KITTILÄN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KITTILÄN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA"

Transkriptio

1 Kii KITTILÄN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Marraskuu 2016

2 Sisällys 1. KOTOUTTAMINEN JA MAAHANMUUTTO Kotouttaminen Maahanmuutto (perusteet ja tilanne Suomessa ja Kittilässä) Käsitteiden määrittelyä KOTOUTTAMISTA JA KOTOUTUMISTA TUKEVAT TOIMET Valtakunnallinen taso Paikallinen taso Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma Tulkkipalvelut KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA, PÄIVITYS JA LIITTEET LIITE 1. KUNNAN HALLINTOKUNTIEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE LIITE 2. TOIMENPIDELISTAT

3 1. KOTOUTTAMINEN JA MAAHANMUUTTO 1.1 Kotouttaminen Kotouttamislaki Nykyisen kotouttamislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken (1 ). Kotouttamislaki eli laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli kokonaisuudessaan voimaan Laki korvasi aiemman lain maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999). Kotouttamislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Kotouttamislaissa tarkoitetut palvelut ja toimenpiteet tulee järjestää tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa (30 ). Paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotouttamista monialaisena yhteistyönä, johon osallistuvat kunta, työ-ja elinkeinotoimisto ja poliisi sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestävät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt (31 ). Laki edellyttää, että kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma (32 ). Kittilän kunnan kotouttamisohjelma ja työryhmä Kittilässä maahanmuuttajien kotouttamisohjelma päivitettiin marraskuussa 2016, ja se saatetaan kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa Vuonna 2014 laadittua ohjelmaa päivitti kotouttamista valmistelemaan valittu työryhmä, jonka johtajana toimi perusturvajohtaja Markku Tuunainen. Lisäksi työryhmässä oli sivistystoimen johtajan sijaisena toiminut yläkoulun ja lukion rehtori Janne Ylinampa, etsivä nuorisotyöntekijä Elina Alatörmänen, Kittilän Vuokratalojen isännöitsijä, toimitusjohtaja Timo Sattanen ja tiedottaja Nina Willman. Ohjelmaa päivittivät omien toimintojensa osalta (Liite 1) Revontuli-Opiston rehtori Pasi Tanninen, kirjastotoimen johtaja Raili Sirkka, kulttuurisihteeri Marika Salminen, liikuntasihteeri Maija Virranniemi, koulusihteeri Niina Jauhojärvi, varhaiskasvatuspäällikkö Marketta Toivola, elinkeinojohtaja Katariina Palola sekä nuorisosihteeri Sanna Seppälä. Muiden toimijoiden osuudet päivittivät kirkkoherra Mika Niskanen (Kittilän seurakunta), Tuije Paksuniemi (Kittilän SPR) sekä palveluesimies Sirpa Tuokko (TE-palvelut). Ensimmäinen versio Kittilän kunnan kotouttamisohjelmasta laadittiin vuonna Laatimiseen osallistuivat koulukuraattori Tiina Huilaja (koollekutsuja), vastaava sosiaalityöntekijä Paula Lauhamaa, koulusihteeri Niina Jauhojärvi (sihteeri), Revontuli-Opiston tuntiopettaja Sirpa Ärölä, 3

4 Revontuli-Opiston rehtori Pasi Tanninen, elinkeinojohtaja Katariina Palola ja terveydenhoitaja Heli Hanhivaara. Kotouttamisohjelmaa laatiessaan vuoden 2014 työryhmä pohti maahanmuuttotilannetta ja maahanmuuttajille tarkoitettuja palveluita Kittilässä. Koska kunnan palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytössä ja maahanmuuttajia on Kittilässä varsin vähän, tähän asti ei ole ilmennyt suurta tarvetta kohdentaa palveluja nimenomaan maahanmuuttajille. Kotouttamisohjelmassa nousee esiin se, mitkä kunnan palvelut ovat erityisen hyvin myös maahanmuuttajille soveltuvia ja miten niitä osa-alueita voidaan kehittää, jotka eivät yhtä hyvin vielä maahanmuuttajille sovellu. Kotouttamisohjelman tarkoitus Tämä kotouttamisohjelma on ensisijaisesti maahanmuuttajan kanssa työskentelevän viranomaisen työväline toimenpiteitä suunniteltaessa. Monen hallintokunnan toimintaan kotouttamislaki ei tuo mitään uutta tai sillä ei ole vaikutusta olemassa oleviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Käytännön tasolla merkittävin asia saattaakin olla eri viranomaisten yhteistyö ja yhteydenpito maahanmuuttajan asioissa. Lisäksi kotouttamisohjelmaan on koottu käytännön tietoa siitä, miten kunkin hallinnon alan viranomainen voi parhaiten maahanmuuttaja-asiakasta palvella. Erityistarpeita saattaa ilmetä esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi tai siksi, ettei asiakkaalla ole riittävää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta tai kunnan palvelujärjestelmästä. 1.2 Maahanmuutto (perusteet ja tilanne Suomessa ja Kittilässä) Suomeen ulkomailta suuntautuva muutto on ollut viime vuosina huomattavassa kasvussa. Maassa asuva ulkomaalaisväestö lähes kaksinkertaistui 2000-luvulla ja on jatkanut kasvuaan 2010-luvulla. Vuonna 2000 Suomessa asui noin ja vuonna 2010 noin ulkomaan kansalaista. Suomessa asui vuoden 2015 lopussa lähes ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi runsaalla henkilöllä, eli noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden lopussa 4,2 prosenttia koko väestöstä. 4

5 Maahanmuuttajat väestössä Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi Tilastokeskuksessa tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä. 5

6 Myös maahanmuuton syyt ovat monipuolistuneet verrattuna 1990-lukuun, jolloin maahanmuutto perustui pääasiassa humanitaarisiin syihin. Nykyisin Suomeen muutetaan entistä enemmän perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella. Maahanmuuton kasvu edellyttää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon kaikkia julkisia palveluja järjestettäessä. Lisäksi tarvitaan erillisiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja. Lisääntyvän maahanmuuton myötä monikulttuurisuus, monikielisyys sekä arvojen ja tapojen monimuotoisuus tulevat yhä suuremmassa määrin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutuminen on jatkuva, kahdensuuntainen prosessi, joka edellyttää sitoutumista niin maahanmuuttajilta itseltään kuin vastaanottavalta yhteiskunnalta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomeen muutti henkilöä, mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nettomaahanmuutto eli maahan- ja maastamuuton erotus oli noin henkeä. Nettomaahanmuutto on ollut 2010-luvulla henkeä vuosittain. Eniten nettomaahanmuuttoa on tullut Euroopan maista. Maahanmuuttoviraston Maahanmuuton tunnusluvut 2015 julkaisun mukaan Suomeen muutti ulkomailta vuoden 2015 aikana henkilöä (Maahanmuuttoviraston ja poliisin myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat kolmansien maiden kansalaisille ja poliisin suorittamat EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsenten oleskeluoikeuden rekisteröinnit.) EU-kansalaisia ja heidän perheenjäseniään rekisteröitiin ja seuraavaksi suurin ryhmä on perhesiteen perusteella tulleet kolmansien maiden kansalaiset

7 Maahanmuuton syyt Tilasto vuodelta 2011 osoittaa, että yleisin maahanmuuton syy on vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin alueella (30 %). Vapaa liikkuvuus sisältää niin työn, opiskelun kuin perhesiteen vuoksi tapahtuvan muuton EU-maista. Toiseksi yleisin maahanmuuton peruste on perhesiteen perusteella tapahtuva muutto (28 %), jonka jälkeen tulevat maahanmuutto opiskelun (19 %) ja työn (12 %) perusteella. Humanitäärinen syy oli maahanmuuton peruste kahdeksassa prosentissa tapauksista. Kategoriaan muut (3 %) kuuluvat esim. au pairit, tutkijat ja urheilijat. Tilastossa ovat mukana sekä väliaikaiset että pysyvät muuttajat. Lähde: Väestöliitto, aahanmuuton-perusteet/ Koko maan kattaviin tilastoihin verrattuina voidaan todeta, että Kittilään muuttavilla pääasialliset perusteet ovat muutoin samoja kuin koko maassa, mutta humanitäärisen syyn vuoksi muuttavia ei Kittilässä ole aikaisemmin ollut. 7

8 Ulkomaan kansalaiset Kittilässä ja lähikunnissa Tilasto ulkomaan kansalaisista, tilanne : Kittilä 147 hlöä Venäjä 24 hlöä Viro muuta kansalaisuutta 102 hlöä Sodankylä 115 hlöä Ruotsi 27 hlöä 21 muuta kansalaisuutta 88 hlöä Kolari 23 kansalaisuutta Enontekiö 21 muuta kansalaisuutta 78 hlöä 37 hlöä Muonio 93 hlöä Saksa 33 hlöä 18 muuta kansalaisuutta 60 hlöä Koko Lapin alueella ulkomaan kansalaisia on 3840 henkeä. Heistä noin 40 % asuu Rovaniemellä, jossa on 75 eri kansalaisuuden edustajia. Vuoden 2014 tilanteen mukaan Kittilässä asui ulkomaan kansalaisia yhteensä 138 henkilöä, joista miehiä 75, naisia 63 seuraavista maista: Alankomaista, Belgiasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Brasiliasta, Bulgariasta, Espanjasta, Irakista, Irlannista, Iso-Britanniasta, Italiasta, Japanista, Jugoslaviasta, Kanadasta, Liettuasta, Malesiasta, Marokosta, Norjasta, Puolasta, Ranskasta, Romaniasta, Ruotsista, Saksasta, Sierra Leonesta, Thaimaasta, Tsekistä, Turkista, Ukrainasta, Unkarista, Uudesta-Seelannista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista. Suurin kansalaisuusryhmä Kittilässä on venäläiset, joita on viime vuosina ollut noin henkeä. Yhteensä Kittilässä asuu noin 30 eri maan kansalaisia. Naapurikuntiin verrattuna Kittilässä on lukumäärältään enemmän ulkomaan kansalaisia sekä myös useammasta eri maasta. Lähde: Lapin maistraatti, Rovaniemen yksikkö 8

9 1.3 Käsitteiden määrittelyä Maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Ei ole aina selvää, ketä maahanmuuttaja -termillä tarkoitetaan. Tilastoissa ja tutkimuksissa maahanmuuttajalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka asettuu asumaan kotimaansa ulkopuolelle muuten kuin tilapäisesti. Toisaalta maahanmuuttajiksi sanotaan myös tällaisten maahanmuuttajien lapsia, jolloin tarkempi termi on toisen sukupolven maahanmuuttaja. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Vieraskielinen on Suomessa asuva henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan maahanmuuttajalle suunnattuja toimenpiteitä hänen elämäntaitojensa parantamiseksi ja syrjäytymisensä ehkäisemiseksi. Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä. Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Kiintiöpakolainen on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa valtion talousarviossa vahvistetussa pakolaiskiintiössä. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut henkilöä. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Ensisijaisesti näitä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja sekä työ- ja elinkeinohallinnon palveluja. Pakolainen on ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Lisää tietoa löytyy mm. linkistä 9

10 2. KOTOUTTAMISTA JA KOTOUTUMISTA TUKEVAT TOIMET (Kotouttamislaki luku 2) 2.1 Valtakunnallinen taso Kotouttamislaki edellyttää, että maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Perustietoa Suomesta -opas on kotouttamislain mukainen tietopaketti suomalaisesta yhteiskunnasta. Opas on saatavilla sähköisenä kolmellatoista eri kielellä. (Selko)suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi opasta saa myös painettuna. Lisäksi muilla kielillä on saatavilla pienempi esite. Opas tai esite annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskelulupapäätöksen tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä, eli poliisin toimipisteissä, maistraateissa tai Suomen edustustossa ulkomailla. Kotoutumislakia soveltavat viranomaiset vastaavat osaltaan perustietoaineiston sisällön tuottamisesta ja päivittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa sisällön kokoamisesta, yhteensovittamisesta, kääntämisestä ja jakelusta. Erikieliset oppaat löytyvät sähköisenä osoitteesta Tietoa Suomeen muuttamisesta, Suomessa asumisesta, työskentelystä ja opiskelusta löytyy neljällätoista eri kielellä sivustolta Kunnan viranomaisen on hyvä tietää sivustosta; mikäli maahanmuuttaja kaipaa lisätietoja, hän voi etsiä tietoa oma-aloitteisesti mahdollisesti jopa omalla kielellään Paikallinen taso Kunnassa kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. (29 ) Kotouttamislaki edellyttää, että kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä (8 ) Kittilään muuttavalle löytyy tietoa kunnasta ja kunnan palveluista -sivustolta. Laajemmin tietoa Kittilästä ja kunnan toiminnoista löytyy kunnan internet-sivuilta, joiden sisällöstä osa on luettavissa myös englanniksi. Kotouttamisohjelmassa käydään läpi kunnan sekä Kittilässä olevien muiden toimijoiden tarjoamat palvelut maahanmuuttajille. Vaikka useimmilla 10

11 palveluntarjoajilla ei ole erityispalveluita maahanmuuttajille, kotouttamisohjelmassa nostetaan esille niitä asioita, jotka maahanmuuttajille ovat kotoutumisen kannalta keskeisiä. 2.3 Alkukartoitus Työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistoon. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. TE-toimisto tai kunta voi käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoitus voidaan jättää kuitenkin tekemättä, jos se katsotaan ilmeisen tarpeettomaksi. (10 ) Näin on esimerkiksi silloin, jos maahanmuuttaja on oleskellut maassa jo pitkään eikä hänen katsota hyötyvän alkukartoituksen tekemisestä. Kotoutumislain lähtökohtana on ohjata työttömien työnhakijoiden ja toimeentulotukea saavien lisäksi myös muita maahanmuuttajia kotoutumista edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Alkukartoituksen tekemistä on syytä harkita myös muiden maahanmuuttajien kohdalla (esim. puolisot, kotiäidit, opiskelijat). Näin kunta saa jo varhain yhteyden myös niihin maahanmuuttajiin, jotka muutoin voivat jäädä aktiivisten kotouttamistoimien ulkopuolelle. Alkukartoituksen avulla voidaan myös tukea esimerkiksi opiskelijoiden ja työntekijöiden asettumista ja jäämistä Suomeen. Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palvelujen tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. (9 ) Alkukartoituksen järjestäjä ohjaa maahanmuuttajan tarvittaessa saamaan viranomaisten tai palvelun järjestäjien palveluita (10 ). Viranomainen voi tehdä alkukartoituksen itse tai ostaa palvelun ulkopuoliselta toimittajalta. Alkuhaastattelu ja muu kartoitus tulee tehdä maahanmuuttajan äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää riittävästi. Alkukartoitukseen sisältyy alkuhaastattelu ja tarvittaessa tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan yleiset kotoutumisen valmiudet kuten luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja -valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityistaitoihin liittyvä osaaminen ja muut vahvuudet, työllistymis- ja koulutustoiveet sekä elämäntilanne ja siitä johtuvat palvelutarpeet. Alkukartoitukseen voidaan haastattelun lisäksi sisällyttää myös muita tarkentavia toimenpiteitä kuten esimerkiksi kielitaidon testaus. Maahanmuuttajan alkukartoitus on usein eri vaiheita sisältävä prosessi, jonka sisältö ja kesto riippuvat maanmuuttajan tilanteesta. Alkukartoituksen tulee kuitenkin aina olla riittävän perusteellinen, jotta sen pohjalta voidaan arvioida maahanmuuttajan palvelutarvetta kotoutumisen 11

12 ja työllistymisen näkökulmasta sekä ohjata maanmuuttaja palvelutarvetta vastaaviin palveluihin. Alkukartoitus on tärkeä lähtökohta kotoutumissuunnitelman laadinnalle. TE-toimistossa alkukartoitus voidaan tehdä TE-toimiston omana palveluna tai osin ostopalveluna. Alkukartoituksen tarkentavat toimenpiteet (esim. kielitaidon tai luku- ja kirjoitustaidon selvittäminen) ovat alkukartoituksen osa-alueita, joita TE-toimistot hankkivat useimmiten ostopalveluna. Ostopalveluina hankitaan esimerkiksi kielitaidon lähtötason arviointeja. Henkilökohtaisia tietoja testausten tuloksista sekä koulutukseen valinnasta ja siinä etenemisessä välitetään tietoturvallisesti testaajan, TE-toimiston ja oppilaitoksen välillä Koulutusporttijärjestelmän avulla. Alkukartoitus tulee aloittaa kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai siitä, kun maahaanmuuttaja pyytää alkukartoitusta. Jotta kunnassa tehtävät alkukartoitukset saadaan käynnistettyä mahdollisimman sujuvasti, on tärkeää, että kunnassa on sovittu toimintatavat kartoituksiin ohjaamisen ja alkukartoitusten laatimisen toteuttamiselle. Samalla on tärkeää sopia siitä, miten alkukartoituksista tiedotetaan niille asiakasryhmille, jotka eivät säännöllisesti käytä kunnan tai TE-toimiston palveluja. Linjaukset toimintatavoista sisällytetään esimerkiksi kunnan kotouttamisohjelmaan. Lähde: TE-toimisto 2.4 Kotoutumissuunnitelma Kotouttamislain mukaan työttömällä tai muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavalla maahanmuuttajalla on aina oikeus kotoutumissuunnitelmaan (12 ). Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä myös maahanmuuttajalle, jonka on alkukartoituksen perusteella arvioitu tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi, kuten opiskelijalle, työssä olevalle tai kotona lapsiaan hoitavalle henkilölle. Kotoutumissuunnitelman laatimisen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Esimerkiksi maassa oleskelun perusteen ei tulisi suoraan vaikuttaa kotoutumissuunnitelman epäämiseen. Suunnitelman todellinen tarve ja hyöty maahanmuuttajalle sekä hänen tosiasialliset mahdollisuutensa sitoutua ja osallistua suunnitelmassa sovittuihin toimenpiteisiin ovat merkittäviä tekijöitä arvioitaessa suunnitelman tarpeellisuutta. Esimerkiksi kotona olevan maahanmuuttajapuolison tilanne saattaa jossain vaiheessa muuttua sellaiseksi, että hän voisi hyötyä valmiiksi tehdystä suunnitelmasta myöhemmin hakeutuessaan koulutukseen tai työelämään. Toisaalta opiskelijan tai työssä olevan maahanmuuttajan kohdalla kotoutumissuunnitelman tekemisestä ei välttämättä ole suurta hyötyä, jos tämän oleskelu Suomessa on tarkoitettu lyhytaikaiseksi. 12

13 Kotoutumissuunnitelman laatimisesta löytyy lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttaminen.fi - palvelusta (Kotouttaminen.fi Kotouttaminen kotoutumista edistävät toimenpiteet kotoutumissuunnitelma). Suomi.fi on kansalaisille tarkoitettujen julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite, josta löytyy apulomake kotoutumissuunnitelman laatimiseen. (Suomi.fi Palvelut aiheittain Maahanja maastamuutto Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen) Työllistymissuunnitelma Kotoutumislain piiriin kuuluvalle maahanmuuttajalle voidaan vaihtoehtoisesti joissain tilanteissa laatia työvoima- ja yrityspalvelulain (JTYPL) mukainen työllistymissuunnitelma. Sen laatiminen voi olla henkilön näkökulmasta perusteltua esimerkiksi silloin, kun hän aloittaa tuetun omaehtoisen opiskelun kotoutumisajan loppuvaiheessa. Suunnitelmaan sisältyvien palvelujen ja toimenpiteiden osalta kotoutumislain ja työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen suunnitelma eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista sekä asiantuntija-arvioinneista. Tarvittaessa suunnitelmassa sovitaan muista osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista palveluista tai työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimista (JTYPL 2 luku 7 ). Työvoima- ja yrityspalvelulain mukainen työllistymissuunnitelma tehdään myös maahanmuuttajalle, joka ei kuulu kotoutumislain piiriin kotoutumisajan umpeuduttua. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttaminen.fi - palvelu 2.5. Tulkkipalvelut Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi kotouttamislaissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Viranomaisen velvollisuus huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. (5 ) 13

14 Viranomaisten on siis hankittava ja kustannettava tulkki tai huolehdittava kustannuksellaan kääntämisestä asioissa, jotka tulevat vireille viranomaisten aloitteesta. Lisäksi voidaan muissakin tapauksissa erikseen harkita tulkin hankkimista. Suomessa toimii useita tulkkikeskuksia, jotka tarjoavat tulkkaus- ja käännöspalveluja useilla kymmenillä eri kielillä. Kittilässä käytännöllinen tulkkauskeino on puhelintulkkaus. Asiakkaan lasta, tuttavaa tai puolisoa ei pitäisi käyttää tulkkina. Näissä tilanteissa ei voida taata asiakkaan eikä viranomaisenkaan/työntekijän oikeusturvaa. 3. KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA, PÄIVITYS JA LIITTEET Kittilän kunnassa vuonna 2014 laadittu kotouttamisohjelma päivitettiin marraskuussa 2016, ja se saatetaan kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja sitä on tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Kotouttamisohjelman liitteitä voidaan täydentää ja tarkentaa tarvittaessa useammin. Kotouttamisohjelma tulee ottaa huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (32 ). 14

15 LIITE 1. KUNNAN HALLINTOKUNTIEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE KUNNAN HALLINTOKUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Kittilä toimintaympäristönä Kittilä on vireä lappilainen kunta napapiirin pohjoispuolella. Suomen suurin ympärivuotinen vapaaajankeskus Levi ja Euroopan suurimpiin kuuluva kultakaivos Agnico-Eagle Finland ovat keskeisiä tekijöitä paikkakunnan elinkeinoelämän kehittymisessä ja työpaikkatarjonnassa. Kasvava kunta tarjoaa hyvän ympäristön asukkaille, yrityksille ja matkailijoille. Suurimmat toimialat ovat matkailuala ja kaivannaisala. Näiden lisäksi merkittäviä toimialoja alueella ovat kuljetus, rakentaminen, kauppa ja palvelut sekä poro-, maa- ja metsätalous. Yritykset ovat keskittyneet Kittilän ja Levin keskustan tuntumaan, mutta myös muissa kylissä on huomattavasti yrityksiä. Kittilässä on väkilukuun suhteutettuna paljon yrityksiä, yritystiheys on Suomen korkeimpia. Yrityskannasta noin 80 prosenttia on alle viiden henkilön työllistäviä yrityksiä. Yksinyrittäjien ja perheyritysten lukumäärä on siis huomattavan suuri koko yrityskannasta. Kansainvälisyys on merkittävässä roolissa Kittilässä, jossa yritysten kasvu rakentuu osittain alueen ulkopuolelta tulevan kysynnän varaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuoltolain 1 :n mukaan sosiaalihuollon toimintojen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalitoimessa nähdään erityisen tärkeänä maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen palveluiden tavoitteet ovat yhteneväisiä kotouttamisen tavoitteiden kanssa. Terveystoimen tehtävänä on tuottaa ja järjestää laadukkaita ja tuloksellisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita. Perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kittilän terveyskeskus. Erikoissairaanhoidon osalta Kittilä kuuluu Lapin sairaanhoitopiiriin. Terveystoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin normaalin potilas/asiakastyön puitteissa. Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada terveyspalveluita samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Maahanmuuttajilla on lain mukaan oikeus saada tulkkauspalveluja virallisiin asioimistilanteisiin. Virallisten tulkkipalvelujen kautta asiakkaiden ja viranomaisten oikeusturva toteutuu. Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada sosiaalipalveluja samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto, lasten päivähoito, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, 15

16 lastenvalvojan palvelut, ottolapsineuvonta, perheasioiden sovittelu, lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaiset palvelut sekä toimeentulotuki. Kotoutumissuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan maahanmuuttajan tarpeisiin mm. kielen opiskelun ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen osalta sekä tukemaan maahanmuuttajaa hänen luodessaan kontakteja suomalaisiin. Maahanmuuttajan tarpeet ammatillisen koulutuksen ja työelämätietouden osalta ovat myös keskeinen osa suunnitelmaa. Lisätietoa: Perusturvajohtaja Markku Tuunainen, puhelin / kunnan vaihde , Asuminen Kittilässä Kittilässä kunnan asuntojen vuokrausta hoitaa Kittilän Vuokratalot Oy. Asunnot sijaitsevat Kittilän keskustassa, Levillä (Sirkassa), Alakylässä ja Tepastossa. Kittilän Vanhustenkotiyhdistys ry vuokraa Kittilässä ja Sirkassa etupäässä vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. TA-Yhtymä vuokraa asuntoja Levillä Suvannoisentiellä ja Hillarovassa. Asuntoja haetaan asuntohakemuslomakkeella ja asukasvalinnat tehdään asunnon tarpeen ja vapaana olevien asuntojen perusteella. Kiintiöpakolaisille asuntoja tarvittaessa tavoitteena on, että Kittilän kunta vuokraa asunnot ja edelleen vuokraa ne heille. Kittilän vanhustenkotiyhdistys ry, puhelin , Yksityistä vuokrattavista ja myytävistä asunnoista ja kiinteistöistä saa tietoa alueen kiinteistönvälittäjiltä sekä internetin ja paikallislehtien kautta. Lisätiedot: isännöitsijä Timo Sattanen, puhelin / kunnan vaihde (tai ), Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa jolla edistetään lapsen kasvua, kehittymistä ja oppimista. Varhaiskasvatuksessa lasten kasvatus ja opetus suunnitellaan lapsikohtaisesti ja persoonalliset ominaisuudet huomioiden. Suunnittelussa korostetaan lapsen omaa näkökulmaa ja vanhempien asiantuntijuutta lapsensa kasvattajina. Yhä voimistuvan matkailuelinkeinon ja kaivosteollisuuden myötä asettuu Kittilään yhä enemmän eri kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä. Perheet myös käyttävät päivähoidon palveluja enemmän. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja kaksikulttuuristen lasten määrä on kasvanut Kittilän päivähoidossa huomattavasti; esim. vuonna 2016 on päivähoidossa olevilla lapsilla on 13 eri kielitaustaa. Maailmankansalaiseksi on mahdollisuus kasvaa myös omalla kotiseudullaan. Kittilän päivähoidossa haluamme huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla on tasavertaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet kasvamiseen ja oppimiseen. Tukeaksemme lasten menestymistä ja terveen itsetunnon kehittymistä 16

17 haluamme vahvistaa ja yhtenäistää monikulttuurista varhaiskasvatusta ja kehittää interkulttuurista kasvatustyötä. Monikulttuurinen päivähoito - käsikirja ja S2-OPETUS -Menetelmiä lapsen suomen kielen oppimisen tukemiseen -käsikirja ovat konkreettisia työvälineitä Kittilän päivähoidon henkilökunnalle. Molemmat käsikirjat ovat siis askel kohti parempaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta. Käsikirjat sisältävät tietoa mm. asiakasprosessista, kielikasvatuksesta, kulttuuriidentiteetin tukemisesta, viestinnästä, uskontokasvatuksesta ja kotouttamisesta. Esimerkiksi kielikasvatuksessa on tärkeää saada mukaan oppimiseen lapsen lisäksi muu perhe. S2 -kielen oppimisen tukena käytetään mm. kuvia, eleitä ja tukiviittomien, selkokieltä, piirtämistä ja pienryhmätoimintaa. Varhaiskasvatuksessa käytetään tulkkipalveluja myös puhelimitse ja skypen avulla. Lomakkeita on löydettävissä myös englanniksi ja turkiksi. Päiväkotihoitoa järjestetään Sirkan päiväkodissa, Kittilän päiväkoti Muksulassa ja Pikkumettässä, sekä Raattaman päiväkodissa. Perhepäivähoitoa järjestetään hoitajan omassa kodissa, kolmiperhepäivähoitona sekä ryhmäperhepäiväkodeissa. Vuorohoitoa tarjotaan Sirkan päiväkodissa sekä ja Kittilän päiväkoti Pikkumettässä. Lisäksi eri päivähoitopaikoista voi tiedustella ns. tilapäishoitoa. Esiopetusta järjestetään alakoulujen yhteydessä Alakylässä, Kaukosessa ja Raattamassa. Sirkassa ja kirkonkylällä esiopetusryhmät toimivat päiväkodeilla. Myös esiopetuksessa korostetaan yhteistyön merkitystä; lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Lisätietoa: varhaiskasvatuspäällikkö Marketta Toivola, puhelin / kunnan vaihde Perusopetus Perusopetuksella on opetus- ja kasvatus tehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja muu oppimateriaalit sekä työvälineet ja aineet ovat maksuttomia. Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on, että suomi toisena kielenä- opetus vahvistaa yhdessä oman äidinkielen kanssa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Maahanmuuttajien opetuksessa toteutetaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen peruskoulun yleisiä tavoitteita. Opetusta suunniteltaessa maahanmuuttajaopiskelijan yksilölliset tarpeet on otettava huomioon. 17

18 Kittilän kunnassa on kuusi perusopetuksen koulua. Kirkonkylällä toimii yksi yläasteen koulu (luokat 7-9) sekä Lukkarin koulu (luokat 1-6). Lisäksi alakouluja on Alakylässä, Kaukosessa ja Sirkassa (luokat 1-6) ja Raattamassa (luokat 1-4). Koululainsäädännön ja opetussuunnitelmien mukaiset opetuksen ja koulutuksen yleiset tavoitteet koskevat kaikkia oppilaita. Maahanmuuttajille tarjotaan samat koululaitoksen palvelut kuin suomalaisille oppilaille. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuuttajien kuten muidenkin oppimisessa ja opettamisessa ovat keskeisiä asioita: oppivelvollisuuden suorittaminen, tasa-arvoiset mahdollisuudet jatko-opintoihin, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen/kotikielen taito ja riittävä suomen kielen taito. Muusta kulttuurista tulevat ja eisuomenkieliset lapset tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntinsä onnistumiseksi. Maahanmuuttajaoppilaille voidaan järjestää tukiopetusta ja oman äidinkielen opetusta voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kotikielen opetuksessa pyritään vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa, jotta he uskaltaisivat ilmaista mielipiteitään ja olla ylpeitä kulttuuristaan ja kielestään. Maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi ja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimenpiteet on kohdennettava mm. seuraaviin: maahanmuuttajaoppilaat huomioidaan opetussuunnitelmissa, järjestetään henkilöstölle koulutusta, käytetään tehokkaasti esimerkiksi tukioppilastoimintaa, korostetaan erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuuden edistämistä, havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi ja tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla eri tahojen kanssa. Maahanmuuttajien koulunkäyntiin liittyvissä asioissa tehdään tarvittaessa alueellista yhteistyötä. Opetustoimi järjestää opetusta pääsääntöisesti nykyisillä resursseilla. Käytössä on mm. ohjaajia ja eritysopetusta. Tuntikehyksessä on varauduttu tukiopetukseen. Maahanmuuttajaperheiden kuten muidenkin käytettävissä ovat koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan palvelut. Yhteistyötä tehdään kodin ja koulun välillä, koulun sisällä ja tarpeen mukaan koulusta ulospäin esimerkiksi eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sekä kirkonkylän että sivukylien kouluissa toimivat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät. Lisätietoa: sivistystoimenjohtaja, kunnan vaihde Työ, yrittäminen, elinkeino Kideve Elinkeinopalvelut on Kittilän kunnan elinkeinotoimen liikelaitos. Kideve kehittää aluetta ja sen elinkeinoelämää toteuttamalla EU-rahoitteisia kehityshankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Kideve tarjoaa myös Kittilän alueen yrityksille tietoa yrittäjyydestä ja yrityspalveluista sekä opastaa yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia eteenpäin. Kideven tilaisuudet ja yritysneuvonta ovat avoimia kaikille, myös maahanmuuttajille. Kidevestä saa palvelua myös englannin ja venäjän kielellä. 18

19 Lisätietoja: elinkeinojohtaja Katariina Palola, puhelin / kunnan vaihde Vapaa-aika Kirjasto Kirjastopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, tiedon hankintaan ja virkistykseen. Kirjaston tarjoamat palvelut ovat avoimia kaikille ja kirjastokortin voivat saada kaikki Suomessa asuvat henkilöllisyytensä todistamalla. Varsinaisia erityispalveluita maahanmuuttajille ei jatkuvasti ole tarjolla, mutta kirjastopalvelut soveltuvat hyvin maahanmuuttajien käyttöön. Kirjastossa on suomen kielen oppikirjoja ja äänitteitä. Kirjastossa on saatavilla jonkin verran selkokielistä ja vieraskielistä aineistoa. Lisäksi käytössä on edullinen kaukolainapalvelu Lapin kirjastojen välillä. Kaukolainoja voi tilata myös muista Suomen kirjastoista. Lapin kirjastojen yhteinen verkkopalvelu osoitteessa lappi.verkkokirjasto.fi toimii suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä langaton verkkoyhteys ja internet-päätteitä. Kirjastossa voi myös tulostaa ja kopioida maksua vastaan. Kaikki nämä palvelut paitsi tukevat maahanmuuttajan mahdollisuutta opiskella suomen kieltä, tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan ja toimia täysivaltaisena osana sitä, myös antavat mahdollisuuksia yhteydenpitoon omaan kotimaahan ja tukevat oman äidinkielen ylläpitämistä. Kirjaston määrärahat hankkia vieraskielistä kirjallisuutta ovat rajalliset ja tästä syystä kirjasto ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan asiakkaiden lahjoittamia kirjoja (erityisesti harvinaisemmat kielet). Tällä tavalla tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuutta ylläpitää omaa äidinkieltä. Kittilän kirjastossa on järjestetty kirjaston käyttökoulutusta maahanmuuttajaryhmille. Kirjaston henkilökunta on kehittänyt monikulttuurisuusvalmiuksiaan mm. osallistumalla koulutuksiin, jotka auttavat suvaitsevaisuuden edistämistä ja lisäävät valmiuksia käsitellä monikulttuurisuuteen liittyviä asioita. Kirjaston tiloissa on järjestetty monikulttuurisuuteen liittyviä yleisötilaisuuksia. Kirjasto tiedottaa toiminnastaan ja tapahtumistaan Lapin kirjastojen verkkopalvelussa, kunnan nettisivuilla, kuntatiedotteessa ja sosiaalisessa mediassa. Lisätietoja: kirjastotoimenjohtaja Raili Sirkka, puhelin / kunnan vaihde Kulttuuritoimi Kittilän kulttuuritoimen tavoitteena on saada kuntalaisista aktiivisia kulttuurin kuluttajia ja toteuttajia sekä vahvistaa kittiläläistä kulttuuri-imagoa. Kunnan kulttuuritoimi tarjoaa elämyksiä kokijoille ja luo mahdollisuuksia omaehtoiselle kulttuuritoiminnalle. Kulttuuritoiminta on avointa kaikille kuntalaisille. Kuvataiteen perinne on Kittilässä vahva ja siihen voi tutustua alueen museoissa, gallerioissa ja näyttelyissä. Kotiseutumuseolla voi kesäisin tutustua entisaikojen 19

20 talonpoikaiselämään. Kunnan ylläpitämässä elokuvateatterissa on toimintaa säännöllisesti. Ympäri vuoden järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia. Kulttuuritoimen tilaisuuksiin osallistumiskynnys pidetään matalana ja tapahtumat, retket ja muu toiminta pyritään pitämään osallistujille mahdollisimman edullisina. Tämä antaa hyvät edellytykset myös maahanmuuttajille osallistua mukaan toimintaan. Moniin kulttuuritapahtumiin ja toimintaan osallistuminen on mahdollista myös heikommalla kielitaidolla. Kittilän kunnan kulttuuritoimi tekee yhteistyötä alueen yhdistysten ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Tapahtumista tiedotetaan paikallislehdessä, kunnan verkkosivuilla, kuntatiedotteessa, ilmoitustauluilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisätietoja: kulttuurisihteeri Marika Salminen, puhelin / kunnan vaihde Liikuntatoimi Kittilän kunnassa on monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet. Liikuntatoimi ylläpitää Kittilän alueen liikuntapaikkoja ja edistää liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia. Lisäksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja kilpailuja yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden erilaisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Liikuntatoimen palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Moniin liikuntaharrastuksiin on heikon kielitaidonkin omaavien helppo osallistua. Useimmat luontoliikuntaharrastukset ovat maksuttomia tai hyvin edullisia (esim. hiihto, kalastus ja marjastus). Urheiluseuroissa on mukana aikuisia maahanmuuttajia ja myös toisen polven maahanmuuttajalapsia. Tämä edesauttaa maahanmuuttajataustaisten vanhempien kotoutumista ja tulemista osaksi yhteisöä. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen ja järjestöjen sekä Revontuli-opiston kanssa. Lisätietoja: liikuntasihteeri Maija Virranniemi, puhelin / kunnan vaihde Nuorisotoimi Nuorisopalvelut edistävät ja tukevat nuorten aktiivista kansalaisuutta. Nuorisotoimi luo monialaisella yhteistyöllä edellytyksiä nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseen, sekä lisää sosiaalista vahvistamista ylläpitämällä ja kehittämällä nuorisopalveluita. Nuorten aktiivista kansalaisuutta edistetään nuorisovaltuustotoiminnalla. Nuorisovaltuusto kehittää nuorten kasvu- ja elinoloja, antaa niihin lausuntoja ja tekee esityksiä. Nuorisovaltuusto edustaa kittiläläisiä nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorten osallisuutta vahvistetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla leirejä, retkiä ja tapahtumia yhdessä nuorten kanssa. Nuorisotoimen toiminnot ovat ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Uusi nuorisolaki astuu voimaan Laki vahvistaa nuorten edellytyksiä osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä edistää nuorten yhdenvertaisuutta. Tavoitteiden lähtökohtina ovat 20

21 yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen yhteistyö. Monikulttuurista nuorisotyötä tehdään jo harrastekerhoissa ja nuorisotilatoiminnassa. Kittilässä on kaksi nuorisotilaa, nuorisotila Käki Kittilässä ja nuorisotila Notzki Sirkassa. Avoin tilatoiminta on suunnattu lähinnä vuotiaille nuorille. Toiminnassa on mukana jo toisen polven maahanmuuttajanuoria. Tämä on hyvä pohja myös tulevaisuudessa tehtävälle monikulttuuriselle nuorisotyölle. Nuorisotoimessa toimii monialainen työryhmä MoSpa, joka kehittää ohjauspalveluita verkostoissa. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja ohjata hänet tarvittaviin palveluihin. Nuorten työpaja tekee läheistä yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa. LaNuti-Lapin nuorisotiedotus, neuvonta- ja tietopalveluja kehitetään netissä. Sosiaalinen media nuorisotoimen tiedottamisessa: facebook, instagram, WA ja snapchat tiedotuskanavina nuorisotiloilla ja facebook etsivässä nuorisotyössä. Lisätietoja: nuorisosihteeri Sanna Seppälä, puhelin / kunnan vaihde Revontuli-Opisto Kansalaisopiston toiminta on avointa kaikille asuinpaikkakunnasta tai kotimaasta riippumatta. Revontuli-Opisto tarjoaa monen eri alan kursseja eri-ikäisille Kittilässä, Enontekiöllä ja Sodankylässä. Opetusta on tarjolla koko Kittilän kunnan alueella. Kurssimaksut ovat kansallisessa vertailussa kohtuullisen edullisia ja useana vuonna on maahanmuuttajien ollut mahdollista hakea Opetushallituksen myöntämää avustusta kurssimaksuihin. Esimerkiksi käsityö-, musiikki- tai liikuntaryhmiin on mahdollista osallistua, vaikka kielitaito olisi vielä heikko. Harrastusryhmät ovat luonteva tapa tutustua uusiin ihmisiin ja maahanmuuttajien osallistuminen opiston eri kursseille lisää kohtaamisia kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Revontuli-Opisto järjestää eritasoisia suomen kielen kursseja maahanmuuttajille. Eri syistä Suomeen muuttaneilla on erilaiset tarpeet opiskella suomen kieltä (vrt. työkomennukselle pariksi vuodeksi tulleet ja pysyvästi maahan muuttaneet) ja tästä syystä opiston alueella tarjotaan monen tyyppisiä suomen kursseja. Opetusta toteutetaan lähiopeuksen lisäksi myös verkkokursseina. Maahanmuuttajat, kuten kaikki muutkin, voivat esittää omia kurssitoiveitaan Revontuli-Opistolle. Revontuli-Opiston juuri valmistuneessa strategiassa korostetaan myös kaksisuuntaista kotouttamisen edistämistä, millä tarkoitetaan sitä, että hyödynnetään maahanmuuttajien erityistietoja ja -taitoja opiston kurssitarjonnassa (esimerkiksi ruokakurssit, käsityöpajat, 21

22 teemapäivät, jotka liittyvät vieraisiin kulttuureihin). Maahanmuuttajien laajempi osallistuminen opiston toimintoihin edesauttaa yhteyksien luomista maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Lisätietoja: Revontuli-Opiston rehtori Pasi Tanninen, puhelin / kunnan vaihde MUIDEN VIRASTOJEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Maistraatti Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa. Maistraatit vastaavat alueensa väestötietojärjestelmästä, holhousasioista, kauppa ja -yhdistysrekisteristä, vesikulkuneuvorekisteristä sekä valtakunnallisesta kuluttajaneuvonnasta. Maistraattien muita tehtäviä ovat mm. avioliiton esteiden tutkinta, nimenmuutosasiat ja perukirjojen osakasluetteloiden vahvistaminen. Maistraatin henkikirjoittaja suorittaa siviilivihkimiset ja hän toimii myös julkisena notaarina ja kaupanvahvistajana. Lisätietoja: Lapin maistraatti, Kittilän yksikkö, puhelin , Lapin TE-toimisto Lapin työ- ja elinkeinotoimisto palvelee työnantajia ja työnhakijoita. TE-toimistot vastaavat osaltaan työnhakijoiksi rekisteröityneiden maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä. Erityisesti maahanmuuttajalle tarkoitettuja alkuvaiheen kotoutumispalveluja ovat maahanmuuttajan ohjaus ja neuvonta, kotoutumissuunnitelma ja kotoutumiskoulutus. Lisätietoja: MUITA TOIMIJOITA, JOTKA TARJOAVAT PALVELUJA MAAHANMUUTTAJILLE Kittilän seurakunta Tavoitteemme: Haluamme tukea maahanmuuttajia löytämään kokemuksen, että he ovat tervetulleita Kittilään ja että he ovat tasavertaisia täällä asuvien kanssa. ymmärtämään suomalaista kulttuuria, jossa kirkon elämä ja läsnäolo (luterilaisuus) on yksi vahva juuri. Voimavaramme ja resurssimme: tilamme ovat sopimuksen mukaan maahanmuuttajien käytettävissä näitä ovat mm: seurakunnan pihassa oleva kota, pappilan diakoniakammari ja muut tilat, kirkot (emme peri vuokraa tapahtumista, jotka järjestetään yhteistyössä seurakunnan kanssa). 22

23 kaikki seurakunnan palvelut ja toiminnat ovat avoimia maahanmuuttajille - mm o lapsityö perhekerhot (ei maksuja) o nuorisotyö esim. leirit (omavastuumaksut) o diakoniatyö kierrätystavarat (esim. lasten vaatteet), diakoniapäivien ateriat viikoittain Pappilassa, keskustelut työntekijän kanssa (henkinen ja hengellinen tuki) o papit henkinen ja hengellinen tuki, sielunhoito, kriisitilanteissa tukeminen o musiikkityö kuorot ja instrumenttien soitto niistä innostuneille Toimenpiteet ja yhteistyö: Haluamme olla mukana yhteisissä tervetuloa paikkakunnalle -tapahtumissa. Oma osuutemme olisi mm tutustuttaa maahanmuuttajia: kulttuurielämä: seurakuntaan ja sen tiloihin (esim. kirkot) kirkkovuoteen ja sen juhlapyhiin kirkollisiin toimituksiin: kaste, kirkollinen vihkiminen, hautaus (huom. muualle haudattujen muistelupaikka) yhteiset ateriahetket kielitaidon vahvistaminen (Raamatun kertomukset, sadut jne) retket (yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa) haluamme myös tehdä työtä sen eteen, että asenneilmasto Kittilässä on maahanmuuttajille lämmin ja vastaanottava Yhteystiedot: Kittilän seurakunnan virasto , diakonissa , kirkkoherra Linkki: Suomen Punaisen Ristin Kittilän osasto SPR:n vapaaehtoiset toimivat monipuolisesti maahanmuuttajien hyväksi. SPR ylläpitää vastaanottokeskuksia, joihin maahan tulevat turvapaikanhakijat sijoitetaan, kunnes he saavat päätöksen oleskeluluvasta. Siellä vapaaehtoiset toimivat heidän apunaan. Kiintiöpakolaiset tulevat suoraan leireiltä ja sijoitetaan suoraan kuntiin. SPR:n Kittilän osasto on valmis rekrytoimaan vapaaehtoisia esimerkiksi asuntojen asumiskuntoon laittamista varten. Lisäksi hankitaan ystäväperheitä. Kansainvälistä kahvilatoimintaa on tällä hetkellä lähinnä venäläisille, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa kattamaan muitakin kielialueita. Lisäksi järjestetään muun muassa naisten kerhoja ja muuta toimintaa. Punaisella Ristillä on runsaasti kokemusta maahanmuuttajista ja apua on helposti saatavilla Rovaniemen vastaanottokeskukselta ja Lapin piirin monikulttuurisuus toiminnankehittäjä. Vapaaehtoisille löytyy koulutusta: Tulijan tueksi kurssi, maahanmuuttajien ystäväksi. 23

24 Yhteystiedot: Suomen Punaisen Ristin Kittilän osasto, Valtatie 11 D, 99100, Kittilä, MUUT JÄRJESTÖT Kittilässä toimivista järjestöistä, seuroista sekä palveluista löytyy linkistä 24

25 LIITE 2. TOIMENPIDELISTAT Toimenpide-ehdotukset Kittilän kunnan kotouttamistyöhön Huom. alla on kaksi esimerkkiä toimenpide-ehdotustaulukoista, joita voidaan laatia osana kotouttamistyön suunnittelua. Alla olevat tekstit ei ole tehty vielä Kittilän kuntaa varten, vaan ovat esimerkkitekstejä, joita voi muokata omaan kuntaan sopiviksi. Esimerkki 1: Toimenpide-ehdotuksia talousarviovalmistellun Teksti taulukolle, esim: Toimenpide-ehdotuksia esitetään huomioitavaksi vuosien talousarvioissa kotouttamistoimien edistämiseksi. Palvelu / tavoite Toimenpide / aikataulu Kotoutujan palveluopas Opas valmistuu Tervetuloa kuntaan (milloin) Maahanmuuttokoordinaattori kuntaan Peruspalvelut toimivat Koulutukset kaikille tulkkien käyttö on hallintokunnille itsestäänselvyys (milloin) Kunnan www-sivujen monikulttuurisuus Monikulttuuriset keskustelukahvilat suomi + Top 5 kielet (milloin) Vastuutaho / seuranta Keskushallinto vastaa toteutuksesta/tilauksesta, esimiehet vastaavat henkilöstön osallistumisesta Toteutuminen Jokaisesta yksiköstä osallistujia Esimerkki 2: Osasto/toimintakohtaisista kartoituksista VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUS Tavoitteet Kehittämistoimenpiteet Resurssit Vastuutahot 1 Lapsen ja perheen tukeminen kasvamaan kahden kulttuurin kansalaiseksi - Suomen kielen opetuksen saatavuuden turvaaminen - Kielen opetus arjessa leikin ja vuorovaikutuksen kautta; toiminnallinen kaksikielisyys - Toimintamallien kehittäminen - Tulkkipalveluiden hyödyntäminen tarvittaessa - S2 opettajien / osaajien lisääminen - Mitä vaatii käytännön tasolla? - Jos henkilöstöresursointia se tähän / hinta? - Kuka kehittää; verkostotyönä mahdollistetaan? - Tulkkien käytön koulutukseen osallistuminen Tähän selkeästi nimi kuka vastaa mistäkin toiminnosta ja ei mitään ylätason esimiehiä 2 Maahanmuuttajien erityistarpeiden huomiointi ja - Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen; monikulttuurisuuden huomiointi koulutussisällöissä - Kuinka moni / organisaatio osallistuu koulutuksiin? - Infotilaisuudet eri tahoille työmaakokouksiin montako kertaa? Vaan ihan perustason; päiväkodin johtaja, lto, luokanopettaja 25

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 ENONTEKIÖ KUNTA /3

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma 2016 2019 1 1. JOHDANTO Syyskuussa 2011 astui voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajapalvelut 18.1.2018 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Maahanmuuttajapalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta

PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016. 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta PARKANON KAUPUNKI Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma vuosille 2013-2016 11.4.2013 Parkanon perusturvalautakunta 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA 1. LAKI MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA... 2 2. MAAHANMUUTTAJAN

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Hankkeen tausta ja valmistelu

Hankkeen tausta ja valmistelu Hankkeen tausta ja valmistelu Orimattilan kaupungilla ELY:n kanssa sopimus 20 pakolaisen kuntasijoituksesta vuosittain; sopimus sisältää kiintiöpakolaiset ja oleskeluvan saaneet Kotouttamislain mukaisia

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut

Kotouttaminen. Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Kotouttaminen Syyskuu 2014 / Merja Heino-Kukkurainen Palveluesimies / Maahanmuuttopalvelut Yleistä Etelä-Karjalaan muutetaan eri syistä: pakolaiset (kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat)

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä

Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä Valtakunnallinen kehittäminen kotouttamistyössä - ESR TL2 kehittämisohjelma kotoutumislain toimeenpanon tukena ALIPI-projektin seminaari 23.3.2011/ Paula Kuusipalo Alpo-tukirakenneprojekti ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on palvelukokonaisuuden tärkein tavoite? Kotoutumista

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj 1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

KEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus

KEVÄT 2018 SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ. Jyväskylän Kansalaisopisto. Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus KEVÄT 2018 Jyväskylän Kansalaisopisto Gradia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän Yliopiston Kielikeskus Monikulttuurikeskus Gloria Huhtasuon asukasyhdistys Jyvälän Setlementti ry SUOMEA JYVÄSKYLÄSSÄ

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019 YHTEISKUNTAKUMMI Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen Konsepti 1/2019 SAATTEEKSI Tutkimusperustaiset konseptit Tämä konsepti on suunnattu vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sosiaalisen tuen

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Sastamalan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi

Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:

Lisätiedot