Kaupunginvaltuusto Liite 1. Mikkelin kaupungin KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginvaltuusto Liite 1. Mikkelin kaupungin KOTOUTTAMISOHJELMA"

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Liite 1 Mikkelin kaupungin KOTOUTTAMISOHJELMA

2 2 Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelma Päivitetty 2015, hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx xx xx Sisältö: Taitto: Työllisyyspalvelut ja Maahanmuuttotoimisto Tarja Pöyhönen

3 3 Sisältö 1 JOHDANTO KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kansainväliset sopimukset ja Suomen lait Kotouttamislain tavoitteet, soveltaminen ja toimeenpano Kotouttamislain mukaiset käsitteet Kotouttamisohjelma ja eri viranomaisten vastuu kotouttamisessa MIKKELIN KAUPUNGIN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Riittävän kielitaidon saaminen Työllistymisen edistäminen Yhdenvertaisuuden edistäminen Peruspalveluiden turvaaminen Maahanmuuttajien aktiivisuuden edistäminen Tulkkipalveluiden takaaminen MIKKELIN KOTOUTTAMISPALVELUJA TARJOAVAT TAHOT Mikkelin maahanmuuttajapalvelut Mikkelin kaupungin maahanmuuttajatyön yksikkö, maahanmuuttotoimisto Monikulttuurikeskus Mimosa Mikkelin maahanmuuttajapalvelut Mikkelin kaupungin palvelut maahanmuuttajille Mikkelin kaupungin Asiointipiste Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Asuminen Työllisyyspalvelut Muut keskeiset kotouttamistyötä tekevät tahot Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Työ- ja elinkeinotoimisto Kela Poliisi Maistraatti Aikuiskoulutusorganisaatiot Kolmannen sektorin toimijat Seurakunnat MAAHANMUUTTAJIEN KUULEMINEN KOTOUTTAMISOHJELMAN SEURANTA... 27

4 4 1 JOHDANTO Mikkelin kaupunki haluaa kehittää Mikkeliä elinvoimaiseksi ja vireäksi kansainväliseksi kaupungiksi. Mikkelin kaupungin strategia sisältää asukkaiden hyvinvointiohjelman, ympäristön hyvinvointiohjelman ja elinkeinojen hyvinvointiohjelman. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan Laki koskee kaikkia Suomeen muuttavia henkilöitä. Kotouttamislaki ei kuitenkaan koske kansainvälisiä opiskelijoita ja työelämässä olevia maahanmuuttajia, mutta kotoutuminen yksilöllisenä prosessina ja kotouttamistyö koskevat kaikkia maahanmuuttajia, joita ovat kiintiöpakolaisten lisäksi muun muassa paluumuuttajat, työperusteiset maahanmuuttajat ja perhesyistä Suomeen muuttavat henkilöt. Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelmassa pyritään ottamaan huomioon kaikki Mikkeliin muuttaneet ulkomaalaistaustaiset asukkaat tulon syystä riippumatta. Lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolla on oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Nykyistä tilannetta voidaan parhaiten katsoa Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta, josta on saatavilla seuraavanlaiset tilastot:

5 5 Etelä-Savon ulkomaalaistaustainen väestö 2014: muut kielet kuin suomi tai ruotsi, ulkomaan kansalaiset, maahanmuutto (Tilastokeskus) Ulkomaan kansalaisia Etelä-Savossa on jo nyt Uusi turvapaikanhakijoiden keskus on juuri avattu Mikkelin Suonsaareen ja määrien on ennustettu lisääntyvän lähivuosina. Tämä tulee ottaa huomioon vuosittaisessa resursoinnissa. Mikkelin kotouttamisohjelman tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Lain tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Uudella lailla haluttiin erityisesti parantaa kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta: jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Kuntien ja valtion rooli on keskeinen muun muassa palveluiden järjestämisessä sekä tasa-arvon edistämisessä ja syrjinnän ehkäisemisessä. Mikkelin kaupunki on ottanut kiintiöpakolaisia vuodesta Laki velvoittaa kuntia ylläpitämään ajantasaista kotouttamisohjelmaa suunnittelun välineenä vastaanottaessaan kiintiöpakolaisia. Kaupunki teki ensimmäisen kotouttamisohjelmansa vuonna Kotouttamisohjelmaan kirjataan kaikki paikallisella tasolla maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tavoitteet, kehittämishaasteet, toimenpiteet ja tavoiteltu yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Kotouttamisohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä ja sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut on suunniteltu ja rakennettu siten, että ne soveltuvat myös maahanmuuttajille. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että mm. alkuvaiheen palvelut, ohjaus ja

6 6 neuvonta soveltuvat sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyvään tarpeeseen. Mikkelissä tulee lisätä resursseja loppuvuoden 2015 aikana seuraaville vuosille uuden vastaanottokeskuksen avaamisen vuoksi. Laki huomioi myös henkilöstön, jota tulee kouluttaa kotoutumiseen liittyvissä asioissa. Työ turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa kokonaisuudessaan vaatii uusia taloudellisia resursseja, joista Mikkelin kaupungin tulee huolehtia. Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelman tarkoituksena on kotouttamislakiin perustuvien kotouttamistoimien lisäksi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien kotoutumiseen yksilöllisenä prosessina. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen ja edistämiseen tarvitaan monia eri toimijoita ja näiden yhteistyötä. Kotouttamistyötä tekevät kaupungin eri hallintokuntien lisäksi monet muut organisaatiot, kuten työ- ja elinkeinotoimisto, kansaneläkelaitos, aikuiskoulutusorganisaatiot, seurakunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Tämä kotouttamisohjelma ei välttämättä sisällä kaikkia niitä palveluja, joita Mikkelissä maahanmuuttajille tarjotaan, mutta tähän on koottu kaupungin palveluista ne, jotka erityisesti liittyvät kotoutumisen edistämiseen. Kotouttamisohjelmassa esitellyt toimijat liittyvät läheisimmin maahanmuuttajien arkielämään ja sen tukemiseen. Kotouttamisohjelman 2015 päivittämisestä on vastannut Työllisyyspalvelut ja Maahanmuuttotoimisto. Kotouttamisohjelmaan on pyydetty lausuntoja niiltä toimijoilta, joilla on erityisiä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä palveluja.

7 7 2 KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kansainväliset sopimukset ja Suomen lait Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten perusteella antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Näitä sopimuksia ovat mm. vuoden 1951 Geneven pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus), YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Henkilö voi hakea kansainvälistä suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Pakolaisaseman saavat ne henkilöt, joille myönnetään turvapaikka. Pakolaisaseman saavat myös henkilöt, joiden YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on todennut olevan pakolaisia. Näitä UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä, joita esitetään uudelleensijoitettaviksi toiseen maahan, on otettu Suomessa vastaan vuodesta 1987 lähtien kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta (TEM-raportteja 10/2014). Suomessa on hyväksytty Ulkomaalaislaki (2004/301). Lain tarkoituksena on edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa viranomaisia arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista omassa toiminnassaan sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta yhdenvertaisuuden on mahdollista toteutua. Konkreettisena uudistuksena lakiin on kirjattu, että viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. 2.2 Kotouttamislain tavoitteet, soveltaminen ja toimeenpano Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sekä valtionneuvoston päätös pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta tulivat voimaan (493/1999). Lakia uudistettiin vuoden 2006 alussa sekä Lailla ( tarkoitetaan tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Uusi laki painottaa kotouttamisen sijaan kotoutumista, jolloin maahanmuuttajan oma rooli kotoutujana korostuu. Kotouttamislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Niiden avulla pyritään parantamaan maahanmuuttajien taloudellista ja sosiaalista selviytymistä sekä edistämään heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi lain tavoitteena on turvata turvapaikanhakijoiden toimeentulo ja huolenpito. Kotouttamisen lain toimenpiteet tulee järjestää siten, että niihin osallistuminen ja niiden suorittaminen edistää maahanmuuttajien ja muun väestön tasavertaisuutta sekä oikeuksien että velvollisuuksien osalta. Tasavertaisuuden ja valinnanvapauden periaatteisiin kuuluu myös maahanmuuttajien mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan. Kotouttamislain vaikutukset ulottuvat myös laajemmin yhteiskunnan tasolle. Lain tavoitteet ja vaikutukset liittyvät kulttuurisesti moniarvoisen, etnisesti tasa-arvoisen, vastavuoroisen ja suvaitsevan yhteiskunnan kehittämiseen. Kotouttamislainsäädäntö pohjautuu hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseen ohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjelmaksi lokakuussa Hallitus hyväksyi syksyllä 2015 uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman maailmanlaajuisen humanitaarisen kriisin seurauksena. Turvapaikanhakijoiden tulva on saanut aikaan lakien ja asetusten päivityksen. Kotouttamista tukevien palvelujen piiriin kuuluu Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) ( tarkoitettu kotikunta Suomessa.

8 8 Kiintiöpakolaisten lisäksi maahanmuuttopalvelut ovat myös myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja paluumuuttajien käytettävissä. Vastaanottamisen jälkeen kotouttamislain mukaan maahanmuuttajat ovat kuntalaisia, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kantaväestöllä. Kotouttamislakia sovelletaan sosiaalitoimistojen toimeentulotukea saaviin asiakkaisiin ja työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakijoihin, kunnat ovat siis velvollisia järjestämään muiden kuin työmarkkinoilla olevien maahanmuuttajien kuten työnhakijoiden, lasten, vanhusten ja kotiäitien kotouttamisen. Tässä seurakunnilla ja järjestöillä on tärkeä rooli yhteistyössä kunnan kanssa. Lain toteutuminen edellyttää, että kunnat ja työ- ja elinkeinotoimistot ovat kiinteässä yhteistyössä keskenään. Kotouttamislain mukaan maahanmuuttaja on oikeutettu lain mukaisiin toimenpiteisiin kolmen vuoden ajan ensimmäiseen kotikuntaan merkitsemisestä alkaen. 2.3 Kotouttamislain mukaiset käsitteet Maahanmuuttaja Maahanmuuttaja on maasta toiseen muuttava henkilö. Hän ei ole Suomen kansalainen, mutta hän asuu pysyvästi Suomessa. Hän oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten hänelle myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ja hänellä on vähintään yhden vuoden oleskelulupa ja kotipaikka kunnassa. Sana on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein maahanmuuttaneita henkilöitä. Kiintiöpakolainen Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiainvaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset sijoitetaan asumaan suoraan kuntiin ja rekisteröidään kunnan asukkaiksi. He voivat vapaasti vaihtaa asuinkuntaa. Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maasta ja heidät sijoitetaan vastaanottokeskuksiin. Pakolaisuus todetaan vasta hakemukseen annetulla päätöksellä suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä. Viimeksi mainitut ovat kansallisuudeltaan, mutta eivät kansalaisuudeltaan suomalaisia. Kotoutuminen Kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä. Kehityksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Samalla tuetaan myös hänen oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämistä. Laki mahdollistaa kotouttamisen suunnitellusti ja tavoitteellisesti, maahanmuuttajien tarpeet huomioiden. Kotouttaminen Kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Kotouttaminen sisältää myös kolmannen sektorin toimenpiteet maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumisen keskeiset toimenpiteet liittyvät kielen oppimiseen ja työelämään pääsemiseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten kaikki maassa asuvat. Sosiaalinen vahvistaminen Maahanmuuttajille suunnattuja toimenpiteitä heidän elämäntaitojensa parantamiseksi ja syrjäytymisensä ehkäisemiseksi kutsutaan sosiaaliseksi vahvistamiseksi. Monialainen yhteistyö Eri toimialojen viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä kutsutaan monialaiseksi yhteistyöksi. Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevat Laissa tarkoitetaan erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toiminta-

9 9 kyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Alkukartoitus Kotoutumislain mukaan on maahanmuuttajalle tehtävä alkukartoitus. Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan työllistymis-, ja opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää alkukartoituksen asiakkailleen ja kunta puolestaan järjestää niille maahanmuuttajille, jotka saavat muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Maahanmuuttaja voi myös halutessaan pyytää alkukartoitusta, jolloin kunta järjestää kartoituksen. Alkukartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai pyynnöstä järjestää alkukartoitus. Maahanmuuttajan alkukartoituksen sisältö ja kesto riippuvat maanmuuttajan tilanteesta. Alkukartoituksen tulee kuitenkin aina olla riittävän perusteellinen, jotta sen pohjalta voidaan arvioida maahanmuuttajan palvelutarvetta kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta sekä ohjata maanmuuttaja palvelutarvetta vastaaviin palveluihin. Alkukartoituksen jälkeen arvioidaan kotoutumissuunnitelman laadinta. Kunnalle maksetaan laskennallista korvausta alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksen on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laadinnassa huomioitavia seikkoja ovat henkilön ikä, terveys, perhe, kielitaito, aikaisemmat opinnot, työkokemus, toiveet ja kiinnostukset. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelmaa on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden myöntämisestä. Suunnitelmaa voidaan jatkaa tarvittaessa kolmen vuoden jälkeen. 2.4 Kotouttamisohjelma ja eri viranomaisten vastuu kotouttamisessa Kotouttamisen vaikuttavuutta lisätään liittämällä kotouttamisohjelma osaksi Mikkelin talousarvion suunnittelua ja seurantaa sekä muuta strategista suunnittelua ja säätämällä kotouttamisohjelman sisällöstä. Kotouttamisohjelmassa edellytetään myös suunnitelmaa kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisestä. Lain mukaiset kotouttamisohjelmat sekä sopimus pakolaisten vastaanotosta ja palveluiden järjestämisestä on edellytys korvausten maksamiselle. Sisäasiainministeriö vastaa kotouttamispolitiikan yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta, hyvien etnisten suhteiden edistämisen yhteensovittamisesta ja valtakunnallisesta arvioinnista ja seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ja aluehallintovirasto toimivat alueellisena toimijana. ELY-keskus neuvottelee ja sopii kunnan kanssa mm. kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kuntalaiseksi ja maksaa kunnalle tästä aiheutuvat kustannukset. ELY-keskuksen keskeisenä tehtävänä maahanmuuttajien kotouttamisessa on kotouttamislain toimeenpano ja toteutumisen seuranta alueellisesti sekä kotouttamistoimenpiteiden alueellinen yhteensovittaminen valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja näin edistää valtakunnallista kehittämistä. Hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen on myös ELY-keskuksen yksi tehtävä.

10 10 Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) vastaa yhdessä ELY-keskuksen kanssa kotoutumista edistävien ja tukevien työvoimapalvelujen, luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä työnhakijaksi rekisteröidylle maahanmuuttajalle. Kaupungilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta sekä kotouttamisohjelman laatimisesta yhteistyössä työvoima- ja muiden viranomaisten kanssa. Kaupunki ja ELY-keskus sopivat pakolaisten vastaanotosta sekä kotouttamisen ja vastaanoton kustannusten korvaamisesta. Kaupungin on huolehdittava siitä, että kaupungin palvelut sopivat myös maahanmuuttajille. 3 MIKKELIN KAUPUNGIN KOTOUTTAMISOHJELMAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Vuoden 2014 lopussa Mikkelin väkiluku oli Ulkomaan kansalaisia oli Ulkomaankansalaisten prosenttiosuus on 1,92 %. Tästä joukosta pakolaisia on 1/3.

11 11 Maahanmuuttajien kotoutuminen on yksilöllinen, vähittäinen ja usein pitkään jatkuva prosessi. Kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä tarvitaan usein pitkään maahanmuuton jälkeen. Hyvin kotoutunut maahanmuuttaja osallistuu suomalaiseen yhteiskuntaan sen tasavertaisena jäsenenä, jota koskevat yhteiskunnan oikeudet ja velvollisuudet. Tämä kotouttamisohjelma koskee useimpia kunnan hallintokuntia, viranomaisia ja muita tahoja. Se edellyttää, että kunnassa edistetään ja kannustetaan etnistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Maahanmuuttajilta itseltään edellytetään aktiivisuutta kotoutumista edistävien tietojen ja taitojen hankkimisessa Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä on huomioitava eri kohderyhmät ja heidän tarpeensa. Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelmassa halutaan painottaa sitä, että vaikka kotouttamislaki velvoittaa tiettyjä toimenpiteitä, niin niiden lisäksi tarvitaan paljon muuta myös tukea kotoutumiseen ja osallistuakseen täysivaltaisina jäseninä yhteiskunnan eri toimintoihin. 3.1 Mikkelin kaupungin kotouttamisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Riittävän kielitaidon saaminen Kotouttamisohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajat saavat perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja kulttuurista sekä sellaisen kielitaidon, jonka perusteella he voivat työllistyä tai jatkaa opintojaan. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa kielikurssien, työtoiminnan tai työkokeilujen avulla. Kielikurssien ja niin sanottujen nollakurssien (ABC) avulla luku- ja kirjoitustaidottomat tai muuten vähän peruskoulutusta saaneet maahanmuuttajat myös saavat tarvitsemansa opetuksen. Työelämässä suomen kielen riittävää hallintaa pidetään usein suurimpana esteenä maahanmuuttajien työllistymisessä. Kielikursseja kehitetään selkeämmin työllistymiseen tähtääviksi. Suomen kielen oppimisen yhdistäminen esimerkiksi työkokeiluun, jossa maahanmuuttajan tukena toimii niin sanottuja työhön opastaja tai ohjaaja, edistää sekä kielen ja ammattisanaston että suomalaisen työkulttuurin oppimista. Kielikursseille pitäisi sisällyttää enemmän perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Näiden toimenpiteiden kehittämisestä vastaavat aikuiskoulutusorganisaatiot ja muut koulutusta järjestävät toimijat yhdessä ELY-keskuksen kanssa, kun kysymys on työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta Työllistymisen edistäminen Työllistyminen on kotoutumisen keskeinen edellytys, koska siihen liittyy muitakin kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi taloudellinen riippumattomuus, sosiaaliset suhteet ja itsetunnon koheneminen. Suomi on palkkasidonnainen ja yksilökeskeinen yhteiskunta, jossa yksilön asema määräytyy pitkälti työmarkkina-aseman perusteella ja tämän vuoksi työllistyminen ja siihen tähtäävät toimenpiteet ovat keskeisellä sijalla työikäisten maahanmuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajien työllisyys on selkeästi matalampi kuin valtaväestön. Työllistyäkseen he tarvitsevat enemmän tukea jo pelkästään kulttuurisista eroista johtuen. Työllistyminen on tärkeää koko perheen näkökulmasta, ja jos yksikin maahanmuuttajaperheen jäsenistä työllistyy, se edistää koko perheen kotoutumista. Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi työkokeilut ovat hyviä matalan kynnyksen mahdollisuuksia, jolloin sekä harjoittelija että työnantaja saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja siihen miten maahanmuuttaja soveltuu kyseiseen työhön ja työyhteisöön. Työyhteisön jäsenet saavat maahanmuuttajaharjoittelijan kautta uutta näkökulmaa ja monimuotoisuutta työelämään. Työkokeilujaksot voivat usein myös poikia maahanmuuttajille tulevaisuudessa polun työelämään. Työllistymisen edistämisestä ja toimenpiteiden kehittämisestä vastaa ELY-keskus yhteiskumppaneidensa kanssa Yhdenvertaisuuden edistäminen Kotouttamisohjelman tavoitteena on, että maahanmuuttajat osallistuvat tasavertaisina jäseninä yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että maahanmuuttajat otetaan mukaan suunnitteluun, joka koskee yhteiskunnan toimintaa ja palveluja sekä

12 12 erityisesti maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden kehittämiseen Peruspalveluiden turvaaminen Kotouttamisohjelman tavoitteena on taata maahanmuuttajille kaikki peruspalvelut, jotka kotikunnan asukkaille kuuluvat. Mikkelin kaupungin eri hallintokuntien tehtävänä on tämän kotouttamisohjelman voimassaoloaikana pohtia ja tarkentaa sitä, miten he pystyvät parhaiten takaamaan maahanmuuttajille ja kantaväestölle yhtäläiset palvelut. Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tähän ovat esimerkiksi aiheeseen liittyvän koulutuksen järjestäminen henkilöstölle tai konkreettisen suunnitelman tekeminen työyhteisölle monikulttuurisuuden kehittämisen vaiheista ja toimenpiteistä Maahanmuuttajien aktiivisuuden edistäminen Seurakunnat ja järjestöt ovat tärkeitä toimijoita maahanmuuttajien aktiivisuuden edistämisessä. Nämä toimijat suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa kotouttamistoimenpiteitä. Aktiivisuus ja kiinnostus ympäröivään yhteiskuntaan ja sen toimintaan, esimerkiksi osallistumalla erilaisiin työ- ja vapaaehtoisryhmiin, ovat olennaisia asioita maahanmuuttajan kotoutumisessa. Kotouttamisohjelman tavoitteena on myös mahdollistaa maahanmuuttajien kontaktit suomalaisiin ihmisiin ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan, esimerkiksi taloyhtiön yhteiseen toimintaan, harrastuksiin ja erilaisiin kerhoihin osallistumisen mahdollistaminen ja edistäminen. Ikääntyvien maahanmuuttajien aktiivisuuden edistämiseen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksien mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Viranomaisen velvollisuus huolehtia tulkitsemisesta ja kääntämisestä ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. (Laki kotoutumisen edistämisestä luku, 5 ). Muu lainsäädäntö esim. laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää myös tulkkauspalvelujen käyttöä. Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan palvelujen järjestämisessä onkin aina harkittava tulkkauksen tarpeellisuutta. Hyvä asiakaspalvelun perustana on se, että osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tulkkina voi toimia vain ammattikoulutuksen saanut henkilö. Tulkkina ei tulisi käyttää sukulaisia tai ystäviä, koska vain ammattitulkki on vaitiolovelvollinen ja vastaa siitä, että tulkkaus sujuu asianmukaisesti. Valtio korvaa kunnalle tulkkauksista aiheutuvat kulut, kun palvelut liittyvät esimerkiksi pakolaisstatuksen saaneen henkilön kotoutumiseen liittyviin kotoutumispalveluihin (alkuvaiheen ensihuolto, sosiaali- ja terveyspalvelut, kotoutumissuunnitelmat, lasten koulu ja päivähoito yms.). Monikulttuurikeskus Mimosan tehtävänä on muiden yhteistyötahojen kanssa koordinoida maahanmuuttajatyötä tekevien yhteisöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä, konkreettisena esimerkkinä verkostokahvit kuukausittain, sekä ottaa maahanmuuttajat mukaan yhteistyöhön Tulkkipalveluiden takaaminen Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa

13 13 4 MIKKELIN KOTOUTTAMISPALVELUJA TARJOAVAT TAHOT 4.1 Mikkelin maahanmuuttajapalvelut Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimiston sijoittuminen alusta alkaen Monikulttuurikeskus Mimosan tiloihin on ollut valtakunnallisesti ainutlaatuinen malli, jossa kaupungin yksikkö ja kolmannen sektorin toimija tekevät yhteistyötä samoissa tiloissa Mikkelin kaupungin maahanmuuttajatyön yksikkö, maahanmuuttotoimisto Mikkelin kaupunki on vastaanottanut kiintiöpakolaisia vuodesta Kaupungilla on sopimus Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa kiintiöpakolaisen vuotuisesta vastaanotosta. Maahanmuuttotoimisto toimii maahanmuuttajien tukiyksikkönä asiakkainaan kiintiöpakolaiset, kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat, paluumuuttajat (1/2 v.) sekä muut maahanmuuttajat palvelutarpeen mukaan. Toimiston tehtäviä ovat: vastaanotto ja ensihuolto (kiintiöpakolaiset) (asumisen ohjaus, kauppa-asiat, ympäristö, päivähoitopaikat, koulupaikat) kotouttamiseen liittyvät tehtävät, alkuhaastattelut, tehostettu perhetyö, palveluohjaus alkukartoitukset, kotoutumissuunnitelmat (muut kuin TE-toimiston asiakkaat) sosiaali- ja terveyspalvelut tulkkipalvelut (kiintiöpakolaiset, kuntapaikan saaneet turvapaikanhakijat ja paluumuuttajat ½ vuotta maahan tulosta) suomen kielen alkuopetus konsultaatio maahanmuuttaja-asioissa, verkostotyö aloitteentekijänä ylläpitää toimivaa yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kunnille haettavat valtion korvaukset korvausten piiriin kuuluvista henkilöistä Maahanmuuttotoimisto antaa asiantuntija-apua eri viranomaisille maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi maahanmuuttotoimisto toimii vahvasti eri verkostoissa. Toiminnan keskeinen periaate on, että ohjausta ja neuvontaa annetaan kaikille sitä tarvitseville Monikulttuurikeskus Mimosa Monikulttuurikeskus Mimosa perustettiin Noste ry:n projektina vuonna 1999 YK:n kansanvälisenä rasismin vastaisena päivänä Nykyään sitä ylläpitää Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki Mimosa ry. Mimosa ry on kolmannen sektorin toimija, joka palvelee asiakaslähtöisesti, yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti kaikkia asiakasryhmiä monikulttuurisessa ilmapiirissä. Mimosa ry edistää Mikkelin seudun maahanmuuttajien kotoutumista ja maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen verkostoitumista. Yhdistys ehkäisee rasismia ja tukee maahan muuttaneiden osallisuutta. Mimosa ry:n ja monikulttuurikeskus Mimosan ohjaavia arvoja ovat kulttuuritietoisuus, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, luotettavuus, vastuullisuus, kunnioitus, eettisyys sekä vaikuttavuus. Mimosa toimii kaikille avoimena matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Mimosan asiakkaita ovat kaikki maahanmuuttajat eri maahanmuuton perusteilla sekä muut monikulttuurisesta toiminnasta kiinnostuneet. Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat keskeinen osa Mimosan toimintaa. Ohjausta ja neuvontaa annetaan erilaisiin arkielämään liittyviin asioihin ja ongelmiin suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja latviaksi. Mimosa järjestää erilaisia toiminnallisia kerhoja, tapahtumia, koulutuksia ja tilaisuuksia. Mimosa tukee maahanmuuttajien osallisuutta ja omatoimisuutta tarjoamalla mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin ja harrastuksiin. Mimosa tekee tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä koordinoi paikallista verkostoyhteistyötä maahanmuuttotyötä tekevien järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Mimosan va-

14 14 paaehtoinen asiantuntijafoorumi tuo esiin vuosittain eri kulttuuriryhmien mielipiteitä kotoutumisesta. Mimosa osallistuu myös valtakunnalliseen monikulttuurikeskusten yhteistyön kehittämiseen. MAAHANMUUTTOTOIMISTO Vastaa pakolaisten vastaanotosta, maahantulon valmistelusta, ensihuollosta ja kotouttamispalveluista: Mikkeli, Hirvensalmi, Juva ja Pertunmaa Tuottaa muut maahanmuuttajapalvelut tarpeen mukaan Hoitaa sosiaali - ja terveyspalvelut, palveluohjauksen ja perhetyön Välittää tulkkipalvelut viranomaisasioissa pakolaistaustaisten ja paluumuuttajien (puolen vuoden ajan) osalta Konsultoi maahanmuutto- ja pakolaisasioissa Hakee kaupungille korvaukset ELY-keskuksen sopimuksen mukaisesti YHTEISET TOIMINNOT Kohdennettujen ryhmien ohjaus Suomen kielen opetuksen tukeminen Neuvonta ja palveluohjaus Harrastus ja vapaa-ajan toiminta Vertaistukiryhmät Tiedottaminen MONIKULTTUURIKESKUS MIMOSA Toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana Järjestää kerhoja, kursseja, ryhmätoimintoja sekä tapahtumia Antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa Tukee maahanmuuttotyötä tekeviä toimijoita Tiedotus- ja tiedonhakupaikka Tukee maahanmuuttajien omia tapaamisia, juhlia ja kerhoja Konsultoi tarpeen mukaan maahanmuuttotyöhön ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa Kuvio 1. Mikkelin maahanmuuttajapalvelut Mikkelin maahanmuuttajapalvelut Mikkelin kaupungin maahanmuuttajapalvelut ovat Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimiston ja Mikkelin seudun maahanmuuttajatyön tuki, Mimosa ry:n monikulttuurikeskus Mimosan tarjoamien palvelujen kokonaisuus. Asiakkaat saavat maahanmuuttotoimiston kautta virallisen kotouttamisen palvelut ja kolmannen sektorin toimija, monikulttuurikeskus Mimosa tukee kotoutumista. Monikulttuurikeskus Mimosan palveluja asiakas voi käyttää ilman aikarajaa. Yhteiset toiminnot tukevat esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien kotiäitien, vanhusten ja nuorten toimintamahdollisuuksia. Suomen kielen opetusta ja vertaistukiryhmiä tarjotaan palvelutarpeen mukaisesti. Osallisuutta tukevia toimintoja pyritään tarjoamaan ja kehittämään. Kummallakin toimijalla on omat selkeät vastuu- ja tehtäväalueensa, joiden yhteistyöstä hyötyvät erityisesti asiakkaat. Asiakkaiden näkökulmasta yhteiset tilat ja tiivis yhteistyö muodostavat monipuolisen palvelukokonaisuuden. Sekä Mikkelin maahanmuuttotoimiston että Mimosa ry:n monikulttuurikeskus Mimosan keskeinen tavoite on tukea maahanmuuttajien mahdollisimman nopeaa ja hyvin toimivaa kotoutumista. 4.2 Mikkelin kaupungin palvelut maahanmuuttajille Mikkelin kaupungin Asiointipiste Kaupungin virastotalolla oleva Asiointipiste on kunnan ylläpitämä julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelupiste. Asiointipisteessä on kaupungin omien palvelujen lisäksi saatavilla myös verohallinnon, maistraatin, Kelan, TE-toimiston ja poliisin lupahallinnon palveluja. Etäpalvelu täydentää Asiointipisteen tarjontaa antamalla mahdollisuuden asioida viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla.

15 15 Asiointipisteen palvelut neuvontaa julkisen hallinnon palveluista julkisen hallinnon esitteet ja asioinnissa tarvittavat lomakkeet asiakirjojen vastaanotto ja vireillepano kaupungin lähettämien laskujen maksu kansalaisopiston ilmoittautumiset ja kurssimaksujen vastaanotto etäpalvelumahdollisuus asiakaspäätteiden käyttömahdollisuus kaupungin vesialueiden kalastusluvat sekä Mikkelin kalastusalueen vieheluvat (myös Sairila ja Pitkäjärvi) Naisvuoren uimahallin sarjaliput veteraanien pysäköintikortit sekä maksulliset pysäköintikortit lemmikkieläinten hautapaikat tilavaraukset (Rantakylä-talo, Lähemäki-talo ja Portin sauna) ostettavissa kaupungin ja liitoskuntien historiakirjoja sekä kaupungin opaskarttoja. Asiointipisteen, Mimosan ja maahanmuuttotoimiston yhteistyö Maahanmuuttajat ja muut ulkomaalaiset saavat Asiointipisteessä palvelua suomeksi, venäjäksi, latviaksi ja englanniksi monikulttuurikeskus Mimosan ohjaajalta. Neuvontaa ja ohjausta saa kaupungin palveluista ja arkielämän asioista joka torstai klo Muina aikoina Asiointipisteestä saadaan yhteys Mimosan ja maahanmuuttotoimiston henkilöstöön puhelimitse ja Lyncin välityksellä. Yhteispalvelupisteet Lisäksi palvelujaan kotoutujille tarjoavat Ristiinassa, Suomenniemellä, Anttolassa ja Haukivuorella sijaitsevat yhteispalvelupisteet. Näistä on mahdollisuus asioida etäyhteydellä valtion (vero, Kela, maistraatti, poliisi, TE-toimisto, oikeusaputoimisto) sekä kunnan toimijoiden kanssa. Pisteiden henkilökunta osaa antaa kyseenomaisten toimijoiden palveluissa yleisneuvontaa ja -ohjausta. Yhteispalvelupiste sijaitsee myös Rantakylässä, mutta tässä pisteessä ei ole etäyhteyttä. Pisteestä saa perusneuvontaa ja ohjausta valtion toimijoiden sekä kunnan palveluista Sosiaali- ja terveystoimi Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaatio jakautuu sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin, vammais- ja vanhusten palveluihin sekä johtamisen tukipalveluihin. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa yhteistoiminta-alueella sotetoiminnan Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan asukkaille. Erikoissairaanhoidosta vastaa pääsääntöisesti Etelä-Savon sairaanhoitopiiri. Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko maahanmuuttaja suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin. Suomessa pysyvästi asuva maahanmuuttaja kuuluu suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin, jolloin hänelle kuuluvat kaikki normaalit sosiaali- ja perusterveydenhuoltopalvelut. Sosiaalipalvelut muodostuvat aikuissosiaalityöstä ja perhepalveluista. Kunnan on huolehdittava maahanmuuttajien tarvitsemista sosiaalipalveluista yksilökohtaisesti. Aikuissosiaalityöhön kuuluu toimeentuloturva, talous- ja velkaneuvonta ja maahanmuuttajatyö aikuissosiaalityön lisäksi. Perhepalveluihin kuuluu lapsiperheiden sosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut ja varhaisentuenpalvelut. Maahanmuuttajien kotoutumistuesta on säädetty laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Kotoutumistukea maksetaan työmarkkinatukena ja toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisena toimeentulotukena. Toimeentulotukea koskevat maahanmuuttajienkin osalta toimeentulotukilaki, sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille sekä Mikkelin kaupungin sosiaalilautakunnan päätös 220/ Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluvat avopalvelut: vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, tukipalvelut; mielenterveys- ja päihdepalvelut: avopalvelut, päihdehuollon laitosja asumispalvelut; sairaanhoitopalvelut: akuutti- ja kuntoutusosastot. Terveysneuvonta sisältää lastenja äitiysneuvolatoiminnan, perhesuunnitteluneuvolan ja perhetyön sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon. Vammais- ja vanhuspalvelut jakautuvat kotihoitoon, asumispalveluihin ja laitoshoitoon sekä vammaispalvelulain mukaisiin erityispalveluihin. Kotihoitoon kuuluvat päivätoiminta, kotisairaalatoiminta sekä kotihoito erilaisine tukipalveluineen. Kotona asu-

16 16 mista tuetaan lyhytaikaishoidolla ja kuntoutuksella. Omaishoito koordinoidaan vammais- ja vanhuspalveluiden kautta. Asumispalvelut muodostuvat palveluasumisesta. Vammais- ja vanhusten palvelut järjestävät asumispalveluiden lisäksi asiakkailleen erilaista ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joihin heitä kannattaa ohjata aktiivisesti. Sotepalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle lukien Sivistystoimi Sivistystoimeen kuuluvia tulosalueita ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut, lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö, kansalaisopisto, yleiset kulttuuripalvelut, museot, kirjastopalvelut, liikuntaja nuorisotoimi sekä kaupunginorkesteri. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat esiopetus, päiväkotihoito, kotona tapahtuva perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito sekä avoin päivähoito. Varhaiskasvatuspalveluihin haetaan joko täyttämällä hakemus internetin kautta tai olemalla suoraan yhteydessä päivähoidon palveluohjauksen palvelukoordinaattoreihin (Maaherrankatu 9 11,50100 Mikkeli, puh. arkisin ma pe klo ). Mikäli perheellä on päivähoidon tarvetta työn tai opiskelujen takia, pyritään järjestämään läheltä kotia lähipäivähoitopaikka. Hoidon alussa käydään keskustelut usein tulkin avulla lapsen ja perheen tarpeista, toiveista ja mm. lapsen kielen tukemisesta tekemällä lapselle tarvittava suunnitelma. Lapsen kannalta kotouttaminen tapahtuu pikku hiljaa opetellen suomen kieltä päivähoidon arkitilanteissa kielellistämällä lapselle asioita sekä erillisillä opetustuokioilla. Vanhempien kanssa keskustellaan aina lasta tuotaessa ja hakiessa ja tarvittaessa käydään lisää keskusteluja, joissa käydään suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin liittyviä asioita läpi. Lapsen suomen kielen kehitystä seurataan ja lapsen ollessa 4-vuotias hänelle tehdään päivähoitoon tarvittaessa suomi toisen kielenä -suunnitelma (S2-suunnitelma) tai se sisällytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. 6-vuotiaana lapsella on lisäksi oikeus S2-opettajan antamaan opetukseen. Esiopetusikäisille lapsille tehdään esiopetussuunnitelma ja S2-asiat voidaan sisällyttää siihen. Esiopetusta järjestetään Mikkelissä päiväkotien ja koulujen yhteydessä olevissa esiopetusryhmissä. Mikäli lapsella on kehityksessä tuen tarvetta, hänen kehitystään tuetaan ja lapselle tehdään toiminta- ja kuntoutussuunnitelma ja esiopetusikäisille tehostetun tai erityisen tuen suunnitelma. Tarvittaessa on käytettävissä kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut. Mikäli on tarvetta lisää selvitellä tuen tarvetta, ohjataan lapsi ja perhe lasten tukiyksikköön. Maahanmuuttajataustaisella lapsella on tarvittaessa oikeus jäädä päivähoitoon yhdeksi ylimääräiseksi vuodeksi, mikäli kouluvalmiustaidot eivät ole riittävät koulun aloittamiseen. Esiopetusvuonna arvioidaan lapsen suomen kielen tasoa moniammatillisesti. Arvioinnin pohjalta päätetään yhdessä huoltajien kanssa lapselle sopivimmasta vaihtoehdosta: lähikoulun 1. luokka, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus tai lisävuosi päiväkodissa. Avoimessa päivähoidossa toimii vanhempien ja lasten ryhmiä, joiden toiminta-aika on noin 2 tuntia päivässä. Erilaisia ryhmiä toimii neljänä päivänä viikossa. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan avulla lapsi saa usein kontakteja muihin lapsiin ja oppii suomen kieltä, vaikka varsinaista päivähoidon tarvetta ei perheellä olisi. Avoimia päiväkoteja toimii sekä Laajalammella että Lähemäki-talolla. Pääsääntöisesti kokopäivähoitopaikat päivähoidossa pyritään antamaan niille lapsille ja heidän perheille, joilla on työn tai opiskelun takia myös päivähoidon tarvetta ja ne perheet, joille riittää avoin päivähoitotoiminta, ohjataan avoimen päivähoidon ryhmiin tai päivähoidon puolipäiväryhmiin. Mikkelin varhaiskasvatukseen on henkilökunnan tueksi laadittu Monikulttuurisuuskäsikirja, jossa on paljon tietoa monikulttuurisuuteen ja lapsen kielen tukemiseen liittyvistä asioista. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa (varhaiskasvatuspalvelut, toimistosihteeri Satu Komppa) on käytettävissä neuvottelupuhelin palaverien pitämistä varten. Perusopetus Mikkelin monikulttuurisen perusopetuksen tavoit-

17 17 teena on, että maahanmuuttajaoppilaat integroituvat suomalaiseen kouluun ja yhteiskuntaan saatuaan mahdollisimman hyvän vastaanoton, opetuksen ja tuen. Oppilaiden omaa kulttuuri-identiteettiä tuetaan järjestämällä mahdollisuuksien mukaan eri kieliryhmille oman äidinkielen ja kulttuurin opetusta. Kunta järjestää esikoulu- ja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille peruskouluopetukseen valmistavaa ryhmämuotoista opetusta, jos lapsia tulee samanaikaisesti kaupunkiin vähintään neljä. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän kielitaidon ja muut tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen siirtymiseksi. Jotta jokaisella ryhmässä olisi mahdollista saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, pyritään valmistavan opetuksen ryhmäkoko pitämään 8 10 oppilaassa. Vuoden 2009 alusta alkaen 6 10-vuotiailla lapsilla on oikeus saada valmistavaa opetusta vähintään 900 tuntia ja yli kymmenvuotiailla vähintään Käytännössä valmistava opetus kestää noin vuoden. Oppilaat opiskelevat valmistavan opetuksen ryhmässä suomen kieltä. Opetuksen tavoitteena on toiminnallinen kielitaito. Varhaisessa vaiheessa suomen kieltä aletaan käyttää myös opiskeluvälineenä, niin että opinto-ohjelmaan liitetään peruskoulun muita aineita. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroituvat osittain yleisopetuksen luokkaan. Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilas sijoittuu asuinalueensa kouluun luokalle, joka on mahdollisimman lähellä hänen ikätasoaan. Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä voidakseen tukea lastensa koulunkäyntiä. Mahdollisuuksien mukaan huoltajille voidaan järjestää erillisiä keskustelutilaisuuksia, niin sanottuja vanhempainkouluja, joissa käsitellään suomalaiseen kulttuuriin ja käytännön kouluelämään liittyviä asioita. Vanhempainvartteihin ja keskustelutilaisuuksiin järjestetään tarvittaessa tulkkaus. Toiminnallisen kielitaidon saavuttaminen on pitkä ja yksilöllinen prosessi, joka voi kestää jopa 6 8 vuotta. Suomen kielen opetuksen tulee olla järjestelmällistä ja sen kehittymistä tulisi arvioida säännöllisesti. Niin pitkään kuin oppilaan suomen kielen taito ei kaikilla kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, lukeminen, kirjoittaminen ja kielitieto) ole äidinkielen puhujan veroinen, hänellä on mahdollisuus opiskella äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi toisena tai vieraana kielenä -oppimäärän mukaisesti (S2). Valtio tukee erillistä suomi toisena kielenä -opetusta kuuden vuoden ajan. Tarvittaessa suomi toisena kielenä -opetusta voidaan antaa maahanmuuttajaoppilaalle koko kouluajan. Suomi toisena kielenä -opetus voidaan toteuttaa sekä erillisessä S2-ryhmässä että omassa luokassa eriyttäen. Oppimäärä huomioidaan oppilaan arvioinnissa myös muissa oppiaineissa. Kotouttaminen vaatii yhteistyötä. Kielitaito tulisi arvioida moniammatillisesti erityisesti nivelvaiheissa (esikoulu tai 1. luokka, 6. tai 7. luokka ja peruskoulun päättyessä). Harrastusmahdollisuudet, mutkaton yhteys kantaväestöön kuuluvien ikätovereiden kanssa ja ympäröivään yhteiskuntaan tutustuminen ovat yhdenvertaisuuden välttämättömiä edellytyksiä. Mikkelin perusopetus tekee yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, joita ovat mm. varhaiskasvatuspalvelut, maahanmuuttotoimisto ja liikunta- ja nuorisotoimi. Lukiokoulutus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen tai ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

18 18 Suomi toisena kielenä -oppimäärä on tarkoitettu lukiolaisille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Oletuksena on, että lukiolainen osaa suomen kielen perusteet (perusopetuksessa tai muuten hankitut tiedot ja taidot). Tavoitteena on, että lukiolainen saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita sekä jatkaa opintojaan ja selviytyä työelämässä suomen kielellä. Kaikki kurssit arvostellaan numeroasteikolla. Kurssien itsenäisestä opiskelusta on sovittava opettajan kanssa. Aikuisten lukiokoulutuksen suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt rakentuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomen kielen opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Aikuisilla vieraskielisillä opiskelijoilla saattaa olla huomattavasti heterogeenisempi suomen kielen taito kuin nuorilla. Heidän elämän- ja sivistyshistoriansa voi vaihdella paljon iästä ja kulttuuriperinteestä johtuen. Toiset ovat omaksuneet melko hyvän suomen kielen taidon sekä ympäristön että perusopetuksen ansiosta, toiset taas aloittavat lukio-opinnot käytyään vain jonkin peruskurssin tai osallistuttuaan valmistavaan opetukseen. Kaikki eivät myöskään opiskele kaikkia aineita suomeksi. Opettajan on alussa perehdyttävä opiskelijoiden kielitaustaan ja lähtötasoon sekä tarvittaessa opastettava heitä täydentämään perustietojaan ja taitojaan. Kielten opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan jo lukio-opintojen alussa heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Kansalaisopisto Kansalaisopistolla ei ole suoraa roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa ilman erillisiä sopimuksia, mutta opisto tukee oman perustoimintansa kautta kotoutumista monin tavoin. Opistossa järjestetään maahanmuuttajille suomen kielen opetusta eri tasoryhmissä. Lisäksi maahanmuuttajaryhmille on järjestetty kohdennettuja kursseja kuten esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Kansalaisopisto myös aktivoi maahanmuuttajia osallistumaan kansalaisopiston yleissivistäviin opintoihin ja muuhun kurssitoimintaan, joissa muodostuu luontevaa kanssakäymistä ja ystävystymistä paikkakunnan valtaväestön kanssa. Opisto pyrkii muutenkin toiminnallaan eri yhteistyötahojen kanssa edistämään myönteistä kanssakäymistä maahanmuuttajien ja paikallisen väestön kanssa. Kansalaisopiston opetusta ja muuta toimintaa koskevaa tiedotusta kohdennetaan nykyistä enemmän maahanmuuttajille erilaisten verkostojen avulla. Kansalaisopisto on aktiivisesti mukana maahanmuuttajien asioita ja asemaa pohtivissa verkostoissa sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävissä. Lisäksi kansalaisopisto pyrkii lisäämään ja syventämään yhteyksiä maahanmuuttajien ja kolmannen sektorin välillä ja edistämään monikulttuurisuutta. Kirjasto Kirjasto hankkii jatkuvasti kotimaisen aineiston ohella vieraskielistä kirjastoaineistoa. Aineistoa maahanmuuttajien äidinkielellä hankitaan mahdollisuuksien mukaan omiin kokoelmiin. Yhteistyötä tehdään Helsingissä sijaitsevan Monikielisen kirjaston kanssa tilaamalla siirtokokoelmina monikulttuurista aineistoa Mikkelin seudun maahanmuuttajien käyttöön. Nämä aineistot ovat lainattavissa kirjastokortilla aivan kuten kirjaston omat aineistot. Siirtokokoelmien kielten valinnassa ollaan yhteistyössä Monikulttuurikeskus Mimosan kanssa. Kirjasto tarjoaa asiakkaille myös verkkoyhteyksiä ajankohtaisten vieraskielisten uutisaineistojen seuraamiseen. Maahanmuuttajille pidetään kirjastoon tutustumiskäyntejä usein jo varhaisessa vaiheessa heidän saapumisensa jälkeen. Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut järjestää kulttuuritapahtumia ja on toiminut yhteistyökumppanina myös monikulttuuristen tapahtumien järjestelyissä. Yleiset kulttuuripalvelut jakaa avustuksia sekä luo edellytyksiä taiteen ja kulttuurin harrastamiseen. Kulttuuritapahtumat ja -harrastukset tukevat maahanmuuttajien kotouttamista ja kulttuuripalveluiden toiminnat ovat myös maahanmuuttajien käytettävissä.

19 19 Maahanmuuttajalapset ja -nuoret pääsevät Mikkelissä muun muassa osalliseksi kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden toteuttamaan kulttuuriopetussuunnitelmaan, Kulttuuripolkuun, joka tuo taiteen ja kulttuurin tasavertaisesti osaksi kaikkien luokkalaisten arkea. Kulttuuripolun kautta jokainen peruskoululainen käy joka vuosi jossakin kulttuurilaitoksessa, saa koululle vierailijoita eri taiteenaloilta tai pääsee osalliseksi taiteen ja kulttuurin toimintoihin. KulttuuriKameli on vastaavaa toimintaa, jonka kohderyhmänä on varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset 0-vuotiaista esikoululaisiin. KulttuuriKamelissa lapsia rohkaistaan luovuuteen ja taiteelliseen ilmaisuun mm. musiikin, kuvan, tanssin, draaman, kädentaitojen ja kirjallisuuden avulla. Museot Tutustuminen suomalaiseen kulttuuriin, maamme historiaan ja kulttuuriperintöömme helpottaa maahanmuuttajien kotouttamista ja antaa eväitä suunnata kohti tulevaisuutta. Mikkelin kaupungin museoiden palvelut ovat maahanmuuttajien käytettävissä. Lisäksi museoiden palvelut ovat ilmaisia kaikille alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille eli kaikkiin museokohteisiin ja -näyttelyihin on nuorille ilmainen sisäänpääsy. Museot osallistuvat kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden toteuttamaan kulttuuriopetussuunnitelmaan, Kulttuuripolkuun, jonka kautta kaikki luokkalaiset pääsevät tutustumaan kulttuurilaitoksiin ja niiden toimin-taan. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret pääsevät tätä kautta tutustumaan museotoimen tuottamiin näyttelyihin ja tapahtumiin. Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut aloitti vuonna 2011 Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeen, joka kulkee nimellä Kaikki liikkumaan! -hanke. Tämän hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien osallisuutta kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin ja järjestöjen ja urheiluseurojen toimintaan riippumatta kieli- ja kulttuurieroista. Hankkeen tarkoituksena on luoda pitkäjänteinen toimintamalli uusien maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi liikunnan avulla. Liikuntasuunnittelijan työnkuvaan on lisätty maahanmuuttajien liikuntaan liittyvät asiat. Monet hankkeen aikana aloitetut liikuntatoiminnat ovat jo jalkautuneet osaksi Mikkelin alueen liikuntatarjontaa ja maahanmuuttajista on löytynyt vastuuohjaajia ryhmiin. Liikunta- ja nuorisopalvelut tekee yhteistyötä maahanmuuttotoimiston, Monikulttuurikeskus Mimosan sekä muiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien tahojen kanssa. Liikunta- ja nuorisopalvelut osallistuu säännöllisesti yhteisiin tilaisuuksiin sekä järjestää Mimosassa esittelytilaisuuksia uusille maahanmuuttajille Mikkelin alueella tarjolla olevista palveluista 1 2 kertaa vuodessa. Oppilaitosyhteistyön tuloksena opiskelijat ohjaavat maahanmuuttajien liikuntatoimintaa osana opintojaan. Maahanmuuttajien toiveesta järjestetään Naisvuoren uimahallissa erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja uimakouluja 2 3 kertaa vuodessa. Uimakoulujen lisäksi naisille on tarjolla oma uimavuoro kerran viikossa. Muita säännöllisesti toimivia liikuntaryhmiä, -kursseja ja -vuoroja ovat muun muassa jalkapallo, lentopallo, tanssi ja kuntosali. Tavoitteena on siirtää myös muita Kaikki liikkumaan! -hankkeessa toimiviksi havaittuja matalan kynnyksen liikuntaryhmiä osaksi liikuntapalveluiden toimintaa. Nuorisopalvelut tarjoaa maahanmuuttajanuorille samoja palveluita kuin kantaväestöllekin. Koulutuksen avulla varmistetaan, että etsivillä nuorisotyöntekijöillä ja nuorisotiloilla työskentelevillä nuoriso-ohjaajilla on valmius kohdata maahanmuuttajia. Lisäksi maahanmuuttajanuorille suunnattuja toimintoja keskitetään Kattilansillan nuorisotalolle, jossa pystytään edistämään maahanmuuttajanuorten ja kantaväestön nuorten kohtaamista liikunnan avulla. Nuorisopalveluiden tarjonnasta tiedotetaan muun muassa Mimosan kautta myös maahanmuuttajanuorten vanhemmille, jotta he tietävät, millaisia harrastusmahdollisuuksia heidän lapsillaan Mikkelissä on. Mikkelin Olkkari Mikkelin Olkkari tarjoaa vuotiaille nuorille ohjausta, tukea ja neuvontaa erilaisissa arkielämän asioissa ilmaiseksi. Olkkarin työntekijän kanssa voi yhdessä pohtia erilaisia asioita esimerkiksi asumi-

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen

Lisätiedot

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013

ENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 ENONTEKIÖ KUNTA /3

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi

KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Sastamalan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Vihdin kun#a Qäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Kauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kauhava 2.11.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela Ylitarkastaja Mauno Salmela 18.12.2015 1 Säädöspohja Kotolaki (1386/2010) astui voimaan 1.9.2011 Valtioneuvoston asetus (1393/2011) kunnan kustannusten

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ

MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma 2016 2019 1 1. JOHDANTO Syyskuussa 2011 astui voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hankkeen tausta ja valmistelu

Hankkeen tausta ja valmistelu Hankkeen tausta ja valmistelu Orimattilan kaupungilla ELY:n kanssa sopimus 20 pakolaisen kuntasijoituksesta vuosittain; sopimus sisältää kiintiöpakolaiset ja oleskeluvan saaneet Kotouttamislain mukaisia

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto

Maahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Karkkilan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Pyhäjoen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj 1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita

Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajapalvelut 18.1.2018 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Maahanmuuttajapalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 10.3.2016 Maahanmuuttotoimisto 1 MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Sanastoa. Kotopaikka-hanke

Sanastoa. Kotopaikka-hanke Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

HE 336/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 336/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 336/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on palvelukokonaisuuden tärkein tavoite? Kotoutumista

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa

SUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Monikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla

Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman

Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman Ajankohtaista Päijät-Hämeen maahanmuuttoohjelman toteutumisesta Ossi-hankkeen loppuseminaari 9.11.2017 torstaina 9. marraskuu 2017 1 Päijät-Hämeen ulkomaan kansalaiset 2010-2016 7000 6500 6524 6000 5595

Lisätiedot