HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän valtuusto

2 Sisällys SAATTEEKSI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä Henkilötyövuosi... 5 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin... 5 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Henkilöstön vaihtuvuus... 6 Eläköityminen... 7 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut... 8 Eläköitymisennuste HENKILÖSTÖN TYÖPANOS... 9 Tehty työaika ja työajan jakautuminen... 9 Tilapäinen hoitovapaa... 9 Osa-aikainen työskentely Terveysperusteiset poissaolot TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna Palkitseminen Sairaan lapsen hoitopalvelu HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Vapaa-ajan toiminta Jaostotoiminta Ryhmäliikunta Edut henkilöstölle Kuva kannessa: Kouluttaja, sparraaja, valmentaja Tom Pöysti luennoimassa henkilökunnalle Hyvän tuulen viikolla tammikuussa

3 SAATTEEKSI Käsillä olevassa henkilöstökertomuksessa kuvataan toimintavuoden 2015 henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, henkilöstön työpanoksen jakautuminen ja erilaiset poissaolot, työvoimakustannukset, henkilöstöinvestoinnit ja osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät toimenpiteet. Kertomuksen lopussa on katsaus työantajan tukemaan henkilöstön virkistys- ja vapaa-ajan toimintaan. Henkilöstökertomus on laadittu KT:n ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen vuonna 2013 hyväksymän henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti. Suositus paitsi antaa pohjan kehittää kunnan omaa raportointia myös tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin perustana ovat kunnan omat strategiat sekä henkilöstöön liittyvät tavoitteet. Vuonna 2015 kuntayhtymän toiminnan kehittämisen yhtenä painopisteenä oli työhyvinvointi ja johtaminen (kehittämisen henkilöstönäkökulma). Se sisälsi johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittämistä, työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden kasvattamista sekä osallisuuden, aloitteellisuuden ja palkitsemisen tukemista. Inhimillisesti tehokas johtaminen -ohjelmaa jatkettiin. Ohjelman tavoitteena on ajanmukaistaa ja kehittää sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmää ja lisätä esimiesten johtamisosaamista. Tämän ohella aloitettiin kuntayhtymän organisaation uudistaminen, jossa toimintayksiköitä yhdistettiin ja esimiestyötä järjesteltiin uudelleen. Toimintavuonna laadituissa työhyvinvointisuunnitelmissa painottuivat palveluprosessien joustavoittaminen, hyvän työilmapiirin, yksiköiden yhteisten käytäntöjen ja pelisääntöjen kehittäminen sekä avoimuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Uudistettiin Aktiivisen tuen toimintamallit, puheeksi ottamisen toimintamalli ja varhaisen puuttumisen kirjaamislomake sekä henkilöstön perehdytysohjelma. Kannustavan palkitsemisen malli Giisa otettiin käyttöön loppuvuodesta. Kannustavan palkitsemisen perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta ja se kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja minkälaista toimintaa työnantaja arvostaa. Giisa-palkitseminen koskee kaikkia kuntayhtymän ammattiryhmiä, se on joko henkilökohtaista pikapalkitsemista tai yksikkökohtaista palkitsemista. Timo Tammilehto henkilöstöjohtaja 3

4 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Virat ja toimet Lapin sairaanhoitopiirissä oli yhteensä 1644 virkaa ja tointa. Vakanssien määrä oli seitsemän (7) enemmän kuin vuonna Lääkärinvirkoja oli toimintavuoden lopussa kaksi enemmän kuin edellisvuonna. Yksi psykologin toimi muutettiin erikoislääkärin viraksi lastensairauksien yksikköön. Keskushallintoon perustettiin määräaikainen ylilääkärin virka. Utsjoen ensihoidon yksikköön perustettiin kuusi ensihoitajan tointa, joista kolme perustason ja kolme hoitotason tointa. Lisäksi tehtiin sairaanhoitopiirin strategisia päämääriä tukevia nimikemuutoksia, joilla tuettiin erikoissairaanhoidon toimintakyvyn ylläpitämistä. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Huoltohenkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Koko henkilöstö Henkilöstömäärä 2015 Vuoden 2015 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 1448 ja määräaikaisessa palvelusuhteessa 469 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskettu sairaanhoitopiirin palveluksessa olleiden henkilöiden lukumäärän perusteella. Raportoinnin ulkopuolelle jäävät toimeksiantosuhteessa olevat sekä poliittiset luottamushenkilöt. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virkatai työsuhde Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä 2015 Muutos % ed.vuodesta Vakinaiset ,21 % 1445 Määräaikaiset- joista työllistettyjä ,48 % 448 Yhteensä ,27 % Osa-aikatyössä 177 * Osa-aika eläke 11 Palkattomalla virka-/työvapaalla 127 * Vuorotteluvapaa 12 * Opintovapaa 11 * Perhevapaat 56 * Muu peruste 48 Terveydenhuoltoalan työpaikoille tyypillisesti valtaosa viran- ja toimenhaltijoista on naisia. Naisten suhteellinen osuus koko työntekijämäärästä vuonna 2015 oli 77,93 %, (vuonna ,1 %). 4

5 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuosi = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 henkilötyövuosi). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin (esim. työssä = 92 / 365 = 0,25 henkilötyövuotta). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Henkilötyövuodet 2015 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos -% ed.vuodesta ,50 508, ,06 2,29 % 1862,38 Vuosityöntekijämäärät ammattiryhmittäin 2015 VakinaIset (2014) Lääkärit 84,27 (85,33) Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1026,42 (1023,53) Huoltohenkilöstö 195,28 (195,92) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 90,53 (88,27) Yhteensä 1396,50 (1393,05) Määräaikaiset (2014) 67,43 (69,61) 339,72 (304,25) 56,06 (51,43) 45,35 (44,04) 508,56 (469,33) Yhteensä (2014) 151,70 (154,94) 1366,14 (1327,78) 251,34 (247,35) 135,88 (132,31) 1905,06 (1862,38) Määräaikaisten osuus % (2014) 44,45 (44,93) 24,87 (22,91) 22,30 (20,79) 33,38 (33,29) 26,7 % (25,2 %) Vuosityöntekijämäärä on laskettu siten, että työntekijöiden kokonaistyöaika on laskettu yhteen ja jaettu yhden henkilön vuotuista kokonaistyöaikaa vastaavalla tuntimäärällä. Määräaikaisia palvelusuhteita käytetään pääasiassa vakinaisen henkilöstön sairaus-, äitiys- ja vanhempain-vapaiden sijaisuuksiin sekä projektiluonteisiin tehtäviin. Määräaikaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä vaihtelee hieman kuukausittain. Vuoden viimeisenä päivänä määräaikaisen henkilöstön osuus oli 26,7 %. Lääkäreiden osalta määräaikaisten korkea osuus johtuu pääosin siitä, että erikoistuvien lääkäreiden virkasuhde on määräaikainen. Hallinto- ja toimistohenkilöstössä projektiluonteisten tehtävien lukumäärä on verraten suuri. 5

6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2015 Sairaanhoitopiirin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 43,7 vuotta. Keski-ikä on edellisestä vuodesta hieman laskenut; vuonna 2014 keski-ikä oli 43,8 vuotta. Naisten keski-ikä oli 44,2 vuotta (44,2 vuonna 2014) ja miesten keski-ikä 42,2 vuotta (42,3 vuonna 2014). Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2015 Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus Miehet Naiset alle ,65 23,89 21,49 29,99 8,50 0, Lukumäärä alle Lukumäärä Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) on esitetty lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärä edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutui 51 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 110 7,61 % Päättyneet palvelussuhteet 90 6,23 % Virkoja ja toimia oli vuoden mittaan haettavana seuraavasti: Virkoja / toimia 2015 (2014) Hakijoita 2015 (2014) Nimityksiä (ilman hakumenettelyä) 2015 (2014) Tutkimus- ja hoitohenkilökunta 46 (56) 569 (509) 38 (36) Lääkärit 21 (10) 22 (11) 0 (1) Huoltohenkilökunta 15 (9) 173 (223) 5 (5) Hallinto- ja toimistohenkilöstö 4 (8) 82 (312) 4 (0) Yhteensä 86 (83) 846 (1055) 47 (42) Vakinaiseen palvelussuhteeseen palkattiin 110 viranhaltijaa/työntekijää vuonna 2015, edellisvuonna

7 Ilman hakumenettelyä vakinaistettiin 47 henkilöä, jotka olivat pitkään hoitaneet kyseessä olevaa työsopimussuhteista tehtävää. Näistä 38 oli tutkimus- ja hoitohenkilökuntaa, 5 huoltohenkilöstöä ja 4 hallinto- ja toimistohenkilöstöä. Hakumenettelyn kautta vakinaistettiin 86 henkilöä. Eläköityminen Sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on viime vuosina ollut suhteellisen vakio, kun taas täydet työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrän lisääntyessä. Vuonna 2015 täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä. Koko henkilökuntamäärään suhteutettuna vuonna 2015 osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 0,99 prosenttia ja kuntoutustuelle siirtyneiden osuus 0,26 prosenttia henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain (Työkyvyttömyyseläkkeiden määrään sisältyvät myös kuntoutustuet.) Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,8-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on oussut kymmenessä vuodessa 2,7 vuotta. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään työntekijää, määrä-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 50,4 vuotta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 55,7 vuotta. Eläkkeille siirtyneet henkilöt eri eläkelajeittain vuosina Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yhteensä Osa-aikaeläke

8 Eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut Työnantajan kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu kolmesta osasta: - palkkaperusteisesta maksusta, joka määräytyy maksettujen palkkojen perusteella. Vuonna 2015 palkkaperusteinen eläkemaksu oli euroa. - eläkemenoperusteisesta maksusta, joka perustuu maksussa oleviin, ennen vuotta 2005 karttuneisiin eläkkeisiin. Eläkemenoperusteinen maksu 2015 oli varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta, jonka työnantaja maksaa, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle. Kevan arvio näistä maksuista vuodelle 2016 on euroa. Sairaanhoitopiirin varhaiseläkemenoperusteiset maksut vuosina Vuosi (arvio) Virhemaksut noin Vuoden 2015 varhaiseläkeperustaisesta maksusta euroa kertyi 25 työkyvyttömyyseläkkeestä ja euroa 26 kuntoutustuesta. Kuntayhtymä on pyrkinyt pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Tärkeää on kiinnittää huomiota työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan hyvissä ajoin työtehtäviä muuttamalla, keventämällä työtä tai muuttamalla työaikaa, jotta työntekijä voi jatkaa työssä pidempään. Eläköitymisennuste Eläköitymisennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu. (Keva / tilastot). Kevan tekemän ennusteen mukaan suurimmat henkilömäärät 2025 mennessä erilaisille eläkkeille siirtyvistä ovat mm. 165 sairaanhoitajaa, 60 laitoshuoltajaa, 53 sihteeriä, 32 mielenterveyshoitajaa, 28 ylilääkäriä. 8

9 Ikäjohtamisen merkitys korostuu, kun otetaan huomioon yleinen työurien pidentämistavoite sekä osaamisen siirtäminen uraansa aloitteleville, uusille työntekijöille. Lapin sairaanhoitopiirin palvelusuhteet ovat olleet pääosin pitkiä ja yhdenjaksoisia. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin etsimään vaihtoehtoisia palvelussuhdemuotoja, kuten erilaisia osa-aikaisuuksia elämän eri vaiheissa, pitkiä virka- ja työvapaita sekä joustavuutta organisaation sisällä työtehtävistä toisiin siirryttäessä. 2. HENKILÖSTÖN TYÖPANOS Tehty työaika ja työajan jakautuminen Kun henkilöstömäärä vuoden kuluessa vaihtelee, antaa henkilötyövuosilaskelma käyttökelpoisemman vertailuluvun. Laskennassa otetaan huomioon koko- ja osa-aikaiset sekä vain osan vuotta työskennelleet työntekijät. Kaikkien palveluksessa olopäivät lasketaan yhteen ja jaetaan kalenteripäivillä. Vuosityöntekijöitä kertyi näin ollen Tehdyn työn osuus laskennallisesta teoreettisesta säännöllisestä työajasta josta on vähennetty vuosilomat, terveysperusteiset poissaolot, kaikki muut palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä vapaana annetut työaikakorvaukset, ja lisätty rahana korvatut lisä- ja ylityöt. Vuosityöaika 2015 (2014) Tehty työaika henkilötyövuosina 2015 (2014) Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Henkilötyövuodet yhteensä Vuosityöajan jakautuminen Vuosityöntekijät (1394) 509 (469) 1905 (1863) 100 Vuosilomat 177 (173) 33 (28) 210 (201) -11,02% Muut palkalliset poissaolot 92 (97) 28 (24) 120 (121) -6,3 % Palkattomat poissaolot 171 (167) 19 (15) 190 (182) -9,9 % Lisä- ja ylityöt 19 (30) 10 (23) 29 (53) 1,52 % Tehty työaika 2015 (2014) 975 (987) 439 (425) 1414 (1412) 74,2 % Työajan ja poissaolojen suhteellinen jakautuminen vuonna 2015 Tilapäinen hoitovapaa Enintään neljä päivää kerrallaan kestäviä tilapäisiä poissaolojaksoja työntekijän äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi kertyi vuonna 2015 yhteensä 766 poissaolojaksoa. Niistä kertyi poissaoloja yhteensä 1110 kalenteripäivää. Oikeuttaan tilapäiseen hoitovapaaseen käytti 283 työntekijää. 9

10 Osa-aikainen työskentely 2015 Henkilö % Osittainen hoitovapaa 70 3,65 Osa-aikaeläke 21 1,1 Osatyökyvyttömyyseläke 62 3,23 Osasairauspäiväraha 28 1,46 Muu syy 86 4,49 Terveysperusteiset poissaolot 2015 Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Laskentaan sisältyvät myös poissaolojakson lauantait ja sunnuntait. Sairauspoissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta. Terveysperusteisia poissaoloja oli yhteensä päivää. Poissaoloja oli 1506 työntekijällä. Sairauspoissaolopäivät / henkilötyövuosi ,3 17,6 16,39 17,22 16,09 Sairauspoissaolot jakson pituuden mukaan vuonna Muutos % Päiviä Päiviä edelliseen vuoteen Alle 4 pv ,2 % 4-29 pv ,6 % pv ,3 % pv ,6 % pv ,3 % Yli 180 pv ,0 % Yhteensä ,4 % Pisimpiä, yli 30 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja aiheuttivat tuki- ja liikuntasairaudet vaikka kokonaisuudessaan niiden määrä laski. Vammojen aiheuttamat pitkät sairauspoissaolot vähenivät kolmanneksella, samoin kasvainten aiheuttamat poissaolot vähenivät edellisvuodesta. 10

11 Neljä yleisintä diagnoosiryhmää sairauspoissaolopäivinä Muutos Tuki- liikuntaelinsairaudet % Mielenterveyshäiriöt % Vammat ja muut ulkoiset syyt % Hengityselinsairaudet % Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 15 prosenttia ja vammat 9 prosenttia. Eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja on tukipalvelussa, joissa työ on fyysisesti raskasta. Mielenterveyshäiriöistä johtuneet sairauspoissaolot lisääntyivät 24 prosentilla ja hengityselinsairauksien aiheuttamat poissaolot 9 prosentilla. Eniten hengityselinsairauksia oli päivystys- ja ensihoidon tulosalueella, jossa on ollut useassa työpisteessä sisäilmaongelmia. Nämä luvut eivät sisällä omailmoitussairauslomia, joiden tavallisin syy ovat erilaiset ylähengitystieinfektiot. 3. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Palkat ja palkkiot vuonna 2015 Työvoimavaltaisella alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat paitsi kuntayhtymään palvelussuhteessa olevan henkilöstön, myös vuokratyövoiman käytöstä ja ostopalvelulääkäreistä aiheutuneet kustannukset. Palkkalaskelmia toimitettiin kappaletta ( kpl vuonna 2014). Näistä verkkopalkkalaskelmia noin 85 % (vuonna %). Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Palkat yhteensä, josta * Palkallisten poissaolojen kustannukset: 9890 vuosiloma-ajan palkat, muut lakisääteisten/sopimusperusteisten poissaolojen palkat, terveysperusteisten ja perhevapaiden palkat, netto (Kela-korvaukset vähennetty) 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut Muut kustannukset 1842 * Rekrytointikustannukset 82 * Vuokratyövoiman kustannukset 145 * Ostopalvelulääkärit Henkilöstöinvestoinnit * Työterveyshuolto, netto * Koulutus ja muu kehittäminen (tvr koulutuskorvaus vähennetty) * Muut yhteensä

12 Palkkakustannusten jakautuminen sopimusaloittain ja palkkalaeittain KVTES TS LS Yhteensä % Br Tehtäväkohtainen palkka , , , ,29 68,27 % Tuntipalkkatyö (alle 13 pv) , , ,23 0,53 % Palveluaikaan sidotut lisät , , , ,08 3,95 % Henkilökohtainen lisä(t) , , , ,83 1,99 % Muut säännöllisen työajan lisät , , , ,79 1,14 % Lisä- ja ylityökorvaukset , ,84 326, ,05 1,63 % Erilliskorvaukset , , , ,72 14,77 % Lomarahat , , , ,01 4,21 % Vuosilomakorvaukset , , , ,79 0,67 % Lääkärintod.palkkiot 0,00 0, , ,17 0,1 % Sopimusaloittain , , , ,96 Sopimusaloittain % 78,79 % 2,72 % 18,49 % 100,00 % Asiantuntijapalkkiot ja ulkop. päivystys Lisäves (hoitotakuun toteutuminen) ,73 1,83 % ,95 0, , ,67 0,9 % Palkat ja palkkiot yhteensä ,36 100,00 % KVTES = Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, TS = Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, LS = Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Palkitseminen Toimintavuonna otettiin käyttöön Kannustavan palkitsemisen malli Giisa. ( Giisa on saamen kieltä ja tarkoittaa kallisarvoista arkkua). Kannustava palkitseminen on esimiehen keino palkita merkittävät tapahtumat ja erityisen hyvät työsuoritukset. Palkkion antaminen kertoo sekä palkituille että muulle henkilökunnalle, mikä on tärkeää ja millaista toimintaa työnantaja arvostaa. Palkkion perusteena on tuottava ja tuloksellinen toiminta, eikä sitä voida myöntää muilla perusteilla (ei sovelleta esimerkiksi saavutetusta tutkinnosta, osallisuudesta projekti- ja kehittämistehtäviin eikä palkankorotustarkoituksessa). Pikapalkitseminen koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kannustavan palkitsemisen myöntämisperusteet ovat julkisia. Esimiesten on voitava kertoa, millä perusteella palkkio on myönnetty. Palkkion kannustavuuden kannalta on tärkeää, että palkittu henkilö tietää palkkion perusteet ja saa avoimen kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Pikapalkkiolla palkittavia työsuorituksia saavutetaan erilaisissa ammateissa ja kaikilla organisaation tasoilla. Kannustavaa palkitsemista on kahdenlaista: henkilökohtainen pikapalkitseminen ja yksikkökohtainen palkitseminen. Henkilökohtaisen pikapalkitsemisen perusteena voi olla työsuoritus, josta työntekijä saa erityisen hyvää asiakaspalautetta, merkittävä tapahtuma tai esimerkiksi uusien toimintatapojen tai innovaatioiden kehittäminen, luotettava ja laadukas palvelu, rakentava ja positiivinen käytös, taloudellisuus, tehokkuus ja joustavuus. Yksikkökohtaisen palkitsemisen perusteita ovat toiminnan tai palvelujen kehittäminen (asiakaslähtöisyys, hoidon laatu, potilasturvallisuus), palveluprosessien kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, rakenteellisten raja-aitojen madaltaminen potilaiden hoitoprosessien sujuvoittamiseksi, työnjaon kehittäminen taikka yhteisöllisyyden, tuottavuuden tai moniammatillisuuden lisääminen. 12

13 Kannustavan palkitsemisen määräraha osoitetaan kullekin tulosalueelle. Palkkioiden käytöstä laaditaan vuosittain sekä tulosalueella että organisaatiotasolla yhteenveto, joka käydään läpi tulosalueiden johtoryhmissä. Tulosalueiden velvollisuus on seurata oman määrärahansa käyttöä. Sairaan lapsen hoitopalvelu Sairaanhoitopiirin työntekijöillä on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössään työnantajan järjestämä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitopalvelu. Vuonna 2015 hoitopalvelun tarjoajalta tilattiin lapsenhoitaja 41 työvuorolle, joista 38 työvuoroon lapsenhoitaja saatiin. Hoitopalvelun kustannukset olivat 6 736, HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyä ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Työnantajan on puolestaan luotava edellytykset tarvittavaan täydennyskoulutukseen osallistumiselle ja huolehtia, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu riittävästi täydennyskoulutuksen. Lainsäädäntö edellyttää, että organisaatiot arvioivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmissaan henkilöstönsä ammatillista osaamista sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvia muutoksia ja näiden syitä. Arvio Lapin sairaanhoitopiirin henkilöstön ammatillisesta osaamisesta perustuu kehityskeskusteluihin esimiesten kanssa sekä osassa yksiköistä osaamistarvekartoituksiin. Esimiehet laativat koulutussuunnitelmat vuosittain yksikkökohtaisesti kehityskeskusteluissa ja kartoituksissa esiin nousseiden osaamistarpeiden pohjalta. Moniammatillinen koulutustyöryhmä valmistelee osaamisen kehittämisen suunnitelman yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Koulutukseen vuonna 2015 käytettiin , joka jakaantui seuraavasti: Matkustuskulut Osallistumismaksut Muut koulutuskustannukset Koulutukseen käytettyjä työpäiviä vuonna 2015 oli kaikkiaan 5231, jotka kertyivät 1308 eri henkilöille. Ryhmä henkilöitä päiviä ryhmä 1 (lääkärit, hammaslääkärit) ryhmä 2 (eriasteiset sairaanhoitajat ja muut vastaavat) ryhmä 3 (muu hoitohenkilöstö ja hoitoa avustava henkilöstö) ryhmä 4 (tutkimus- ja hoitohenkilöstö) ryhmä 5 (muu henkilöstö; huolto-, hallinto-, taloushenkilöstö) Yhteensä vuonna taulukko tulossa Koulutuskustannukset laskettuna koko henkilökunnasta työntekijää kohti olivat 403 euroa Kustannukset yhteensä Kustannukset/ työntekijä

14 Täydennyskoulutus koostuu valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu on vakiinnuttanut paikkansa täydennyskoulutusmuotona. Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 50 eripituista koulutusta. Videoteitse seurattavien koulutuksien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Vuoden 2015 aikana otettiin videokoulutuksia vastaan noin 80:ta kertaa, pääosin Oulun ylipistollisesta keskussairaalasta. Koulutuksia tilattiin videoteitse myös esim. FCG:ltä, Kelalta ja THL:stä. Noin tunnin kestäviä koulutusmeetingejä seurattiin videoteitse vuoden 2015 aikana yhteensä yli 400 luentoa noin kahdeltakymmeneltä eri erikoisalalta. Kustannuksia alueellisista videokoulutuksista sekä meetingeistä kertyi yhteensä noin euroa yhteyskuluina ja noin euroa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin videokoulutuksien osallistumismaksuina. Videokoulutus on tehokasta sekä kustannuksien että ajankäytön kannalta. Aikaa säästyy matkustamisesta ja siihen käytetyillä euron maksulla saatiin koulutusta noin 6000 työntekijälle. Verkko-opintoja suoritettiin mm. lääkehoidosta, ensihoidosta, potilasturvallisuudesta sekä tietosuojatietoturvasta, samoin simulaatio- ja hätäensiapukoulutuksia jatkettiin Asiakaspalvelun parantamiseksi järjestettyihin hoitoalan kieliopintoihin osallistui 24 ammattilaista, joista pohjoissaamea opiskeli 10 henkilöä ja englantia 14 henkilöä. Lisäksi henkilökunta osallistui laajasti sisäisiin koulutuksiin, jotka liittyivät mm. alkusammutukseen, Rafaela-hoitoisuusluokitukseen, valtakunnalliseen Kanta-arkistoon, työhyvinvointiin, turvallisuuteen, johtamiseen ja esimiestyöhön. Omaehtoisen opiskelun vuoksi opintovapaalla vuoden 2015 aikana oli 59 henkilöä. 5. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKYJOHTAMINEN Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvoinnilla on osoitettu olevan strategista merkitystä organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin sekä työnantajamaineeseen. Työhyvinvoinnin tukemista tulee suunnitella, seurata ja arvioida kuten muutakin toimintaa. Sairaanhoitopiirissä arvioidaan henkilökunnan kokemaa työhyvinvointia kolmen vuoden välein tehtävällä kyselyllä. Seuraava koko henkilöstöä kattava työhyvinvointikysely toteutetaan vuoden 2016 aikana. Lisäksi arvioinnin tukena käytetään erilaisia tunnuslukuja kuten sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeiden ja käytyjen työkykykeskustelujen määrää. Työhyvinvoinnin kehittäminen on pitkäjänteistä ja määrätietoista toimintaa, jossa onnistumiseen tarvitaan jokaisen osallistumista. Toimiva työyhteisö tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä, perustehtävää tukevaa johtamista sekä työssä hyvin jaksavia ja osaavia ammattilaisia. Vuosittain tehtävään työhyvinvointisuunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut kehittämiskohteet, keinot ja vastuuhenkilöt. Suunnitelman laadinnassa keskeistä on yhteinen keskustelu, arviointi sekä konkreettiset, yhteisesti sovitut toimenpiteet työyhteisön kehittämiseksi. Toimintavuonna näitä olivat mm. työilmapiiri, palveluprosessit, kokouskäytännöt ja yhteiset peli-säännöt sekä avoimuuden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä tehtiin tai käynnistettiin useita toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka omalta osaltaan lisäävät työn kuormittavuutta ja edellyttävät nopeaa puuttumista kuormitustekijöihin. Vuoden 2015 aikana keskeisimmät kehittämiskohteet olivat olemassa olevien mallien jatkojalostusta sekä niiden käyttöönoton tukemista työyhteisöissä. 14

15 Aktiivisen tuen toimintamallit ohjaavat huomion henkilöstön terveyteen, toimintakykyyn, mielekkääksi koettuun työn tekemiseen ja ammattitaitoon sekä työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen. Malli on osa johtamista, laadunhallintaa, riskienhallintaa, kehityskeskusteluita, työhyvinvointisuunnitelmaa sekä perehdytystä. Se on toimintatapa, jonka avulla työyhteisössä ehkäistään ja ratkotaan työn sujumisen ongelmia. Vuoden aikana näitä toimintamalleja selkeytettiin sekä jatkettiin esimiesten ja henkilökunnan kouluttamista ja opastamista mallien mukaiseen toimintaan. Lisäksi suunniteltiin aktiivisen tuen toimintamallien arviointialusta systemaattista seurantaa ja arviointia varten. Sitä kautta tavoitteena on saada jatkossa luotettavaa tietoa puheeksi ottojen määristä ja työkykyä tukevien prosessien sujuvuudesta. Esimiehille järjestettyyn aktiivisen tuen toimintamallien mukaisesti vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen keskittyvään koulutukseen osallistui 30 esimiestä. Koulutus jatkuu seurantapäivällä ja koko henkilöstö suunnatulla koulutuksella syksyllä Koulutuksessa nousi esille tarve esimiesten sparrausryhmästä, ja tämä käynnistyy keväällä Sairaanhoitopiirin päihdeohjelman päivittämisen suunnittelu käynnistyi. Tarvetta tarkennuksiin tuovat mm. huumetestauksien ja hoitoonohjauksen tarkoituksenmukainen käyttö. Perehdyttämisen tavoitteena on luoda uudelle tai työtä vaihtavalle työntekijälle perusta työn tekemiselle ja yhteistyölle. Perehdyttämisen jäntevöittämiseksi laadittiin perehdytyksen kokonaisuus, jossa on määritelty yleisperehdytys, omaehtoinen perehtyminen, verkko-oppiminen sekä henkilökohtainen ohjaus ja työnopastus. Toimintamallia kokeillaan vuoden 2016 aikana. Työyhteisötaitokoulutuksia suunnattuna koko henkilökunnalle (noin 500 osallistujaa) jatkettiin teemalla Terve ja tervemielinen työyhteisö. Työyhteisösovittelu tarjoaa sekä vaihtoehtoisen tavan että työvälineen kohdata ja ratkoa työyhteisön ristiriitoja silloin, kun niiden ratkaisemiseen tarvitaan työyhteisön ulkopuolista näkemystä. Sairaanhoitopiiri koulutti kaksi työyhteisösovittelijaa lisää sisäisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Sisäisten sovittelijoiden lisäksi käytettiin myös ulkopuolista työyhteisösovittelijaa. Suurin osa sairauspoissaoloista aiheutuivat tuki- ja liikuntaelinsairauksista, seuraavaksi yleisimmät syyt ovat mielenterveyshäiriöistä ja hengityselinsairaudet. Näistä johtuvat poissaolot ovat pääsääntöisesti alle 30 päivän pituisia. Aktiivisen tuen toimintamalleilla pyritään estämään näiden sairauspoissaolon pidentymistä. Lisäksi pitkältä sairauspoissaololta paluuta tuetaan työ- ja työaikajärjestelyin. Paluuta voidaan tukea osasairauspäivärahan turvin osittaiseen työhön. Tämän käyttöä pyrittiin lisäämään ja vuoden aikana niitä kertyi 28 työntekijälle yhteensä 1569 päivää (vuonna 2014 päiviä oli 1254). Toinen keino jatkaa työelämässä työkyvyttömyyden kohdatessa on osatyökyvyttömyyseläke, joiden määrä nousi edellisvuodesta kahdeksalla, vuonna 2015 niitä oli 19. Omaehtoisen liikunnan ja terveyden edistämisen tueksi järjestetyille päiväkuntoremonttikursseille osallistui vuonna 2015 yhteensä 32 työntekijää. Osallistujien palaute ja vaikutukset ryhmistä ovat olleet myönteisiä. Työkykyä tukevan ryhmätoiminnan jatkamiselle ja uusien toimintamallien kehittämiselle on tarvetta sekä ennaltaehkäisevänä että heikentynyttä työkykyä tukevana toimintana. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja työkykyä on tuettu myös yksiköiden omilla liikuntailtapäivillä ja vuosittaisella koko henkilökunnalle järjestettävillä Hyvän tuulen markkinoilla. Omaehtoinen vapaa-ajan liikunnan harrastus työyhteisöissä sekä innostus yhdessä harrastamiseen on lisääntynyt. Hyvänä on koettu työnantajan taloudellisesti tukemat liikunta- ja kulttuurisetelit sekä myös muu urheilu- ja vapaaajan toimikunnan toiminta. Työkykyä ylläpitävää toimintaa tulee edelleen kehittää niin, että se vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin fyysisen työkyvyn ylläpitämisen ohella myös henkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn. 15

16 6. TYÖTERVEYSHUOLTO Sairaanhoitopiiri jatkoi työterveyshuollon sopimusta Attendon kanssa kahdella optiovuodella vuosille Työterveyshuollon sisältöä tarkennetaan vuosittain laadittavalla työterveyshuollon toimintasuunnitelmalla, joka ohjaa myös työterveyspalveluista saatavia Kela-korvauksia. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Kustannukset yhteensä Kela-korvaus Sairaanhoitopiirin nettokustannukset Bruttokustannukset / työntekijä Kustannukset palkkasummasta 0,60 % 0,59 % 0,50 % Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2015 olivat , joista saataneen Kela-korvauksia noin euroa. Kela- korvauksen jälkeen nettokustannukset työnantajalle ovat noin euroa kun edellisenä vuonna ne olivat euroa. Palkkakustannuksista laskettuna työterveyshuollon kustannukset olivat 0,50 prosenttia. Työterveyshuollon kustannukset koostuvat lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (KL1) sekä työnantajan henkilöstölleen määrittämästä perusterveydenhuoltotasoisista sairaanhoitopalveluista (KL2). Vuonna 2015 ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannukset olivat euroa. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon sisältyi työntekijöiden terveystarkastuksia, työpaikkakäyntejä sekä kuntoutustarpeiden selvittämistä. Työpaikkaselvityksissä esille nousivat useissa yksiköissä työtiloihin ja ergonomiaan liittyvät työyhteisöjä kuormittavat tekijät. Työfysioterapeutti teki 62 ergonomista lisäselvitystä, joista näyttöpäätelasiarvioita ja mittauksia oli 30. Vuoden aikana käytiin 30 työterveysneuvottelua, joissa arvioitiin työkyvyttömyysuhkan alla olevien työntekijöiden työkykyä ja suunniteltiin keinoja työssä selviämiseksi. Kun organisaatiolla on käytössä aktiivisen tuen toimintamallit, maksaa Kela kustannuksista 60 prosenttia, muutoin 50 prosenttia. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö on suhteessa sairauspoissaoloja aiheuttaviin sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelin sairauksiin liittyen käydään työterveyshuollon vastaanotolla eniten, 33 prosenttia käynneistä johtuvat näistä. Seuraavaksi suurin ryhmä on hengityselinsairaudet, joita käynneistä oli joka neljännes (25 prosenttia). Kolmanneksi suurin käynnin syy on mielenterveyshäiriöt, joihin liittyviä käyntejä oli 7 prosenttia. Työterveyshuoltoyhteistyön kehittämistä jatkettiin sekä ohjausryhmän että tulosalueiden johdon kanssa. Ensihoidon siirryttäessä sairaanhoitopiirin toiminnaksi organisoitiin työterveyshuolto ensihoidon työntekijöille eri puolille Lappia. Syksyllä käynnistyi myös työterveyshuollon muuton suunnittelu uusiin tiloihin Rovaniemen keskustaan. 16

17 7. YHTEISTOIMINTA Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistoiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Lapin sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä on yhteistoimintalain edellyttämä yhteistoimintaelin. Yhteistyöryhmän jäseniä ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, kaksi henkilöstön edustajaa ja työsuojeluvaltuutetut. Lisäksi yhteistyöryhmässä on pysyvänä asiantuntijana työterveyshuollon edustaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtaja ja sihteerinä henkilöstöjohtaja. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Keskeisiä yhteistyöryhmän käsittelemiä asioita olivat kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus 2014, toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2016, tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuoden 2014 toiminnasta, kuntayhtymän organisaatiouudistus ja johtamisen kehittäminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystykseen liittyvät toiminnalliset muutokset, työterveyspalvelujen hankinta 2016, työterveyshuollon ja työsuojelun toimintasuunnitelmat, työhyvinvointisuunnitelma, koulutussuunnitelma, uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen, henkilöstön perehdytysohjelma, aktiivisen tuen toimintamallin kehittäminen, kannustavan palkitsemisen periaatteet ja toteuttaminen, etätyön periaatteet ja toteuttaminen sekä virkistysrahaston käyttösuunnitelma Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on työturvallisuuslain hengessä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojeluryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Kokouksiin kutsutaan myös työterveyshuollon edustajat asiantuntijoina. Ryhmän kokouksiin voivat osallistua myös varahenkilöt ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Työsuojeluryhmä kokoontui 10 kertaa vuoden 2015 aikana. Työsuojeluryhmän muistiot lähetetään yhteistyöryhmälle (= työsuojelutoimikunta) tiedoksi. Lapin sairaanhoitopiirissä toimii yksi päätoiminen työsuojeluvaltuutettu. Psykiatrian klinikassa ja ensihoidon tulosalueella on osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Yksiköissä nimetyt turvallisuusyhdyshenkilöt toimivat esimiehen ja työntekijöiden tukena työsuojelu- ja työturvallisuus asioissa. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on tukea työyhteisön työsuojelutoimintaa osaamisellaan, aloitteillaan ja linjaorganisaatiota palvelevilla toiminnoillaan. Työsuojeluvastuu ja päätösvalta toimenpiteistä on työnantajalla. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työterveyshuollon tekemille työpaikkaselvityskäynneille. Erityisenä painopistealueena vuonna 2015 oli ensihoidon asemapaikat, joihin tehtiin ergonomiapainotteiset työpaikkaselvityskäynnit. Vuonna 2015 vakuutusyhtiön tilastoimana tapaturmien kokonaismäärä oli 219 kappaletta ja korvauspäiviä maksettiin yhteensä 527. Korvattuja työmatkatapaturmia sattui 48 kpl ja sairauspäivien määrä oli 398 kpl. Työssä sattuneita korvattuja tapaturmia oli 69 kpl ja korvauspäivien määrä oli232 kappaletta. Tapaturmatyypeistä yleisin oli henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (37 %), toisena henkilön kaatuminen ja liukastuminen (15 %) ja kolmantena terävän esineen aiheuttama tapaturma (12 %). 17

18 Uhka- ja väkivaltatilanteiden osalta HaiPro-ilmoituksia tehtiin 125 kpl ja ne jakautuivat seuraavasti: HaiPro ilmoitukset henkilökuntaan kohdistuneista väkivaltatilanteista jakautuivat tulosalueittain seuraavasti: Aluehallintoviraston työsuojeluhallinnolla valtakunnallinen kunta-alan valvontahanke päättyi vuonna Valvontahankkeen tavoitteena oli työpaikkojen turvallisuusjohtamisen ja työturvallisuuden hallinnan parantaminen. Lapin sairaanhoitopiiriin tehtiin valvontahankkeen aikana yhteensä 21 tarkastusta. Aluehallintoviraston tarkastuksilla tekemien havaintojen perusteella Lapin sairaanhoitopiirin työsuojelun yhteistoiminta on hyvin organisoitua ja suunnitelmallista ja se tukee ja kehittää turvallisuusjohtamista. Työsuojelutoimijat ovat hyvin perehtyneet ja kouluttautuneet tehtäväänsä. Työpaikalla on hallintajärjestelmät keskeisten työturvallisuusriskien, kuten haitallisen fyysisen (mm. käsin tehtävät nostot ja siirrot) ja psykososiaalisen (mm. väkivallan uhka, häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu, muut psykososiaaliset kuormitustekijät) kuormituksen sekä sisäilmaongelmien hallintaan. Tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli jonkin verran kor-keampi kuin Suomessa vastaavalla terveyspalvelualalla toimivissa yhteisöissä tai yrityksissä. 18

19 8. VIRKISTYS- JA VAPAA-AJANTOIMINTA Lomahuoneistot Henkilöstön virkistyskäytössä on Lapin tunturikeskuksissa yhteensä 7 lomahuoneistoa sekä päiväaikaiseen käyttöön tarkoitettu Kelojokan virkistysmaja Rovaniemellä. Lomahuoneistojen käytöstä perittävillä käyttömaksuilla katetaan huoneistojen tavanmukaiset käyttökulut. Investoinniksi katsottavia korjauskuluja tai suurempia irtaimistohankintoja käyttömaksuilla ei ole suunniteltu katettavan, vaan ne maksetaan kuntayhtymän virkistysrahaston varoista yhtymähallituksen vuosittain hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti. Lomahuoneistojen käyttöasteet 2015 olivat: Inari, Käenpesä 13 % 59 % 22 % 35 % 33 % Kelojokka 18 % 23 % 21 % 21 % 22 % Levi, kaksio 70 % 36 % 38 % 48 % 56 % Luosto, kaksio 64 % 20 % 27 % 36 % 45 % Pyhätunturi, kolmio 64 % 31 % 34 % 43 % 43 % Pyhätunturi, yksiö 62 % 36 % 33 % 44 % 36 % Saariselkä, kaksio 68 % 40 % 34 % 48 % 54 % Ylläs, yksiö 67 % 29 % 23 % 40 % 42 % Lomahuoneistojen investointi- ja irtaimistohankintoja rahoitettiin virkistysrahaston varoista 2 154,23 euroa. Vapaa-ajan toiminta Yhtymähallitus myönsi Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnalle euron määrärahan (noin 15 euroa/työntekijä) toimintavuodelle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toiminnan sisällöstä ja toiminnan kehittämisestä on vastannut suurimpien jaostojen vastuuhenkilöistä koottu hallitus, joka osaltaan hyväksyi jaoksille osoitetut määrärahat, toimintasuunnitelmat ja toiminnan sisällön. Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimintaa pyritään kehittämään jatkuvasti, mutta haasteena on edelleen uusien aktiivisten vetäjien saaminen mukaan jaosten toimintaan. Toimintaa on pyritty muuttamaan enemmän kaikkia Lapin keskussairaalan työntekijöitä koskevaksi ja toiminnan suunnittelussa on pyritty korostamaan kaikkien työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Jaostotoiminta Toimintaa varten Urheilu ja vapaa-ajan toimikunnan toiminta on jakaantunut yhdeksään (9) jaostoon vuoden 2015 aikana. Jaostojen toiminnasta ja toiminnan uudistamisesta ovat vastanneet jaostot itse. Tällä hetkellä toimivat jaostot ovat: hiihtojaosto juoksujaosto keilausjaosto käsityöjaosto lentopallojaosto MusVat pesäpallojaosto salibandyjaosto ja suunnistusjaosto 19

20 Jaostojen toiminnassa on ollut aktiivisesti mukana edellisten vuoden tapaan noin sairaanhoitopiirin työntekijää. Jaostojen toiminta on vaihdellut kulttuuri- ja virkistyspäivistä erilaisiin harrastevuoroihin. Jaostot ovat myös tukeneet sairaanhoitopiirin työntekijöiden osallistumista kilpailutoimintaan ja erilaisiin massatapahtumiin, kuten Napapiirin hiihto, Triathlon for Ladies 2015, Ounasrastit ja keilaratavuokrat. Ryhmäliikunta Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on järjestetty myös erilaisia ryhmäliikuntatapahtumia Lapin keskussairaalan henkilökunnalle. Keskussairaalan työntekijöille suunnattuihin erilaisiin ryhmäliikuntatapahtumiin osallistui noin 100 työntekijää. Edut henkilöstölle Urheilu- ja vapaa-ajan toimikunnan toimesta on tuettu myös erilaisia kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä toimintoja. Keskussairaalan henkilöstöllä on ollut mahdollisuus ostaa uima-, ryhmäliikunta- ja elokuvalippuja alennettuun hintaan. Nämä edut ovat edelleen olleetkin suosittuja ja erilaisia tuettuja lippuja on myyty sairaalan kanttiinista kuluneen vuoden aikana yli kappaletta. Lisäksi Lapin keskussairaalan henkilökunnalla on ollut mahdollisuus saada alennuksia erilaisista jäsenmaksuista, mm. kuntosalijäsenyyksistä. Lisätietoja henkilökunnalle tarkoitetuista ajankohtaisista eduista löytää vapaa-ajan toiminnan intranet-sivuilta. 20

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 Kuntayhtymän hallitus 22.3.2017 Kuntayhtymän valtuusto 24.5.2017 Sisällys SAATTEEKSI... 3 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä 2016... 4 Henkilötyövuosi...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Kuntayhtymän hallitus 29.4.2015 Kuntayhtymän valtuusto 10.6.2015 Sisällys SAATTEEKSI... 3 1. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä 2014... 4 Henkilötyövuosi...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Kuntayhtymän hallitus 17.4.2018 Kuntayhtymän valtuusto 14.6.2018 Sisällys SAATTEEKSI... 3 1. MUUTOSTEN VUOSI 2017... 4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Virat ja toimet... 4 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 ALAVUDEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017 2 Johdanto Alavuden kaupungin henkilöstötyön tavoitteena on, että kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja, jonka osaava ja hyvinvoiva henkilöstö työskentelee

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 Kuntayhtymän hallitus 17.4.2019 Kuntayhtymän valtuusto 13.6.2019 Sisällys SAATTEEKSI... 3 1. MUUTOSTEN VUOSI... 4 2. HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 5 Virat ja toimet... 5 Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2016

Henkilöstötilinpäätös 2016 Henkilöstötilinpäätös 2016 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALVELUSSUHDELAJEITTAIN... 2 VAKITUISET JA MÄÄRÄ-AIKAISET... 3 KOKO- JA OSA-AIKAISET... 3 HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta Henkilöstöraportti 2016 Punkalaitumen kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 2 3. Henkilötyövuosi... 5 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 6 6. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta Henkilöstöraportti 2017 Punkalaitumen kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Henkilöstömäärä... 2 3. Henkilötyövuosi... 5 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Henkilöstön ikärakenne... 6 6. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 1 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari

Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 15.8.2018 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016 Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 31.3.2017 Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5

Lisätiedot

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi 28.2.2019 Kevassa tehdyt valtion eläkejärjestelmää koskevat eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina

Lisätiedot

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016 Yt-toimikunta 19.4.2017 24 Kunnanhallitus 8.5.2017 122 SISÄLLYSLUETTELO HENKILÖSTÖRAPORTTI... 3 JOHDANTO... 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT... 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 Henkilöstö hallinnonaloittain...

Lisätiedot

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää! HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyvää työpäivää! HUS:N STRATEGIA JA ARVOT HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ Johtaminen ja työprosessien kehittäminen Kehittymismahdollisuudet Henkilöstösuunnittelu, hallinta ja seuranta Yhteistoiminta

Lisätiedot

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 6 5. Ikärakenne... 7 7. Terveysperusteiset poissaolot...

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2016 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Henkilöstö Yhteenveto vuoden 2016 tilanteesta Henkilöstöresursointi pysyi määrällisesti hyvin hallinnassa haasteellisessa toimintaympäristössä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa

Lisätiedot

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto

Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2. Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto Maakuntahallitus 24.3.2014, Erillisliite 2 Henkilöstöraportti 2013 Kainuun liitto 1 JOHDANTO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...4 1.1 Palvelussuhteen luonne...4 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet tulosalueittain...5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot