Akuutin sairauden takia hoitoon hakeutuneista
|
|
- Jarkko Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Pia Toikka, Jussi Mertsola ja Olli Ruuskanen Akuutti yskä on useimmiten virusinfektion aiheuttama ja paranee itsestään. Yskän tarkan anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarvitaan harvoin muita tutkimuksia. Pienillä lapsilla vierasesineen mahdollisuutta yskän aiheuttajana ei pidä unohtaa.»bronkiitti»- diagnoosi ei lapsilla ole antibioottihoidon aihe. Pitkittyneen yli kuukauden kestäneen yskän syy on pyrittävä selvittämään, koska hoito on diagnoosin, ei oireen mukaista. Tavallisimpia syitä lapsen pitkittyneelle yskälle ovat astma, sinuiitti, hinkuyskä, gastroesofageaalinen refluksi ja psykogeeniset tekijät. Akuutin sairauden takia hoitoon hakeutuneista lapsista noin 50 %:lla on yskää (Niemelä ym. 1994). Laajassa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin yskän olevan pääasiallinen syy lastenlääkärin vastaanotolle saapumiseen 7 %:ssa käynneistä. Käynnin syynä oli yleensä yskän pitkittyminen (Cypress 1982). Kouluikäinen lapsi yskäisee keskimäärin 11 kertaa vuorokaudessa (Munyard ja Bush 1996). Terve lapsi ei yleensä yski yöllä. Ilman saastuneisuus ja perheen tai lapsen tupakointi lisäävät yskää ja hengitysteiden hyperreaktiivisuutta (Beardsmore ja Simpson 1991, Frischer ym. 1992, Duff ym. 1993). Erityisesti äidin tupakointi lisää lapsen oireilua (Frischer ym. 1992). Passiivinen tupakointi vaikuttaa pitkän ajan kuluessa lapsen keuhkofunktioihin (Martinez ym. 1995). Lapset, jotka ovat sairastaneet bronkioliitin, kärsivät useammin yskästä myöhemminkin, ja heidän keuhkofunktionsa ovat poikkeavia vielä 7 10 vuoden iässä (Beardsmore ja Simpson 1991). Tämä ei välttämättä ole varhaislapsuuden virusinfektion seurausta vaan pikemminkin kuvastaa näiden lasten hengitysteiden poikkeavuutta, joka on todettavissa jo imeväisiässä (Martinez ym. 1995). Yskärefleksi Yskällä on kaksi tehtävää. Se suojelee trakeobronkiaalista puustoa vieraalta materiaalilta ja toisaalta siirtää sisäsyntyisiä eritteitä ja muita aineita, kuten verta, märkää ja nekroottista kudosta, pois keuhkoista (Dockery ym. 1989). Kun hengitysteiden värekarvat vaurioituvat tulehduksen yhteydessä, yskästä tulee tärkein keino poistaa eritteitä (Wanner 1977). Keuhkojen suojamekanismeja yskän lisäksi ovat värekarvatoiminta, yökkäämisrefleksi, alveolaaristen makrofagien fagosytoosi ja imunestekierto (Holinger ja Sanders 1991). Yskä voi syntyä yskäreseptoreiden ärsytyksen seurauksena, mutta sitä voidaan myös aikaansaada ja vaimentaa tahdonalaisesti (Hutchings 1993). Yskäreseptoreita on mm. nielun, kurkunpään, henkitorven ja erityisesti keuhkoputkien epiteelissä sekä myös nenässä ja nenän sivuonteloissa, korvakäytävässä ja tärykalvossa, keuhkopussissa, mahalaukussa, sydänpussissa, palleassa ja ruokatorvessa (Mansfield ja Stein 1978, Mansfield ym. 1981, Kamei 1991). Yskäreseptoreita ei ole alveoleissa tai keuhkoparenkyymissä, joten yskää ei välttämättä esiinny alveolaarisessa keuhkokuumeessa. Duodecim 113: ,
2 RA-reseptorit (rapidly adapting receptors) nielussa ja trakeobronkiaalipuustossa ovat ilmeisesti ensisijaisia yskäreseptoreita, jotka ärtyvät venytyksestä. Niihin liittyvät myelisoituneet A-δ-säikeet (Widdicombe 1996). Toiset reseptorit, ns. C-säiereseptorit, taas aiheuttavat neurogeenista tulehdusta vapauttamalla takykiinejä, kuten substanssi P:tä. Takykiinit aktivoivat RA-reseptoreita ja aiheuttavat tai lisäävät yskää. Toisaalta C-säiereseptorit estävät yskää sentraalisella tasolla. Yskän voimakkuus ja luonne riippuvat näiden reseptoreiden aiheuttamien refleksien paikallisesta ja sentraalisesta interaktiosta. Reseptorit reagoivat mekaanisiin (kosketus ja eritteet), kemiallisiin (kaasut) ja lämpöärsykkeisiin (kylmä ilma). Myös paikallisten välittäjäaineiden kuten histamiinin, prostaglandiinien ja leukotrieenien vapautuminen sekä keuhkoputkien supistuminen stimuloivat reseptoreita (Yanaura ym. 1975, Widdicombe ja Coleridge 1986). Impulssit kulkeutuvat pääasiassa nervus vaguksen kautta aivojen yskäkeskukseen, joka sijaitsee diffuusisti ydinjatkoksessa. Impulsseja tuovia hermoja ovat n. vaguksen lisäksi n. trigeminus, n. glossopharyngeus ja n. phrenicus. Takaisin tulevat impulssit kulkevat kurkunpään ja trakeobronkiaalipuuston lihaksiin n. vaguksen kautta. Kylkivälilihaksiin, palleaan, vatsalihaksiin ja lantionpohjan lihaksiin impulssit kulkevat n. phrenicuksen ja C3 S2-tason spinaalihermojen kautta. Nämä vievät tiet ovat erillisiä spontaanihengityksen teistä. Yskähdys alkaa sisäänhengityksellä, jota seuraa kurkunpään sulkeutuminen. Seuraavaksi uloshengityslihakset, joita ovat rintakehän, vatsan ja lantion lihakset, supistuvat noin 200 ms:n ajaksi (Black 1993). Kurkunpään avautumista seuraa ilmavirran voimakas ulosvirtaus eli kuultava yskähdys. Mikäli yskän voimakkuus ei ole riittävä, seuraavaa yskäisyä edeltää yleensä syvempi sisäänhengitys. Muutokset refleksikaaressa voivat tuottaa tehottoman yskän. Yskäreseptorit saattavat tulla reagoimattomiksi toistuvaan ärsykkeeseen. Tämä selittää sen, miksi ne vastasyntyneet, jotka jatkuvasti aspiroivat maitoa, yskivät vain vähän, tai miksi lapsi, joka on saanut vierasesineen hengitysteihinsä, ei yski mahdollisesti enää ollenkaan tunnin kuluttua aspiraation jälkeen (Cloutier 1994). Akuutti yskä Infektiot. Hengitysteiden virusinfektiot ovat akuutin yskän tavallisimpia syitä kaikissa ikäluokissa. Lapsilla tällaisia infektioita on keskimäärin 5 8 vuodessa, ja yskä kestää keskimääräisesti 7 9 vuorokautta (Shann 1996). Kliinisen tutkimuksen lisäksi ei yleensä tarvita laboratoriotutkimuksia. Lapsen vanhemmille tulee selittää yskän keuhkoja suojeleva tehtävä ja tilan vaarattomuus. Yli kolme viikkoa kestävä yskä on harvinaista ylähengitystieinfektiossa (Downey ja Stokes 1995). Tavallisimmat hengitysteiden infektioita aiheuttavat virukset ovat rino-, korona-, respiratory syncytial- (RS), influenssa-, parainfluenssa- ja adenovirukset. Rino- ja koronavirukset aiheuttavat tavanomaista flunssaa, mutta toisaalta ne ovat myös tavallisimpia astmakohtauksen aiheuttajia (Mertsola ym. 1991). RS-virukset aiheuttavat epidemioita Suomessa parittomina vuosina. Tauti vaihtelee pienten lasten sairaalahoitoa vaativasta bronkioliitista isompien lasten flunssaan. Influenssa A -virusepidemiat esiintyvät tavallisesti vuodenvaihteessa. Tauti on yleensä korkeakuumeinen ja siihen liittyy lihas- ja päänsärkyä. Parainfluenssaviruksien aiheuttama tyypillisin taudinkuva on akuutti laryngiitti. Adenoviruksia esiintyy ympäri vuoden, ja ne aiheuttavat etenkin tonsilliittia ja konjunktiviittia. Vaikka usealla viruksella on tyypillinen esiintymisaikansa, saattaa liikkeellä olla samanaikaisesti 4 5 yskää aiheuttavaa virustyyppiä, mikä selittää lapsen jatkuvan tai toistuvan oireilun. Äkillinen keuhkoputkentulehdus on lapsilla lähes aina virusten aiheuttama (Gooch III 1987), eikä se siis ole antibioottihoidon aihe. Poikkeuksena ovat hinkuyskä ja mykoplasman ja klamydioiden aiheuttamat infektiot. Vaikka näiden tautien osuus kaikista yskäpotilaiden taudeista on vähäinen, ne kannattaa yrittää diagnosoida, koska niitä kaikkia voidaan hoitaa makrolideilla. Bordetella pertussiksen aiheuttama hinkuyskä on useimmiten puuskittaista, ja yskänkohtausten väliajat lapsi on varsin oireeton (Mertsola 1996). Potilaan ympäristössä on usein muita samanlaisia yskijöitä, etenkin koululaisia. Pienillä lapsilla esiintyy yskän yhteydessä sisäänhengityksen vinkunaa. Heille tauti on edelleenkin vaarallinen. 572
3 Lapset, joilla esiintyy vanhempien kertomana»tukehduttavaa» yskää, tulee lähettää päivystyspotilaina sairaalaan. Hinkuyskä diagnosoidaan varhaisvaiheessa nenänielusta otettavan PCR- tai viljelynäytteen tai molempien avulla. Kolmen viikon yskimisen jälkeen viljelytulokset ovat useimmiten negatiivisia. PCR on viljelyä herkempi, ja pienillä potilailla se antaa taudin ensiviikkoina lähes aina positiivisen tuloksen. Serologiaa käytetään lähinnä pitkittyneen yskän diagnostiikassa. Hoito tulee aloittaa varhain ja käytännössä jo kliinisen epäilyn perusteella ennen laboratoriovastausten saapumista. Mykoplasman aiheuttama tauti alkaa yleensä pahoinvoinnilla, kuumeella ja päänsäryllä. Yskä alkaa 3 5 päivän kuluttua sairauden ensi oireista ja on luonteeltaan aluksi kuivaa mutta muuttuu myöhemmin produktiiviseksi. Tautia on vaikea erottaa virusinfektiosta, ellei tiedossa ole paikallinen epidemia. Keuhkokuume kehittyy vain 3 %:lle mykoplasmainfektioon sairastuneista (Clyde 1993). Mykoplasmainfektioita on pidetty isompien lasten tautina, mutta on ilmeistä, että niitä esiintyy pienilläkin lapsilla (Clyde 1993, Kleemola 1993). Tauti diagnosoidaan IgM-vasta-aineiden osoituksella yhdestä näytteestä tai pariseerumeista määritettyjen IgG-vasta-ainearvojen suurenemisen perusteella. Chlamydia pneumoniae aiheuttaa arviolta 5 10 % kaikista keuhkokuumeista, mutta nykytiedon perusteella keuhkoklamydia on harvinainen infektio pienillä lapsilla (Saikku 1991). Kymmenvuotiaista lapsista kuitenkin jo 20 %:lla todetaan vasta-aineita. Klamydiainfektio alkaa tyypillisimmillään hitaasti ylähengitystieinfektiona. Taudinkuva on usein kaksivaiheinen, jolloin nielutulehdusta, käheyttä ja yskää seuraa viikon tai kahden kuluessa yskän paheneminen ja mahdollisesti keuhkokuumeen oireet. Diagnoosi perustuu vasta-aineiden osoitukseen, mieluimmin pariseerumeista (Saikku 1991). Primaari-infektioissa todetaan yleensä IgM-vaste. Uusintainfektio voidaan diagnosoida yhdestä suuresta IgG-arvosta tai tarvittaessa pariseerumilla. Chlamydia trachomatis on Suomessa harvinainen pienten imeväisikäisten keuhkokuumeen aiheuttaja. Sen aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat tihentynyt hengitystaajuus ja hakkaava, limaa tuottamaton yskä, joka alkaa 3 11 viikon iässä (Rettig 1986). Infektio voidaan osoittaa nenänielunäytteestä PCR-menetelmällä, antigeenin osoituksella tai viljelyllä. Vierasesineaspiraatio. Syödessä tai leikkiessä akuutisti alkanut voimakas yskiminen voi johtua vierasesineestä hengitysteissä. Vierasesinettä tulee epäillä pienellä lapsella myös silloin, kun keuhkojen auskultaatiossa todetaan selvä puoliero. Aspiraation jälkeen yskää esiintyy 77 %:lla (Puhakka ym. 1989). Diagnoosia ja hoitoa varten potilas tulee lähettää päivystystapauksena sairaalaan. Puhakan ym. (1989) aineistossa vierasesine jäi 35 %:ssa tapauksista diagnosoimatta röntgenkuvasta. Valtaosa aspiraatioista todettiin nopeasti, mutta 17 %:ssa tapauksista yskä oli kestänyt yli kaksi viikkoa ennen diagnoosia. Pitkittynyt yskä Pitkittyneen yskän määritelmä vaihtelee eri lähteiden mukaan, mutta yleensä se ymmärretään yskäksi, jonka kesto on yli neljä viikkoa (Holinger ja Sanders 1991). Tämä ajanjakso sulkee pois melkein kaikki itsestään rajoittuvat ja komplisoitumattomat ylähengitysteiden virusinfektiot. Pitkittyneen yskän selvittelyssä esitiedoilla on merkittävä osuus (taulukko 1). Infektiot. Lapset sairastavat 5 8 hengitystieinfektiota vuodessa, ja toistuvat virusinfektiot ovat yleisin pitkittyneen yskän syy (Kamei 1991). Koska suurin osa hengitystietulehduksista ajoittuu talvikauteen ja oireet saattavat kestää kerrallaan 1 2 viikkoa, lapsi saa helposti kroonisen yskijän maineen (Kamei 1991). Hinkuyskää esiintyy Suomessa erityisesti kouluikäisillä, joilla rokotusten aikaansaama immuniteetti on heikentynyt. Näillä potilailla tautia usein epäillään vasta yskän kestettyä viikkoja tai kuukausia. Sisäänhengityksen vinkuna on harvinaista, mutta yskä on tyypillisesti puuskittaista ja päättyy liman oksenteluun. Pitkittynyt tauti diagnosoidaan serologialla yhdestä näytteestä. Testin herkkyys on vain noin %, joten negatiivinen tulos ei sulje pois diagnoosia. Tässä vaiheessa antibioottihoidosta ei enää ole hyötyä. Mykoplasman ja klamydian aiheuttamat oireistot voivat myös pitkittyä, ja yskä saattaa tällöin P. Toikka ym. 573
4 T a u l u k k o 1. Keskeisiä esitietoja pitkittyneen (yli kuukauden kestäneen) yskän selvittelyssä. Esitieto Rasitus, raju leikki tai kylmä ilma lisäävät yskää Toistuvia keuhkoputkentulehduksia Allergiaan viittaavia oireita eläinkontaktien jälkeen tai siitepölykautena Pienellä lapsella yskää, oksentelua tai pulauttelua, ärtyisyyttä tai syömisvaikeuksia Isommilla lapsilla polttavaa tunnetta rintalastan alla, hapanta makua suussa Liman tunne kurkussa Yskä lisääntyy lapsen mentyä nukkumaan Pitkittynyttä yskää ja laryngiitteja Rykivää yskää vain päivällä Kohtauksittainen yskä, ei korkeaa kuumetta, ei koskaan ennen nykyisenlaista yskää Kuivaa yskää Yskää ja pitkittynyttä kurkkukipua Perheessä keuhkokuumetta Yskä ilmaantuu äkillisesti syödessä tai leikkiessä Yskä ja jatkuva rohina Kasvu hidastunut Mahdollinen syy astma astma astma gastroesofageaalinen refluksi gastroesofageaalinen refluksi sinuiitti,»postnasal drip» astma, sinuiitti tai gastroesofageaalinen refluksi; hinkuyskä, jos yskä puuskittaista gastroesofageaalinen refluksi, allergia viittaa psykogeeniseen yskään, astma epätodennäköinen hinkuyskä < 3 kk:n iässä klamydia, isommalla lapsella mykoplasma tai klamydia mykoplasma tai klamydia mykoplasma tai klamydia vierasesine trakeomalasia, anomaliat esim. sydänvika, kystinen fibroosi kestää viikkoja. Rasitus, tupakansavu ja lämpötilan muutokset laukaisevat monesti yskänkohtauksen, joka liittyy infektion jälkeiseen hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen. Mykoplasma- ja klamydiainfektioissa IgM-serologia on käyttökelpoinen primaaritaudissa, mutta uusintainfektioissa IgM-vaste saattaa puuttua ja pitkittyneen yskän etiologinen diagnoosi joudutaan perustamaan taudinkuvaan, epidemiologiseen tilanteeseen ja suuren IgG-vasta-ainemäärän osoitukseen yhdestä seeruminäytteestä (Saikku 1991, Kleemola 1993). Astma. Lasten pitkäkestoisen yskän taustalta paljastuu usein astma. Yskän ja keuhkoputkien supistumisen välinen yhteys on kuitenkin epäselvä. Metakoliinin aiheuttama keuhkoputkien supistuminen ja beeta-agonistien aiheuttama keuhkoputkien laajeneminen eivät muuta yskäreseptorien herkkyyttä (Fujimura ym. 1992). Yskä liittyy hengitysteiden nestemenetykseen (Banner ym. 1984), kun taas keuhkoputkien supistumisen on todettu liittyvän enemmän hengitysteiden lämmönmenetykseen (Deal ym. 1979). On myös osoitettu, että potilaan hengityksen vinkuessa yskä ei liity hengitysteiden halkaisijan pienenemiseen vaan hengitysteiden tulehdukseen, limaan ja yskäreseptoreiden ärtymiseen (McKenzie 1994). Atopia on selvä astman riskitekijä, mutta pienistä lapsiastmaatikoista kuitenkin vain joka toisella voidaan osoittaa IgE-välitteinen allergia laboratoriomenetelmin (Mertsola 1991). Toisin kuin astmakohtauksissa pitkäkestoista yskää potevan lapsiastmaatikon keuhkoista ei yleensä kuulu mitään erityistä. Pienille lapsille pystytään vain harvoin tekemään keuhkofunktiotutkimuksia, ja tällöin astman diagnoosi perustuu tarkkaan anamneesiin ja muiden yskän syiden poissulkuun (ks. Turpeinen ja Juntunen-Backman tässä numerossa). Keuhkojen röntgenkuvausta on suositeltu pitkittyneen yskän perustutkimukseksi (Beardsmore ja Simson 1991), mutta käytännössä poikkeavat löydökset ovat lapsilla harvinaisia. Uloshengitysvaikeuksien yhteydessä keuhkoissa nähdään ilmatäyteisyys. Diagnoosi on kuitenkin useimmiten selvä jo kliinisen tutkimuksenkin perusteella, ja tämän takia toistuvia röntgenkuvauksia tulee välttää. Kouluikäisillä lapsilla diagnoosi tehdään 574
5 uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) mittauksin, keuhkofunktiotestauksin, rasituskokeella ja tarvittaessa metakoliini- tai histamiinialtistuksin (Remes ym. 1995). Ihotesteillä tai edullisella seerumin Phadiatop-seulonnalla saadaan käytännön toimintaa auttavaa tietoa tavallisimmista allergeeneista. On kuitenkin korostettava, että allergian puuttuminen ei sulje pois astmaa. Gastroesofageaalinen refluksitauti. Aterian jälkeinen gastroesofageaalinen refluksi (GER) on lapsilla normaali ilmiö (Bauman ym. 1996). Refluksi on patologista, kun se aiheuttaa oireita tai komplikaatioita. Patologiselle refluksille on tyypillistä episodien lukuisuus ja pitkä kesto sekä mahan sisällön nouseminen korkealle ruokatorveen. Kehitysvamma, Downin syndrooma ja ruokatorven atresia ovat altistavia tekijöitä. On esitetty, että GER voisi aiheuttaa yskää kahdella eri mekanismilla. Se voi nostaa mahan sisältöä alanieluun ja lisätä näin aspiraation mahdollisuutta (Black 1993). Mahaeritteet, jotka nousevat alanieluun tai kurkunpäähän, voivat saada aikaan yskärefleksin aktivoimalla vagaaliset sensoriset hermot (Irwin ja Curley 1989). Luultavasti on olemassa refleksikaari, jossa ruokatorven alaosissa olevien reseptoreiden ärtyminen johtaa keuhkoputkien supistumiseen tai yskään (Black 1993). GER voi aiheuttaa monentyyppisiä hengitystieoireita (Baer ym. 1980). Pitkittynyttä yskää tutkittaessa GER löytyi 15 %:lta potilaista (Holinger ja Sanders 1991). GER:ää esiintyy paljon ilman hengitystieinfektioita, mutta toisaalta monet hengitystieongelmat paranevat, kun pienikin refluksi hoidetaan. Hengitystietulehdukset voivat myös lisätä refluksia (Boyle ym. 1985). GER:ää on syytä epäillä, kun pieni lapsi pulauttelee runsaasti tai jos vanhempi potilas valittaa polttoa rintalastan takana tai happaman makua suussa. Pienillä lapsilla retrosternaalinen kipu voi ilmetä ärtyisyytenä, vääntelehtimisenä ja itkuisuutena, joita luullaan koliikkikivuista johtuviksi. Lapsi saattaa myös oppia kivun tulevan aterian jälkeen ja on tämän takia haluton syömään (Orenstein ym. 1996). Lapsipotilaan refluksidiagnostiikan ongelmana ei ole gastroesofageaalisen refluksin osoittaminen vaan patologisen refluksin määrittäminen. Luotettavin yksittäinen patologista refluksia mittaava koe on ruokatorven ph:n pitkäaikainen (12 24 tuntia) seuranta. Ruokatorven ja mahalaukun varjoainekuvaus on myös yleisesti käytetty lasten patologisen refluksin diagnostinen tutkimus. Selvä esofagiitti näkyy tähystyksessä, ja ruokatorvibiopsia saattaa paljastaa lievemmän esofagiitin. Bronkoskopia ja henkitorven biopsia antavat lisätietoa hengitystieoireisten lasten GER:stä. Lipiditäytteiset makrofagit bronkuslima-aspiraationäytteessä viittaavat maitoaspiraatioon ja patologiseen refluksiin. Pikkulasten GER:llä on taipumus korjaantua itsestään junctio oesophagocastrican kypsyessä. Refluksia voidaan hoitaa konservatiivisesti monella tavalla. Lapsen asettaminen makaamaan vatsalleen ruokailun jälkeen edistää mahalaukun tyhjenemistä ja vähentää refluksia (Bauman 1996). Puoli-istuvaa asentoa ei enää suositella, koska tässä asennossa tapahtuu intra-abdominaalisen paineen nousua ja refluksi voi lisääntyä (Bauman ym. 1996). Sosemaisen ravinnon antamisella (pelkän maidon sijaan) tiheinä pieninä aterioina pyritään estämään mahansisällön nousemista ruokatorveen. Refluksiin voidaan vaikuttaa myös mm. prokineettisillä lääkkeillä (sisapridi 0.2 mg/ kg x 4), H 2 -salpaajilla tai antasideilla (Bauman 1996). GER:n ja yskän välinen yhteys varmistetaan lopullisesti GER:n hoitokokeilulla. Sinuiitti ja»postnasal drip». Yskä oli keskeinen oire 27 %:lla sinuiittia sairastavista lapsista (Wald ym. 1981). Toisaalta sinuiitti löytyi 23 %:lta lapsista, joita tutkittiin pitkittyneen yskän takia (Holinger ja Sanders 1991). Tutkimuksessa sinuiitti oli astman jälkeen toiseksi yleisin pitkittyneen yskän syy. Pitkittyneen yskän yhteydessä sinuiitti on tärkeää diagnosoida, koska hoito yleensä lopettaa yskän (Holinger ja Sanders 1991).»Postnasal drip» eli PND on oireyhtymä, johon voi liittyä useampia sairauksia, joiden yskää aiheuttavaa mekanismia pidetään samankaltaisena. Oireyhtymän ja pitkän yskän välistä mekanismia ei ole kuitenkaan täysin selvitetty (Cloutier 1994), mutta PND:tä pidetään yhtenä tavallisimmista pitkän yskän syistä (40 %:lla yskijöistä) aikuisilla ja isommilla lapsilla (Irwin ym. 1990, O Connell ja Li 1996). PND:tä kannattaa epäillä, kun potilas valittaa toistuvaa tarvetta rykiä, tuntee jotain valuvan nieluun tai hänellä esiintyy P. Toikka ym. 575
6 pitkäaikaista valuvaa nuhaa. Oireet johtuvat yleisimmin poskiontelotulehduksesta, monivuotisesta ei-allergisesta tai allergisesta nuhasta tai vasomotorisesta nuhasta. On tavallista, että PND-yskä ilmaantuu etenkin selinmakuulla (Cloutier 1994). Pitkittynyttä yskää sairastavalla lapsella, jolla esiintyy PND-oireistoa, sinuiitti tulisi varmistaa röntgenkuvalla, koska kliinisesti sinuiittipotilasta ei voida erottaa muista PND-oireyhtymää sairastavista (Irwin ym. 1990). Erityisesti sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi vain asianmukaisen koulutuksen saaneen harjaantuneen lääkärin tulisi tehdä taudin diagnostiikkaa kaikukuvauksen avulla (Ruoppi 1992). Sinuiitin hoidoksi annetulla antibiootilla, antihistamiineilla, dekongestanteilla ja anti-inflammatorisilla lääkkeillä pitkän yskän hoitotulos PDN-oireyhtymässä on yleensä hyvä (Irwin ym. 1990, Holinger ja Sanders 1991). Psykogeeniselle yskälle on tyypillistä kovaäänisyys ja poikkeava voimakkuus. Nämä piirteet on todettu 10 %:lla pitkittynyttä yskää sairastavista lapsista (Holinger ja Sanders 1991). Suurin osa potilaista on kouluikäisiä, joilla yskäisyt ovat yksittäisiä ja enemmänkin rykinää. On myös tyypillistä, että yskä on poissa yöaikana (Beardsmore ja Simson 1991, Holinger ja Sanders 1991). Pienemmillä lapsilla yskähdykset tulevat sarjoissa. Yskiminen alkaa, kun lapseen kiinnitetään huomiota. Usein vanhemmat ovat tavallista huolestuneempia lapsensa yskästä. Siksi onkin oleellista kuunnella vanhempia. Akuutista hengitystieinfektiosta ei yleensä saada viitteitä, mutta potilas on usein ennen oireen alkua sairastanut hengitystieinfektion (Cloutier 1994). Psykogeeninen yskä on usein helppo huomata. Henkilön tai perheen taustalta voi löytyä lieviä psyykkisiä ongelmia, joita ei ole aiemmin havaittu. Vakavammat psyykkiset häiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein ei ole tarpeen puhua psykogeenisesta yskästä vaan esimerkiksi»tapayskästä», kun muut taudit on suljettu pois (tärkeimmät ovat astma, allergian aiheuttama PND ja sinuiitti). Perusteellisen tutkimuksen ja keskustelujen jälkeen yskä yleensä paranee (Black 1993). Harvinaiset syyt. Yskä voi olla myös oire anatomisista poikkeavuuksista, kuten sydänviasta, poikkeavista verisuonista, trakeoesofageaalisesta fistelistä, bronkogeenisesta kystasta, kystisestä adenomatoottisesta epämuodostumasta tai keuhkolohkon sekvesteristä. Trakeomalasiassa henkitorven ruston kehityshäiriön takia potilas hengittää äänekkäästi ja rohisten lähes jatkuvasti. Muita harvinaisia lasten pitkittyneen yskän syitä ovat mm. kystinen fibroosi, tuumorit, hengitystie-epiteelin värekarvojen toimintahäiriöt ja erilaiset immuunivajavuustilat. Yskän hoito Yskän oireenmukainen hoito on vaikeaa, ja vain vähän on edistytty sitten sitruunateen ja kanakeiton. On kovin niukalti todisteita yskänlääkkeiden, antihistamiinien tai dekongestanttien hyödystä yskän hoidossa. Epäspesifisten lääkkeiden käytöstä saattaakin olla enemmän haittaa kuin hyötyä, joten yskänlääkkeiden käyttöön tulee suhtautua pidättyvästi. Yskän hoitoa on äskettäin pohdittu ansiokkaasti lehden»käypä hoito» -sarjassa (Korppi 1996). Pitkittyneen yskän spesifinen hoito perustuu syyn selvittämiseen. Antibiootti määrätään diagnoosin, ei oireen eli yskän perusteella. Tarkalla tutkimuksella spesifinen syy yskään löytyy yllättävän usein (Irwin ym. 1990, Holinger ja Sanders 1991). Näistä tavallisin on astma, jonka hoitamisessa varhainen diagnoosi on tärkeätä (Korppi ym. 1996). Kirjallisuutta Baer M, Ala-Laurila E-L, Arajärvi P, ym.: Gastroesofageaalinen refluksi ja lasten toistuvat hengitystieoireet. Duodecim 96: , 1980 Banner A S, Green J, O Conner M: Relation of respiratory water loss to coughing after exercise. N Engl J Med 311: , 1984 Bauman N M, Sandler A D, Smith R J H: Respiratory manifestations of gastroesophageal reflux disease in pediatric patients. Am Otol Rhinol Laryngol 105: 23 32, 1996 Beardsmore C S, Simpson H: Cough in children. J Asthma 28: , 1991 Black P: Evaluation of chronic or recurrent cough. Kirjassa: Pediat- 576
7 ric respiratory disease: diagnosis and treatment, s Toim. B C Hilman. Saunders Co, Philadelphia 1993 Boyle J T, Tuchman D N, Altschuler S M, ym.: Mechanisms for the association of gastroesophageal reflux and bronchospasm. Am Rev Respir Dis 131 [Suppl]: S16 S20, 1985 Cloutier M M: Cough. Kirjassa: Respiratory disease in children. Diagnosis and management, s Toim. G M Loughlin, H Eigen. Williams & Wilkins, Baltimore 1994 Clyde W A: Clinical overview of typical Mycoplasma pneumoniae infections. J Infect Dis 17 [Suppl 1]: S32 S36, 1993 Cypress B K: Drug utilization in office visits to primary care physicians: national medical survey, National Center for Health Statistics Advance Data 86: 1 5, 1982 Deal E C, McFadden E R, Ingram R H, ym.: Role of respiratory heat exchange in production of exercise-induced asthma. J Appl Physiol 46: , 1979 Dockery D W, Gold D R, Rotntsky A, ym.: Effects of age, sex and race on prevalence of respiratory symptoms among children. Am Rev Respir Dis 139: A23, 1989 Downey P, Stokes D: The child who keeps a cough. Semin Pediatr Infect Dis 6: , 1995 Duff A L, Pomeranz E S, Gelber L E, ym.: Risk factors for acute wheezing in infants and children: viruses, passive smoke, and IgE antibodies to inhalant allergens. Pediatrics 92: , 1993 Fujimura M, Sakamoto S, Kamio Y, Matsuda T: Effects of methacoline induced bronchoconstriction and procaterol induced bronchodilation on cough receptor sensitivity to inhaled capsaicin and tartaric acid. Thorax 47: , 1992 Frischer T, Kuehr J, Meinert R, ym.: Maternal smoking in early childhood: a risk factor for bronchial responsiveness to exercise in primary-school children. J Pediatr 121: 17 22, 1992 Gooch III W M: Bronchitis and pneumonia in ambulatory patients. Pediatr Infect Dis J 6: , 1987 Holinger L D, Sanders A D: Chronic cough in infants and children: an update. Laryngoscope 101: , 1991 Hutchings H A, Eccles R, Smith A P, Jawad M S M: Voluntary cough suppression as an indicator of symptom severity in upper respiratory track infections. Eur Respir J 6: , 1993 Irwin R S, Curley F J: Is the anatomic, diagnostic work-up of chronic cough not all that it is hacked up to be? Chest 95: , 1989 Irwin R S, Curley F J, French C L: Chronic cough: the spectrum and frequency of causes, key components of the diagnostic evaluation, and outcome of specific therapy. Am Rev Respir Dis 141: , 1990 Kamei R K: Chronic cough in children. Ped Clin North Am 38: , 1991 Kleemola M: Role of rapid methods in the laboratory diagnosis of Mycoplasma pneumoniae infection. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1993 Korppi M: Yskän hoito. Duodecim 112: , 1996 Korppi M, Reijonen T, Remes K: Lasten obstruktiivinen bronkiitti uutta tietoa hoitopäätösten tueksi. Duodecim 112: , 1996 Mansfield L R, Stein M R: Gastroesophageal reflux and asthma: A possible reflex mechanism. Ann Allergy 41: , 1978 Mansfield L R, Hameister H H, Spaulding H S, ym.: The role of the vagus nerve in airway narrowing caused by intra-esophageal hydrochloric acid provocation and esophageal distention. Ann Allergy 47: , 1981 Martinez F D, Wright A L, Taussig L M, ym.: Asthma and wheezing in the first six years of life. N Engl J Med 332: , 1995 McKenzie S: Cough but is it asthma? Arch Dis Child 70: 1 2, 1994 Mertsola J, Ziegler T, Ruuskanen O, ym.: Recurrent wheezy bronchitis and viral respiratory infections. Arch Dis Child 66: , 1991 Mertsola J: Bordetella pertussis. Kirjassa: Infektiosairaudet. 1. painos, s Toim. J Eskola, P Huovinen, V Valtonen. Kustannus Oy Duodecim, Jyväskylä 1996 Munyard P, Bush A: How much coughing is normal? Arch Dis Child 74: , 1996 Niemelä M, Uhari M, Jounio-Ervasti K, ym.: Lack of specific symptomalogy in children with acute otitis media. Pediatr Infect Dis J 13: , 1994 O Connell J E, Li J T: Chronic cough. Immunology and allergy Clinics of North America 16: 1 17, 1996 Orenstein S R, Shalaby T M, Cohn J F: Reflux symptoms in 100 normal infants: diagnostic validity of the infant gastroesophageal reflux questionnaire. Clin Pediatr 35: , 1996 Puhakka H, Svedström E, Kero P, ym.: Tracheobronchial foreign bodies. A persistent problem in pediatric patients. Am J Dis Child 143: , 1989 Remes S, Korppi M, Timonen K, ym.: Astma kouluiässä. Duodecim 111: , 1995 Rettig P J: Infections due to Chlamydia trachomatis from infancy to adolescence. Pediatr Infect Dis J 5: , 1986 Ruoppi P: Lasten sivuontelotulehdusten diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 47: , 1992 Shann F: How often do children cough? Lancet 348: , 1996 Saikku P: Chlamydia pneumoniae ja sen aiheuttamat taudit I. Klamydiainfektioiden aiheuttamat taudinkuvat. Suom Lääkäril 24: , 1991 Wanner A: Clinical aspects of mucociliary transport. Am Rev Respir Dis 116: , 1977 Wald E R, Milmoe G J, Bowen A, ym.: Acute maxillary sinusitis in children. N Engl J Med 304: , 1981 Widdicombe J M, Coleridge J C G: Reflexes from the upper respiratory tract, tracheobronchial tree, and the lungs. Kirjassa: Handbook of physiology: the respiratory system, s Toim. A P Fishman, N S Cherniack, J G Widdicombe. American Physiological Society, Washingon 1986 Widdicombe J G: Sensory neurophysiology of the cough reflex. J Allergy Clin Immunol 98: S84 S89, 1996 Yanaura S, Nishimura T, Sakamoto M, ym.: The role of bronchoconstriction in cough reflex. Jpn J Pharmacol 25: , 1975 PIA TOIKKA, LL, tutkimusassistentti JUSSI MERTSOLA, dosentti, tutkija OLLI RUUSKANEN, apulaisprofessori TYKS:n lastenklinikka Turku P. Toikka ym. 577
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMilloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?
Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotSuomen Refluksi www.refluksi.fi
Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen
LisätiedotMilloin otan lapselta keuhkokuvan?
Matti Korppi ja Raija Seuri Milloin otan lapselta keuhkokuvan? Keuhkokuvaus on yleisin lapsille tehty röntgentutkimus. Sen yleisimmät aiheet ovat vaikean keuhkokuumeen diagnostiikka, keuhkokuumeen komplikaatioiden
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotHenrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala
Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen
LisätiedotLasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot
Lasten hengitystieinfektiot Rokotuksilla estettävät taudit Vakavat infektiot Lapin kesäyliopiston ja Pohjois-Suomen Hammaslääkäriseuran järjestämä koulutuspäivä Terhi Tapiainen Lasten infektiolääkäri,
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotVinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa
Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotURJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU
URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Oirekysely toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa ja analysoitiin joulukuun alussa 2014. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta koulun
LisätiedotEläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana
Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki
LisätiedotSuosittelen koulurakennuksen tarkempaa tutkimista ja toimenpiteitä sisäilmahaittojen poistamiseksi. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
URJALAN YLÄKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Oirekysely toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa ja analysoitiin joulukuun alussa 2014. Kyselyyn vastasi 151 oppilasta koulun
LisätiedotPitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka
Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Sidonnaisuudet Heikki Koskela Dosen&, keuhkosairauksien erikoislääkäri
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.
0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotPitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014
Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotUrheilijan allergiat ja astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti
Urheilijan allergiat ja astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija ohjelma UKK-instituutti KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotUrheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotPaattisten koulusta saatiin vastauksia 7-13-vuotiailta koulun 1. 6. luokan oppilailta. Poikia oli selvästi enemmän kuin tyttöjä.
TURUN PAATTISTEN KOULUN OIREKYSELY; syksy 2015 Yhteenvetoraportti oirekyselystä joka tehtiin marraskuussa 2015 sähköpostin välityksellä. Kyselyyn vastasi 93 oppilasta, mikä on 52 % koulun 179 oppilaasta.
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotHengitysteiden virusinfektiot
Hengitysteiden virusinfektiot 19.4.2012 Carita Savolainen-Kopra Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hengitysteiden virusinfektiot Hengitystieinfektiot
LisätiedotLIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016
LIEDON KESKUSKOULUN OIREKYSELY; MARRASKUU 2016 Yhteenvetoraportti N=393 Kysely avattiin 25.11.2016 ja vastausaika päättyi 19.12.2016. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä ja oppilaat vastasivat
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla
LisätiedotRaunistulan koulun Kastun yksikkö
Raunistulan koulun Kastun yksikkö Oirekysely joulukuu 2014 / tammikuu 2015 Kouluterveydenhuolto 4.3.2015 Hannele Kallio 1 Yleistä sisäilmaongelmiin liittyvästä oireilusta Hengitysteiden ärsytysoireet kuten
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotLiikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma
Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotJukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011
Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Leif Lakoma, Hanna Nohynek, Jussi Sane, Emmi Sarvikivi, Elina Seppälä, Outi Lyytikäinen, Eeva Pekkanen Työryhmä kiittää seuraavaa henkilöä
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotMitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.
LisätiedotURJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti
URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotVaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka
Vaikeat hengitystieinfektiot mikrobiologinen diagnostiikka Tehohoidon vaikeat hengitystieinfektiot symposium 4.5.212, Helsinki Dos. Maija Lappalainen HUSLAB Infektioiden yleisyys teho-osastoilla 45-6%
LisätiedotURJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti
URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysely toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %. Tutkimusta voidaan pitää tältä
LisätiedotToimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä
OHJAUS Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 17 2017 Ohjaus 17/2017 Toimenpideohje
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotKIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013
KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotKeuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin
Katsaus Miten auskultoin lapsen keuhkot Matti Korppi Lapsen hengitysteiden oireyhtymien diagnostiikka perustuu pääosin lääkärin tekemiin fysikaalisiin havaintoihin. Kuitenkin termit, joilla inspektio-
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotLASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)
Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotAstman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa
Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotAllergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa
Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotPIENET HENGENAHDISTELIJAT
PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
Lisätiedot