VALTUUSTON KOKOUS 4/2016. Kokousaika , klo Kunnantalo, valtuustosali. Asiat :t Asialista

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN KUNTA ASIALISTA VALTUUSTON KOKOUS 4/2016 Kokousaika , klo Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat :t Asialista V 11 Henkilöstökertomus V 12 Hyvinvointikertomus; kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seuranta ja toimenpiteet vuodelta V 13 Valtuustoaloite (1/2016) matkakeskuksen perustamiseksi Hämeenkyröön V 14 Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen V 15 Hallintosäännön päivitys V 16 Arviointikertomus V 17 Tilinpäätös 2015 ja vastuuvapaus V 18 Eronpyyntö luottamustoimesta; Jouni Ovaska Ilmoitukset... 50

2 HÄMEENKYRÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA s. 35 Valtuusto 4/2016 KOKOUSAIKA , klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET VALTUUTETUT Liitteenä olevan nimenhuutoluettelon mukaisesti. MUUT SAAPUVILLA OLLEET JA KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta Kati Halonen Hannu Niemelä Taina Niiranen Tuomas Parmanen Erkki Jortikka kunnanjohtaja talousjohtaja sivistysjohtaja vs. tekninen johtaja sosiaalijohtaja ylilääkäri henkilöstöpäällikkö LÄSNÄOLO JA PUHEOIKEUS Simo Linnainmaa Janne Keso nuorisovaltuuston edustaja nuorisovaltuuston varaedustaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Valtuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Jukka Juvosen ja Esa Järvenpään. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Kirsi Parhankangas Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Jukka Juvonen Esa Järvenpää PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Hallintopalvelusihteeri Erja-Riitta Myllymäki

3 HÄMEENKYRÖN KUNTA LÄSNÄOLO- JA NIMENHUUTOLUETTELO VALTUUSTO Liite valtuuston pöytäkirjaan Valtuutettu Alakastari Atso VAS x Autio Kauko KOK x Eloranta Pasi KESK x Evikoski Teemu KESK x Hakala Pekka KESK x Haukipää Sari VAS x Hiltunen Päivi KESK x Härkki-Santala Maria KESK x Immonen Anna-Kaisa KD x Isokivijärvi Kari PS x Isomuotia Harri KOK x Juvonen Jukka PS x Järvenpää Esa SDP x 2) Järvinen Jarmo Toivonen Ida SDP x Kalliola Jarmo KESK x Kola Mari KOK x Lahtinen Kati VIHR x Lampinen Jouni PS x Lepistö Maarit SDP x Lepola Mauri SDP x Leskinen Päivi KOK x Linnainmaa Risto KESK x 2) Mäensivu Raija Jokela Tiina KESK x Mäki Rauno PS x Nieminen Marita SDP x Nordfors Heimo KOK x Ovaska Jouni KESK x Palomäki Susanna KD x Parhankangas Kirsi KOK x Ponkiniemi Vilho VAS x Pylsy Katariina KESK x Rikala Erkki PS x Soukko Tarja KOK x Vatajaniemi Juhani SDP x Westergård Raija VAS x P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta P

4 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 36 Valtuusto V 11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Hallitus , 54 Henkilöstökertomus kertoo henkilökuntaan liittyviä tietoja Liite edelliseltä vuodelta ja vertailutietoina aiemmilta vuosilta. Se kuvaa henkilöstön tilaa, investointeja henkilöstöön ja yhteistoimintaa. Vuoden 2015 henkilöstökertomusta on uudistettu. Jatkossa henkilöstökertomuksessa raportoidaan henkilöstösuunnitelmassa linjatut asiat. Vuoden 2015 kertomukseen kaikkia tietoja ei ollut vielä saatavissa, sillä ko. vuodelle ei tehty vielä henkilöstösuunnitelmaa. Kertomus on uudistunut sisällöltään ja ulkonäöltään. Kertomukseen on otettu mukaan lauseita henkilöstöstrategista, sillä kertomuksen kuluu raportoida strategian toteutuminen. Vuosi 2015 oli toiminnan kehittämisen vuosi. Koko henkilökunta oli vahvasti mukana kehittämisessä. Vuoden teemalause Lupa kehittää kuvaa tätä toimintatapaa. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää, että VALTUUSTO merkitsee tiedokseen liitteenä olevan henkilöstökertomuksen HALLITUS hyväksyi esityksen. Valtuusto , 11 Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen. Ote:. henkilöstöpäällikkö Jortikka Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

5 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 37 Valtuusto V 12 HYVINVOINTIKERTOMUS; KUNTALAISEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN SEURANTA JA TOIMENPITEET VUODELTA 2015 Hallitus , 55 Tarja Soukko, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Liite puh Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kerran valtuustokaudessa kunnanvaltuustolle valmistellaan laaja hyvinvointikertomus, joka hyväksytään valtuustokauden lopussa. Lisäksi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä hyvinvointia tukevista toteutuneista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomus toimii kunnan tärkeän tehtävän, kuntalaisen hyvinvoinnin edistämisen perustana (Kuntalaki). Hyvinvointikertomus tuo esiin kuntalaisen hyvinvointitarpeet, arvioi toteutunutta toimintaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä toimenpiteiden toteuttamisessa, resursoinnin suunnittelussa, hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa. Luottamushenkilöille kertomus on työväline päätöksentekoon ja vaikuttavuuden arviointiin. Hämeenkyrön kunnan johtoryhmä ja hyvinvointiryhmä ovat valmistelleet kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi vuosittaisessa (2015) hyvinvointikertomuksessa olleet painopistealueet ja ne toimenpiteet, joilla kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia on tuettu vuoden 2015 aikana. Vuosittainen hyvinvointikertomus (2015) on pykälän liitteenä. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE hyväksyttäväksi vuosittaisen (2015) hyvinvointikertomuksen ja kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyväksi tehdyt toimenpiteet. HALLITUS hyväksyi esityksen. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

6 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 38 Valtuusto Valtuusto , 12 Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen Ote:. hyvinvointikoordinaattori Soukko Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

7 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 39 Valtuusto V 13 VALTUUSTOALOITE (1/2016) MATKAKESKUKSEN PERUSTAMISEKSI HÄ- MEENKYRÖÖN Hallitus , 51 Talousjohtaja Tiina Paloranta: Liite Kokoomuksen valtuustoryhmä on jättänyt valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen matkakeskuksen perustamiseksi Hämeenkyröön. Hämeenkyrössä matkustuksen ja tavarantoimituksen pisteet ovat hajallaan ja tarve yhtenäiselle ratkaisulle on olemassa. Hämeenkyrössä on myös tarvetta jatkoliittymä pysäköinnille, joka mahdollistaisi paremmin joukkoliikenteen käytön. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että kaavoituksen ja rakentamisen toimesta lähdetään mahdollistamaan matkakeskuksen toteutuminen Hämeenkyröön. Matkakeskus toimisi lähiliikenteen, kaukoliikenteen, tilausliikenteen, taksiliikenteen ja tavaraliikenteen tukikohtana. Lisäksi alueella tulisi olla sääsuoja odottaville matkustajille, riittävästi tilaa pysäköinnille, joka mahdollistaa julkisten kulkuneuvojen paremman käytön. Sopivalla kaavalla ja rakennusoikeudella ympäristöhygienia huomioiden tulisi mahdollistaa myös toimiva matkahuoltorakennus. Erilaiset käyttäjät huomioiva rakennus asianmukaisin wc-tiloin lisää matkustajien ja odottajien käyttömukavuutta. Riittävän suuri rakennus mahdollistaa mm. yrityksille monipuolisen tavarantoimituksen ja -lähetyksen. Matkakeskuksen sijoittuminen tulisi miettiä siten, että se huomioisi mahdollisimman monipuolisesti eri käyttäjäryhmät ja kuntakeskuksen saavutettavuuden (Kyröskoski ja Hämeenkyrö), tielinjaukset ja kulkureitit Kyröskosken ja Kirkonkylän kautta ohikulkuliikenteineen tulevaisuuden tieratkaisuja unohtamatta. Aloitevastausta on valmistelu elinkeinojohtaja Tiina Laakkosen ja kaavoitusarkkitehti Helena Ylisen kanssa. Lausunto aloitteesta on pyydetty Matkahuolto-organisaatiolta ja Länsilinjat Oy:ltä. Kumpikaan ei antanut lausuntoa. Paikallisen matkahuoltoyrittäjän luona on käyty keskustelemassa ja kuulemassa, kuinka nykyinen järjestelmä toimii. Matkahuollon toiminta sujuu tällä Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

8 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 40 Valtuusto hetkellä hyvin. Kaavoitusarkkitehti Ylisen lausunto on liitteenä. Matkakeskus ei ole kunnan toimintaa, eli kunta ei olisi toteuttajana matkakeskushankkeessa. Kunta luo maankäytölliset edellytykset keskuksen toteuttamiselle. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE - joukkoliikenteen käytön mahdollisuudet ja sujuvuus ovat tärkeitä kehittämiskohteita, matkakeskuksen mahdollisuus tutkitaan tarkemmin kun ohitustie on ajankohtainen - toteaa aloitteen tulleen loppuunkäsitellyksi Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen. Valtuusto , 13 Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen. Ote:. aloitteen 1. allekirjoittaja Juvonen. Kokoomuksen valtuustoryhmän pj Soukko. arkistosihteeri Rinne (merkintä aloiteluetteloon) Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

9 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 41 Valtuusto V 14 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTA- MINEN Hallitus , 49 Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttami- Liite sesta on neuvoteltu kuntajohtajien kesken Muistio oheismateriaalina. Esityslistan liitteenä on luonnos uudeksi perussopimukseksi, joka tulisi voimaan Sopimuksen muutostarpeet liittyvät lähinnä nimimuutokseen, lainsäädännön muutoksiin sekä Tampereen palvelualan ammattiopiston fuusioitumisen huomioon ottamiseen kuntayhtymän toiminnassa. Kiinteän omaisuuden myyntiä esitetään kuntayhtymähallituksen tehtäväksi. Muutokset on merkitty uuden sopimuksen luonnokseen punaisella fontilla. Liitteenä on luonnos uudeksi perussopimukseksi alkaen. Oheismateriaalina on voimassa oleva perussopimus (tullut voimaan ) Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se hyväksyy perussopimuksen muuttamisen liitteen mukaisesti alkaen. HALLITUS hyväksyi esityksen. Valtuusto , 14 Liite Sekä luonnos uudeksi perussopimukseksi että voimassa oleva perussopimus ovat esityslistan liitteenä. Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen. Ote:. Sasky. tiedoksi spostilla Saskyn muut jäsenkunnat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

10 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 42 Valtuusto V 15 HALLINTOSÄÄNNÖN PÄIVITYS Hallitus , 53 Hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa Sääntö on Liite osoittautunut käytännössä toimivaksi kokonaisuudeksi. Pieniä korjaustarpeita on havaittu kuitenkin käytössä. Tähän päivitykseen on koottu kaikki tähän mennessä havaitut korjausta tai täsmennystä tarvitsevat asiat. Hallintosääntöön tehdään isompia muutoksia uuden valtuustokauden alkuun kun uusi kuntalaki on kokonaisuudessaan voimassa. Oheismateriaalina on nykyinen sääntö, johon muutokset on merkitty punaisella ja liitteenä uusi sääntö. Oheismateriaalina on myös organisaatiokaavio, joka on tarkoitettu helpottamaan hallintosäännön lukemista. Esitys: Päätös: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE hallintosäännön päivitysten hyväksymistä. HALLITUS hyväksyi esityksen Keskustelun kuluessa Vilho Ponkiniemi esitti, että 95 varhaiskasvatuksen johtajan ratkaisuvallan kohtaan 5 asiaan päättää päivähoitopaikkojen hankkimisesta muulta kuin kunnalliselta palveluntuottajalta lisätään sanat yksittäisessä tapauksessa. Kukaan ei kannattanut Ponkiniemen esitystä, joten puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Valtuusto , 15 Liite Oheismateriaalina on nykyinen sääntö, johon muutokset on merkitty punaisella ja liitteenä uusi sääntö. Oheismateriaalina on myös organisaatiokaavio, joka on tarkoitettu helpottamaan hallintosäännön lukemista. Päätös: VALTUUSTO hyväksyi hallintosäännön päivityksen valtuutettu Elorannan ja valtuutettu Immosen tekemillä muutoksilla Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

11 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 43 Valtuusto Keskustelun kuluessa tehtiin seuraavat esitykset: 1. Vilho Ponkiniemi teki esityksen: Hallintosääntö 95, kohta: Varhaiskasvatuksen johtajan ratkaisuvalta; alakohta 5: muutetaan kuuluvaksi päättää päivähoitopaikkojen hankkimisesta toisesta kunnasta tai muulta kuin kunnalliselta palvelutuottajalta yksittäisessä tapauksessa. Valtuutettu Raija Westergård kannatti Ponkiniemen esitystä. 2. Pasi Eloranta teki esityksen: Hallintosääntö 95 Viranhaltijoiden tehtävät ja ratkaisuvalta; lisätään liikunta- ja nuorisopäällikön ratkaisuvaltaan uudeksi asiaksi kohta 10: Valmistelee oman vastuualueensa hankinnat ja sopimukset. Valtuutettu Esa Järvenpää kannatti Elorannan esitystä. 3. Anna-Kaisa Immonen teki esityksen: Hallintosäääntö 37: Puheenvuorot, kohta 1; jätetään pois sanat suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Valtuutettu Susanna Palomäki kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi kolme esitettyä ja kannatettua hallituksen esityksestä poikkeavaa esitystä: 1. Ponkiniemen esitys 2. Elorannan esitys 3. Immosen esitys Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan esityksen äänestysjärjestykseksi ja -tavaksi. I äänestys (Ponkiniemen esitys) Valtuusto antoi nimenhuutoäänestyksessä 23 jaa-ääntä hallituksen esityksen puolesta ja 12 ei-ääntä Ponkiniemen esityksen puolesta. Puheenjohtaja totesi hallituksen esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänestyksellä. II äänestys (Elorannan esitys) Valtuusto ei antanut yhtään jaa-ääntä nimenhuutoäänestyksessä hallituksen esityksen puolesta. Valtuusto antoi 35 ei-ääntä Elorannan Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

12 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 44 Valtuusto esityksen puolesta. Puheenjohtaja totesi Elorannan esityksen tulleen valtuuston päätökseksi äänestyksellä. III Immosen esitys Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Immosen tekemän muutosesityksen. Äänestyskäyttäytymiset ilmenevät liitteinä olevista äänestysluetteloista. Ote:. arkistosihteeri Rinne (sääntöluettelo). lautakunnat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

13 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 45 Valtuusto V 16 ARVIOINTIKERTOMUS 2015 Tarkastuslautakunta , 3 Liite Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta luovuttaa valtuustolle vuoden 2015 tilintarkastuskertomuksen ja tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen valtuuston käsiteltäväksi. Kertomuksen perusteita esitellään kokouksessa. Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä vuodelta 2015 tilintarkastuskertomuksessa esitetyllä tavalla. Hyväksyttiin. Valtuusto , 16 Liite Päätös: VALTUUSTO merkitsi arviointikertomuksen tiedokseen. Ote:. tarkastuslautakunta. lautakunnat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

14 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 46 Valtuusto V 17 TILINPÄÄTÖS 2015 JA VASTUUVAPAUS Hallitus , Talousjohtaja Tiina Paloranta: Liite Hallitus on allekirjoittanut kunnan tilinpäätöksen 2015 ja antanut sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Vuoden 2015 tilinpäätös oli 1,2 milj. euroa alijäämäinen. TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN KÄSITTELY Tarkastuslautakunta , 4 Tilintarkastaja on suorittanut kunnan tilintarkastuksen vuodelta Tilintarkastaja selostaa tarkastuslautakunnalle tilintarkastuksessa esiin tulleita asioita ja huomioita sekä laatimansa tilintarkastuskertomuksen perusteita. Tilintarkastuskertomus (liite 1) ei sisällä muistutuksia. Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilivelvolliselle. Ehdotus: Päätös: Tarkastuslautakunta päättää Kuntalain 125 :n perusteella saattaa tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2015 valtuuston käsittelyyn ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilintarkastuskertomuksessa esitetyllä tavalla. Hyväksyttiin. Esitys: HALLITUS esittää, että VALTUUSTO 1. hyväksyy tilinpäätöksen päättää tilintarkastajan esityksen ja tarkastuslautakunnan lausunnon perusteella vastuuvapauden myöntämisestä kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

15 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 47 Valtuusto Hallitus oikeuttaa talousjohtajan tekemään aineistoon oikaisuluonteiset korjaukset. Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen. Valtuusto , 17 Liite Päätös: VALTUUSTO hyväksyi esityksen kohdan 1. VALTUUSTO myönsi vastuuvapauden tilikaudelta kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Ote:. tilivelvolliset viranhaltijat (esimiesjakelu). lautakunnat Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

16 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 48 Valtuusto V 18 ERONPYYNTÖ LUOTTAMUSTOIMESTA; JOUNI OVASKA Hallitus , 58 Jouni Ovaska on pyytänyt sähköpostilla eroa kunnanhallituksen jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Hämeenkyrön Asunnonhankintaosakeyhtiö Oy:n hallituksen jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävistä. Eronpyyntöä Ovaska perustelee uudella ansiotyöllä, joka vaikeuttaa edellä mainittujen tehtävien ansiokasta hoitamista. Kuntalain 70 mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisen päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Valtuuston päätösvaltaan kuuluu hallituksen jäsenen valinta. Asunnonhankinnan hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan valitsee yhtiökokousedustaja, joka on kunnanjohtaja. Hallitus linjaa hallituksen jäsenten valinnan. Tämä asia käsitellään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Esitys: HALLITUS esittää VALTUUSTOLLE, että se - myöntää eron hallituksen jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä Jouni Ovaskalle - valitsee hallitukseen uuden jäsenen - valitsee hallituksen puheenjohtajan Päätös: HALLITUS hyväksyi esityksen Jouni Ovaska poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Ovaska on asianosainen. Hallituksen 1. varapuheenjohtaja Päivi Leskinen toimi puheenjohtajana tämän asian ajan. Jouni Ovaska poistui kokouksesta klo Valtuusto , 18 Päätös: VALTUUSTO myönsi Jouni Ovaskalle eron hallituksen jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

17 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 49 Valtuusto Valtuusto valitsi hallituksen jäseneksi Risto Linnainmaan. Valtuusto valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Risto Linnainmaan Valtuutettu Ovaska poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Ovaska on asianosainen (hallintolaki 28 ). Ote:. Jouni Ovaska. Risto Linnainmaa. hallintopalvelusihteeri Myllymäki (luottamushenkilörekisterimerkinnät). it-päällikkö Peltola (jakelulistat). palkat/vuorinen Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

18 HÄMEENKYRÖN KUNTA Kokouspäivä 50 Valtuusto ILMOITUKSET 1. Osavuosikatsaus on tallennettu oheismateriaalikansioon. 2. Valtuutettu Kati Lahtisen, Hämeenkyrön Vihreät ry valtuustoaloite logistiikkaselvityksen tekemisestä Hämeenkyrön kunnan kuljetuksista. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Otteen tarkastetusta/tarkastamattomasta pöytäkirjasta oikeaksi todistan. Hämeenkyrössä / 20 Pöytäkirjanvarmentaja Arkistosihteeri Hallintopalvelusihteeri

19 Hämeenkyrön kunta Valtuusto VALITUSOSOITUS Kunnallisvalitus Kokouspäivä Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä Pykälät 14, 15, 17 ja 18 Valitus-. oikeus. viranomainen sekä valitusajan laskeminen Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Osoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Sähköposti: Puhelin: (vaihde) Telekopio: Muu valitusviranomainen; Valitusaika on 30 päivää Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Määräaika (30 pv) lasketaan siten, ettei siihen lueta nähtäväksiasettamispäivää. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätöksestä valitetaan ja muutosvaatimus perusteineen sekä - valittajan nimi ja kotikunta, sekä osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valituskirjan laatijana on joku muu henkilö, on valituskirjassa ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valitusasiakirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan allekirjoitettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Päätöksen tiedoksianto Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirjansa tai osoitettava oikeutensa edustukseen hallintolain 12 :n mukaisesti. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Lähetetty postitse pvm ja tiedoksiantaja Luovutettu asianosaiselle; pvm Allekirjoitus Muulla tavalla; Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (tuomioistuinmaksulaki ) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.

20 HÄMEENKYRÖN KUNTA Valtuusto VALITUSKIELTO Kokouspäivä Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävillä Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 11, 12, 13 ja 16

21 HÄMEENKYRÖN KUNTA ÄÄNESTYKSET VALTUUSTO Liite valtuuston pöytäkirjaan Hallintosääntö 95 ; varhaiskasvatuksen johtajan ratkaisuvallan muutos. (Vilho 15 Ponkiniemen esitys) Valtuutettu P Jaa Ei Tyhjä Alakastari Atso VAS x Autio Kauko KOK x Eloranta Pasi KESK x Evikoski Teemu KESK x Hakala Pekka KESK x Haukipää Sari VAS x Hiltunen Päivi KESK x Härkki-Santala Maria KESK x Immonen Anna-Kaisa KD x Isokivijärvi Kari PS x Isomuotia Harri KOK x Juvonen Jukka PS x Järvenpää Esa SDP x 2) Järvinen Jarmo Toivonen Ida SDP x Kalliola Jarmo KESK x Kola Mari KOK x Lahtinen Kati VIHR x Lampinen Jouni PS x Lepistö Maarit SDP x Lepola Mauri SDP x Leskinen Päivi KOK x Linnainmaa Risto KESK x 2) Mäensivu Raija Jokela Tiina KESK x Mäki Rauno PS x Nieminen Marita SDP x Nordfors Heimo KOK x Ovaska Jouni KESK x Palomäki Susanna KD x Parhankangas Kirsi KOK x Ponkiniemi Vilho VAS x Pylsy Katariina KESK x Rikala Erkki PS x Soukko Tarja KOK x Vatajaniemi Juhani SDP x Westergård Raija VAS x P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta

22 HÄMEENKYRÖN KUNTA ÄÄNESTYKSET VALTUUSTO Liite valtuuston pöytäkirjaan Hallintosääntö 95; viranhaltijoiden ratkaisuvalta; lisäys liikunta- ja nuorisopäällikön 15 ratkaisuvaltaan (Pasi Elorannan esitys) Valtuutettu P Jaa Ei Tyhjä Alakastari Atso VAS x Autio Kauko KOK x Eloranta Pasi KESK x Evikoski Teemu KESK x Hakala Pekka KESK x Haukipää Sari VAS x Hiltunen Päivi KESK x Härkki-Santala Maria KESK x Immonen Anna-Kaisa KD x Isokivijärvi Kari PS x Isomuotia Harri KOK x Juvonen Jukka PS x Järvenpää Esa SDP x 2) Järvinen Jarmo Toivonen Ida SDP x Kalliola Jarmo KESK x Kola Mari KOK x Lahtinen Kati VIHR x Lampinen Jouni PS x Lepistö Maarit SDP x Lepola Mauri SDP x Leskinen Päivi KOK x Linnainmaa Risto KESK x 2) Mäensivu Raija Jokela Tiina KESK x Mäki Rauno PS x Nieminen Marita SDP x Nordfors Heimo KOK x Ovaska Jouni KESK x Palomäki Susanna KD x Parhankangas Kirsi KOK x Ponkiniemi Vilho VAS x Pylsy Katariina KESK x Rikala Erkki PS x Soukko Tarja KOK x Vatajaniemi Juhani SDP x Westergård Raija VAS x 35 P = paikalla kokouksessa 1) esteellinen 2) poissa kokouksesta

23 HENKILÖSTÖKERTOMUS lupa kehittää

24 2 Sisällys 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖN TILA... 4 Henkilöstön määrä... 4 Osa-aikatyö... 5 Sopimusalat... 5 Henkilöstön työpanos... 6 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 7 Työhistoria ja vaihtuvuus... 8 Henkilöstön työkierto ja uudelleensijoitustoiminta... 9 Henkilöstön poissaolot... 9 Eläköityminen Tasa-arvo Vuokratyövoiman käyttö INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN Rekrytointi Yhteistyö oppilaitosten kanssa Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Esimiestyö Palkat Kehittämiskeskustelut Työterveyshuolto Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Perehdyttäminen YHTEISTOIMINTA Työpaikkademokratia Työsuojelu Paikallinen sopiminen... 17

25 3 1. JOHDANTO Tämä on uudistettu henkilöstökertomus. Jatkossa henkilöstökertomuksessa raportoidaan henkilöstösuunnitelmassa linjatut asiat. Tämän vuoden kertomukseen kaikki tietoja ei vielä ollut saatavissa. Henkilöstökertomus kertoo henkilökuntaan liittyvää tietoa edelliseltä vuodelta ja vertailutietoina aiemmilta vuosilta. Henkilöstökertomuksessa kuvataan erilaisten tunnuslukujen avulla henkilöstön tilaa, henkilöstöön kohdistuneita investointeja sekä yhteistoimintaa. Henkilöstökertomus tuottaa tietoa niin päättäjille kuin kunnan johdolle, esimiehille sekä henkilöstölle erityisesti kehittämiskohteiden määrittelyn tukemiseksi. Talousarvion yhteydessä hyväksyttävä henkilöstösuunnitelma sisältää suunnitelman tarvittavasta henkilöstön määrästä, osaamisesta ja kehittämiskohteista tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia Hämeenkyrön kunta on arvostettu työnantaja hyväksyttiin vuonna Henkilöstökertomuksessa on lainauksia strategiasta ja siinä esitetään arvio sen toteutumisesta. Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on edellytys asetettujen päämäärien onnistumiseksi Tarvitsemme innovatiivista työn kehittämistä, kykyä muuttua sekä kykyä luopua vanhasta sekä uusien toimintamallien rohkeaa ja luovaa kokeilua. Hyvä työympäristö, vuorovaikutuksellinen ja selkeä johtaminen, riittävä tiedottaminen, säännölliset työpaikkakokoukset, kehittämiskeskustelut sekä myönteinen avoin ilmapiiri ylläpitävät työkykyä, edistävät työhyvinvointia ja parantavat tuottavuutta. Vuosi 2015 oli erityisesti toiminnan kehittämisen vuosi. Kunnan henkilökunta oli vahvasti kehittämistyön keskiössä. Henkilökunnalle annettiin lupa kehittää, josta onkin tullut sanonta arkityöhön.

26 4 2. HENKILÖSTÖN TILA Henkilöstön määrä Ydinpalvelut tuotetaan kunnan omalla henkilökunnalla Kunnan palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 565 (572) vakinaista viranhaltijaa ja työntekijää. Henkilöstömäärässä on mukana myös ne viranhaltijat/työntekijät, jotka eivät ole aktiivityössä, mutta heidän palvelussuhteensa oli voimassa Viranhaltijoita oli yhteensä 164, ja työsopimussuhteisia 401 henkilöä. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 156 henkilöä, mikä on 13 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökunnan määrässä ei vuoden aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palkkatuella työllistettyjä henkilöitä oli yhteensä neljä, joista kolme oli perusturvapalveluissa ja yksi hallintopalveluissa. Vertailuvuosien aikana tehdyt organisaatiomuutokset vaikuttavat taulukoissa esitettyihin palvelualuekohtaisiin lukuihin, joten ne eivät suoraan ole vertailukelpoisia. Taulukko 1. Voimassa olevat palvelussuhteet Palvelussuhteiden Vakinainekainenetyt Määräai- Sijai- Työlliste- lukumäärä Muut Yht. Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Taul. 2. Vakinainen henkilökunta Taul. 3. Määräaikainen henkilökunta Vakinainen henkilöstö palvelualueittain Hallintopalvelut Perusturvapalvelut - terveyspalvelut -sosiaalipalvelut Sivistyspalvelut - opettajat - muu henkilöstö Tekniset palvelut - kk-palkkaiset - tuntipalkkaiset Yhteensä Määräaikainen henkilöstö palvelualueittain Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

27 5 Osa-aikatyö Kunnan 565 vakinaisesta viranhaltijasta ja työntekijästä 59 palvelussuhdetta on osa-aikaista. Osaaikaisuus voi johtua tehtävän osa-aikaisuudesta, osa-aikaisesta hoitovapaasta, osa-aikaeläkkeestä tai työntekijän omasta pyynnöstä. Osa-aikaisten lukumäärä on sama kuin vuotta aikaisemmin. Osa-aikaisia on 10,5 %. Koko kuntaalalla osa-aikaisten määrä on 12,3 %. Sopimusalat Kuntien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin sovelletaan kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Muiden sopimusalojen sopimukset pohjautuvat KVTES:iin ja niissä on erikseen mainittu missä asioissa KVTES:ä noudatetaan. Taulukko 4. Henkilöstö sopimusaloittain Sopimusala Virat Työsop. Yht. KVTES (Yleinen) OVTES (Opetusala) TS (Tekniset) LS (Lääkärisopimus) TTES (tuntipalkkaiset) Yhteensä

28 6 Henkilöstön työpanos Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osaaikatyötä tekevien osuus henkilökunnasta vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana tehtyä työtä, kuin henkilökunnan määrä vuoden viimeisenä päivänä. Henkilötyövuosi kuvaa työpanosten määrää eli yksi kokoaikainen työntekijä, joka on koko vuoden palvelussuhteessa tarkoittaa yhtä henkilötyövuotta. Osa-aikaisen henkilön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Osan vuotta palvelusuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden kalenteripäiviin. Henkilöstösuunnitelman käyttöönoton yhteydessä siirryttiin seuraaman henkilöstön työpanosta käyttämällä henkilöstötietojärjestelmästä saatavaa HTV1, joka on teoreettinen henkilötyövuosi. Teoreettisestä henkilötyövuodesta ei ole vähennetty henkilöstön palkallisia poissaoloja. Kertomusvuonna kunnan henkilötyövuosien yhteismäärä oli 737,8 joka on 2,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosien väheneminen kohdistuu pääosin sijaishenkilöstöön jonka palkkaamisessa noudatettiin edellisen vuoden tapaan tarkkaa tarveharkintaa. Teoreettinen HTV = Palvelussuhteessa olopäivät kalenteripäivinä / 365 * osa-aika % / 100 Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilötyövuosien kehitys palvelualueittain sisältäen vakituiset, määräaikaiset, sijaiset ja palkkatuetun henkilöstön. Kunnan organisaatiossa tapahtuneet muutokset aiheuttavat pieniä epätarkkuuksia palvelualuekohtaisessa tilastoinnissa Taulukko 5. Henkilötyövuosimäärien kehitys palvelualueittain Hallintopalvelut Henkilötyövuosimäärien kehitys v v Perusturvapalv elut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä v ,6 287,7 316,2 114,3 737,8 v ,2 307,2 319,7 112,7 757,8 v ,4 306,5 383,5 69,6 778 Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä

29 7 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Koko henkilökunnan keski-ikä oli 47,5 vuotta. Naisten keski-ikä oli hieman yli 47 vuotta ja miesten vähän alle 50 vuotta. Koko kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli alhaisempi, 45,7 vuotta. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli 492 eli 87 % ja miehiä 73 eli 13 %. Sivistyspalveluissa ikäjakauma painottuu vuotiaisiin, koko kunnan osalta ikävuosille vuotta. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä alle 40 vuotiaita oli 13 %. Yli 50 vuotiaiden osuus oli 43 %. Taulukko 6. Sukupuolijakauma ikäryhmittäin Sukupuolijakauma ikäryhmittäin, vakinainen henkilökunta v Ikä Yht. Miehet Naiset Taulukko 7. Ikäjakauma palvelualueittain. Ikäjakauma palvelualueittain v.2015, vakinainen henkilökunta. Henkilöä Yht Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä

30 8 Työhistoria ja vaihtuvuus Hämeenkyrön kunnan vakinaisen palvelussuhteen kesto on keskimäärin 13 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä. Vuoden 2014 lopussa vakinaisessa palvelusuhteessa oli 572 henkilöä, heistä oli kunnan palveluksessa seuraavan vuoden lopussa 541, 94,5 %. Vuoden 2015 aikana päättyi 31 vakinaista palvelussuhdetta. Palveluksesta erosi 9 työntekijää, 18 siirtyi vanhuuseläkkeelle ja 4 työkyvyttömyyseläkkeelle. Uusia vakituisia palvelusuhteita solmittiin 24. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Muutaman vuoden voimassa olleesta täyttölupamenettelystä luovuttiin. Henkilökunnan määrän ohjaus tapahtuu henkilöstösuunnitelmassa. Taulukko 8. Palveluaika, nykyisissä tehtävissä palvelualueittain. Vakinainen henkilökunta Palveluaika nykyisissä tehtävissä Henkilöä Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Lähde: Populus henkilöstöhallintotietojärjestelmä Yllä oleva tilasto kertoo henkilökunnan palveluajan vakinaisena työntekijänä nykyisessä tehtävässä. Esimerkiksi sivistyspalveluiden henkilöstön suuri määrä ryhmässä 5-9 vuotta johtuu varhaiskasvatuksen siirtymisestä vuoden 2009 alussa perusturvapalveluista sivistyspalveluihin.

31 9 Henkilöstön työkierto ja uudelleensijoitustoiminta Työkierto on yksi henkilöstön ja organisaation kehittämisen menetelmää. Työkierrolla tarkoitetaan työntekijöiden siirtymistä määräajaksi työpisteestä toiseen tavoitteena uuden oppiminen, vertaiskokemusten ja osaamisen jakaminen. Kunta kannustaa henkilöstöään työkierron liittämistä osaksi osaamisen hallinnan ja johtamisen kokonaisuutta. Työkierto on vapaaehtoista ja sillä on todettu olevan monia myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin. Vuoden aikana havaittiin ongelmia työkierron ja erityisesti uudelleen sijoittamisen prosesseissa. Toimintatavat olivat kankeita ja hankalia toteuttaa käytännössä ja veivät yhtenäisten käytänteiden puuttuessa kohtuuttomasti aikaa. Uudistukseen ryhdyttiin vuoden 2016 alkupuolella Leanhankkeen myötä. Työkierto lisääntyi kertomusvuoden aikana edellisiin vuosiin verrattuna. Työkiertoa oli erityisesti eri hoivan yksiköissä. Uudelleensijoittaminen on pysyvä siirto uuteen työhön. Uudelleensijoittamistarve johtuu joko terveydellisistä syistä tai tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Uudelleensijoitus koskee kunnan vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Kertomusvuonna uudelleensijoittamisia oli vain muutama. Henkilöstön poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Henkilökunnan terveysperusteisten poissaolojen määrä on vähentynyt useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 koko kunta-alalla sairauslomien määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/henkilö. Kunnan henkilökunnalla oli kalenteripäivinä laskettuna yhteensä 9844 sairauslomapäivää. Jaettuna keskimääräisellä palvelussuhteiden määrällä, saadaan sairauslomien määräksi työtekijää kohti 13,1 kalenteripäivää. Kertomusvuonna sairauspoissaoloja oli työpäivää, tämä on 10 työpäivää työntekijää kohti. Terveysperusteisten poissaolojen määrät poikkeavat palveluyksiköittäin ja ammateittain. Kolmasosalla henkilökunnasta ei ollut ainoatakaan sairauslomapäivää koko vuoden aikana. Varhaisen puuttumisen malli otettiin käyttöön vuonna Henkilöstötietojärjestelmä muistuttaa esimiehiä keskustelun tarpeellisuudesta kun sairauslomat toistuvat. Esimiehet seuraavat työntekijöiden sairauspoissaoloja ja varhaisen puuttumisen tärkein asia on työntekijän ja esimiehen välinen keskustelu.

32 10 Taulukko 9. Sairauspoissaolot työpäivinä. Sairauslomapäivät (tpv) palvelualueittain Sl-päivät työpäivinä Palv.suht. lkm:n keskiarvo Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sl-päivät/työntekijä Taulukko 10. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä. Esimiehen luvalla Sairauspoissaolot kalenteripäivinä palvelualueittain Lääkärin, hoitajan tod. 2/3 palkka Palkaton Työtapaturma Sairauspoissaolopäivät yhteensä Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Sairauslomapäivät HTV (HTV = 365 pv) 2,36 18,41 4,73 1,02 0,44 26,97 26,68 30,74 33,61 Lähde: Populus henkilötietojärjestelmä Henkilöstön muut poissaolot Ostetut palkkavapaat säästökeinona olivat edelleen käytössä, menettelyllä saatiin palkkakuluihin euron säästö. Ostettuja palkkavapaita otti viidennes henkilöstöstä. Säästövapaalla tarkoitetaan lomavuoden jälkeen pidettäväksi säästettyjä vuosilomia. Loppuloma tarkoittaa palvelusuhteen päättyessä pidettävää vuosilomaa. Taulukko 11. Poissaolojen perusteet. Poissaolon peruste Pv Hlöä Pv Hlöä Pv Hlöä Hoitovapaa, palkaton Vanhempainvapaa, palkaton Yksityisasiat, palkaton Äitiysvapaa, palkallinen Äitiysvapaa, palkaton Isyysloma, palkallinen Isyysloma, palkaton Tilapäinen hoitovapaa, palkallinen Tilapäinen hoitovapaa, palkaton Ostetut palkkavapaa Säästövapaa Loppuloma

33 11 Eläköityminen Useimmat työntekijät jäävät eläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä. Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi kunnan palveluksesta 18 työntekijää ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle 4 työntekijää. Täysi kuntoutustuki myönnettiin kahdelle ja osatyökyvyttömyyseläke kolmelle työntekijälle. Osa-aikaeläke myönnettiin kolmelle työntekijälle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden 59,7 vuotta. Taulukko 12. Kunnallisen eläkejärjestelmän (KuEL) ja valtion eläkejärjestelmän (VaEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyneet. 30 Eläköityneet v Henkilöt/lkm Henkilömäärä siirtyneiden keski-ikä 58,7 61,7 60,1 60,9 Tasa-arvo Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tasa-arvolain osittaisuudistus. Lakiin lisättiin määräys palkkakartoituksesta, täsmennettiin määräyksiä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisusta sekä laajennettiin tasa-arvosuunnittelu koskemaan myös perusopetuslaissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia. Samaan aikana uudistettiin myös yhdenvertaisuuslakia. Työsuojeluryhmä valmisteli kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivityksen. Luonnos käsiteltiin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa ja hallitus hyväksyi suunnitelman tammikuussa Lain edellyttämä palkkakartoitus tehtiin ja tulokset esiteltiin ja käsiteltiin pääluottamusmiestapaamisessa ja yhteistyötoimikunnassa.

34 12 Vuokratyövoiman käyttö Vuoden 2015 talousarvion yhtenä tavoitteena oli vähentää vuokratyövoiman käyttöä ja sen käyttökustannuksiin varattiin talousarviossa huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat euroa, mikä vastaa noin kahta henkilötyövuotta. Terveyskeskushammaslääkäreiden vuokratyövoiman käytön vähentämisessä onnistuttiin saamalla avoinna olleet tehtävät täytettyä. Lääkärityövoiman vuokraamista tarvitaan edelleen lyhytaikaisien poissaolojen sijaistamisiin sekä radiologin tehtäviin. Rekrytointi 3. INVESTOINNIT HENKILÖSTÖÖN Kunta on houkutteleva työnantaja, jonka henkilöstö viihtyy työssään Työvoiman saatavuus säilyi yleisesti hyvänä ja avoinna olleet tehtävät saatiin täytettyä tehokkaasti, kunta on säilynyt vetovoimaisena työnantaja. Avoimista työpaikoista ilmoitettiin kunnan virallisella ilmoitustaululla, paikallislehdessä, työvoimahallinnon mol.fi sivuilla ja internet-sivujen lisäksi tapauskohtaisesti aina kyseisen alan ammattilehdissä. Kertomusvuonna avoinna olevista tehtävistä ilmoitettiin myös sosiaalisessa mediassa, kunnan Facebook ja Twitter-sivuilla. Kesätyöllä on merkitystä nuoren koulutus- ja uravalintoihin sekä se opettaa nuorelle työelämätaitoja. Kuntien osuus kesätyöpaikkojen määrässä on valtakunnallisesti merkittävä. Hämeenkyrön kunta tarjosi kesätyöpaikan 28 nuorelle. Työpaikat oli hoitoalalla perusturvapalveluiden vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä Kurjenmäkikodissa sekä teknisellä palvelualueelle vesimittarinlukijana. Yhteistyö oppilaitosten kanssa Opiskelijoiden ohjaukseen ja oppilaitosyhteistyöhön panostaminen on merkittävä ennakointi tulevaisuuden rekrytoinneissa. Hyvin sujunut oppilasohjaus parantaa myös kunnan työnantajakuvaa. Ohjattavia opiskelijoita oli vuonna 2015 esim. perusturvapalveluissa eri yksiköissä erimittaisissa jaksoissa, yhteensä 55.

35 13 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Kunta toimii aloitteellisesti kunnan kannalta tarpeellisen koulutuksen järjestämisessä Koko henkilökunnan kehittämistyö vauhdittui 2013 käynnistyneellä Liider -hankkeella: Hämeenkyrön tulevaisuus tehdään yhdessä. Hanke päättyi kertomusvuonna ja henkilöstön parhaat kehittämistyöt palkittiin kunniakirjoilla. Määrätietoista kehittämistyötä jatkettiin Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Koulutuksen osallistui kunnan eri palvelualueilta yhteensä 32 työntekijää. Opiskelijat tekivät työhönsä liittyvää kehittämistyötä ja saivat eväät oman työn jatkuvaan kehittämiseen. Helmikuussa 2015 opiskelijat toteuttivat Hyvän työelämän messut Kunnan ensimmäiset tuotekehittäjät valmistuivat vuoden 2016 alussa. Tuotekehittäjät digiloikan alkumetreillä. Luontevana jatkumona omaan kehittämisen on ollut kunnan näkyvä osallistuminen valtakunnalliseen Kunteko hankkeeseen. Tuotekehittäjien erikoisammattitutkinnon uusi ryhmä aloitti vuonna Jo valmistuneiden ja vasta aloittaneiden tuotekehittäjien työtä voi seurata linkin kautta sekä sosiaalisessa mediassa erityisesti Hämeenkyrön kehittäjä-twitter tiliä. Järjestetyt oppisopimuskoulutusryhmät ovat lisänneet henkilökunnan koulutusmäärää lähes neljänneksellä aiempien vuosien tasosta kustannustason kuitenkin pysyessä ennallaan. Yksittäisten työntekijöiden oppisopimuskoulutusta lisäkouluttautumisena on järjestetty lähihoitajan tutkintoon ja yritysjohtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävänä koulutuksena.

36 14 Kunnan järjestämän koulutuksen lisäksi 11 työntekijää piti palkattomia opintovapaita yhteensä 1841 kalenteripäivää. Nämä vapaat olivat usean kuukauden mittaisia ja pääsääntöisesti koulutus liittyi opintovapaalla olevan nykyisiin työtehtäviin. Työmarkkinaosapuolten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen) koulutusrahasto tukee aikuisopiskelijoiden omaehtoista koulutusta. Taulukko 13. Koulutuspäivien lukumäärä palvelualueittain Pv Koulutuspäivät palvelualueittain Yhteensä Tekniset palvelut Sivistyspalvelut Perusturvapalvelut Hallintopalvelut Taulukko 14. Koulutuspäivien jakautuminen Palkallinen koulutus Lakisääteinen koulutus Veso koulutus OVTES Oppisopimuskoulutus, palkallinen Oppisopimuskoulutus, palkaton Palkaton koulutus Sisäinen koulutus (osa-päivä) Osapäiväkoulutus, ulkoinen Luottamusmieskoulutus Yhteensä

37 15 Esimiestyö Esimiehet toimivat avoimesti ja rehellisesti sekä kunnan edun mukaisesti Kesällä 2015 uudistetun hallintosäännön mukaisesti kunnassa on viisi palvelujohtajaa. Vastuualueita on 27, joilla jokaisella on esimies, usealla vastuualueella voi olla sama esimies. Osavastuualueita on 35 (sivistyspalveluissa toimintayksiköitä), Palkat Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset toteutettiin heinäkuun alusta. Korotusten kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,43 %. yhdellä osavastuualueen esimiehellä voi olla useampia osavastuualueita johdettavanaan. Henkilöstöstrategian mukaisena tavoitteena on, että kunnan esimiehet suorittavat JET, johtamisen erikoisammattitutkinnon. Vuosittain koulutukseen osallistuu muutama esimies. Palkkakustannukset nousivat kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta euroa (2,2 %). Taulukko 15. Maksetut palkat Maksetut palkat Muutos (1000 ) Hallintopalvelut Perusturvapalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Vesilaitos Yhteensä Kehittämiskeskustelut Kehittämiskeskustelut ovat tärkeä osa toiminnan suunnittelua ja johtamista. Jokaisella työntekijällä on oikeus vuosittain käytävään kehittämiskeskusteluun joko yksilötasolla tai ryhmänä. Kehittämiskeskustelujen käyntiastetta seurataan vuosittain. Kertomusvuonna kirjattiin 246 käytyä kehittämiskeskustelua. Tällä hetkellä henkilötietojärjestelmä ei dokumentoi kaikkia ryhmäkeskusteluina käytyjä kehittämiskeskusteluja, joten käytyjä keskusteluja on kirjattua enemmän. Työterveyshuolto Työterveyshuolto jakaantuu lakisääteiseen ehkäisevään työterveyshuoltoon ja työnantajalle vapaaehtoiseen sairaanhoitoon. Työnantajan tarjotessa molempia palveluja tavoitellaan 40 % käyttöä ehkäisevään työterveyshuoltoon ja 60 % sairaanhoidollisiin palveluihin. Kunnan henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty kunnan omassa työterveydenhuollon yksikössä. Palvelun sisältö on määritelty työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa ja sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisen palvelun lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä erikoislääkärien konsultaatiot työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Työterveyshuollon oman henkilökunnan työterveyspalvelut ostettiin Tampereen Työterveys ry:ltä. Palvelujen käyttö painottuu kunnassa 76,5 % sairaanhoitoon ja 23,5 % ennaltaehkäisevään, joka aiheutti resurssipulan lääkäripalveluissa. Työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti tekivät tarkastuskäyntejä työpaikoille ja antoivat ohjeita ja lausuntoja työympäristöön liittyvissä asioissa.

38 16 Työterveyshoitaja osallistui yhteistyötoimikunnan ja sisäilmatyöryhmien kokouksiin. Henkilökunnan käyntimäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin. Sairaanhoidollisia lääkärikäyntejä oli 2177 ja terveydenhoitajakäyntejä Psykologilla oli 33 käyntiä ja erikoislääkärillä 128. Laboratoriotutkimuksia tehtiin 1994 kpl ja kuvantamistutkimuksia 466 kpl. Kansaneläkelaitoksen korvaukseen oikeuttavat kustannukset olivat yhteensä ,83 euroa, josta Kansaneläkelaitos korvaa ,91 euroa. Taulukko 16. Työterveyshuollon toimintatilasto TERVEYSTARKASTUKSET Yleislääkäri Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset SAIRAANHOITO Yleislääkäri Terveydenhoitaja Erikoislääkäri Laboratoriotutkimukset Radiologiatutkimukset Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön toimintakyvyn ylläpitäminen läpi koko työelämän. Henkilöstön ikääntymisen, työurien pidentymisen ja kasvavien vaatimusten johdosta työn ja työhyvinvoinnin kehittämiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Tulevaisuus tehdään yhdessä -hankkeessa palvelutuotannon kehittämisen myötä, kehitämme myös työtä, sen tekemistä ja työhyvinvointia Hyvä työympäristö, vuorovaikutuksellinen ja selkeä johtaminen, riittävä tiedottaminen, säännölliset työpaikkakokoukset, kehittämiskeskustelut sekä myönteinen avoin ilmapiiri ylläpitävät työkykyä, edistävät työhyvinvointia ja parantavat tuottavuutta. Henkilöstökyselyllä selvitetään kuinka edellä mainitut asiat koetaan toteutuneen. Henkilöstökysely toteutetaan kunnassa joka toinen vuosi. Kertomusvuonna ei kyselyä toteutettu. Pilottikokeiluna muutamaan työyksikköön tehtiin lyhempi työinnostuskysely. Vastauksissa kahdeksi tärkeimmäksi työinnostuksen lähteeksi koettiin asiakkaat ja työkaverit. Keskeisin innostusta lisääväksi asiaksi nousi työyhteisön ilmapiiri. Työhyvinvointimääräraha, euroa, käytettiin esimiesten järjestämiin työpaikan yhteisiin tilaisuuksiin. Lisäksi kunnan henkilökunta sai ostaa Hämyfestareille lippuja alennettuun hintaan ja lahjakortteja urheilukauppaan arvottiin kuntokortin täyttäneiden kesken. Yhteisen toiminnan vuosi keräsi yhteen marraskuussa Koskilinnassa pidetyssä henkilökuntaillassa yli 200 kunnan työntekijää.

39 17 Perehdyttäminen Uusi työntekijä perehdytetään suunnitelmallisesti uuteen työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työtovereihin Tehtävään perehdyttämisen tarkoituksena on taata työntekijälle riittävä opastus työn suorittamiseen. Perehdyttämisestä vastuu on aina esimiehellä, vaikka varsinaisena opastaja toimisikin työkaveri. Perehdyttämistä tarvitaan uuden työntekijän lisäksi silloin, kun työtehtävä muuttuu. Uusien työntekijöiden perehdytystä varten on koko kuntaa koskevat ohjeet sekä palvelualuekohtaisia yksityiskohtaisempia ohjeita. Uusille työntekijöille järjestetään kerran vuodessa tilaisuus, jossa he tapaavat kunnan virkamiesjohtoa. 4. YHTEISTOIMINTA Työpaikkademokratia Kunnan työpaikkademokratiasta on määräykset laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa. Yhteistyötoimikunnassa on kolme työnantajan edustajaa, kuusi työntekijöiden valitsemaa edustajaa, kolme työsuojeluvaltuutettua sekä työterveyshoitaja. Yhteistyötoimikunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavat asiat. Yhteistyötoimikunta toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana Työsuojelu Kunnan työsuojelun käytännön toteutus tapahtuu työsuojeluryhmässä. Ryhmä koostuu työsuojelupäälliköstä ja kolmesta työsuojeluvaltuutetusta. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Aluehallintoviraston tekemien työsuojelutarkastuksien mukaisesti työpaikkaselvitysten tekemisiä tulee lisätä työpisteissä. Kuntaan perustettiin kertomusvuonna monialainen sisäilmatyöryhmä. Työryhmä kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Paikallinen sopiminen Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijäjärjestöjen ja työnantajan välillä solmittavia sopimuksia palvelusuhteiden ehdoista voimassa olevista virka- ja työehtosopimuksista poiketen tai niitä täydentäen. Viime vuonna kunnassa ei tehty paikallisia sopimuksia. Kuntalaisia palvelee ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja yhteistyökykyinen henkilökunta. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on molemminpuolinen luottamus ja arvostus

40 HÄMEENKYRÖN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS, VUOSIRAPORTTI 2015 Kunnan rakenteet talous ja elinvoima: Kunnan rakenteiden uudistamista jatkettiin vuonna 2015, Sasin päiväkoti otettiin käyttöön Monitoimikeskuksen rakennustyöt etenivät vauhdilla ja harjannostajaisia rakennuksella vietettiin Uusien rakennusten tarkoituksena on tiivistää hajanaista rakennetta, vahvistaa osaamista ja parantaa palveluja, Palvelut uudistetaan tuomalla saman katon alle erilaisia hyvinvointipalveluja. Esimerkiksi monitoimikeskukseen sijoittuva uusi kirjasto tukee osaltaan kuntalaisen elämänlaatua. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilat monitoimikeskus Sillassa takaavat sen, että lasten ääniä kuullaan tasaiseen tahtiin alueelle suunniteluilla leikki- ja ulkoilukentillä. Terveyskeskuksen neuvolan saneeraus saatiin valmiiksi vuoden 2015 lopulla. Uudistetut neuvolatilat kokoavat perheiden terveysneuvontapalvelut saman katon alle. Hämeenkyrö huolehtii kuntalaistensa ja työntekijöidensä hyvinvoinnista henkilöstölähtöisen kehittämisen kautta. Niin kuntalaiset kuin työntekijät ovat saaneet positiivisia kokemuksia aktiivisesta toiminnan ja tuottavuuden kehittämisestä. Vaikka vuoden 2015 tilinpäätösluku on alijäämäinen 1,2, me, on Hämeenkyrön käyttötalouden tuottavuutta koetettu kehittää oikeaan suuntaan rakennemuutoksilla sekä henkilöstökehittämisellä. Henkilöstö etsii edelleen uusia mahdollisuuksia tuottavuuden ja palveluiden kehittymiseen. Hämeenkyrö pysyy kasvukuntana. Vuonna 2015 väestörekisterikeskukselta saadun tiedon mukaan Hämeenkyrön väkiluku kasvoi 56 hengellä, kasvuprosentti oli siten 0,5 %, valtuuston asettamaan 1 % kasvuun ei ylletty. Hämeenkyrö kuitenkin säilyi kasvukuntana kehyskuntien joukossa, muiden Pirkanmaan kuntien suuntaus väkiluvun kasvun suhteen oli negatiivinen. Hämeenkyrö asuinkuntana kiinnosti uusia asukkaita. Kuntaan muutti 552 asukasta ja kunnasta pois 484 asukasta. Myyntivalmiita omakotitontteja meillä oli tarjolla 36 kappaletta, 4 tonttia vaihtoi omistajaa. Uusi jätevedenpuhdistamo saatiin valmiiksi ja viemäriverkoston laajennus hajaasutusalueelle käynnistyi. Vuonna 2015 Hämeenkyrön yritysten nettomäärälisäys oli 8 yritystä, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuonna 2014 (nettolisäys 26). Työttömyysaste kunnassamme oli 14, 3%, mikä puolestaan oli maan keskiarvoa alempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi: Hämeenkyrössä lapsiperheiden tukeminen on yksi hyvinvointityön painopisteistä. Vuoden 2015 esimerkki perheille kohdennetuista palveluista on varhaiskasvatuksesta. Toukokuussa 2015 työnsä aloitti perheohjaaja, jonka kohderyhmänä ovat pienten lasten perheet. Perheohjaaja osallistui vanhemmilta luvan saatuaan perheiden ja päiväkodin yhteiseen lapsipalaveriin (39 perhettä ja tapaamista). Ohjaaja teki kotikäyntejä perheisiin (18 perhettä), käyntejä toteutettiin 1-20 kertaa yksilöidyn tarpeen mukaan. Toiminnan tarkoituksena on tukea vanhempia, lapsen kasvua ja kehitystä ja tarjota perheille erityyppisiä, heidän elämäntilanteeseensa sopivia palveluja.

41 Perheohjaaja piti perheille erilaisia vertaistukiryhmiä mm Kainaloinen, joka kokoontui 6 kertaa ja 6 perhettä osallistui, Supinapiiri, joka kokoontui Koskilinnassa 12 kertaa ja Sasin Toukolassa 7 kertaa sekä Vaavero ryhmät, 22 perhettä, kokoontumiskertoja 6. Ryhmien tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuutta ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Kainaloinen keskittyy vanhemmuuden tukemiseen ohjattuina tapaamisina. Supinapiiri ja Vaavero ryhmät puolestaan auttaa vanhempia verkostoitumaan samassa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Avoin varhaiskasvatustoiminta tarjosi perheille ohjattua sekä vapaata oleilua yhteisessä kohtaamispaikassa Koskilinnassa ja Sasin Toukolassa. Ryhmissä toteutettiin mm. Keke -kerhoja, joiden avulla tutustuttiin luontoon ja kestävään kehitykseen laulun, leikin ja liikunnan avulla. Yhteistyössä palvelualueiden, seurakunnan ja kolmannen sektorin kesken järjestettiin Kurjenmäellä toista kertaa Perheiden päivä, joka kokosi hämeenkyröläiset perheet viettämään aikaa yhdessä leikkien, liikkuen, laulaen ja eläimiin tutustuen. Nuorten kouluikäisten hyvinvointi: Huolta aiheutti hämeenkyröläisten yläkouluikäisten kokema hyvinvointi. Lukioikäiset nuoret kokivat terveytensä ja hyvinvointinsa maan keskiverron tasoon tai jopa hieman sen yli, mutta 8- ja 9 luokkalaisille tehdyn terveyskyselyn mukaan heidän koettu hyvinvointinsa jää monessa suhteessa maan keskiarvon alle. Myös omissa vuosivertailuissa tulokset ovat huonontuneet hälyttävästi vuonna 2013 toteutettuun kyselyyn nähden. Tilanteesta kerrotaan enemmän kohdassa kuntalaisen hyvinvoinnin tila indikaattoritiedon mukaan. Nuorten hyvinvointia tuetaan kunnassa mm. seuraavasti: perustettiin nuoriso-ohjaajan toimi. Hänen tehtävänään on kehittää Hämeenkyröön laadukkaat, monipuoliset ja innovatiiviset perusnuorisotyömallit. Toimintaan valkoituivat seuraavat työtavat: Koulunuorisotyö, nuorisotilatoiminta, iltanuorisotyö, liikunnallinen nuorisotyö, tieto- ja neuvontapalvelut sekä verkkonuorisotyö. Vuonna 2015 toteutuneita toimintoja: Koulunuorisotyössä järjestettiin Valintojen talo päihde- ja mediavalistustapahtuma Koskilinnassa, johon osallistui 380 nuorta. Tapahtuma toteutettiin yhdessä Monityön, terveyspalveluiden, Yhteiskoulun, Elämänlaatupalveluiden, seurakunnan ja SASKY:n (Sastamalan koulutuskuntayhtymä) kanssa. Seitsemäsluokkalaisia ryhmäytettiin yhteistyössä Yhteiskoulun ja seurakunnan kanssa. Iltanuorisotyön tapahtumina olivat kaupunkiseikkailu, kesäretket Duudson Parkiin ja Linnanmäelle. Selväperjantai konserttimatka Lempäälään, Sumopaini, sählyturnaus, talvilomaretki ja lasten päiväleiri Osaralle. Bänditilatoimintaa toteutettiin myös. Liikunnallisena nuorisotyönä toteutettiin ohjattuja pelivuoroja koululaisille 17 kertaa, käyntejä yhteensä 134. Tieto- ja neuvontapisteet toimivat nuorisotiloilla verkkonuorisotyötä tehtiin sosiaalisessa mediassa facebookin ja instagramin välityksellä. Esimerkki nuorten työllisyyttä tukevista toimenpiteistä vuonna 2015 Alle 35-vuotiaita työttömiä vuonna 2015 oli 84, tämä asetti haasteen kuntamme nuorten työllistymiseen paneutuville tahoille. Työtä työllistymisen eteen tehtiin seuraavasti: Starttipajatoiminta alle 29-vuotiaille käynnistyi maaliskuussa 2015 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myönnettyä hankerahoituksen nuorten työpajatoimintaan. Starttipaja toimi nuorisokeskus Prikan tiloissa Kyröskoskella. Starttipajatoimintaa järjestettiin neljänä päivänä viikossa ja toimintaa muokattiin ryhmäläisten mukaan. Viikko-ohjelmassa pysyvinä elementteinä olivat arjen taitojen opetteleminen,

42 hyvinvoinnin lisääminen ja luovuus. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuului yksilövalmennusta ja ryhmäkeskusteluja teemoina mm itsetuntemus ja koulutuskysymykset. Ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana starttipajatoimintaan osallistui 15 nuorta. Starttipajan lisäksi työpaja tarjosi nuorille vaihtoehtoja työttömyydelle. Työpajalla jaksot toteutettiin kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Yhteistyötä tehtiin myös kunnan eri yksiköiden ja paikallisten yhdistysten kanssa. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Tässä hyvinvointikertomuksen osiossa keskitytään yläkouluikäisten nuorten kokemaan hyvinvointiin. Koettu hyvinvointi, jonka tulokset toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan ovat huolestuttavasti huonontuneet niin omiin aikaisempiin tuloksiin kuin valtakunnallisiin tuloksiin verrattuna, tarvitsee osakseen tarkempaa tarkastelua ja mahdollisesti joitakin kohdennettuja toimenpiteitä sekä seurantaa tilanteesta. Yläkouluikäisistä 8-9 luokkalaisista on 208 oppilasta vastannut kyselyyn, vuosiluokilla oppilaita on 261. Kysely perustuu oppilaan kokemaan hyvinvointiin ja on toteutettu koulupäivän aikana. Kyselyn toteutuksessa vuonna 2015 oli teknisiä ongelmia eikä sitä kaikissa kunnissa saatu toteutettua, joten valtakunnallisesti vertailussa on poikkeamia. Hämeenkyrössä kyselyn toteutus onnistui. Kyselyn järjestämiseen oppilaitoksessa tulee paneutua huolella, jotta kysymyksiin vastataan mahdollisimman totuudenmukaisesti. Kyselyn merkityksen tärkeys tulee olla oppilaalle selvää, koska saatuihin tuloksiin suhtaudutaan vakavasti ja toteutettuja ja tulevia toimenpiteitä pohditaan ja arvioidaan osaltaan myös näiden tulosten perusteella. Kyselyä pidetään myös valtakunnallisesti tärkeänä. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn havaintoja: Suurimmat muutokset ja huolenaiheet kyselyssä olivat oppilaiden kokemat psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät asiat. Mm 33 % oppilaista koki koulun työilmapiirissä ongelmia. Puolet oppilaista olivat sitä mieltä, että opettajat eivät ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan (tämä kokemus indikaattori on aina ollut prosentiltaan suuri). Myöskään mielipiteiden ilmaisuun ei rohkaista riittävästi ja 43 % oppilaista oli sitä mieltä, että heidän mielipiteitään ei huomioida riittävästi koulutyön kehittämisessä. Oppilailla ei myöskään ole tietoa siitä, miten he voisivat vaikuttaa koulun asioihin. Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden huomioimisen tärkeys nousee esiin jo varsin varhaisessa vaiheessa. Tämä huomio osallisuuden vaillinaisuudesta voisi palvella mahdollisesti kunnan palvelun tuotekehittäjä -koulutuksessa olevia henkilöitä heidän kehittämistehtävissään. Kiusaamisen kohteeksi joutumisen kokemusprosentti oli kyselyssä 11 %, 67 % oli kuitenkin sitä mieltä, että kiusaamiseen ei ole riittävästi puututtu aikuisen toimesta. Fyysistä uhkaa on kokenut 24 % vastaajista sekä erityyppistä seksuaalista häirintää 22 24%. Netti ja älypuhelimet ovat kasvattaneet osuuttaan erilasten uhkausten välineenä. Läheisen alkoholinkäytöstä aiheutuu 20 %:lle ongelmia, tällä on vaikutusta nuorten kokemaan hyvinvointiin.. Lähes puolet nuorista (46 %) jättää koululounaan väliin. Tämä osuus on kasvanut vuodesta 13 yli puolella. 32 % vastaajista pitää tarjottua lounasaikaa sopimattomana itselleen. Melkein puolet oppilaista jättää myös aamupalan väliin.

43 Valtuustoaloite matkakeskuksen perustamiseksi Hämeenkyröön Kaavoittajan lausunto, kaavoitusarkkitehti Helena Ylinen Yhteenveto: Joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia ja sujuvuutta tulee Hämeenkyrössä tukea ja kehittää. Tähän liittyvät mm. liityntäpysäköinnin, matkojen ketjutusten ja ekologisten kulkumuotojen toimintaedellytysten parantaminen, sekä seudullisten yhteistyömahdollisuuksien parantaminen. Näiden seikkojen kehittämiseen onkin kunnassa jo kiinnitetty huomiota ja tätä työtä tulee edelleen jatkaa ja tehostaa. Lausunto: Joukkoliikenteen käytön mahdollisuuksia ja sujuvuutta tulee Hämeenkyrössä tukea ja kehittää. Uusina avauksina voitaisiin esimerkiksi selvittää, saataisiinko tavoitteiden tueksi perustetuksi jokin hanke Suomen kasvukäytävä -hankkeisiin liittyen. Matkakeskusajattelun laajentaminen tulee ajankohtaiseksi kun uusi ohitustielinjaus toteutetaan. Hämeenkyrön maltillisella väestömäärällä ja kun rautatieliikennettä ei ole, matkakeskusta voidaan tällöinkin ajatella kuitenkin pienimuotoisena konseptina, jossa keskeistä olisi liikenteellisesti keskeisen ja toiminnallisesti kiinnostavan kohtaamispaikan luominen. Toimintoja voisivat olla esimerkiksi matkahuollon toiminnot, matkailu, paikallisten tuotteiden myyntipisteet sekä odotustilat, joissa voisi olla internetpisteitä ja työskentelytiloja ja esimerkiksi nuorisokahvila. Maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheessa, josta kunta antoi lausuntonsa , on osoitettu maankäytön kehittämisvyöhyke (ls, maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa) alueelle, jossa suunnitellun ohitustien linjaus risteää Kyröskoskella Tippavaarassa Häijääntien kanssa ja tulee nykyisen valtatien 3 linjauksen yhteyteen. Ohitustielinjauksen toteutuessa tulevaisuudessa olisi luontevaa että matkakeskus sijoittuisi tälle alueelle. Sijainti ja tavoitteet tarkennetaan kuitenkin vasta kun suunnittelu käynnistyy. Syksyllä 2016 kaavoituksen on tarkoitus tavoitteenasettelulla käynnistää keskustan yleiskaavan laatiminen kirkonkylässä ja Kyröskoskella. Tässä työssä liikenteen näkökulma on yksi keskeisistä näkökulmista. Suunnittelualueen rajaus ja suunnittelun vaiheistus ja aikataulu päätetään myöhemmin. Yleiskaavoituksen yksi teema voi olla joukkoliikenteen reitit ja liityntäpysäköinti. Myös esimerkiksi kimppakyytien tai osakeyhtiömuotoisten autojen käyttöä voitaisiin tutkia pendelöintiliikenteessä. Kuva: Maakuntakaavan 2040 ehdotus. Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa, ls.

44 Kuva: Ote ELY:n valtatiesuunnitelmasta. Hämeenkyrön ja Heiskan eritasoliittymät, joiden alueille maakuntakaavaehdotuksen kehittämisalue sijoittuu. Kuva: Kohdealueen sijainti osoitekartalla.