Yhteenveto maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt - työvaliokunnan työskentelystä

Transkriptio

1 Yhteenveto maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt - työvaliokunnan työskentelystä

2 Työvaliokunnan kokoonpano Puheenjohtaja: Hallinto- ja kehitysjohtaja Helena Tarkka, valtiovarainministeriö Jäsenet: Neuvotteleva virkamies Pauliina Pekonen, valtiovarainministeriö Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Leena Westerholm, maa- ja metsätalousministeriö Palvelujohtaja Miikka Halonen, ELY-keskusten KEHA-keskus Toimialajohtaja Jorma Heinonen, Senaatti-kiinteistöt Tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, Suomen Kuntaliitto Maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto Talousjohtaja Pasi Virtanen, TAYS Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinnan kaupunki Toimialajohtaja Johanna Mäkinen, Liedon kunta Sihteeri: Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen, valtiovarainministeriö

3 Käsitellyt kysymykset 1. Valtiolta siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät omaisuuskysymykset a. ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimitilat b. Aluehallintovirastojen toimitilat c. Irtaimen omaisuuden siirto valtiolta maakunnille d. Kolttalain mukaisiin tehtäviin liittyvät maa-alueet e. Vesitaloustehtäviin liittyvät maa- ja vesialueet f. Vesitalouslupiin ja kalataloustehtäviin liittyvät vesistörakenteet g. Seutu- ja yhdystiet 2. Kunnilta siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät omaisuuskysymykset a. Lausunnoilla olevan HE-luonnoksen soveltaminen b. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien yhtiömuotoinen hoitaminen ja asian käsitteleminen

4 1. Valtiolta siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät omaisuuskysymykset

5 1a. ELY-keskusten ja TE-toimistojen toimitilat Vuokrasopimuksista on olemassa ajantasainen ja keskitetty tieto (Senaatin HTH-tietokanta) Vuokrasopimusten yhteenlaskettu vuosivuokra tilanteessa 10/2016 on 27,4 milj. euroa, josta 15,2 milj. euroa on valtion tiloja ja loput joko Senaatin kautta tai suoraan yksityiseltä vuokrattua tilaa. Lausunnoilla olleen voimaanpanolakiluonnoksen 22a ; mukaan Valtio siirtää maakunnalle ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävien järjestämiseen liittyvät sopimukset 1 päivästä tammikuuta 2019 lukien. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, valtion ja maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta. Maakunta voi käyttää Senaatti-kiinteistöjen, Hansel Oy:n, Valtorin ja Palkeiden toteuttamia hankintasopimuksia sekä Hansel Oy:n kilpailuttamien puitejärjestelyjä ja hankintasopimuksia x.x.20xx ulottuvan siirtymäkauden. Noin 75 % nykyisistä vuokrasopimuksista (laskettuna euromääräisen vuokran suhteessa) päättyy mennessä. Suunnitteilla olevissa tilahankkeissa tulee huomioida perustettavien maakuntavirastojen tarpeet, digitaalisuuden myötä vähenevä asiakaspalvelutilan tarve sekä tuleviin maakuntiin sairaanhoitopiireistä siirtyvä tilakanta Vuokrasopimukset siirtyvät ELY-keskuksilta ja TE-toimistoilta (tarkemmin sanottuna KEHAkeskukselta) sellaisinaan maakunnille. ELY-keskuksista siirtyy tehtäviä myös mm. aluehallintovirastoihin ja TEKESiin, mutta koska selvä enemmistö tehtävistä ja henkilöstöstä siirtyy maakuntiin, myös vuokrasopimukset siirtyvät niille. Aluehallintovirastot, TEKES ja muut valtion virastot tulisivat täten ensivaiheessa alivuokraamaan tarvittavia tiloja maakunnilta, mutta ajan kuluessa henkilöstölle järjestettäisiin tilat kyseisistä valtion virastoista

6 1b. Aluehallintovirastojen toimitilat Aluehallintovirastoista siirtyy maakuntiin noin 110 henkilötyövuoden edestä henkilöstöä, aluehallintovirastoissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin henkilötyövuotta Siirtyvä henkilöstö jakautuu arviolta noin 12 eri paikkakunnalle ollen varsin pieni osa kunkin paikkakunnan henkilöstöä Aluehallintovirastojen toimitilavuokrasopimukset säilyvät aluehallintovirastoista muodostettavalla uudella valtakunnallisella virastolla

7 1c. Irtaimen omaisuuden siirto valtiolta maakunnille Toimeenpanolain mom.: Maakunnalle siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2019 sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat osakeyhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta. ELY-keskusten ja TE-toimistojen irtaimen omaisuuden osalta tulee valmistella vastaava säädös kuin lausunnoilla olleen toimeenpanolakiluonnoksen mom. Valmisteluvastuu: VM

8 1c. Kolttalain mukaisiin tehtäviin liittyvät maa-alueet Tapauksissa, jossa kyseessä on Metsähallitukselta siirtyvä kiinteistö, on kiinteistöjä kirjattu väliaikaisesti ELYjen kirjanpitoon ennen niiden luovuttamista koltille. Tällä hetkellä ELYjen kirjanpidossa on kaksi tällaista kiinteistöä. Lapin ELY voi myös ostaa tiloja, niiden osia ja osuuksia kolttalaissa säädettyihin tarkoituksiin. Nämä ostot tehdään Makeran varoin siten, että kiinteistöomaisuus siirtyy suoraan Makeran kirjanpitoon. Käytännössä ostoja tehdään erittäin harvoin. Muutetaan menettelyjä siten, että Metsähallitukselta siirtyviä kiinteistöjä ei siirretä ELY-keskuksen tai maakunnan kautta. Valmisteluvastuu: MMM

9 1d. Vesitaloustehtäviin liittyvät maa- ja vesialueet ELY-keskusten hallinnassa on muutamia keskeneräisiin hankkeisiin tai menettelyihin liittyviä kiinteistöjä Maa- ja vesialueet ovat päätyneet ELY-keskukselle vesitaloushankkeita toteutettaessa Näissä harvoissa tapauksissa hanke on kesken tai luovutus Metsähallitukselle on viivästynyt Siirretään Metsähallituksen hallintaan valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Valmisteluvastuu: MMM

10 1e. Vesitalouslupiin ja kalataloustehtäviin liittyvät vesistörakenteet Käyttötarkoituksina tulvasuojelu, maankuivatus, vesivoima, vesiliikenne, virkistyskäyttö ja kalatalous Tehtävinä rakenteiden omistajuus, kunnossapito ja perusparannus sekä luvanhaltijan tehtävät, -velvoitteet ja luvanmukainen käyttö Ovat olennainen osa maakuntiin siirtyvän vesitaloustehtävän hoitoa Kunnossapidon, perusparannuksen ja velvoitteiden hoidon ja käytön kustannukset n. 8 milj. vuodessa Maa- ja metsätalousministeriö edustettuna työvaliokunnassa, lisäksi kuultu ympäristöministeriötä. Ratkaisuehdotuksesta ks. erillinen muistio

11 1f. Seutu- ja yhdystiet Maanteiden omistajana on tällä hetkellä valtio (Liikennevirasto) ja kysymys omistuksesta on tullut esiin, koska on linjattu, että maanteiden ylläpitotehtäviä siirretään maakunnille. Tällä hetkellä valtion talousarvion perusväylänpidon momentilta ( ) kohdistetaan kaikkeen tienpitoon vuositasolla 540 miljoonaa euroa. Karkeasti arvioiden 35 % tästä määrärahasta käytetään valtakunnallisen runkoverkon kunnossapitoon ja 65 % alemman tieverkon kunnossapitoon. Kuultu liikenne- ja viestintäministeriötä Työryhmä näkee, että sillä ei ole kompetenssia käsitellä yhdysteiden omistajuutta erillisenä kysymyksenä vaan käsittely tulisi liittää osaksi koko liikennejärjestelmän uudistamisen valmistelua. Työryhmä näkee periaatteellisesti hankalaksi omaisuuden omistamisen ja ylläpitovastuun erottamisen toisistaan

12 2. Kunnilta siirtyviin tehtäviin kytkeytyvät omaisuuskysymykset

13 2a. Lausunnoilla olleen HE-luonnoksen soveltaminen Kunnista maakuntiin siirtyviä tehtäväkokonaisuuksia ovat maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto, lomitushallinto sekä maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät. Tehtäviin liittyvä omaisuus on toimitiloja ja irtainta omaisuutta Omaisuuskysymyksissä noudatettaisiin samoja periaatteita kuin soten ja pelastustoimen puolella. Voimaanpanolakiluonnoksen 20 toimitiloista on kirjattu seuraavasti: Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät maakunnan hallintaan 1. päivänä tammikuuta irtaimesta omaisuudesta on kirjattu seuraavasti: Maakunnalle siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2019 sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä irtaimisto, irtaimen omaisuuden omistusta, hallintaa ja käyttöä koskevat oikeudet sekä immateriaaliset oikeudet ja luvat osakeyhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta. Lain :ssä tulisi huomioida maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto, lomitushallinto ja maakuntien liitot. Valmisteluvastuu: VM

14 2b. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien yhtiömuotoinen hoitaminen ja asian käsitteleminen Ympäristöterveydenhuollon laboratoriotoimintaa ei tuoteta eikä järjestetä nykyisin osana kunnallista ympäristöterveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon yksiköt ja toiminnanharjoittajat ostavat tarvitsemansa laboratoriopalvelut. Esimerkkejä: MetropoliLab Oy on suurin kuntien omistama elintarvike-, vesi- ja ympäristölaboratorio, se on Helsingin kaupungin tytäryhtiö, jonka muut omistajat ovat Espoo, Vantaa ja Kauniainen. ScanLab Oy on Oulun kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio. BotniaLab Oy on Vaasan kaupungin laboratorio jne. Varsinkin talous- ja uimavesinäytteitä analysoidaan paljon vesiensuojeluyhdistysten ja kuntien yhteisessä omistuksessa olevien yhtiöiden laboratorioissa, kuten esim. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Voimaanpanolakiluonnoksen 21 :ssä on todettu: Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen maakunnalle siirtyvät kunnan omistamat, sellaisen osake-yhtiön osakkeet 1) jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; 2) joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytär-yhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja 3) jonka kanssa kunnalla on 1 päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Kuntien omistus ja asema ympäristölaboratorioissa ei ole verrattavissa sotetuotantoyhtiöihin. Laboratorioyhtiöiden toimiala ei liity suoranaisesti kuntien tehtäviin. Laboratorioyhtiöt tuottavat palveluja mm. kuntien vesihuollon liikelaitoksille, mutta muutoin niiden palvelutuotanto suuntautuu kunnan ulkopuolisille tahoille. Maakuntauudistuksen johdosta ei ole tarpeen puuttua lainsäädännöllä ympäristöterveydenhuollon laboratorioiden omistajuuskysymyksiin

15 Lisätiedot alueuudistus.fi