PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESAELY/108/07.00/2013 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Suur-Savon Sähkö Oy Otto Mannisen katu Mikkeli Y-tunnus: Yhteyshenkilö Mika Ahola Puh: mika.ahola@sssoy.fi TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Savonlinnan kaupunki Iskola-Kulennoinen pylväslinja useita kiinteistöjä Kiinteistön omistaja useita omistajia ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli

2 Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Pylväslinja sijaitsee Savonlinnan itäpuolella noin 15 km kaupungin keskustasta. Linjan pohjoispää on valtateiden 14 ja 71 risteyskohdasta noin 1.5 km pohjoiseen ja eteläpää Kulennoisten kylässä valtatie 14:n varressa. Pylväslinjan pituus on 9,3 km ja se sijaitsee lähes koko matkaltaan valtatie 14:n varressa, pois lukien noin 2 km matkalla pohjoispäässä. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Pylväslinja on rakennettu vuonna Pylväiden kyllästeaineen valuminen havaittiin syksyllä Viranomainen vahvisti havainnot toukokuussa Pylväslinjaan kuuluu yhteensä 60 pylvästä, joista 5 on metallisia. Pylväät sijoittuvat tien penkereisiin raivatuille rakentamattomille alueille, metsäalueille, soille, hakkuuaukeille ja pelloille. Kolme pylvästä sijoittuu viljellylle pellolle (pylväät 24, 25 ja 26) ja kolme pellon läheisyyteen 5-20 metrin päähän (pylväät 40, 47 ja 49). Talojen läheisyyteen metrin päähän rakennuksista sijoittuu 12 pylvästä (pylväät 19, 20, 27, 29, 38, 39, 41, 42, 43, 44, 53 ja 60). Alle 100 metrin etäisyydellä linjasta sijaitsee 12 kpl kaivoja. Kaivot ovat pintaja porakaivoja. Pylväslinjan lisä- ja läpimenevät maadoitukset on tehty pystytyksen jälkeen. Maadoituksen yhteydessä maamassoja ei ole siirretty pylväiden juurelta kauemmas. Pylväät varastoitiin ennen rakentamista valtatien 14 varrella, paitsi pylväsvälillä 1-11, jotka varastoitiin viidessä eri paikassa pienempien teiden varsilla. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Puhdistussuunnitelma Maaperätiedot Pylväiden asennuksessa maaperän pintahumuskerros on poistettu arviolta 0,3-0,5 metrin syvyydeltä ja pintamaana pylväiden juurella on pääosin silttipitoinen moreeni. Pylväs nro 29 on perustettu kallioleikkaukseen. Kyseisen pylvään kohdalla on kallion päällä noin 1 metri moreenia. Pelloilla olevat pylväät (24, 25 ja 26) sijaitsevat myös moreenimaaaineksessa. Linjan alkupäässä osa pylväistä (pylväsväli 1-13) sijoittuu raivatulle metsäalueelle, jossa maaperän pintakerroksessa on paikoin humusta. Ko. alueillakin maaperän pintakerros on muokattu asennusvaiheessa. Pinta- ja pohjavesitiedot Pylväslinja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmillään linjan etäisyys pohjavesialueesta on eteläpäässä noin 500 m. Lähimmät pintavesistöt ovat linjan eteläpäässä Kulennoisjärvi noin 200 metrin etäisyydellä ja pohjoispäässä Sylkkyjärvi noin 500 metrin etäisyydellä. Linjan läheisyydessä on pienempiä soita ja ojia. Tehdyt tutkimukset Maastotyöt suoritettiin Pilaantuneisuustutkimukset tehtiin havainnoimalla jokainen linjan pylväs erikseen. Muutamalta pylväältä (56, 57 ja 60 b) otettiin maanäytteitä syvyyskerroksittain haitta-aineiden pitoisuuksien ja levinneisyyden (vaaka- sekä pystysuunta) selvittämiseksi. Näytteet otettiin lapiolla kaivamalla pylväiden juurelta. Näytteitä otettiin yhteensä 6 kappaletta. Aikaisemman katselmuksen yhteydessä oli lisäksi

3 otettu maanäyte lapiolla pylvään 53 juurelta. Näytteet otettiin eri syvyyskerroksista edustavina kokoomanäytteinä. Syvin näyte otettiin 0,6 metrin syvyydeltä. Pylväiden 19, 27 ja 29 lähellä sijaitsevien kiinteistöjen kaivoista on otettu vesinäytteet toukokuussa Vesinäytteet otti Kerimäen kunnan terveystarkastaja. Tutkimustulokset Näytteissä P53/0-0,20 m ja 60B/0,05-0,25 m todettiin seuraavat pitoisuudet PAHyhdisteitä: antraseeni 4100 / 480 mg/kg, bentso(a)antraseeni 890 / 700 mg/kg, bentso(a)pyreeni 6,2 / <2,0 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 16 / 6,8 mg/kg, fenantreeni / mg/kg, fluoranteeni 9600 / 8800 mg/kg sekä naftaleeni 16 / 6,8 mg/kg. PAH yhdisteiden summapitoisuudet olivat / mg/kg. Alemmassa kerroksessa näytteessä 60B/0,25-0,35 m pitoisuudet olivat antraseeni 4,3 mg/kg, bentso(a)antraseeni 4,6 mg/kg, fenantreeni 61 mg/kg ja fluoranteeni 52 mg/kg sekä PAH yhdisteiden summapitoisuus 190 mg/kg. Syvemmissä näytteissä 57/0,3 m ja 60B/0,35-0,45 m todettiin pitoisuudet fenantreeni 3,9 / 1,5 mg/kg, ja fluoranteeni 6 / 2,7 mg/kg. Näytteessä 56/0,6 m pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat fluoranteenia (0,3 mg/kg) ja pyreeniä (0,22 mg/kg) lukuun ottamatta. PAH yhdisteiden summapitoisuus alitti myös analyysimenetelmän määritysrajan. Kaivovesinäytteissä ei todettu määritysrajan ylittäviä PAH yhdisteiden pitoisuuksia. Yhteenvetona tutkimusten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella PAH yhdisteiden yksittäisten aineiden pitoisuudet sekä PAH summapitoisuudet ylittävät VNa:n 214/2007 alemmat ohjearvot lähes kaikkien pylväiden juurilla syvyydellä 0-0,4 metriä. Pilaantuneisuuden leviäminen pylväiden kyljestä ulospäin ulottui 0,05-0,8 metriä, keskiarvon ollessa 0,5 metriä. Pylväitä, joissa ei havaittu leviämistä maanpinnalla, oli noin 10 kpl. Riskinarviointia Kreosoottiöljy koostuu PAH yhdisteistä, fenoleista sekä fenolisista yhdisteistä. Fenolit ovat hyvin vesiliukoisia ja keveimmät PAH yhdisteet (naftaleeni ja asenaftyleeni) kohtalaisen vesiliukoisia. Muut useampirenkaiset PAH yhdisteet ovat joko niukkaliukoisia tai hyvin niukkaliukoisia. Maaperässä ja pohjavedessä PAH yhdisteet hajoavat hitaasti. Kevyimmät yhdisteet hajoavat luontaisesti nopeimmin. Otetuissa vesinäytteissä ei havaittu PAH-yhdisteitä. Liukoisimpien yhdisteiden leviäminen maaperässä sadeveden vaikutuksesta on kuitenkin mahdollista. Maassa olevat heikosti liukoiset yhdisteet voivat levitä eroosion tai maanmuokkauksen seurauksena. Merkittävää riskiä haitta-aineiden leviämiselle ei nykyisellä maankäytöllä ole. Käytännössä altistuminen on tällä hetkellä mahdollista haitta-aineiden haihtuessa ilmaan sekä suoralla ihokosketuksella pylväiden juurella. Pitoisuudet ilmassa laimenevat siinä määrin voimakkaasti, että merkittävä altistus haihtumisen kautta on mahdollista vain aivan pylväiden välittömässä läheisyydessä oleskeltaessa. Hajuhaitat ovat mahdollisia kauempanakin. Näytteenottoa ei voitu ulottaa pylväiden alapuolelle. Kunnostuksen aikana otetaan näytteitä myös pylväiden alapuolisesta maasta esim. käsikairalla. Ympäristöolosuhteet, pylväslinjan sijainti lähellä asutusta, alueella asuvien henkilöiden tekemät havainnot sekä haitta-aineiden ominaisuudet huomioiden on maaperän kunnostustarve olemassa.

4 Kunnostuksen tavoitetaso Kaikkien pylväiden ympärysten maaperä esitetään puhdistettavaksi VNa 214/2007 alempaan ohjearvotasoon. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostus suoritetaan massanvaihtona. Kaivu toteutetaan lähtökohtaisesti jokaisen pylvään juurelta 0,4 metrin syvyyteen ja 0,5 metrin etäisyydelle pylvään reunasta mitattuna. Tarvittaessa kaivua jatketaan laajemmalle ja syvemmälle aistinvaraisten havaintojen perusteella. Pilaantuneet massat korvataan puhtailla massoilla. Pylväsvälin 1-13 varastointipaikat tarkastetaan kunnostuksen yhteydessä ja tarvittaessa otetaan maanäytteitä kunnostustarpeen arvioimiseksi. Ennen kunnostuksen aloittamista otetaan vesinäytteet 10 tunnetusta kaivosta, jotka sijaitsevat korkeintaan 100 m:n etäisyydellä pylväslinjasta. Vesinäytteistä analysoidaan PAH - yhdisteiden pitoisuudet. Jätteiden käsittely Pilaantunut maa-aines poistetaan ja kuljetetaan peitetyin kuormin asiaankuuluvan luvan omaavalle käsittelypaikalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Lopullinen vastaanottopaikka ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kunnostuksen aloitusta. Mikäli kaivettuja maita on tarpeen välivarastoida ennen pois toimittamista, tehdään varastoinnista suunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksen valvojalla ennen kunnostustyön aloittamista. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Työmaata valvoo kunnostustyön ajan pilaantuneen maan kunnostukseen perehtynyt henkilö. Valvoja ohjaa työtä aistinvaraisesti ja näytteenotolla. Näytteet tutkitaan laboratoriomäärityksin. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitus on kuulutettu Savonlinnan kaupungin sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitustauluilla. Lausunnot on pyydetty Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysviranomaisilta sekä kaikilta maanomistajilta, joiden kiinteistölle sijoittuu linjan pylväitä. Annetut muistutukset ja lausunnot Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto lausuu, että kunnostussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen, eikä siihen ole huomautettavaa. Lisäksi se lausuu: Pylväslinjan alueella on lukuisia kiinteistöjen talousvesikaivoja. Talousvesikaivojen vedenlaatu tulee turvata. Vuoden 2011 otettujen vesinäytteiden tuloksissa ei todettu PAH-yhdisteitä. Lisänäytteillä ja alueelle asennettavan pohjaveden havaintoputken tutkimustuloksien perusteella tulee varmistua siitä, ettei PAH-yhdisteitä ole levinnyt syvemmälle maaperään.

5 Pylväiden varastointipaikkojen haitta-ainepitoisuudet suositellaan selvitettäväksi kunnostustyön yhteydessä. Terveydensuojeluviranomainen edellyttää selvitystä siitä, millä toimenpiteillä varmistutaan, ettei pylväistä edelleen tapahdu valumia maaperään. Terveydensuojeluviranomainen toivoo kunnostustyön aikana otettavien lisänäytteiden tulokset tiedoksi mahdollisen terveyshaitan arvioimiseksi. Lisäksi toivotaan kunnostuksen loppuraportin ja havaintoputken näytetuloksien tiedoksi saantia. Savonlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuu: ilmoitukseen liitetyssä kunnostussuunnitelmassa ja esitetyillä kunnostustoimenpiteillä saadaan nyt pilaantunut maaperä puhdistettua sille haitta-ainetasolle, että nykytietämyksen mukaan siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle, mutta toisaalta on huomattava, että pylväistä saattaa kunnostuksen jälkeen edelleenkin päästä maaperään kreosoottia ja aiheuttaa uuden kunnostustarpeen eikä kunnostussuunnitelmassa ole esitetty kreosoottipäästöjen seurantaa (vähintään lähimpien asuttujen kiinteistöjen talousvesikaivojen säännöllisen tarkkailun velvoite) tai ratkaisua päästöjen estämiseksi nyt tehtävän kunnostuksen jälkeen. Lisäksi lautakunta lausuu: koska pilaantuneen maaperän kunnostus ei ratkaise kreosoottipylväiden ongelmaa (Paula Heikkilän diplomityö Sähköverkon kunnossapitojärjestelmän kehitys mukaan kreosootti ei kiinnity puuainekseen minkään kiinnittymisreaktion avulla, vaan myrkkyä valuu ja haihtuu koko pylvään käyttöiän ajan), lautakunta esittää harkittavaksi, että sähkölinjan rakentajalle tulisi asettaa velvoite vaihtaa asuttujen kiinteistöjen lähelle pystytetyt pylväät esimerkiksi metallipylväisiin terveys- ja ympäristöriskin ohella naapuruushaitan, lähinnä kreosootin sisältämistä haihtuvista yhdisteistä aiheutuvan hajuhaitan takia. Kaino Liikanen, Ari Liikanen, Esa Liikanen, Leena Liikanen-Aronen ja Eeva Korpilahti huomauttavat, että heidän omistamansa tilan Koivula 9:10 talousvesikaivo sijaitsee alle 100 m:n päässä lähimmästä kyllästetystä pylväästä. Kaivon vettä käytetään maatalouden tarpeisiin. Muistuttajat vaativat, että kaivosta otetaan vesinäyte PAH-yhdisteiden selvittämiseksi ennen kaivutöitä ja että kaivo otetaan myöhempään seurantaan kaivutöiden jälkeen. Huomauttajat edellyttävät, että haitta-aineiden leviäminen selvitetään viljelyskäytössä olevilla pelloilla sijaitsevien pylväiden läheisyydessä. Huomauttajat edellyttävät lisäksi, että pilaantunut ruokamulta pylväiden ympärillä korvataan pilaantumattomalla vastaavalla ruokamullalla. Huomauttajat katsovat, että on tärkeää mitata haitta-aineiden kulkeutuminen maaperään pylväiden pohjien kautta. Huomauttajat edellyttävät vielä, että maamassojen vaihto ei saa aiheuttaa haittaa peltojen viljasadolle. Työalueen tulee rajoittua valtatien puolelta tehtynä määritetyn suoja-/lunastusalueen määrittämän ympyrän sisälle, ellei maaperän saastuminen tätä laajemmalle edellytä laajempaa alueen käsittelyä. Lisäksi saastunutta maa-ainesta ei saa joutua työkoneiden ja työntekijöiden toimesta lunastusalueen ulkopuolelle viljelysmaalle ja viljasatoon. Tuula ja Pentti Lavonen ovat vaatineet, että reosiittipylväät ja pilaantunut maaperä poistetaan ja maat vaihdetaan pylväsalueella. Iskola-Kulennoinen 110 kv linjanvarren lähialueen asukkaat (89 kpl) vaativat kreosoottipylväät poistettavaksi ja vaihdettavaksi ne korvaaviin myrkyttömiin pylväisiin sekä poistamaan maassa jo olevat myrkyt. Lisäksi vaaditaan pylväiden varastopaikkojen tutkimista ja kunnostamista tarvittaessa. Viranomaista vaaditaan selvittämään, kuinka paljon pylväistä on syntynyt työstöjätettä ja mihin se on toimitettu. Kaivoista (tarkemmin määrittelemät-

6 tä) vaaditaan otettavaksi näytteet jatkossa säännöllisesti ja tulokset ilmoitettavaksi maanomistajille. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Suur-Savon Sähkö Oy:n jättämän, Savonlinnan kaupungin alueella sijaitsevan Iskola-Kulennoinen pylväslinjan pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Linjan kaikkien pylväiden läheisyydestä sekä pylväiden rakennusaikaisilta varastointipaikoilta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden haittaaineiden pitoisuudet ylittävät asetuksen 214/2007 alemmat ohjearvot PAHsummapitoisuuden ja yksittäisten yhdisteiden osalta: PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus 30 mg/kg, antraseeni 5 mg/kg, bentso(a)antraseeni 5 mg/kg, bentso(a)pyreeni 2 mg/kg, bentso(k)fluoranteeni 5 mg/kg, fenantreeni 5 mg/kg, fluoranteeni 5 mg/kg ja naftaleeni 5 mg/kg. Lisäksi on pylväiden läheisyydestä poistettava mahdollinen pylväidentyöstöjäte. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään koko alueella. Puhdistaminen tulee pylväiden stabiliteettia vaarantamatta ulottaa tarvittaessa myös suoraan maahan perustettujen pylväiden alapuolelle. Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Kiinteistöjen 7:38 pintakaivosta (Kaivo 1), 3:45 porakaivosta (Kaivo 8) ja 9:10 (Koivula) talousvesikaivoista on otettava vesinäyte ennen kunnostustyöhön ryhtymistä ja noin vuoden kuluttua kunnostustyön valmistuttua. Lisäksi tulee asentaa yksi pohjaveden tarkkailukaivo virtaussuunnassa pylvään ja talousvesikaivon väliin. Näytteiden otosta ja kaivon asentamisesta tulee sopia kiinteistöjen omistajien kanssa ja kaivon sijaintipaikka tulee esittää Etelä-Savon ELY keskukselle. Tarkkailukaivosta tulee tehdä samat määritykset kuin talousvesikaivoistakin. Näytteistä tulee tutkia helppoliukoisten PAH-yhdisteiden (naftaleeni) sekä fenolisten yhdisteiden pitoisuudet. Näytteenotto tulee suorittaa sertifioidun näytteenottajan toimesta. Tulokset ja niiden lyhyt tulkinta tulee toimittaa kaivokiinteistöjen omistajille, Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Tuloksista tulee laatia asiantuntevan konsultin toimesta vuosiraportti ja toimittaa se Etelä-Savon ELY-keskukselle helmikuun loppuun mennessä. ELYkeskus arvioi seurannan jatkotarvetta vuosittain. (YSL 4, 5, 8 ja 82 ) 3. Kunnostustyö viljeltyjen peltojen alueella on toteutettava syksyllä viljankorjuun jälkeen. Työalueen tulee rajoittua suoja-/lunastusalueelle, ellei maaperän pilaantuminen ole ulottunut em. aluetta laajemmalle. Pilaantunutta maa-ainesta ei saa kulkeutua työkoneiden tai työntekijöiden mukana viljellyille alueille. (YSL 4 ja 7 ) 4. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön

7 Jätteen käsittely ja kuljetus loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 5. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78, Vna 214/2007) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen. (YSL 78 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava aistinvaraisesti. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 )

8 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Savonlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 78 ) 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen. (YSL 78 ) 15. Kreosoottikyllästeen mahdollista valumista pylväistä tulee jatkossa seurata tarkastuksin vähintään joka toinen vuosi. Tarkastuksesta tulee laatia raportti, joka tulee pitää saatavilla toiminnanharjoittajan Internet -sivuilla sekä toimittaa Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle. (YSL 5 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla. Kreosootin kulkeutumisominaisuuksien, alueen maaperän laadun sekä tehtyjen tutkimusten perusteella ELY-keskus pitää pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa riskiä vähäisenä. ELYkeskus katsoo lisäksi, että tehdyt tutkimukset ovat antaneet riittävän luotettavaa tietoa arvioitaessa YSL 78 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltuvuutta tässä kohteessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annetta-

9 via säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa /214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainepitoisuuksista ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle (Määräys 1). Mahdollista talousveden kautta aiheutuvaa terveysriskiä hallitaan jälkitarkkailulla (Määräys 2). Mahdollista altistusta viljelyskasvien kautta on rajoitettu määräyksellä 3. Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle (Määräys 4-8). Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle (Määräys 6). Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa (Määräys 7-11). Koska ei ole täyttä varmuutta siitä, voiko pylväistä edelleen aiheutua maaperän pilaantumista, on annettu määräys linjan jälkitarkkailusta (Määräys 15). Määräyksessä 15 esitetty tarkastusraportin julkaisuvelvollisuus parantaa mahdollisten haitankärsijöiden tiedonsaantia. Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto Talousvesikaivojen vedenlaadun selvittämiseksi ja turvaamiseksi on annettu lupamääräys 2. Myös pylväiden varastointipaikkojen maaperä on määrätty kunnostettavaksi tarvittaessa (Määräys 1). Valumien seurannasta on annettu määräys 14. Työn aikaisten lisänäytteiden ja vesinäytteiden tulokset sekä kunnostuksen loppuraportti on määrätty toimitettavaksi Savonlinnan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Savonlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Pylväslinjan seurannasta kunnostuksen jälkeen on annettu määräys 14. ELY keskus arvioi seurannan tulosten perusteella jatkokunnostuksen tarvetta. Talousvesikaivojen vedenlaadun seurannasta on annettu määräys 2. ELY keskus katsoo, että kaikkien alueen talousvesikaivojen vedenlaadun seuranta ei ole tällä hetkellä tarpeen, vaan riittävä tieto haitta-aineiden mahdollisesta kulkeutumisesta saadaan muutaman, lähimpänä pylväitä sijaitsevan kaivon seurannalla. Seuranta rakennettavasta pohjaveden tarkkailukaivosta antaa seurantatietoa jo ennen haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista talousvesikaivoihin, jolloin ELY keskus voi antaa määräyksiä seurannan laajentamisesta ja/tai pohjaveden puhdistamisesta.

10 ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdystä ilmoituksesta annettavassa päätöksessä ei voida edellyttää pylväiden vaihtamista. ELYkeskus katsoo lisäksi, ettei pylväistä aiheudu tällä hetkellä YSL 86 :n mukaista välitöntä terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Mikäli kyseistä merkittävää haittaa kuitenkin ilmenee, on toimivalta toiminnan keskeyttämiseksi sekä kunnan valvontaviranomaisella että ELY-keskuksella. Kaino Liikanen, Ari Liikanen, Esa Liikanen, Leena Liikanen-Aronen ja Eeva Korpilahti Kiinteistön Koivula 9:10 talousvesikaivo on määrätty mukaan vedenlaatuseurantaan. Kreosootin leviäminen maaperässä selvitetään jokaisen kyllästetyn pylvään juurelta kunnostustyön yhteydessä. Kaikki kreosootilla pilaantunut maa poistetaan ja korvataan puhtaalla maalla. Jäävän maan puhtaus varmistetaan kaivantojen leikkauspinnoista otettavilla kokoomanäytteillä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Myös pylväiden alapuolisen maan pilaantuneisuutta selvitetään kunnostuksen yhteydessä. Poistetun ruokamullan korvaaminen tulee ajankohtaiseksi, jos nyt puheena oleva pylväslinja poistetaan, eikä asiaa käsitellä tässä päätöksessä. Pylväiden alapuolisen maan puhdistamista on käsitelty määräyksessä 1. Vilellyillä pelloilla tapahtuvasta kunnostustyöstä on annettu määräys 3. Iskola-Kulennoinen 110 kv linjanvarren lähialueen asukkaat (89 kpl) ELY-keskuksen näkemyksen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdystä ilmoituksesta annettavassa päätöksessä ei voida edellyttää pylväiden vaihtamista. ELYkeskus katsoo lisäksi, ettei pylväistä aiheudu tällä hetkellä YSL 86 :n mukaista välitöntä terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Mikäli kyseistä merkittävää haittaa kuitenkin ilmenee, on toimivalta toiminnan keskeyttämiseksi sekä kunnan valvontaviranomaisella että ELY-keskuksella. Myös pylväiden varastointipaikkojen maaperä on määrätty kunnostettavaksi tarvittaessa (Määräys 1). Samassa määräyksessä on pylväiden läheisyydestä määrätty poistettavaksi mahdollinen pylväidentyöstöjäte. Kaivojen vedenlaadun tarkkailusta on annettu määräys 2. Esitetyt puutteet muotoseikoissa ja päivämäärissä eivät vaikuta asian ratkaisuun VNa:n 214/2007 tavoitteiden mukaisesti. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78

11 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (1042/2012) MAKSU 1400 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 28 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Suur-Savon Sähkö Oy laskutetaan myöhemmin Savonlinnan kaupunki, kunnanhallitus Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Savonlinnan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen

12 LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESAELY/108/07.00/2013 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, Vaasa Telefax: Puhelin: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.

13