Pohjolan mahtavin viikinki

Transkriptio

1 Viikinkiaika Pohjolan mahtavin viikinki Nuori Knuut menetti lyhyessä ajassa isänsä, valtakuntansa ja suurimman osan armeijastaan, mutta hän ei antanut vastoinkäymisten musertaa itseään. Hän taisteli tiensä takaisin vallan huipulle ja rakensi 13 vuodessa itselleen imperiumin. JANNIK PETERSEN Koleana huhtikuisena aamuna vuonna 1014 Englannin itärannikolle Sandwichin kaupungin lähistölle lipui viikinkilaiva. Kaupungin asukkaat olivat kauhuissaan, sillä he uskoivat, että viikingit aikoivat hyökätä heidän kimppuunsa. Verenhimoisten sotureiden sijaan aluksesta purkautui joukko silvottuja nuorukaisia, joilta osalta puuttui korva, toisilta nenä tai käsi. 32 Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -

2 Knuut Suuri loi pohjolan suurimman viikinkivaltion aseilla, viekkaudella ja lahjomalla. JOSE DANIEL CABRERA PEÑA Knuut Suuri Vallan tavoittelijat IMPERIUMIN ISÄ Knuut I Suuri oli Sven Haaraparran poika. 18-vuotiaana hän menetti Englannin ja teki sitten kaikkensa saadakseen sen takaisin. ARKAILIJA Ethelred Neuvoton, Englannin pakolaiskuningas, odotti tilaisuutta. VALLANKÄRKKYJÄ Edmund Rautakylki oli Ethelredin perillinen ja taitava sotapäällikkö. POLIITIKKO Emma Normandialainen, Englannin kuningatar, oli vaikutusvaltainen nainen. Print: bma Status: PDF PROCES Layout: bm Red.sek: btc MARY EVANS/SCANPIX, GETTY IMAGES, K. FUISTING KILPAILIJA Olavi Paksu oli englantilaisten kätyri, ja hän halusi Norjan. TUULIVIIRI Eadric Streona oli Englannin mahtavin mies ja pahin petturi. Pohjois-Eurooppa/1014 Pohjois-Eurooppaa raastoivat sisäiset valtataistelut. Tanskan, Ruotsin ja Norjan viikingit kävivät ryöstöretkillä Englannin rannikoilla ja kamppailivat keskenään vallasta Skandinaviassa. Aika oli kypsä taitavalle sotapäällikölle yhdistää riitaisat alueet. Viimeisillä voimillaan he raahautuivat rannalle. Tämän jälkeen vene liittyi laivastoon, joka suuntasi pois Englannista. Yksi laivoista kuljetti 18-vuotiasta Knuut Sveninpoikaa, joka oli edellisten viikkojen aikana kokenut useita takaiskuja. Hän oli menettänyt isänsä ja valtakuntansa ja oli nyt matkalla synnyinmaahansa Tanskaan. Ennen pakoaan Knuut oli silponut kaikki nuorukaiset, jotka oli otettu Englannin ylhäisöperheiltä panttivangiksi, jotta näiden isät tukisivat häntä taistelussa Englannin kruunusta. Kun isät sitten pettivät Knuutin, hän pani pojat maksamaan. Vaikka suurin osa Knuutin joukoista oli tapettu, häntä ei ollut suinkaan lyöty. Ei kestänyt kauan, kun Knuut saapui jälleen Englantiin ja koitti aika, jolloin englantilaiset ja viikingit alkoivat nimittää häntä Knuut Suureksi, aikansa mahtavimmaksi kuninkaaksi. Knuut matkusti isänsä mukana Laivojen purjehtiessa kohti Tanskaa Knuutilla oli aikaa pohtia kulunutta vuotta, jolloin hän oli lähtenyt isänsä Sven Haaraparran kanssa ryöstöretkelle Englantiin. Yli kahdensadan vuoden ajan englantilaiset olivat saaneet kär- Historia Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications

3 Viikinkiaika Knuut oli mukana, kun Sven Haaraparta valloitti Englannin vuonna BRIDGEMAN siä kesäaikaan viikinkien tekemistä ryöstöretkistä. Tällä kertaa Sven Haaraparta ei kuitenkaan ollut tullut ryöstämään Englantia vaan valloittamaan sen. Heti Pohjois-Englannin valloituksen jälkeen vielä teini-ikäinen Knuut solmi avioliiton erään sikäläisen suurmiehen tyttären, Aelfgifun, kanssa. Liitto turvasi viikinkien selustan ja antoi heille vapaat kädet hyökätä eteläisempään Englantiin. Englantilaisten kuninkaalla Ethelred Neuvottomalla ei ollut muuta keinoa kuin paeta Normandiaan, kun maan riitaisat aateliset alkoivat kannattaa Svenin nostamista valtaistuimelle. Vain kaksi viikkoa kruunajaisten jälkeen Sven Haaraparta kuitenkin sairastui äkillisesti ja kuoli, mikä jätti viikingit ilman johtajaa. Kuninkaaksi saattoi nousta vain mies, jolla oli suonissaan kuninkaallista verta ja joka nautti viikinkipäälliköiden luottamusta. Koska Knuut oli mukana valloitusretkellä ja hän täytti molemmat vaatimukset, viikingit valitsivat hänet johtajakseen, vaikka hän oli vasta 18 vuotta vanha ja hänellä oli vanhempi veli Harald, joka hallitsi jo Tanskaa isänsä poissaollessa. Islantilaisen Knýtlinga-saagan mukaan Knuut oli kuin luotu tehtävään: Knuut oli erittäin suurikasvuinen ja hyvin vahva. Hän oli muuten komea katsella, mutta hänen nenänsä oli ohut ja kyömy. Hänen ihonsa oli vaalea, hiuksensa kauniit ja hartiansa leveät. Englantilaiset eivät piitanneet Knuutin komeudesta. Teinipojan valinta kuninkaaksi synnytti kapinan, ja Ethelred palasi Normandiasta kotiin ison armeijan kanssa. Kun viikinkipäällikkö Torkel Pitkä vielä suostui tukemaan englantilaisia hopeapalkkiota vastaan, yli kaksituhatta viikinkiä liittyi englantilaisten puolelle ja Knuutin oli paettava. Knuut teki pyhiinvaellusretken Roomaan Vuonna 1027 Pohjois-Euroopan mahtavin mies Knuut I Suuri osallistui itseoikeutetusti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan uuden keisarin, Konrad II:n, kruunajaisiin. Knuut ei matkustanut paikalle juhlasaattueessa vaan pyhiinvaeltajana, joka anoi paavilta syntiensä anteeksiantoa. Kyse oli julkisuustempusta, jolla Knuut pyrki vakuuttamaan olevansa tosi kristitty. Matkalla Knuut halusi myös osoittaa kristityille alamaisilleen Englannissa, että hän ei ollut barbaarinen viikinki vaan hurskas kristitty varmistaa keisarin suosion neuvottelemalla avioliiton keisarin kruunun perillisen ja tyttärensä välillä turvata kristittyjen alamaistensa matkan pyhiinvaellusreiteillä vahvistaa kauppasuhteita Etelä- Euroopan laajoihin markkinoihin. Knuut menetti myös Tanskan Paettuaan Englannista Knuut purjehti kotiinsa Roskildeen Tanskaan, jossa hänen veljensä Harald otti hänet vastaan avosylin. Haraldilla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan luovuttaa Tanskaa pikkuveljelleen, vaikka armeija olikin äänestänyt tämän kuninkaaksi. Kun Knuut ehdotti, että veljekset hallitsisivat Tanskaa yhdessä ja valloittaisivat Englannin, Harald torjui ehdotuksen. Hän selitti, että tilanne oli hyvin selkeä: Knuut oli menettänyt perintönsä eli Englannin ja hänellä taas oli omansa yhä tallella. Harald aikoi pitää kiinni perinnöstään, jota ei jaettaisi kahtia. Harald lupasi kuitenkin antaa Knuutin käyttöön koko laivastonsa ja kaikki ne tanskalaiset viikingit, jotka hän sai koottua, jotta Knuut voisi seuraavana vuonna lähteä valloitusretkelle Englantiin. Vuonna 1015 Knuut ylitti Pohjanmeren taas kerran. Tällä kertaa hän johti yksinään tanskalaisista, ruotsalaisista ja norjalaisista sotureista koostuvaa sotajoukkoa. Tanskalaiset olivat mukana kuninkaansa suosituksesta, ja norjalaiset ja ruotsalaiset olivat lähteneet mukaan, koska Knuut oli luvannut heille hopeaa. Torkel Pitkä, joka oli aiemmin pettänyt Knuutin ja siirtynyt tukemaan englantilaisia, tuli katumapäälle ja myös hän antoi joukkonsa valloittajien käyttöön. Knuut ymmärsi nuoruudestaan huolimatta unohtaa menneet, sillä Torkelin 40 kokenutta soturia kasvattivat merkittävästi armeijan iskuvoimaa. Knuut juonitteli Englannin heikoksi Kun Knuut nousi maihin Sandwichin kaupungin tienoilla, jossa vangeiltaan neniä ja korvia leikannut mies muistettiin liiankin hyvin, kaupunki antautui heti. Sitten joukot siirtyivät sisämaahan ja alkoivat ryöstellä Etelä-Englantia, missä vastarinta raskaasti aseistautuneita viikinkejä vastaan oli olematonta. Ennen paluutaan Englantiin Knuut oli lisäksi houkutellut maasta heidän tärkeimmän sotapäällikkönsä, Olavi Haraldinpojan eli Olavi Paksun, mikä vahvisti Knuutin mahdollisuuksia merkittävästi. Myöhemmin Olavi Pyhänä tunnettu maineikas norjalainen viikinkipäällikkö oli sotinut englantilaisten puolella, ja hänen tiedettiin tavoittelevan koko Norjan kruunua. Knuut oli perinyt myös palan Norjaa, mitä hän ajatteli hyödyntää vahvistaakseen asemiaan. Knuutin maita Norjassa hallitsi hänen lankonsa Eerik Haakoninpoika. Knuut käytännössä tyhjensi omat alueensa Norjassa sotureista vaatimalla lankonsa mukaan Englantiin. Kun Knuut hyökkä- 34 Historia Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications

4 2 Knuut I Suuri valloitti suuria maa-alueita Pohjanmeren ympäriltä ja Ruotsin länsirannikolta vuosina Nekin maat, jotka eivät olleet suoraan Knuutin alamaisia, joutuivat maksamaan hänelle suojelurahaa tai veroja. si Englantiin, Olavi pääsi purjehtimaan joukkoineen Norjaan. Knuutin oveluus sai Englannin suurimman maanomistajan Eadric Streonan vaihtamaan puolta. Eadric hallitsi suurinta osaa Keski-Englannista, mikä teki hänestä tärkeän liittolaisen Knuutille. Etelästä hankituilla hevosilla Knuutin ja Eadricin miehet ratsastivat talvella kohti pohjoista ja ryöstelivät Luoteis-Englantia, kun englantilaisten armeija piileskeli yhä Lontoon ja Nottinghamin kaupunkien muurien turvissa. Englantilaiset nousivat vastarintaan vasta myöhemmin vuonna 1016, kun kuningas Ethelred kuoli. Edmund kärsi tappion Ethelredin kuoleman jälkeen valta siirtyi tämän pojalle Edmund Rautakyljelle. Edmund oli luonteeltaan sotaisampi kuin isänsä, ja hän hän aloitti heti sotaretken viikinkejä vastaan. Edmund johti englantilaisjoukkoja hyvin kahdessa taistelussa: sekä Penselwoodin että Sherstonin taistelut päättyivät ratkaisemattomina, minkä jälkeen Eadric Streona vaihtoi jälleen puolta. Nyt Eadric uskoi englantilaisten voittoon Knuut loi imperiumin 13 vuodessa Skotlanti maksoi 1016 Skotit joutuivat maksamaan Knuutille suojelurahaa välttyäkseen valtaukselta ja ryöstelyltä. Knuut oli suurikasvuinen ja vahva. Hän oli komea katsella. Hänen ihonsa oli vaalea, hiuksensa kauniit ja hartiansa leveät. Knýtlinge-saaga Knuutista 6 Norja tipahti Knuutin syliin Ruotsin lyömisen jälkeen Knuut oli valmis valloittamaan Norjan. Vuonna 1028 aika oli kypsä, sillä Norjan merkkimiehet olivat tyytymättömiä kuninkaaseensa Olavi Paksuun, joka harrasti väestön pakkokäännytystä. N O R J A Lue lisää viikinkien retkistä, arjesta ja uskonnosta: historianet.fi/viikingit 5 R U O T S I Ruotsin länsirannikko Vuonna 1025 ruotsalaiset ja norjalaiset hyökkäsivät Tanskaan. Seuraavana vuonna (1026) Knuut ryhtyi vastatoimiin ja löi viholliset Helgeån taistelussa lähellä nykyistä Kristianstadia. Sitten hän ryhtyi valloittamaan Ruotsin länsirannikkoa. Print: bma Status: PDF PROCES Layout: bm Red.sek: btc S K O T L A N T I 3 Knuut peri Tanskan Kun Knuutin isoveli Harald kuoli vuonna 1019, Knuutista tuli hänen perillisensä, sillä kukaan ei uskaltanut haastaa Englannin valloittajaa. Knuut ei viipynyt Tanskassa pitkään vaan palasi Englantiin, jossa hän hallitsi kahta valtakuntaansa Winchesteristä. T A N S K A BRIDGEMAN Roskilde 1026 Helgeån taistelu GRANGER/POLFOTO, TOPFOTO/POLFOTO Veiksel E N G L A N T I 1016 Sherstonin taistelu 1016 Penselwoodin taistelu 1016 Ashingdonin taistelu Sandwich Winchester 4 Itämeren viikingit joutuivat maksamaan Knuutille veroja Noustuaan Tanskan kuninkaaksi vuonna 1019 Knuut alkoi periä veroja Itämeren rannikoiden viikingeiltä. Elbe S A K S A 1 Alku Knuut hankki perintönsä takaisin Knuut peri Englannin isältään Sven Haaraparralta, mutta englantilaiset kapinalliset syrjäyttivät hänet pian. Vuonna 1015 Knuut palasi Englantiin isoveljensä Tanskan kuningas Haraldin tuella mukanaan iso joukko tanskalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia viikinkejä. Veristen taisteluiden jälkeen Knuut sai maan taas itselleen. JOSE DANIEL CABRERA PEÑA Liquis adiam, con sectet, sustrud tet ing enisit inim iriureet prae. BILLED BYLINE XXXXXX Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications -

5 Viikinkiaika ja vannoi uskollisuutta Edmundille, vaikka oli pettänyt tämän isän. Kun joukot kohtasivat ratkaisevassa Ashingdonin taistelussa lokakuussa 1016, olosuhteet olivat Knuutia vastaan. Vaikka hänen armeijansa koostui peräti viikingistä, Edmundilla ja Eadricilla oli yhteensä miesylivoima. Knuut sijoitti miehensä taktisesti mäen huipulle niin, että englantilaiset joutuivat hyökkäämään ylämäkeen. Miehiään rohkaistakseen Knuut asettui kilpimuurin keskelle valkoisen, mustalla korpilla koristetun viirin alle. Viikinki sotureilla oli aseinaan raskaat kaksiteräiset miekat ja kirveet, kun taas englantilaisten joukoissa oli monentasoisia sotureita rengaspaitaa kantavista aatelisisista keihäin tai lyhyin tikarein varustautuneisiin talonpoikiin. Kun armeijat kohtasivat, mäen laki värjäytyi vereen. Kaaoksessa ei voinut taistella mies miestä vastaan, vaan kaikki vain löivät, pistivät ja puukottivat silmittömästi. Kun taistelu lähestyi käännekohtaa, Eadric jänisti yhtäkkiä ja määräsi kaik- kien hämmästykseksi soturinsa vetäytymään taistelukentältä. Tunnen tanskalaisten vahvuudet, Eadric huusi miehilleen paetessaan. Ilman Eadricin miehiä Edmund joutui alakynteen ja Knuut sai murskavoiton. Valta vaihtui Englannissa Hieman taistelun jälkeen Edmund Rautakylki ja Knuut kohtasivat neuvotellakseen rauhasta. Edmund ei ollut kuitenkaan vielä nujerrettu ja hän uhkasi koota uuden armeijan ja jatkaa taistelua. Knuut taas halusi vakiinnuttaa valta-asemansa ja voittaa aikaa. Hänen Norjasta ja Ruotsista värväämänsä miehet vaativat puolentoista Englannissa vietetyn vuoden jälkeen hopearahoja, joita heille oli luvattu, ja Edmund oli osoittautunut vaaralliseksi vastustajaksi. Rauhanneuvotteluissa 20-vuotias Knuut ja 27-vuotias Edmund sopivat, että Edmund saisi itselleen Etelä-Englannin kuninkuuden ja Knuutista kruunattaisiin Pohjois-Englannin kuningas. Lisäksi kuninkaat sopivat perivänsä toistensa kuningaskunnan, jos toinen kuolisi. Näin kävikin Edmundille vain kuukausi neuvotteluiden jälkeen. Onni oli tälläkin kertaa Yksi Knuutin puolella Englannissa taistellut ruotsalainen palkka soturi sai kotimaassaan muistokiven. Knuutin puolella. Englanti oli Pohjois-Euroopan rikkain maa, ja siellä oli kaikkea, mistä viikinki saattoi unelmoida: hedelmällistä maata, laajoja metsiä, kalaisia jokia ja rikkaita hopeakaivoksia. Useiden Englannin aiempien kuninkaiden tavoin Knuut asettui Winchesteriin ja teki siitä valtakuntansa pääkaupungin. Viisas avioliittopäätös Knuut tiesi, että hänen oli pakko hajottaa armeijansa ja lähettää suurin osa BERIG Knuut Suuri vei hovinsa rannalle osoittaakseen, ettei hän suinkaan ollut kaikkivoipa. GRANGER/POLFOTO Suuri Knuut ja vuorovesi Tarinan mukaan Knuut I Suuri piti itseään niin mahtavana, että hän kykeni hallitsemaan luontoa. Britanniassa kerrotaan mielellään pilkallista tarinaa siitä, miten Knuut Suuri kuvitteli pysäyttävänsä vuoroveden. Tarina on muuttunut vuosisatojen kuluessa, eikä Knuut ilmeisesti ollut lainkaan niin suuruudenhullu kuin tarinassa kuvataan, vaan kyse on väärinkäsityksestä. Alkuperäisessä tarinassa kuningas käski viedä tuolinsa rannalle antaakseen häntä liehitteleville aatelisille opetuksen kristillisestä nöyryydestä. Aateliset olivat ylistäneet Knuutia mahtavaksi väittäen, että hänelle kaikki oli mahdollista. Kun sitten laskuvesi muuttui nousuvedeksi ja Knuut käski sitä laskemaan, vesimassat vain lähenivät häntä ja lopulta olivat kastella hänen jalkansa. Silloin Knuut tarinan mukaan julisti: Kaikki olennot ovat voimattomia. Valta on yksin Herralla. Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications

6 Maksan sinulle palkan, jonka olet ansainnut, mutta niin, että et mieli olla jatkossa petollinen. Knuut Suuri petolliselle sotapäällikölle Eadric Streonalle. miehistään kotiin, sillä hän ei pystynyt maksamaan palkkaa niin suurelle määrälle sotilaita vuosikausia. Edessä oli kuitenkin vielä paljon työtä, sillä hänen oli varmistettava valtansa laajassa valtakunnassa, jonka väestön valtaosa piti häntä vieraana valloittajana. Vuonna 1017 Knuut teki elämänsä ehkä viisaimman päätöksen, kun hän avioitui kuningas Ethelredin lesken Emma Normandialaisen kanssa. Emma oli kymmenen vuotta Knuutia vanhempi, mutta hänellä oli hyvä poliittinen vainu ja hyvät suhteet Englannin aateliin. Lisäksi Emma oli Normandian herttuan Rikhard II:n sisar ja pystyi siten suojelemaan Knuutin valtakuntaa sotaisia normanneja vastaan. Hän oli muutenkin toimelias ja järkevä nainen, joka oli edellisessä sodassa johtanut Lontoon puolustusta Knuutin piirittäessä kaupunkia. Turvatakseen sukunsa oikeudet uusi kuningatar vaati, että Knuut teki heidän ensimmäisestä yhteisestä pojastaan kruununperillisen. Knuutilla oli nimittäin jo ennestään kaksi poikaa ja hän oli yhä naimisissa pohjois englantilaisen Aelfgifun kanssa, mutta kirkko jousti ja myönsi hänelle avioeron. Knuut ei silti katkaissut kokonaan suhdettaan Aelfgifuun, sillä uusi kuningatar ei ollut hänen suosikkinsa sängyssä. Valtion asioissa Emma oli silti Knuutin luotettu ja tärkein neuvonantaja. Varmistaakseen vallan pysymisen käsissään Knuut teki tilit selviksi myös sellaisten vaikutusvaltaisten aatelismiesten kanssa, joihin hän ei luottanut. Yksi heistä oli ahkerasti puolta vaihtanut Eadric Streona. Eadric saapui Winchesterin linnaan luullen saavansa palkinnon siitä, että oli käytännössä lahjoittanut Knuutille voiton Ashingdonissa ja vaikuttanut Knuutin ja Edmundin neuvottelujen edistymiseen. Kuningas Knuut oli kuitenkin mieli mustana, kuten todetaan kuningatar Emman kronikassa Gesta Cnutonis Regisissä. Knuut tokaisi tuimana Eadricille: Haluatko sinä, joka olet pettänyt herrasi, olla uskollinen minulle? Maksan sinulle palkan, jonka olet ansainnut, mutta niin, että et mieli olla jatkossa petollinen. Knuut kutsui paikalle lankonsa Eerik Haakoninpojan ja pyysi tätä maksamaan Eadricille tämän palveluksista, minkä jälkeen Eerik muitta mutkitta katkaisi Eadricin kaulan. Viikingit saivat tonneittain hopeaa Nyt Knuut oli vihdoin valmis maksamaan viikingeille, jotka olivat auttaneet hänet Englannin valtaistuimelle. Palkanmaksun suorittivat käytännössä englantilaiset, joiden oli kerättävä kokoon paunaa hopeaa. Summa oli suurin, minkä Englanti oli koskaan joutunut maksamaan sotaisille naapureilleen niin sanottuna danegeldinä eli lunnaina. Saatuaan palkkansa soturit purjehtivat takaisin kotimaihinsa. Knuut jätti henkilökohtaiseksi vartiokaartikseen vain 40 viikinki laivaa ja kaksituhatta soturia, koska avioliitto Emman kanssa sai Englannin aatelin pysymään ruodussa. Vuonna 1019 Knuut palasi Tanskaan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Hän oli saanut viestin, että hänen veljensä oli kuollut vuotta aiemmin, eikä kukaan uskaltanut kiistää hänen oikeuttaan Tanskan kruunuun. Vaikka Knuut oli nyt sekä Englannin että Tanskan kuningas, hän janosi yhä lisää valtaa. Hän halusi liittää imperiumiinsa kaikki Pohjanmeren rannikkovaltiot. Olavi Paksu otti varaslähdön Vuonna 1025 Olavi Paksu ehätti laajennuspyrkimyksissään Knuutin edelle hyökkäämällä Tanskaan Sjællandiin. Samaan aikaan Olavin kanssa liittoutunut Ruotsin kuningas Anund Jakob valloitti Skånen, joka muodosti Tanskan itärajan. Knuutin oli koottava armeija ja purjehdittava Tanskaan. Niin sanottu Helgeån taistelu Pohjolan herruudesta käytiin vuoden 1026 lopulla Itämereen laskevan Helgejoen suulla. Olavi patosi joen, ja kun Knuutin laivasto lähestyi, Olavin miehet hakkasivat padon rikki ja synnyttivät hyökyaallon. Aalto sai aikaan sekasorron, ja Knuut oli hävitä taistelun, ennen kuin hän pääsi tilanteen herraksi ja käänsi orastavan tappion voitokseen. Täällä kuningas Knuut löi ruotsalaiset ja piti pintansa kahta kuningasta vastaan, runoilijat lauloivat voiton jälkeen. Vuonna 1028 oli aika ottaa haltuun koko Norja, jonka Knuut valloitti viidelläkymmenellä viikinkilaivalla ja norjalaisten merkkimiesten tuella, sillä nämä olivat tyytymättömiä Olavi Paksun pak- kokäännytyksiin. Vaikka Knuut oli kristitty, hänen uskonsa oli käytännöllistä laatua. Imperiumin rakentaminen oli tärkeintä ja uskonto tuli vasta sitten. Knuut oli vihdoin saavuttanut päämääränsä viekkaudella, poliittisella taitavuudella, asevoimalla ja suurella määrällä hopeaa. Knuut I Suuri hallitsi Pohjanmeren ympärille sijoittuvaa vertaansa vaille olevaa viikinki-imperiumiaan vuoteen 1035 saakka. Lue lisää Poul Skaaning: Knud den Store Drømmen om nordsøimperiet , Hovedland, 2010 M.J. Trow: Cnut Emperor of the North, Sutton Publishing, 2005 A. Forte: Viking Empires, Cambridge University Press, 2005 Knuutin pojista ei polvi parantunut Vuonna 1035 Knuut I Suuren kuoleman jälkeen hänen imperiuminsa peri Knuutin ja Emman vanhin poika Hardeknut, joka oli kasvatettu Tanskassa. Hardeknut ei voinut matkustaa heti Englantiin, koska Norja irtautui imperiumista ja kesti viisi vuotta saada solmittua sen kanssa hyökkäämättömyyssopimus. Sillä aikaa englantilaiset valitsivat kuninkaakseen Knuutin ja Aelfgifun vanhimman pojan Harald Jäniksenkäpälän, joka tosin kuoli maaliskuussa Velipuolen kuoleman jälkeen Hardeknut saapui Englantiin suuren armeijan kanssa vaatimaan oikeuksiaan. Hardeknutista tuli kuningas, mutta hän oli raaka ja ahne. Hän kuoli juomingeissa vuonna Hän oli viimeinen tanskalainen viikinki, joka saattoi kutsua itseään Englannin kuninkaaksi. Hardeknud kuoli juomingeissa. Hardeknut M. EVANS/SCANPIX Print: bma Status: PDF PROCES Layout: bm Red.sek: btc Historia Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications -