EURAJOKI SYDÄNMAA KAHMO

Transkriptio

1 EURAJOKI SYDÄNMAA KAHMO Pronssikautisen röykkiön kaivaus Katri Ridha ja Juha-Matti Vuorinen 1985

2 EURAJOKI, SYDÄN:t-1AA, KAID10 Pnonssikautisen röywciön kaivaus 10o Turun yliopiston arkeologian osasto Katri Ridha Juha-Matt i Vuorinen

3 Turun yliopisto Arkeologian osasto [ l<civausraportti 1 1 Tutkimuksen Laatu, k!'nttötyöoil<a Prons-sikautisen röykkiön kaivaus 10.6o Kunta l Vanha kunto Eurajoki Kylä Sydänmaa Tila 1 tontti Kahmo, rek. nro 6:86 Paikannimet ym. Maanomistajat Jouko Paasikivi os. Hirsipolku 1 D Rauma, puh Maanvuokraoja K orttolehti X : y = poin z = 30,52 kork.jörj. N 60 kptoakse-luke-ma t= 182,5 Löydöt TYA 299: 1 pronssinen? rengas TYA 299:2 kivilaji-iskos Dioriointipvm l Valokuvat TYA _j_q_.5.70 TYA 15 2 :1-2 4 Äikaisemmot tiedot M.Huurre (1965), Eurajoki. Inventointikertomus: Sydänmaa 4, Kahmo A-L Lindelöf (1916), Satakunnan pronssikausi. - Aikaisemmat löydöt s. 175 nro 1 SMYA XXV:4, Rauman Museo löytönro 1.597:60 = jauhinkiven aluskivi läheisesiä pellosta Muut viitteet val ok. KM 2530, 34128, Sisältö: 12 sivua t~kstiö 11 korttaliitettö 1 karttaluetteloa 1 volokuvaliitettä 1 valokuva luetteloa 2 pin nokkais kopi oito 101 ne_gotii via 24 diekuvaa 1 m u u ta l i i te t t ä, m i t ä löytö- ja hiilinäyteluettelo Päiväys jo ollekirjoitukset Turku 1~ h-H~U~~' ~ ~ l

4 1 1.JOHDANTO Eurajoen Sydänmaan Kahmon suurta, pronssikauden tyyppistä röykkiötä tutkittiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen toimesta e'1985 (kenttätyöt)o Kaivauksen johtajina olivat Katri Ridha ja Juha-Matti Vuorinen. Kenttätöiden lisäksi he tekivät kaivauspaikalla esitäitä kolme päivää 5o-7.6. sekä kaikkiaan neljä viikkoa jälkitöitä syksyllä 1985' Tutkimuksen valvojana toimi professori Unto Salo. Röykkiön halkaisija oli 20-23,5 m ja sen maksimikorkeus 1,8 m. Sen karttakoordinaatit ovat: peruskartta (SYDÄNMAA, pain. v. 1978) X= Y= z::: 30,52 m mpy (korkeuspiste/n60 -jätjestelmä) Röykkiö' sijaitsee Kahmo -nimisellä tilalla (rekist. nro 6:86), jonka omistaa Jouko Paasikiv~, os. Hirsipolku 1 D Rauma, puh Kaivajina toimi 10 yli 25-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä Eurajoen kunnasta. Lisäksi Rauman metallinetsinkerhon puheenjohtaja NummQlin tutki metall~netsimellä raun1on pohjan, reunakehän ja. sen välittömän ympäristön. Paneliankosken Voimalta saatiin röykkiön valokuvausta varten nostolava. Tutkimuksen kustannusarvio oli mk, josta käytettiin mk. Rahoitus saatiin Eurajoen kunnalta sekä valtio myönsi työllistämistukea pi tkäaikaistyöttömien palkkaukseen, Kaivaukseen käytettiin miestyötunteja seuraavasti: kaivausjohtajat 1008 t kenttätyöt 2x320 t esi- ja jälkityöt 2x184 t kaivajat 27g6. t yhteensä 3774 t

5 2 Metallinetsintä käytettiin lisäksi kaksi työtuntia sekä Paneliankosken Voiman nostolavaa kaksi konetyötuntia. Vuoden 1985 kesällä tutkittiin röyhl~iöstä noin puolet, yhteensä 2 n. 216 m Röykkiön ympärille tehtiin 39 koekuoppaa. Kaivauskohde valittiin tutkimussyistä. Röykkiö sijaitsee pronssikautisen Panelianlahden kulttuurialueella. Sille oli ominaista hautaraunioryhmät sekä röykkiöiden sijainti loivilla rinteillä korkeiden kallioiden sijasta. Näiden seikkojen on katsottu merkinneen sukuinstituution kehittymistä sekä asuinpaikkojen sijaitsemista lähellä hautoja. Kahmon hiidenkiukaan läheltä pellosta on vuonna 1911 löydetty jauhinkiven aluskivenä pidetty esine (Rauman Museo löytönro 1597:60). Röykkiön kaltaisia isoja raunioita on tutkittu hyvin vähän - Satakunnassa tällä vuosisadalla vain kolme. ovat siten puutteelliset. Tiedot mm. niiden sisältämistä rakenteista Vaikka Eurajoen kunnan alueella tunnet aan pronssikautisia hautaraunioita n. JO paikassa, tutkittiin niistä ens;immäiset vasta vuonna 1984 Turun yliopiston arkeologian oppiaineen toimesta (Eurajoki, Lapijoki, Pullankallio ja Santala, kso kaivauskert. Hothan 1984). Z.MUINAISJÄÄNNÖKSEN YMPÄRISTÖ JA HISTORIALLISTA TAUSTAA Tutkittu röykkiö sijaitse~ : Eurajoen kunnan Sydänmaan kylässä, Kahmon t~lalla, luode-kaakkosuuntaisella soraharjulla, laivalla, lounaaseen viettävällä metsärinteel]ä. Aivan sen vieressä, pohjoispuolella, on sähkölinja. Peruskarttaan se on merkitty muinaisjäännösmerkillä. Toistaiseksi tutkimaton osa röykkiötä sijaitsee kallionpal jas.tuman päällä. Lisäksi. röykkiössä ja sen ympärillä on useita isoja maakiviä.

6 J Röykkiön ympäristö on puolukka- ja mustikkatyypin kuusivaltaista kangasmetsää. Sen pohjoisreunasta n. 15 metrin päässä, sähkölinjan pohjoispuolella, alkaa noin 20-vuotias mäntytaimikko. Lisäksi alueella kasvaa. koivuja, leppiä, haapoja ja katajiao Aluskasvillisuus on puolukkaa, mustikkaa ja muita varpu- ja heinäkasveja yrn. Röykkiön päällä kasvo±. muutamia vadelmapensaitao Röykkiön eteläpuolella, sen reunasta 40 metrin päässä, oli kaurapelto. Prons.sikaudella Kahrnon hiidenkiuas sijaitsi mainitun muinaisen Panelianlahden pienen sivupoukaman pohjukassa. Meren ranta seurasi alueella pronssikauden alussa (1250 BC) arviolta nykyistä JO metrin korkeuskäyrää sekä kauden lopussa ( '500 BC) 2 0 metrin korkeuskäyrää (Suutarinen, Olli: Recomputation of land uplift valves. in Finland. - Suomen geodeett~sen laitoksen tiedonantoja 8J: 1. Helsinki 198J). Röykkiö on s.i ten voinut koko pronss::iikauden sijaita kuival la maallao Kauden alussa (1250 BC) se! olisi ollut. a:l.van rannalla: nykyinen JO. metrin korkeuskäyrä kulkee s:en r.eunas;ta n. 20 m etelään. Rautakaud'en alkuun mennessä ( 500 BC) meren ranta olisi v.etäytynyt. röykkiöstä n m läns:iluoteeseen, nykyisen rautatien taakse peltoaukealle. (kso peruskartta 11J4 02) Kahmon hiid.enkiukaas,ta. n. 400 m et.elään, peltoaukion toisellla puolella, on sijainnut Hiidenmäen röykkiö ( M. Huurte~en inventointiker.t~mus 1965: Eurajoki, Sydänmaa 2)o Se n halkais~ja on todennäköisesti ollut lähes JO metriä, mutta siitä oii näkyvissä v.ain pohjakiviä navetan ja suulin alla vuonna Korkealla. kalliolla sijaitseva. Isovuoren röykkiö (halk. 12m, kork. 1,5 m) on Kahmon röykkiöstä n. 1,6 km itäkoilliseen. Se on samalla luode-karudcosuuntaisella kankaalla. Ajoi tuks.el taan epämääräinen jauhinkiven aluskivi (Rauman }fuseo löytönro 1597:60) löytyi Kahrnon (ent. Kuusiston) talon Peräpel Iosta (kutsuttu myös Muoninvainioks i), nykyisen rautatien ka:akkoispuolelta, noin 5-6i tuuman syvyydestä savimaasta. Lähin hiidenkiuas: oli löytöpaikas;ta; v.ain muutaman kivenheiton päässä

7 4 sijainnut aika ryjä Matti Huurteen mielestä se tarkoittanee juuri Kahmon röykkiötä (M. Huuteen inventointiker.tomus 1965: Eurajoki, Sydänmaa 3). Rauman ja Kokemäen välinen rautatie kulkee Kahmon röykkiöstä n. 220 m pohjoisluoteeseen. Eurajoen kk:n ja Euran välinen maantie on raunios.ta 400 m etelään ja lähin asuinrakennus (Aromaa) no 160 m itäkaakkoon. Eur.a.joen Sydänmaan kylä on nso ruotsalaisen vero-oikeuden kylä, joka_ on syntynyt luultavasti jo luvun alussa Euran ja- Eurajoen kir.konkyliä yhdistävän, Kahalan kautta kulkevan, maant ien vart.een ( Suv:anto, _Seppo: Keskiaika. - Satakunnan historia I. Pori 1973, s.167). Eurajoelta ei tunneta ki±nteitä: :u.autakautisia muinaisjäännöksiä. Kahmon hiidenkiukaas;ta on olemas.s:a. s =eu:x;oaavat aikaisemmat kirjalliset tiedot: K. Killinen ( 1878 ),Kiinteitä muinais j äännöks i ä Ulvilan kihlakunnassa. - Bidrag till k ä nnedom af Finlands natur och folk 33, s.93. A-L Lindelöf. ( 1916;), Sa:takunna n pronssikausi I I. - SMYA XXV: 4, s. 175 nro 1. M. Huurre (1965), Eur.ajoki, inventointikertomus, Eurajoki, Sydänmaa 1+, Kahmo. valokuvat: KM 2530 (A. Europaeus: 1911) KM , (M. Huurre 1965) 3.MENETELMÄT 3.1 Mittaukset ja paalutus Kaivausta varten röyhl~iö jaettiin n eljään sektoriin kahden linjan, A - R j_a C - D, avulla. Sek torit nimetti i n noamalaisin numeroin

8 5 I,, I ja IV. Linjat A - B ja C - D muodostivat koordinaatiston siten, että A - B vastasi x-akselia j a C-D y-akselia. A - B -linja oli pohjois-etelä -suuntainen ja C D -linja länsi-itä -suuntainen. Linjat merkittiin maastoon paaluin 2 metrin välein. Pisteen A koordinaatiksi sovittiin 200/200. Näin ollen pis.teen B koordinaatit olivat 170/200, pisteen C 184/188 ja pisteen D 184/212. Origon, linjojen A - B. ja C - D leikkauspisteen, koordinaatit olivat 184/200. Origo pyrittiin saamaan keskelle röykkiötä. (ks. kartta 1/yleiskartta) Korkeuskiintopis-te siirrettiin vaai tuskoneen avulla n. 900 metr:in päästä Rauma - Kokemäki -radan varrelta, Eurajoen aseman varastorakennuksen kivijalassa olevasta kiintopisteestä nro Sen korkeus oli 22,911 m mpy. Korkeuskiintopiste siirrettiin rautatietä ja sähkölinjaa pitkin kaivauspaikalleo Kiintopisteen korkeudeks:i saatiin JO, 52 m mpy ja vaai tuskoneen taakselukema oli 182,5; Kiintopiste maalattiin punaisella maalilla maakiveen röykkiön luoteispuolelle, paalusta 200/ m suoraan länteen. (ks. kartta 1/yleiskartt a) Kaivauksen peruslinja vedettiin röykkiön ulkopuolelle. Korkeuskiintopisteestä mitattiin 16 m suoraan pohjoisee n ja paikka merkittiin maastoon paalulla. Kaivauksen jälkeen paikalle jätettiin sektoripaalut A, B, C ja D sekä perus linjan paalu ja paalu pisteessä 200/210. Näiden paalujen päät on maalattu punaikartta sella maalilla. (ks. 1/yleiskartta) 3.2 Röykkiön tutkiminen ja dokumentointi Ennen kaivaustyön a loittamista röykkiö valokuvattiin ( valok. TYA (mustavalk.) ja TYA 152:1,2 (diat)). Tämän jälkeen kaadettiin röykkiön reunan päällä kasvaneet puut ja puhdistettiin sen pinta sammaleista ja turpeista. Turvepeitettä poistettiin myös 1,5-2m röykkiön reunojen ulkopuolelta. Suoritettiin paalutus ja sektorinarujen pingoitus. Puhdistamisen jälkeen röykkiö valokuvattiin jälleen sekä maasta että 5-7 metrin korkeudesta nostolavalta (valok. TYA (mustavalk.) ja TYA 152:3-10 (diat)).

9 6 Puhdistetusta röykkiöstä piirrettiin pintakarttaluonnos (kartta. 10) ja samalla aloitettiin pinnan vaai tsiminen. Kaikki sektorit pintavaaittiin piirustuskehikon avulla 20 cm:n välein (kartat 5-8). Pohjatason vastaava vaaitus tehdään vuonna Röykkiö purettiin sektoreittain aloittaen sektorista I. Tarkoituksena oli kesällä 1985 kaivaa röykkiöstä noin puolet. Purkaminen tehtiin mahdollisimman tasaisin kerroksin 11 ja tarkaillen mahdollisesti esiintulevia rakenteita. Apuna käytettiin kottikärryjä ja Turun yliopiston arkeologian oppiaineelta lainattua Timo Kuokkasen teettämää kivivaunua. Vaunua kliettiin varsinkin isojen kivien siirtämiseen. Eurajoen kunnalta saatiin lainaks-i. puoles taan kolmijalka, jolla raskaimmat kivet nostettiin kivivaunuun ja siirrettiin puista rataa myöten kasoihin röykkiön ulkopuolelle. Myös kottikärryille rakennettiin rata. (ks. valok. TYA (mustavalk.) ja TYA 152:11-14 (diat)) Röykkiötä kaivettaessa ei voitu havaita muita rakenteita kuin sen reunassa. oleva kehä. Pohjakiveys ja kehä piirrettiin, vaaittiin ja valokuvattiin (kartta 4, valok. TYA (mustavalk.), TYA 152:15,16,20 (diat)). Tämän jälkeen pohjakivet nostettiin pois. Vain reunakehä jätettiin koskemattomaksi. Pohjalla ollut paksu humus- ja karikekerros tutkittiin tarkasti lastoilla. hiekka- ja soramoreenikerrokseen asti. Pohjatasosta otettiin valokuvat (TYA ). Samoin kuvattiin ja piirrettiin profiilit Origo - A ja Origo - C (kartat 2 -ja 3, valok. TYA , , ). sektorin kivet poistettiin ja dokumentoitiin samassa järjestyksessä kuin. yllä on esitetty I sektorin kohdalla (kartua 4, valok. TYA , (mustavalk.)). Reunakehä jatkui myös sektorissa ja se jätettiin koskemattomaksi. Piirrettiin ja valokuvattiin profiili Origo - D (kartta 3, valok. TYA , , ).

10 7 Kaivausajan puitteissa ehdittiin aloittaa työt myös I sektorissa. Sen pohjoisreunasta kaivettiin kahden metrin levyinen kaistale (kartta 1, kartta 4). Purkaminen ja dokumentointi tehtiin samalla tavalla ja samassa järjestyksessä kuin I ja sektoreissa. (kartta 2 ja 4, valok. TYA , ). Kaikkiaan röykkiöstä kaivettiin siis I ja sektori sekä I sektorista kahden metrin levyinen kaistaleo Pohjasta tutkittiin lastoin karike- ja humuskerros. Reunakehä jätettiin koskemattomaks,i. Röykkiön reunan ulkopuolista aluetta tutkittiin myös lastoin. Lisäksi tutkitun alueen pohjakiveys, pohja ja reunakehä sekä röykkiön välitön ympäristö käyti1n läpi metallinetsimellä. Röykkiöstä ja sen ympäristöstä piirrettiin yleiskartta (mk 1: 500). Sitä varten käytett.y kaivauskoordinaatisto kiinnitettiin rajapyykki nro J:een (Heino, Vanha-Raula, Kahmo), joka sijaitsee paalusta 200/210 62,95 m sähkölinjaa myöt.en suuntaan 156 goonia. (kartt a 1/yleiskartta) Röykkiön ympärille tehtiin 39 koekuoppaa. mahdollisen asuinpaikan löytämiseks.i. Ne olivat kuitenkin löydöttömiä. (kartta 11). Ne kaivetti~ lapiolla. ja tarkistettiin lastalla. Kooltaan ne olivat. n. 50 cm x 50 c~. 4. LÖYDÖT JA NÄYTTEET... : ~... :... : sektorista, ruudusta. 186/206 (x= 40, Y= 20, z= 19 1) löytyi kivien välistä luultavasti pronssinen, umpinainen, pieni rengas. Sen halkaisija on 20 mm ja sen leveys on 2 mm ja paksuus 1 mm. ( TYA. 299: 1). S.e löytyi karike- ja humusmaata lastalla kai vettaessa röy~ciön pohjatasossa. Löytökohdan ympärillä oli 2 kiveä, joiden mitat olivat 70 cm x. JO cm ja 60 cm x 40 cm. Rengas oli vaaka-asennossa. lepäävän kiven päällä, jonka mitat olivat n. 70 cm x 40 cm. Kiven päällä oli karike- j a humuskerros. Löyt öpaikan ympärillä oli lisäks i muita pieniä kiviä. (kartta 4, v alok , (mustavalk.), TYA 152:18 (dia)). Kaikki lähistön

11 8 kaivettu maa seulottiin, mutta mitään viitteitä luista tai hiilestä ei löydetty. (TYA 299:1/liite Ia) sektorin pohjakerroksesta löytyi myös väriltään hieman pun~rtavan ruskea, 29,8 g painava kivilaji-iskos (TYA 299:2). Sen löytösuhteet eivät mahdollista tarkempaa löytöpaikan määrittelyä. (liite Ia) Hiilinäytteitä otettiin I, ja I sektorista kaikkiaan 9 kpl. Ne painoivat yhteensä 134,1 g. (liite Ib) Hiiltä oli röykkiön pohjalla useissa paikoissa, mutta se on ilmeisesti suurimmalta osin peräis;in röykkiön alla kulkevista hiil tyneistä puunjuurista. _?.HAVAINNOT JA TULKINNAT Muinaisjäännöksen kunto ja ulkoasu ennen tutkimusta Röykkiöön oli kaivettu 6 kuoppaa, joiden läpimitta vaihteli 0,8 m - J metriin (liite VI/ kartta. 10). Jo Killisen mukaan oli hiidenkiuas; pahasti mullistettu (Killinen 1878). Myös Matt:ii Huurre maini tse.e kuopat inventointikertomukses:saan Syvimmillään kuopat. olivat n. 80 cm syviä,' mutta pohjaan as.ti röykkiötä penkoneet\e~yf~et. missään pääs-see~~ Röykkiön koillisnurkast:a oli viety ilmeis esti kiviä, koska siell-ä röykkiö- oli huomattavan matal~ röy~ciökivien päällä oli maata ja kiviä oli l evinnyt reunakehän ulkopuolelle. Röykkiötä oli käyte.tty lähi talojen kaa topaikkana: sen päällä ja kuopissa oli rautaromua (mm. sanko, sahant erä), porsli±niastioide'm sirpaleita., la:sia ym. Röykkiön yleisväri oli harmaanpunainen. Pinnalla olleiden kivi m halkaisijat olivat. n. JO - 40 cm, isoimpien cm. Erikokoiset kiv.et olivat tasaisesti hajallaan röykkiössä, joka näyt ti l öyh ä rakenteiselta. Reunakehän kohdalla oli ennen tutkimusta havaittavissa s~el lä täällä.50 cm:n korkuisia, pystyssä olevia; punaisia hiekkakivi-

12 9 laattoja, mikä antoi aiheen epäillä pystykivis tä rakennettua reunakehää. Olettamus osoittautui kuitenkin vääräksi. Reunakehä oli tehty päällekkäisistä, vaakatasossa olevista hiekkakivilaa:b.oista, jotka olivat puunjuurien kasvaessa tai muusta syystä murskautunee~ pystyas;entoon ja liikkuneet ja osa. niistä oli joutunut.5 ~2 Tutkimuks;en. aikaiset havainnot Röykkiön pintaa puhdistettaes;sa havaittiin, että turveke:!!tos' oli kasvanut röykkiön reunan päälle n. 1-3 m. '.JTäl. ~ä - alueelta kaadettiin myös n. 20 erikokoista puuta. Röykkiön mittasuhteet siis kasvoivat ennalta arvioiduista. Muodoltaan röyl~iö oli melko pyöreä. Koillis-lounais -suunnassa se oli hieman litis:tynyt 11 (ks. liite VI/kartta 10)., Sen prof:lili oli tasainen, loivasti kupera o S.e oli koot:tu ki vilaj:ll taan ja kooltaan hyvin erilaisista kivistä. Kivien läpimitta vaihteli cm:iin. Er-ikokoiset kivet olivat röykkiö.ssä hajallaan, tosin suurimmat kivet olivat pohjalla. Päällä olevia kiviä. saattoi yksikin mies hyvin nostella, mutta pohjan isoimmat kivet painoivau enimmillään n kg. Satakunnan punainen hiekkakivi, grani:ltti ja gneiss i olivat yleisimmät kivilajit röykkiö'ssä. Hiekkakivi oli usein murskaantunutt.a. Monet kivet olivat sileitä, veden hiomia, ehkä rantakiviä. Röykkiön rakenne oli löyhä, sillä erikokoisia kiviä oli asetettu valitsematta s;ekaisin röykkiön eri tasoille. Reunakehää lukuunottamatta ei muita rakenteita havaittu. Reunakehä oli tehty Satakunnan punaisiscta hiekkakivilaatoista, jotka oli kasattu päällekkäin vaakatasoon. Laatat olivat cm lev.ei tä ja cm paksuja. Reunakehä oli cm

13 10 korkea ja leveimmillään se oli 1,4 m leveä (kartta 4). Kehä oli tavallisesti ladattu siten, että hiehlcakivilaattoja oli asetettu 2-4 kpl muiden~~itf~gntai maakivien päälle. Pienehköjä röykkiökiviä oli kasattu kehän päälle (kso kartta 2 ja J). Puiden juuret olivat nikkoneet ja liikutelleet hiehlcakivilaattoja paikoin melko pahasti. Parhaiten säilynyt reunakehä oli I sektorin länsi- ja luoteisneunalla. Se oli rikkoutunut pahasti varsinkin sektorin koillisreunalla, paikasta, mistä oli myös luultavasti ajettu kiviä pois. (kartta 4) Röykkiön länsireunassa, ensimmäisen poistetun kivikerroksen alla, I ja I sektorin rajan tuntumassa, r.uuduissa 184/188, 184/190, 186/188 ja 186/190, oli reunakehän molemmin puolin runsaasti pieniä kivilaattoja limittäin. Alue oli J m pitkä, 2 m leveä ja se ulottui noin metrin reunakehän ulkopuolelle ja n. 0,5 m sen sisäpuolelle. Muodostelma vaikutti jonkinlaiselta luiskalta eli rarnpilta. On mahdollista, että kivilaatat oli asetettu siten, että isompia. kiviä olisi voitu vyöryttää reunakehän yli. (valok. TYA , 10 5JJ) Varsinkin I sektorissa oli pohjakiveyksessä havaittavissa vyöhykkeitä kivien koon suhteen. Reunakehästä röykkiön keskustaan päin oli n. 2 m leveä alue, jossa kivet olivat pienehköjä, yhden miehen nostettavia. Siitä edelleen röyhlciön keskustaan päin oli n. 2,5 m leveä vyöhyke, jossa. oli isoja, n.; 4oo kg painavia kiviä. Siitä keskustaan päin olivat kivet jälleen pienempiäo (kartta 4, valok.- TYA ). Röykkiön koillisreunassa, I sektorissa, ruutujen 190/192, 190/190, 192/192 ja 192/190 alueella, oli reunakehän molemnun puolin ohut hienon hiekan alue kivien ja soran päällä. Reunakehän laatat puuttuivat lähes kokonaan tällä kohtaa. Hiehlca-alue oli 1,9 m leveä ja 4,4-4.,8 m pitkä. Se oli lähes säännöllisen suorakaiteen muotoinen. Sen koillispäässä oli soran ja hiekan sekainen, samrnaleiden ja turpeen peittämä, 1,2 m pitkä, 0~7 m leveä ja 40 cm korkea kasa soran p ä ällä. Se sijaitsi ruuduissa 190/ 190,

14 11 190/192, 192/190 ja 192/192. (ks. kartta 4) Molemmat em. muodostelmat vaikuttivat suhteellisen uusilta. Röykkiön pohjalla oli paikoin no 10 cm paksu humus- ja karikekerros:. Sen alla oli soramaa ta, jossa oli paikoin saveao Laajin saviesiintymä oli I sektorissa ruudussa 186/196 (vaaitusluku ). Se oli 1,7 m pitkä ja 1,4 m leveä. Humusja karikekerroksessa oli runsaasti hiiliesiintymiä, joista suurin osa lienee röy~~iön pohjalla hiiltyneistä puunjuurista syntynyttä. Pohjalle, Jopa pohjakivien alle, oli kulkeutunut ilmeisesti sadeveden mukana runsaasti lasia, porsliinia, rautaesineitä ja palamattomia eläintenluita. Röykkiön pohjalle jätettiin joitakin suuria maakiviä, joita ei ainakaan toistaiseksi ole pystytty siirtämään. Kaivetuista koekuopista ei tullut löytöjä eikä niissä havaittu muitakaan merkkejä kulttuurikerroksesta Tulkintoja Reunakehä on selvästi näkyvissä molemmissa kaivetuissa sektoreissa ja. se näyttää jatkuvan myös I ja IV sektorissa. Tuntuisi järkevältä, ett.ä kehä. olisi tehty ensin rajaamaan röykkiön alue ja itse röykkiö olisi rakennettu paikalle yhdellä kertaa. Toistaiseksi ei röykkiön rakenteesta voi päätellä, että si~en olisi tehty lisärakennelmia myöhemmin. Löydettyä pronssirengasta on mahdotonta ajoittaa varmasti. Se voi olla esihistoriallinen, mutta se on yhtä hyvin voinut joutua röykkiöön myöhemminkin. Röykkiön pohjaltahan löytyi melko paljon nykyaikaisia metalli-, lasi- ja porsliiniesineiden paloja. Toistaiseks:i röykkiöstä ei ole löytynyt mer~~ejä hautauksista. Mahdolliset luuesiintymät ovat voineet hävitä pohjakerroks~sta, sillä sadevesi pääsee röykkiön rakenteesta johtuen vaivattomasti huuhtelemaan sen pohjaa.

15 12 Osa röykkiön I ja IV sektorista on peruskallion paljastuman päällä. Kaivausta jatkettaessa voikin näiltä alueilta löytyä jotain valaisevaa. Tutkimuksen tässä vaiheessa on liian aikaista tehdä pitemmälle meneviä johtopäätelmiä. 6.JATKOSUUNNITELMAT Röy~<iön kaivamista jatketaan loppuun asti (sektorit I ja IV) vuonna Tällöin vaaitaan ja tutkitaan tasokaivauksella röykkiön koko pohja. Reunakehä puretaan ja röykkiö ennallistetaan.- MahdoLlis~a asuinpaikkaa etsitään tihentämällä ja laajentamalla koekuoppaverkostoa röykkiön ympäristössä. Keväällä suoritetaan läheisellä pellolla pintapoimintaa. Maanäytteistä tehdään fosfaattianalyysi ns. spot -testillä. Mahdolliset luulöydöt määritetään osteologisesti. Tutkimukseen on anottu Eurajoen kunnalta mk:n määräraha. Turus sa/cj. joulukuuta 1985 Työn valvoja: Suomalaisen ja. ve.rtailqvan arkeelogian profes s.ori. ~. <;.,._..... :,! ;..~ ( ' _ ~~ Unto Salo Kaivausjohtajat: '<t~~'~ra. Katri Ridha HuK -~' ~-l1-dj~~ Juha-Matti Vuorinen YK, HuK LTTEET I Löytö- ja hiilinäyteluettelo Karttaluettelo I Valokuvaluettelo IV Valokuvaliite V Pinnakkaiskopiot VI Kartat

16 LTE I a EURAJOKI, SYDÄNI 1.A..A., KAHJ\ ESINELÖYDÖT TYA 299: 1 umpinainen, luultavasti pronssinen rengas. Se on pcikkileikkaukseltaan segmentinmuot ojnen. Sen halkaisija on 20mm, paksuus 1mm, leveys 2mm ja paino 1,40g. Se onkoristeeton. Löytöpaikka: sektori, ruutu 186/206 x=40, y=20, z=191 TYA 299:2 kivilaji-iskos, väriltään hieman punertavan ruskea. Sen pituus on 41mrn, leveys 34rnm ja korkeus 18mm sekä paino 29,80g. Löytöpaikka: sektori, pohjakerros

17 LTE Ib EURAJOKI, SYDÄNNAA, KAHfvJO 1985 OT~TUT HLINÄYTTEET I sektori: 1. ruutu 186/196 ' x=185, y=100, paino 6.60g z= ruutu 190/198 ' x=40, y=20, z=220 naino 3.00g 3. ruutu 186/192 ' x=1 60, y=120, z=22 1 paino 1. 30g 4. r uutu 186/196 ' x=150, y=60, z=194 paino g 5. ruutu 188/196 ' x=40, y=130, z=194 paino 1.60g 6. ruutu 186/192 ' x= 150, y=60, z=196 paino 3. 00g 7. ruutu 186/194 ' x=1 00, y=70, z=196 paino 0.40g sektori : 8. ruutu 186/206 paino 54.60g ' x=160, y=60, z=201 I sektori : 9. ruutu 170/198 ' x=171, y=198, z=285 paino g

18 LTE EURAJOKI, SYDÄNMAA, KAHNO KARTTALUETTELO 1. Yleiskartta 2. N. S -profiili/i & I sektori J. lv - E -profiili/i & sektori 4. Pohjatason kiveys.5. Pintavaaituskartta/I sektori 6. Pintavaai tuskartta/ sektori 7. Pintavaai tuskart.ta/i s ektori 8. Pintavaai tuskartt a/iv S'ektori 9 ~ Kopio perus:kartias ta. 11 J4; Pintakar.t.taluonnos- 1.1:. Koekuoppakartta.

19 LTE I 1 ( 4 ) EURAJOKI 1 SYDÄNMAA, KAHMO 1985 Luettelo mustavalkoisista valokuvist~ (neg. T~A ) KR = Katri Ri'dha J-M V = Juha-Mattli Vuorinen neg. koko 24 x 36 mm neg,.nro: pvm. kuv:an aihe kuvaus kuvaaja TYJA j / J :. 6: : u rr rr rr n: lf lf rr yleiskuva röyhlciöstä ennen puhdis tus.ta tt n: n ryhmäkuva työntekijöistä röykkiöllä puhdistettu röykkiö: I &: I s.ektori lf tt rr puhdistettu röykkiö: I s...ekt. rr rr puhdistettu röykkiö: & IV sektori puhdistettu'. röykkiö : s;ekt. rr tt rr puhdistettu röykkiö: I & sektori, kesk. paalu 194/200 puhdisi:tattu röykkiö: sektorin koillisnurkka puhdistextu röykkiö: sektorin reuna puhdistettu röykkiö: I sektorin luoteisnurkka puhdis~ettu röykkiö: I sekt. lf: puhdist-et-.tu röykkiö:: IV sekt. tr u puhdistettu röykkiö: keskeltä puhdisteir.tu röykkiö: I sekt. puhdistettu röykki<i: I sekt. puhdistettu röykkiö: IW sekt. puhdistettu röykkiö:: osa sektoria puhdistettu röykkiö: s:ektorin eteläosa puhdistettu röykkiö': I sekt. sunnta N SW s N~ 11 rr lll rr rr NE rr tl J-M V 11 rr u lf tt tl

20 LTE I 2(4) neg.nro TY:A : ; ; pvm lf kuvan aihe puhdistettu röykkiö': I sekt. puhdistettu röykkiö: I & I sektorin rajalta puhdistettu röykkiö : I sekt. puhdistettu röykkiö: sekt.! lt puhdistettu röykkiö: IV & sektorin r.ajalta puhdis-te.ttu röykkiö: IV sekt. puhdistettu röykkiö: I sekt. puhdiste.ttu röykkiö: yleiskuv~ vaai tuskoneel ta'. puhdis-tettu röykkiö: I sekt. I sektorin pintavaaitusta: vas. J-M V, H. Leppänen, Irja Korte v:-aaituslukuja lukemassa vas. s. Lehtola, T. Leino I sekt. purkamista kivivaunun & kolmijalan avulla lt kuvaussuunta NW lf N\v N' NW N NE E SE s SW NE NW Slv NW I sekt. länsireunan rarnppi, ku- NE vassa paalu 184/188 I sekt. pohjakiveyksen etelä- E ja länsireuna, vas. linja C - D I sekt. pohjaki veykse:rr keskiosa SE ja luoteisreuna, edell. pohj. I sekt. pohjakiveyksen pohjois- S osa, edell. länteen I. sekt. pohjakiveyksen keskiosa., E edell. etelään I s;ekt. pohjaki veyksen länsireunanw I sekt. pohjakiveyksen keskiosa, edell. pohjoiseen I sekt. pohjakiveyksen pohjois-: W osa, edell. pohjoiseen I S'ekt. pohjakiveyksen pohjoisin 11 reuna, edell. pohjoiseen I s ekt. pohjakiveyksen rarnppi NW röy~~iön länsireunassa, ruudusta 188/188 koilliseen I sekt. pohjakiveys: neunakehä röykkiön länsireunassa, taustalla paalu 184/188 E kuvaaja KR. J-MV n

21 LTE I 3(4) neg.nro TYA pvm n n 1.8. n n. kuvan aihe kuvaussuunta sekt. pohjakiveyksen pohjois- S osa, taustalla paalut 194/200, 196/ sekt. pohjakiveys edell. etel. 11 SE sekt. pohjakiveyksen pohjoisin s osa, TYA :stä itään sekt. pohjakiveys edell. etel. sekt. pohjakiveys edell. ete lään, TYA :stä itään sekt. pohjakiveyksen itäosa, w TYA :stä etelään sekt. pohjakiveyksen eteläosa, NW taust. paalu 184/212 sekt. pohjakiveys edell. pohjoiseen, takana To Leino, edessä I. Korte, etualalla paalu 194/200 sekt; prons sirenkaan löytöpaikkaw T1 Profiili C-D: I sekt.länsireuna ffiv Profiili C-D: I sekt. edell. itään N Profiili C-D: sekt. länsiosa 11 Profiili C-D: sekt. itäosa ffiv Profiili C-D: I & sekt., i stu- N massa vas. I.Korte, T.Leino, KR Profiili C-D: I sekt. NW Profiili C-D: sekt. & I sekt. 11 itäosa Profiili C-D: sekt. itäosa I sekt. pohjakiveys reunakehä I sekt. pohja I & I sekt. pohja edelle itään I sekt. pohja, ed~ll. pohjoiseen sekt. pohja Profii.li 0-B: I sekt. yleiskuva röykkiöstä kaivettuna yleiskuva r öykkiöstä kaivettuna pellon laidasta yleiskuva röykkiön ympäristöstä Sydänmaan kylästä päin yle iskuva röykkiön ympäristöstä Eurajoen asemalta päin s N NW N: mv s s s1v kuvaaja J-MV 11 KR J-MV tl

22 LTE I 4(4) EURAJOKI, SYDÄNMAA, KAHHO Luettelo diakuvista (neg. TYA 152: 1-24) KR = Katri Ridha SR = Saleh Ridha J-MV = Juha-Hatti Vuorinen neg. koko 24 x 36 mm neg.nro TYA 152: pvm kuvan aihe kuvaus- kuvaaja suunta ' ' ;8 ~ : röykkiq. OQn n puhdistus~a N puhdistettu röykkiö keskeltä N puhdistett u röykkiö: I & I sekt.n & IV sekt. 11 keskeltä puhdistettu röykkiö & Sydänmaan kylä nostolava ja vaaituskone puhdistettu röyhl<iö: I sekt sekt. kivien siirtoa I sekt. kivivaunun & kolmijalan avulla I sekt. pohjakiveyksen itäreuna I sekt. pohjakiveyksen länsireuna, taustalla vas. J. Viljanen, L & S Päiväkkö kannon nostoa sekt. sekt: pronssirenkaan löytöpaikka Sydänmaan Pienviljelijäyhdistys tutustumassa kaivaukseen I sekt: reunakehä yleiskuva röykkiöstä kaivettuna pellon laidalta yleiskuva röykkiön ympäristöstä Eurajoen asemalta päin röykkiö kaivettuna & kaivajat Eurajoen Kaukomäen Sydänmaankankaan röykkiö & kupit? kal~ liossa, kuvassa J. Viljanen S NE SE sw NE E w NW NE N E mv w NW NE s sw N NE J-MV KR J-MV KR J-MV SR J-MV

23

24 }_

25

26 9. MAA EURAJOKI, SYDÄNMAA, KAHMO 1985 Nok 75' 225 LTE VI Kopio pe r uskartasta

27 LTE VI 10. EURAJOKI, SYDÄNMAA, KAHlViO 1985 Pintakarttaluonnos K.RIDHA ~ J-M VUORINEN piirt. J - M VUORINEN MK 1:150 KP 30,52 m rnpy VL 182,5 0, '2. ~' c 0 ('1 C:Of ~--- ~~ ~----~------~ ' 0 H 0 0 röykkiössä oleva kuopanne 00 C' ~.:r - - 0' 1... u z<e< <<

28 LTE VI 11. EURAJOKl, SYI:iJ~l~AA, KAHMO 1985 Koekuoppakartta K.RIDHA ex J- M VUORINEN piirt. K. RIDHA MK 1:1000 KP 30,52 m mpy 0 VL 182, 5 i : ). p.... G... ~.. ~: ~r, Q'.,;.... -~. <:r 0-., c M ~ -....si. ~.cr 0-., i ~ : ~. 1'>4 ((2> koekuop:pa (39kpl) sähkölinja polku