena ja kauniina. Herätys klo 7:00. Aamu alkoi rikkoutuneen pyörän vimeistelyllä. Sen jälkeen aamujumppa ja aamiainen. Pyörien pakkaus ja lähtö kohti Tukumsia. Myötätuuli suosio meitä tänäkin päivänä. Taukoja pidettiin10 km välein, pitempi tauko lammen rannalla, jossa otettiin ryhmäkuvia. Huoltoasemalla nautittiin jäätelöä ja hodareita. Saavuimme hotelli Tukumsiin klo 15:15. Matkaa oli kertynyt 55,5 km, keskinopeus 17 km/h. Suihkun ja vaateiden vaihdon jälkeen haettiin ruokapaikkaa, joka löytyi viimein hotellin vierestä. Hyvän aterian jälkeen menimme takaisin hotelliin ja yöpuulle. Ennen ruokailua ehdimme viettää puistossa yhdet syntymäpäivät, tosin pari päivää myöhässä, mutta parempi myöhään jne Esa ja Kalle 5. päivä - maanantai Heräsimme Hotel Tukumsissa aurinkoiseen aamuun. Maittavan aamupalan jälkeen verryttelimme lihakset vetreiksi seuraavaa pyöräilymatkaa varten. Rikkoutunut pyöräkin oli saatu väännettyä taas ajokuntoon ja niin matka jatkui kohti Mersragsia. Tie oli pääosin hyvää asvalttia, paikoitellen vaurioitunutta ja kuhmuraista. Tuuli oli melkein olematon. Tie myötäili Riianlahden rantaa, meri vilahteli aina välillä puitten takaa. Rannalla oli komeita uudehkoja asuntoja. Pysähdyimme Enguressa kahvilla ja sieltä lähetimme onnittelukortin Riitalle ja Sepolle. Se tuli Leenalle mieleen, kun kahvilan vieressä oli postitoimisto. Seuraava pidempi pysähdys oli Mersragsissa, jossa nautimme virvokkeita ja osa porukasta söi keiton, olihan kello jo 16. Keittoa odotellessamme Jari soitti youtubesta Jaakko Tepon stand-up-juttuja. Nauroimme ihan kippurassa. Mersragsissa oli hieno majakka, jota kävimme katsomassa meren rannalla. Ranta oli kivikkoinen ja matala, hiekkasärkkiä siinsi veden alta kaukana rantavedessä. Jatkoimme pyöräilyä, määränpää nyt hotelli Rederi. Matkalla oli monia campingalueita ja vierasmajoja, tämä on selkeästi matkailijoiden suosimaa aluetta. Hotel Rederikin löytyi viimein, viisi kilometriä ennen Rojan kaupunkia. Hotelli oli uudehko, rivitalomainen. Söimme maittavan illallisen ja rentouduimme päivän rasituksista. Matkaa kertyi tänään 76 km, keskinopeus oli 15,5 km/h. Tuire ja Sauli Rantakivikkoa hotelli Rederin edustalla. Majakka lähellä Mersragia. kuvat: Sinikka Nikander

4 6. päivä - tiistai Lähtö Mersragssista. Lämpötila aamulla noin 20 astetta. Aamu valkeni aurinkoisena, aamiaista odotellessa kävimme ihastelemassa rantamaisemia. Teimme aamujumpan ja Tuire teki taikatempun " Maija on kevyt ". Pyörät valmiiksi ja aamupalalle, matkaan kello Kävimme Rojan kaupassa. Myöhemmin poikkesimme kauniille leirintä- /mökkikylään. Saavuimme Kolkan kylään hyvissä ajoin. Kylässä oli kauppa ja pieni kappeli, joissa molemmissa kävimme. Lähdimme Kolkan niemimaan ääripäähän, siellä on muistokivi, joka muodostaa ihmishahmon. Kohdassa, jossa Itämeren aava kohtaa Riianlahden läntisimmän kohdan, horisontti katoaa kaukaisuuteen. Ranta-alue oli hienoa puuterihiekkaa. Koko niemimaan alue on rauhoitettu kansallispuistoksi. Loppuilta kului seurustellen ja korttia pelaten. Pirkko ja Arja Mahtavat kivet Kolkan kärjessä Kuva: Arja Vahtera 7. päivä - keskiviikko Kaunis aamu. Lähdimme Zitari hotellin edestä kahdeksan jälkeen kohti Ventspilsiä pitkin Liivinrantaa, kuten rannikkoa on ennen liiviläisten mukaan kutsuttu. Edessä on pitkä ajomatka ja pitäisi myös ehtiä tutustumaan matkan varrella oleviin nähtävyyksiin, meren rannasta puhumattakaan. Kartan mukaan päätie kulkee noin kahden km:n päässä merenrannasta. Saunaksissa, vanhan liiviläiskylän kohdalla, poikkesimme päätieltä kylään ja jatkoimme kohti seuraavaa kylää Pitragsia tien koko ajan huonontuessa. Palasimme päätielle. Ajoimme Saunaksissa ohi kirkon. Seuraava poikkeama päätieltä oli Mazirben liiviläiskylä, jossa on funkkistalo suomalaisten ja muiden sukulais-kansojen tukemana rakennettu Liiviläisten Liiton päämaja. Talo on vihitty käyttöön Talon luona pidetyn tauon jälkeen puolet hukkakauralaisista lähti polkemaan sisämaahan kohti Sliterettä, jossa on sisämaassa majakka. Me muut jatkoimme rannalle katselemaan ja kuvaamaan. Rannan upeasta hietikosta on pitkälti mereen johtava pahasti lahonnut paalupukkirivi. Siinä oli selvästi liiviläisten kalastajien laiturin jäänteet 30-luvulta. Neuvostovalta tuhosi laiturit, veneet ja ihmisten oikeuden olla meren rannalla. Taina ainoana nautti rannalla myös uinnista. Pidimme taukoa Irbe-joen sillan vieressä. Irbenen kylässä on suuri hylätty tutkaasema. Seuraava poikkeama päätieltä oli leirintäalue Mikeltortissa. Upea leirintäalue, jossa olisimme viihtyneet pidempäänkin paikkoihin tutustumalla. Toiset halusivat jatkaa heti sateen pelossa. Söimme vain hyvän borchekeiton ja joimme kahvit jälkiruuaksi.

5 Noin 10 km ennen Ventspilsiä alkoi sataa. Tapasimme majakkaryhmän Ventspilsissä kukkahärän kohdalla, jota oli kuvattu jo tulomatkalla. Sateessa, pitkähkön etsinnän jälkeen löytyi hyvä ravintola. Laivan lähtöä odotellessa söimme pitkän kaavan mukaan. Ruoka maistui, olihan tänään poljettu mittarimme mukaan 97 km. Laiva Nynäshamniin lähti klo Hyviä pyöräretkiä jatkossa! Taina ja Risto Kukkahärkä kuva:tuire Aaltonen 8. päivä - torstai Yö laivassa sujui kommelluksitta. Laiva oli Nynäshamnissa klo 10 Ruotsin aikaa. Aamupala syötiin laivassa ja ruokailemaan pääsy sujui jouhevammin kuin tullessa. Vatsat täynnä oli hyvä alkaa päivän urakka Ruotsin puolella. Sateiselta näytti, eikä yksistään näyttänyt vaan oli sitä. Jäähyväiset jätettiin sataman valoille ja keskustan liikkeille ja ei kun ratsun selkään. Pieniä vaikeuksia oli liikenneympyrässä, mutta kysyvä ei tieltä eksy. Ruotsalaispapan ohjeita noudattaen pääsimme oikealle tielle heijaa huutojen saattelemana. Isossa liikenneympyrässä vielä vähän edestakaisin ajelua, ennen kuin pääsimme taas pyörätielle. Kahvitauon paikka oli Ösmossa viihtyisässä puutarhakahvilassa. Harmi, ettei pyörään mahtunut lainkaan kasveja, eikä mitään puutarhakoristeita, mutta kahvi ja bakelssi maistui. Juomataukoja pidimme aina 10 kilometrin välein. Tie, jota ajoimme, kulki uuden moottoritien vieressä ja oli vanha Tukholma Nynäshamn tie. Tielle oli laitettu leveä reuna, missä oli pyöräilijän hyvä ajella (Ruotsin malli Suomeenkin, kiitos). Lähempänä Tukholmaa pysähdyimme Sibylla-hampurilaisbaariin. Hotdogit ja hampurilaiset maistuivat yhdelle sun toiselle taukoa pidettäessä. Pyöräilyketjun loppupää oli kadoksissa kahteen otteeseen, mutta onnellisesti taas kaikki saatiin letkaan mukaan. Ilma oli +14 ja vettä satoi koko päivän, joko silkkaa vettä tai hienompaa tihkua. Sivuvastainen tuuli n. 6 m/sekunnissa. Perillä Tukholmassa olimme Suomen aikaa klo ja kilometrejä takana 63. Pyörät saatiin sujuvasti laivaan. Hyttien siivous oli vielä käynnissä kun nousimme laivaan, hieman jouduimme odottelemaan. Odotus palkittiin ja jokainen pääsi hyttiin. Päivän urakan jälkeen suihku oli luxusta, kun sai pestä päivän pölyt ja hiet pois. Ilta sujui jokaisella omaan tahtiin, niistä sen kummempia, no comments ja unta palloon. Tuija ja Jussi

6 9. päivä - perjantai Aikainen herätys Turun satamaan saavuttaessa, kamppeet kasaan ja pyörien luo. Pyörät oli aseteltu nätisti riviin. Ilmeisesti kuitenkin liian lähelle yhtä moottoripyörää, koska sen omistaja suorastaan heitti yhden pyöristämme kauemmaksi omastaan, siitä hän sai meiltä lisänimen Svedupelle ja sekös otti kaveria päähän. Jonossa ajoimme alas ramppia ja jatkoimme Forum Marinumin pihalle, josta ensimmäiset suuntasivat reittinsä kotia kohti, osa kääntyi Kuusistoon, osa Kaarinaan, osa Tuorlaan ja sinnikkäimmät polkivat sateessa Saloon. Eikä yhtään rengasrikkoa koko matkalla! Elokuussa muistelemme pyöräretkeä, katselemme kuvia ja suunnittelemme seuraavaa, kenties? Sinikka ja Leena Pyöräilijät tauolla joen rannalla Kuva: Klaus Höglund