Perustietoa Suomesta - Suomi-info-kurssi

Transkriptio

1 Perustietoa Suomesta - Suomi-info-kurssi Paul Abbey Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan yhtä niistä palveluista, jonka Palapeli2- projekti Jyväskylässä tarjosi uusille maahanmuuttajille. Projektin tarkoitus oli tarjota uusille maahanmuuttajille sellaista palvelua, joka nopeuttaa heidän kotoutumistaan Suomeen. Kotoutumislaki edellyttää, että uusille maahanmuuttajille annetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Projektissa tämä tehtiin Suomi-info kurssin kautta. Tämä raportti käsittelee kurssin ideaa ja kurssin antamia kokemuksia. Lähestulkoon kaikki ihmiset elävät jonkinlaisessa yhteiskunnassa. Voi sanoa, että kaikilla on suhde valtion tai valtion tapaisen kanssa, jolloin se on yksilön yleisin suhde. Suomi-info selittää miten suomalainen yhteiskunta toimii käyttämällä tätä yleisintä suhdetta lähtökohtana. Tiedon jakamisen tavoite on se, että sitä käytetään. Tämä edellyttää luottamusta tietolähteeseen. Luottamus tietoon on uusille maahanmuuttajille todennäköisempää silloin kun saman taustan omaavat maahanmuuttajat antavat tietoa, kuin että tiedon antaja olisi vaikkapa valtaväestöön kuuluva henkilö. Tästä syystä kurssi käytti kulttuuritulkkeja välittämään tietoa. Tavoitteiden asettaminen motivoi toimimaan ja saa yleensä aikaan tahtotilan. Tästä syystä kurssilla avustettiin kurssilaisia asettamaan ammatillisia tavoitteita. Mitä selkeämpi ja tavoitteellisempi päämäärä on, sitä nopeammin kurssilainen pääsee töihin tai toimeen, ja sopeutuu Suomeen. Raportti myös tarkastelee haasteita, joita kurssin aikana tuli esille. Nämä haasteet on hyvä ottaa huomioon, kun kurssin antamaa mallia toteutetaan muualla i

2 Tietoa Suomesta kotoutumisen osana Kotoutumisen edistämisestä annetun lain tarkoitus on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Laki vaatii, että kaikille uusille maahanmuuttajille annettaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Lain tarkoitus on auttaa maahanmuuttajia saavuttamaan kaksi päämäärää: oppimaan suomen kieli ja työllistyä. Kun maahanmuuttaja tietää miten yhteiskunta toimii, on hänen helpompi löytää paikkansa siinä. Tähän pyrkii myös kotouttamislain pykälä 7, jonka mukaan Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja tämän luvun mukaisista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Suomi-info: Palapeli2-projektin malli Sisäasianministeriö tuotti vuonna 2011 oppaan, jonka tarkoitus on antaa perustietoa suomesta. Siinä on kuitenkin joitakin puutteita. Tilastojen mukaan maahanmuuttajia tuli Suomeen vuonna Tilastoon ei merkitä maahanmuuttajan äidinkieltä, mutta voidaan olettaa että kieliä on satoja tai mahdollisesti tuhansia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos opas on tarkoitettu kaikille uusille maahanmuuttajille, se olisi käännätettävä kaikille kielille. Toinen ongelma on se, että osa maahanmuuttajista on luku- ja kirjoitustaidottomia, joten he eivät saa tietoa itsenäisesti, vaikka opas olisikin käännetty heidän omalle kielelleen. Oppimisprosessi on vuorovaikutteinen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka joku osaakin lukea, lukiessa herää kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia. Tämä on mahdotonta, kun oppiminen tapahtuu vain oppaan kanssa. Oppiminen edellyttää uuden kohtaamista ja uuden kohtaamisesta syntyy oppimista. Luultavasti kotoutumislakikin pyrkii tiedon jakamisella siihen, että tieto ymmärretään ja että sitä sitten käytetään. Tätä kutsutaan suoraan käännettynä termillä merkityksellinen oppiminen Vuonna 2009 Palapeli2- projekti lisäsi opetussuunnitelmaan Suomi-info kurssin, joka oli kehitetty Pakolaisrahaston rahoittaman pakolaisalkuvaiheen vastaanotto 3V -hankkeen aikana. Kurssia toteutettiin vuosina Sen tarkoitus oli antaa perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta siten, että se myös vastaa kysymyksiin, joita kurssilaisille tulee esiin. Kurssi perustui ajatukseen, että kaikilla ihmisillä on ainakin kaksi yhteistä asiaa: (1) he ovat ihmisiä, ja että (2) he ovat asuneet jonkinlaisessa yhteiskunnassa. Tämä merkitsee sitä, että heillä on jonkinlainen käsitys siitä, mikä yhteiskunta on, ja kuinka ainakin heidän oma yhteiskuntansa toimii. Tältä pohjalta kurssi käsitteli sitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Suomi-info kurssin rakenne Suomi-info kurssilla oli kaksi osaa, orientaatio- ja luokkavaiheet. 2

3 Orientaatiovaihe Orientaatiovaihe, joka ajoittui 3-5 viikkoa Suomeen saapumisen jälkeen, oli tarkoitettu pakolaisille. Orientaatiovaiheen tarkoitus oli luoda tukiverkosto, joka tuki kotoutumista ja tutustutti pakolaisia uuteen ympäristöön. Orientaatiovaihe pidettiin maahanmuuttajan kotona ja lähiympäristössä. Toiminnot, jotka sisältyivät tähän vaiheeseen: vastaanotto saapuessa, esim. lentokentällä kodinkoneisiin tutustuminen, esim. liedet, vesihanat tutustuminen asumissääntöihin, esim. hiljainen aika, jätehuolto miten kuljetetaan kaupungissa ostoksilla käyminen ja tutustuminen kauppoihin Vaihe toteutui Kulttuuritulkkien avulla. Kulttuuritulkit puhuvat samaa kieltä ja kuuluvat samaan etniseen tai kulttuuriseen ryhmään kuin uusi maahanmuuttaja. Kulttuuritulkeille annettiin ohjelomake, joka muistutti tehtävistä ja joihin merkittiin vierailukerrat ja mitä maahanmuuttajan kanssa tehtiin. Luokkavaihe Luokkavaihe järjestettiin projektin tiloissa. Lisäksi järjestettiin vierailuja virastoihin, joissa virkamiehet esittelivät toimintaa ja palveluja. Tämä vaihe suunniteltiin kestämään tuntia, viikon aikana. Vaiheen päätavoite oli esitellä suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ihmisoikeuksien ja velvollisuuksien kautta. Kurssin viimeinen osa oli tarkoitettu siihen, että osallistujat loivat oman polkunsa ja asettivat omat tavoitteensa. Luokkahuonevaihe pidettiin kahdella kielellä, englanniksi ja suomeksi. Suuri osa maahanmuuttajista osaa englantia. Koska kaikki eivät kuitenkaan osanneet englantia, käytettiin myös suomea. Silloin kuin kurssi pidettiin suomeksi, käytettiin kulttuuritulkkeja selventämään kurssin sisältöä. Kurssin tarkoitus kaiken kaikkiaan oli saada maahanmuuttaja ymmärtämään yhteiskuntaa, jossa nyt elää. Tähän pyrittiin ns. Sokrateen menetelmää käyttämällä, jossa keskustelemalla etsittiin vastauksia siihen miksi yhteiskunta on sellainen kuin on. Sisältö Yhteiskunta, oikeudet ja palvelut Yhteiskunta voidaan määritellä niin, että se on yhteisö tietyssä maassa tai alueella, jolla on yhteiset tavat ja lait ja laitokset. Koska valtion ja yksilön suhde on kaikille yhteistä, sitä voi käyttää yhteiskunnan toiminnan selittämiseen maahanmuuttajille. Yksi menetelmä valtion ja yksilön suhteen määrittelemiseksi on lähestyä sitä ihmisoikeuksien käsitteiden kautta. Näin siksi, että valtioilla on velvollisuus suojella jäseniensä oikeuksia. 3

4 Oikeudet voidaan nähdä toimintana, joka varmistaa, että ihmisillä on hyvä elämänlaatu. Näihin kuuluu perustarpeet; ruoka, puhdas vesi, suoja ja lisäksi terveydenhuolto, koulutus, sosiaalihuolto, puolueeton oikeuslaitos, jne. Nämä asiat voidaan nähdä myös palveluina. Suomi-info käytti yhteiskunnan tarkastelemiseen sitä, miten valtio varmistaa ihmisoikeudet ja perustarpeiden saannin. Velvollisuudet: oikeuksien olennainen osa Oikeudet, jotka suomalainen hyvinvointijärjestelmä sisältää, syntyvät maassa asuvien velvoitteista. Yksi vaikuttavimmista velvoitteista on veronmaksu, jolla katetaan palvelut. Palveluita voidaan pitää oikeuksina. Veroja maksetaan muun muassa työn kautta palkkatuloista. Työnteko korostuu, koska verojen kautta ylläpidetään hyvinvointijärjestelmää. Näin ollen kurssilaiset ymmärsivät työnteon merkityksen ja tärkeyden, ja tämä osaltaan näkyi kurssilaisten asettaessa itselleen tavoitteita. Suomen järjestelmä Koska julkinen sektori (kunta tai valtio) Suomessa tarjoaa useita peruspalveluita, kontakti viranomaisten kanssa on lähes väistämätöntä, sillä valtio toimii viranomaisten kautta. Siksi on tärkeää, että uudet maahanmuuttajat tutustuivat virkamiehiin ja heidän toimintaansa. Usein maahanmuuttajat tulevat maista, joissa asioidaan yksityisen sektorin kanssa ja joissa virkamies käyttää valtaa yksilöön, ei suinkaan auta tätä. Tavoitteet: avain menestykseen Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen toimivat motivaation lähteinä. Tavoitteiden asettaminen on myös yhteydessä siihen, miksi ihmiset tekevät mitä he tekevät. Näiden ajatuksien pohjalta keskeinen osa Suomi-info -kurssia oli saada osallistujat asettamaan itselleen ammatilliset tavoitteet. Nämä tavoitekeskustelut toteutettiin työ- ja elinkeinotoimistossa vierailujen yhteydessä, jolloin osallistujat saivat samalla tietoja työllistymisestä. Tärkeä aihe tällä kurssilla oli tieto siitä, että Suomessa useimmat toimet ja ammatit tuovat riittävän elatuksen tekijöilleen. Näin ollen uudet maahanmuuttajat voivat suhteellisen vapaasti valita ammatin, joka aidosti kiinnostaa heitä. He eivät ole pakotettuja valitsemaan ammattia tai tointa, joka tuo riittävästi tuloja perheen elättämiseen tai johon liittyy esimerkiksi sukupuolisia rajoitteita. Suomalaisen järjestelmän ominaisuus on, että lähes kaikkien ammattien harjoittaminen edellyttää koulutusta ja tutkintoa. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän joilla ei ole Suomessa tunnistettua todistusta tai jotka haluavat vaihtaa ammattia, pitää hankkia koulutus ja todistus ennen töihin pääsyään. Kurssilla rakennetaan samaan aikaan ammatillisen tavoitteen kanssa polku, jota pitkin kulkemalla saa koulutuksen ja tutkinnon sekä mahdollisuuden ammattitaitoa vaativaan työhön. 4

5 Toteuttaminen Virkamiehet: voiko heihin luottaa? Kontakti toisiin nostaa esiin luottamuksen. Yksi luottamuksen määritelmä on, että se saa aikaan mahdollisuuden yhteistyöhön. Kontakti yksilön ja virkamiehen välillä voidaan nähdä myös niin, että se mahdollistaa yhteistyön yksilön oikeuksien suojelemiseksi. Luottamus viranomaisiin voi olla heikko, kun kontakti heihin on vähäinen. Näin voi olla myös silloin, kun virkamiehet hyväksikäyttävät asemaansa. Tämä luottamuksen puute viranomaisiin voi johtaa ongelmiin Suomessa, jossa asiointi viranomaisten kanssa on lähes väistämätöntä. Lisäksi se voi johtaa siihen, että virkamiesten antamaan tietoon ei luoteta. Suomi-info käsitteli tätä haastetta kahdella tavalla. Ensimmäiseksi järjestettiin vierailuja viranomaisten tiloihin, joissa virkamiehet esittelivät heidän toimintaansa ja palvelua. Tätä kautta saatiin viranomaisiin kontakti, joka mahdollisti luottamuksen rakentamisen. Vierailut järjestettiin maistraattiin, poliisilaitokselle, KELAan, työ- ja elinkeinotoimistoon ja Kriisikeskus Mobileen. Kulttuuritulkit: ehkä sittenkin heihin voi luottaa Kun kyseessä on pakolainen, on suhde viranomaisiin latautuneempi kuin muiden maahanmuuttajien. Näin on sen vuoksi, että virkamiehet ovat Suomessa järjestämisvastuussa useimmissa pakolaiseen liittyvissä asioissa. Kaupungin maahanmuuttajapalvelut on Jyväskylässä se virasto, joka järjestää maahanmuuttajien asioita. Tiivis yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kanssa sai aikaan sen, että Suomi-info ja alueen maahanmuuttajayhdistykset osallistuivat pakolaisten vastaanottoon. Yhdistykset tarjosivat kulttuuritulkkeja, jotka auttoivat sekä itse pakolaisten vastaanotossa että luottamuksen rakentamisessa viranomaisiin. Vaatimus kulttuuritulkiksi oli se, että henkilö oli asunut Suomessa ainakin kolme vuotta. Hänen tuli kuulua samaan etniseen tai kulttuuriseen ryhmään kuin uudet maahanmuuttajat. Oletuksena oli, että kulttuuritulkki ymmärtää, miten sekä lähtö- että tulomaan yhteiskunnat ja kulttuurit toimivat. Kulttuuritulkit olivat myös osa rakentuvaa tukiverkkoa uusille maahanmuuttajille. Pakolaisten kanssa tämä tukiverkko alkoi rakentua heti saapumisen jälkeen. 5

6 Haasteet Kurssilla oli muuttamia haasteita. Ensimmäinen näistä oli se, että kurssi ei ollut saatavilla kaikille uusille maahanmuuttajille. Kun uusia maahanmuuttajia saapuu Suomeen, heidän pitää ilmoittautua sekä maistraattiin että poliisiasemalle, minkä jälkeen he rekisteröivät itsensä työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Opiskelijoiden ja työssäkäyvien osuus uusista maahanmuuttajista on noin 60 %. Tämä tarkoittaa sitä, että se osuus maahanmuuttajista, jotka tulivat työ- ja elinkeinotoimiston kautta Palapeliin, oli alle 40 % kaikista maahanmuuttajista. Esteenä olivat myös kielikysymykset. Eri kieliä oli suhteellisen paljon, eikä kaikille kieliryhmille ollut omaa yhdistystä tai kulttuuritulkkia. Mikäli tällaisen ryhmän edustaja ei puhunut englantia, hän ei voinut osallistua kurssille. Kulttuuritulkit saatiin paikallisten maahanmuuttajayhdistysten kautta. Yhdistystoiminnan periaate, vapaaehtoisuus, ei ollut kaikille selvää. Joillakin yhdistyksillä oli yksityisen sektorin toimintapa ja ideologia, mikä johti ongelmiin esimerkiksi siten, että yhdistys halusi palvelusta enemmän korvausta kuin oli sovittu. 6

7 Päätelmä Maahanmuuttajia auttaa sopeutumaan tasapuolisesti ja sopivalla tavalla jaettu tieto suomalaisesta yhteiskunnasta. Tällöin se myös täyttää vaatimuksen, jonka laki kotoutumisen edistämisestä vaatii. Tämä edellyttää sitä, että tieto on kaikkien saatavilla. Palapeli2- projektissa tiedon saatavuus varmistettiin Suomi-info -kurssin kautta. Projektissa valittiin metodiksi interaktiivinen kurssi kirjallisen oppaan sijasta. Opas olisi pitänyt kääntää lukuisille maahanmuuttajien kielille, eikä tämäkään olisi varmistanut tiedon perillemenoa, sillä osa maahanmuuttajista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Interaktiivisuus mahdollisti sen, että uutta opittaessa kurssilaiset saivat heti vastauksen esiin nouseviin kysymyksiin. Suomi-info -kurssi sinänsä toimi juuri niin kuin pitikin, mutta täydellisesti ei onnistuttu. Maahanmuuttajista noin 60 % jäi kurssin ulkopuolelle, koska he muuttivat maahan opintojen tai työn perässä. Kiinnekohdasta huolimatta näidenkin ulkomaalaisten olisi hyvä saada perustietoa siitä miten suomalainen yhteiskunta toimii. Tätä puutetta voitaisiin täyttää esimerkiksi valtion ja kunnan yhteistyönä toteutettavina iltakursseina. Kulttuuritulkit toimivat hienosti, koska he auttoivat rakentamaan luottamusta viranomaisten ja maahanmuuttajien välille kumpaankin suuntaan. Kulttuuritulkeilla oli tärkeä rooli kotoutumisessa. Siksi heidän asemansa pitäisi vakinaistaa joko kunnan tai valtion palveluksessa. Kulttuuritulkit saatiin paikallisten maahanmuuttajayhdistysten kautta. Tällöin muutama seikka täytyi ottaa huomioon. Tärkein niistä on luottamus. Viranomaisten ja yhdistysten täytyy oppia tuntemaan toisensa ja kunnioittamaan toistensa toimintatapaa ja asiantuntemusta. Lisäksi maahanmuuttajille täytyy selventää suomalaisen kansalais- ja yhdistystoiminnan luonnetta. Suomessa yhdistystoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Lähtömaassa se on usein voittoa tavoittelevaa toimintaa. Vaikka kulttuuritulkit olivat edellytyksenä onnistuneelle kurssille, kääntyi kulttuuritulkkien käyttö osittain esteeksi. Kaikille alueen kieliryhmille ei löytynyt kulttuuritulkkia. Tästä syystä osa maahanmuuttajista ei osallistunut kurssille siinä tapauksessa, jos he eivät osanneet englantia. Tämä este voitaisiin kiertää siten, että myös yksityiset henkilöt voisivat toimia kulttuuritulkkeina silloin kun he täyttävät kriteerit. 7

8 Liitteet Tilasto ( ) Kurssien määrä 16 Osallistuvien määrä 335 Kulttuuritulkkien kurssi osallistuvien määrä kielet X X X X a