SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET 3 ja 4
|
|
- Veikko Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET 3 ja 4 Veli-Pekka Lehto Patologian osasto KÄSITELTÄVÄT AIHEET Normaali rakenne ja toiminnot Sydänlihassairauksiin liittyvät yleiset patofysiologiset muutokset Verenpainetaudin sydänlihasmuutokset Iskeeminen sydänsairaus Krooninen sydämen vajaatoiminta Reumaattinen sydänsairaus Primaarit läppäsairaudet Endo-, myo- ja perikardiitti Kardiomyopatiat Kasvaimet Synnynnäiset sydänviat RCA LCA CX LAD NORMAALI RAKENNE JA TOIMINTA (1) Välikarsinassa Ympärillä perikardiumpussi Paino = g (n), (m) Kammiot (2), eteiset (2) Pumppaus keuhko- ja systeemiseen verenkiertoon Läpät - mitraali ja trikuspidaaliläppä (atrioventrikulaariset) - aortta- ja pulmonaaliläppä (semilunaariläpät) Sepelvaltimot - vasen sepelvaltimo -> laskeva ja kiertävä haara - oikea sepelvaltimo - verisuonitusalueet Johtoratasysteemi - sinoatriaalisolmuke -> eteiskammiosolmuke -> Hisin kimppu - > Purkinjen säikeet NORMAALI RAKENNE JA TOIMINNAT (2) Seinämän kerrokset - sisäkalvo l. endokardium - endoteeli - lihasseinämä l. myokardium - sileälihassolut - ulkokalvo l. epikardium - mesoteeli 1
2 SYDÄNLIHASSAIRAUKSIIN LIITTYVÄT YLEISET PATOFYSIOLOGISET MUUTOKSET * Monet eri sairaudet johtavat samantyyppisiin patofysiologisiin muutoksiin - pumpputoiminnassa - rakenteessa Esim. lisääntynyt kuormitus, verenpainetauti, läppäsairaudet, diffuusit sydänlihassairaudet) -> sydänlihaksen massa kasvaa (hypertrofia) -> funktion heikkeneminen (vajaatoiminta) ISKEEMINEN SYDÄNSAIRAUS (1) * Yleistä, ilmenemismuodot Tausta, riskitekijät Krooninen iskeeminen sydänsairaus Angina pectoris Sydäninfarkti Äkkikuolema Patofysiologia Sepelvaltimomuutokset, sydänlihasmuutokset Histopatologia VERENPAINETAUDIN SYDÄNLIHASMUUTOKSET * Verenpainetauti - yleinen (n. 25% väestöstä) - primaari (90%), sekundaarinen (10%) - johtaa hoitamattomana hypertensiiviseen sydänsairauteen - sydän suurenee ( g) - vasemman kammion konsentrinen hypertrofia ja sydänlihaksen fibroosi - degeneratiivisia muutoksia - sydämen vajaatoiminta Verenpainetauti on myös iskeemisen sydänsairauden riskitekijä ja siihen liittyy myös muita elinmuutoksia (esim. munuaiset) ISKEEMINEN SYDÄNSAIRAUS (2) Yleistä Yleisin kuolleisuuden aiheuttaja Suomessa Syynä ateroskleroosin aiheuttama koronaarisuonten ahtautuminen -> sydänlihaksen iskemia Ilmenemismuodot (riippuen tukkeutuman asteesta, kollateraalisuonituksesta ja tukkeuman kehittymisnopeudesta) - oireeton sairaus - krooninen iskeeminen sydänsairaus - angina pectoris - sydäninfarkti - äkkikuolema ISKEEMINEN SYDÄNSAIRAUS (3) Tausta Miehillä yleisempi Naisilla premenopaussi suojaa. Vaihdevuosien jälkeen insidenssi nousee Suuri alueellinen vaihtelu Riskitekijät - tupakointi, fyysisen aktiviteetin vähyys, korkea verenpaine, dyslipidemia, ylipaino, diabetes 2
3 Krooninen iskeeminen sydänsairaus Äkkikuolema Taustalla koronaarisuonien vähittäinen tukkeutuminen Johtaa vähitellen sydämen vajaatoimintaan (iskeeminen kardiomyopatia) Jo keski-iässä voi olla oireeton koronaaritauti/ iskeeminen sydänsairaus Kuolema, joka tapahtuu tunnin kuluessa oireiden alkamisesta Voi olla koronaaritaudin ensimmäinen manifestaatio Syynä usein fataali rytmihäiriö -> pumpputoiminnan pettäminen Kammiotaky kardia 62 % Torsades de Pointes 13% Bradykardia 17% Angina pectoris Oireena jaksottaiset kohtaukselliset rintakivut Koronaarien vähentynyt kyky kuljettaa happea sydänlihakseen -> iskemia AP:n muodot - stabiili angina - kivut kestävät < min ja liittyvät rasitukseen - kivut lakkaavat levolla tai nitrolla - epästabiili angina pectoris - kipu useammin ja jatkuvammin - voi esiintyä levossa ja on helpommin provosoitavissa - variantti angina - Prinzmetalin angina (spasmi epikardiaalisissa suonissa) ja mikrovaskulaarinen angina (spasmi pienissä intramuraalisissa arterioissa) - kipu levossa Iskeemisen sydänsairauden patofysiologia (1) Ateroskleroosi pääsyy Muita syitä tromboemboliat ja koronaarisuonten arteriitti Riskitekijät - hyperkolesterolemia - tupakointi - hypertonia - miessukupuoli, diabetes, liikunnan vähäisyys, lihavuus, alhainen HDL-kolesteroli, hypertriglyseridemia, koholla oleva seerumin fibrinogeeni, infektiot, homokysteiinin kohoaminen Sydäninfarkti Yleinen kuolinsyy Oireet - pitkittyneet rintakivut, jotka eivät helpotu nitrolla - pahoinvointi, oksentelu, hikoilu - EKG-muutokset - sydänlihasperäiset entsyymipäästöt Iskeemisen sydänsairauden patofysiologia (2) Tukoksen (stenoosin) aste Gradus 1 < 25% % % 4 > 75% Koronaaritaudin vaikeusaste - vaikea = ainakin yhden koronaarin yli 75%:n tukos ( kriittinen plakki ) = aiheuttaa oireita rasituksessa Tukoksen morfologia - konsentrinen (25-30%) - eksentrinen (70-75%) Tukosten lukumäärä - yhden, kahden, kolmen tai neljän suonen tauti 3
4 Iskeemisen sydänsairauden sepelvaltimomuutokset (2) <25% 25-50% >75 % >90 % % - Mikrovaskulaarinen angina - epikardiaaliset suonet normaalit - spasmi intramuraalisissa arterioissa - Sydäninfarkti - kriittinen tai ei-kriittinen plakki, jossa ruptuura ja tromboosi - usein stabiileja blokkeja muualla koronaareissa - yleensä kahden tai kolmen suonen tauti - Äkkikuolema - usein kuin sydäninfarktissa - kahden tai kolmen suonen tauti (80%) - yhden suonen tauti (15%) - neljän suonen tauti (5%) Iskeemisen sydänsairauden patofysiologia (3) Iskeemisen sydänsairauden sydänlihasmuutokset (1) Koronaariplakkien ominaisuuksia epästabiili plakki - tapahtuu dynaamisia muutoksia, jotka johtavat yhtäkkiseen lumenin kaventumiseen - plakkiruptuura - verenvuoto plakissa - tromboosi - spasmi stabiili plakki - ahtauma/plakki, jossa ei muutoksia - Liittyvät iskemiaan - Oireettomat potilaat - ei muutoksia - Krooninen iskeeminen sydänsairaus ja angina pectoris - sydän suurentunut tai pienentynyt riippuen hypertrofian ja iskeemisen lihaskadon asteesta - myofibroosia - Sydäninfarkti - kts. taulukko jäljempänä - Äkkikuolema - yleensä syynä äkillisen tukoksen aiheuttama letaali arytmia - yleensä ei sydänlihasmuutoksia Iskeemisen sydänsairauden sepelvaltimomuutokset (1) Iskeemisen sydänsairauden sydänlihasmuutokset (2) - Oireettomat potilaat - yleensä yhden suonen tauti ja ei-kriittiset plakit - Krooninen iskeeminen sydänsairaus - yleensä kahden tai kolmen suonen tauti sekä yleensä plakkiprogressiota - Stabiili angina - yleensä kahden tai kolmen suonen tauti, jossa stabiilit kriittiset plakit - Epästabiili angina - yleensä kolmen suonen tauti, jossa kriittiset plakit - Prinzmetalin angina - stabiilit kriittiset tai ei-kriittiset plakit ja plakkiprogressiota Sydäninfarktin tyypit syvyden perusteella - subendokardiaalinen - ulottuu endokardiumista lihasseinämän sisäkolmannekseen tai puoleenväliin - ympäröi usein koko vas. kammion subendokardiaalisen seinämän - liittyy usein hypoperfuusiotiloihin (shokki) - komplikaatiot (sydänlihasruptuura, perikardiitti, aneurysma) harvinaisia - transmuraalinen - ulottuu yli puolenvälin läpi seinämän - usein koronaarissa tromboosi - komplikaatiot yleisempiä 4
5 Iskeemisen sydänsairauden sydänlihasmuutokset (3) - Sydäninfarktin tyypit suonitusalueen perusteella - vasemman laskevan haaran tukkeutuminen - yleisimpiä (40-50%) - yleensä vas. kammion etuseinä, septumin etukolmannes ja apex infarktoituneet - vasemman kiertävän haaran tukkeutuminen % - vasemman kammion lateraaliseinän infarkti - oikea koronaari % takaseinämä ja septumin takaosan infarkti Sydäninfarktin histopatologia (1) Transmuraalinen/subendokardiaalinen Luokittelu Koronaariarterian lokalisaatioon liittyvä Vasemman laskevan alue (40-50 %) Oikean koronaarin alue (30-40 %) Vasemman kiertävän alue (15-20 %) Taulukko 1 Infarktin ikä Makroskopia Mikroskopia 0-4 tuntia Ei muutoksia Yleensä ei muutoksia, alueen reunoilla voi lihassäikeissä olla aaltomaisuutta 4-24 tuntia Tummaa läiskäisyyttä Verenvuoto, ödema, alkava koagulaationekroosi, soluissa hypereosinofilia, tumapyknoosi 1-3 vrk Kellertävä infarktialue Koagulaationekroosi, solujen tumat kadonneet, poikkijuovaisuus hävinnyt, interstitiaalinen neutrofiili 3-7 vrk Tarkkarajainen kellertävä infarktialue, jonka ympärillä hypereminen reunus 7-10 vrk Tarkkarajainen kellertävä infarktialue, jonka ympärillä hypereminen reunus, laidoiltaan painunut Kuolleitten myosiittien degeneraatiota, neutrofiilien fragmentaatiota, vaurio-alueen reunoilta alkava fagosutoosi Fagosytoottinen aktiviteetti maksi-missaan. makrofageja ja lymfosyytt-teja, löyhää sidekudosta vrk Infarktialue reunoiltaa harmahtava Granulaatiokudosta, jossa runsas verisuonitus ja löyhää sidekudosmuodostusta 2-8 viikkoa Harmaan vaalea Sidekudoksen määrä lisäntyy ja tulehdussolukon sekä fagosyyttien määrä vähenee Yli 2 kk Vaalea arpi Tiivistä sidekudosta Iskeemisen sydänsairauden sydänlihasmuutokset (4) Sydäninfarktin komplikaatiot Sydänarytmia Sydämen vajaatoiminta Kardiogeeninen shokki Myokardiumin rupturoituminen Muraalinen trombi Fibrinoosi perikardiitti Vasemman kammion aneurysma Iskeemisen sydänsairauden histopatologia (1) - Plakkiruptuura - plakin pinnan sidekudoksien seinämän repeytyminen ja verenvuotoa - plakin iästä riippuen myös trombosoitumista - sekundäärisiä tulehdussolumuutoksia - fibroosi - Akuutti sydäninfarkti - koagulaationekroosi - (alkaa n tunnissa) - Krooninen iskeeminen sydänsairaus - läiskittäinen interstitiaalinen fibroosi 5
6 KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (2) * Plakkiruptuura tapahtuu herkemmin Pehmeissä plakeissa Eksentrisissä plakeissa Ohut sidekudoskapseli Paljon vaahtosytoplasmaisia makrofageja Tulehdusta plakissa Aterofagosytoosia Merkitystä voi olla Sidekudoksen synteesin ja degradaation suhteella Infektioilla Apoptoosilla - Tausta - monien eri sydänsairauksien piirre/seuraus - sepelvaltimotauti (54%) - verenpainetauti (16%) - läppäviat (- pienentynyt verivolyymi) (- vähentynyt hapenkuljetuskyky) (- heikentynyt hapetus) - yleinen yli 65-vuotiailla - < 50% 5-vuotiseloonjääminen KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (3) * Kliiniset oireeet - dyspnea - ortopnea - paroksysmaalinen yöllinen dyspnea - väsymys - yskä - veriyskä - turvotukset - takykardia - basaaliset rahinat - vena jugularisten pullotus - kolmas sydänääni KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (1) * Luokittelut Systolinen -ejektiofraktio pienentynyt Forward failure -verta ei pumpata tarpeeksi eteenpäin Akuutti -kehittyy nopeasti (esim. kardiogeeninen shokki) Diastolinen - kammiot eivät täyty kunnolla Backward failure - laskimopuolelle kertyy verta Krooninen - kehittyy hitaasti - esim. iskeeminen sydänsairaus KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (4) * - Patofysiologia - keskeinen syy on paine- tai volyymikuormituksen kasvu - kompensaatiomekanismit - sykkeen nopeutuminen - kammioitten dilataatio - sydänlihassolujen hypertrofia - Neurohumoraaliset säätelytekijät - sympaattinen hermosto - reniini-angiotensiini-aldosteroni - ADH ja endoteliini - ääreisverisuonten supistuminen - ANP, BNP, NO - verisuonten laajentuminen - kompensaatiomekanismien pettäminen -> minutttitilavuus pienenee -> munuaisten perfuusio huononee -> nesteen kertyminen, turvotukset, sydämen täyttöpaineen kohoaminen 6
7 KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (5) * KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (7) * - Makroskooppiset muutokset - kammioseinämän paksuuntuminen, kammion dilataatio - vas. kammion konsentrinen hypertrofia - > 15 mm - ei merkittävää dilataatiota - erityisesti verenpainetaudissa ja aorttastenoosissa - vas. kammion eksentrinen hypertrofia - hypertrofia ja lievä dilataatio - verenpainetaudissa ja läppävuodoissa - oik. kammion hypertrofia - > 5 mm - cor pulmonale - Histopatologia - veritäyteiset verisuonet - verisolujen ekstravasaatio - hemosideriiniä sisältävät makrofaagit kudoksessa - ns. sydänvikasolut keuhkoissa - fibroosin kehittyminen - maksassa jopa kirroosi SYST VT DIAST VT REUMAATTINEN SYDÄNSAIRAUS * - Reumakuume ja akuutti reumaattinen kardiitti - Krooninen reumaattinen sydänsairaus KROONINEN SYDÄMEN VAJAATOIMINTA (6) * - Makroskooppiset muutokset - vajaatoimintaan liittyy muutoksia myös - keuhkoissa - kongestio, ödema - maksassa - kongestio, muskottimaksa ) - pernassa - kongestio - ihonalaiskudoksessa - ödema - pleurassa ja perikardiumissa - nesteen kertymistä Reumakuume ja akuutti reumaattinen kardiitti (1) Yleistä - 1-3% hoitamattomista A-ryhmän beta-hemolyyttisen aiheuttamista nielu- tai ihoinfektioista johtaa akuuttiin reumakuumeeseen - systeeminen, nonsuppuratiivinen, tulehduksellinen immuunisairaus - tyypillisesti leesiot sydämessä, nivelissä ja subkutaanisessa kudoksessa - yleensä 5-15-vuotiailla - kehitysmaissa 25-40% kaikista sydänsairauksista - kehittyneissä maissa harvinainen - episodit johtava reumaattiseen sydänsairauteen -> läppäviat 7
8 Reumakuume Läppäsairaudet Streptokokki A infektiota seuraava akuutti, immunologinen, systeeminen tulehdustauti 3%:lla streptokokki A faryngiittipotilaista Toistuvat infektiot lisäävät reaktivaatioriskiä Hypoteesit: Vasta-aineet streptokokkien M proteiineja vastaan laukaisevat ristireaktion sydämen kudoksiavastaan Streptokokki-infektio laukaisee autoimmuunivasteen omia kudosantigeeneja kohtaan Yleistä Lisäävät hemodynaamista rasitusta Obstruktio (stenoosi) Takaisinvirtaus (insuffisienssi) Lisäävät alttiutta bakteriellille endokardiitille Aortta- ja mitraaliläpän sairaudet yleisempiä kuin pulmonaali- ja trikuspidaaliläpän Reumakuume Patogeneesi Alku 2-3 viikon kuluttua infektiooireista Leesioissa ei enää todettavia bakteereja Akuutti reumaattinen kardiitti Krooniset läppäviat Akuutti kardiitti Perikardiumin hankausääni Heikot sydänäänet Takykardia Arytmiat Sydämen dilataatio, mitraaliinsuffisienssi, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Kuolleisuus < 5% Läppäsairaudet Reumakuume Ateroskleroottinen aorttastenoosi Mitraaliprolapsi Infektiivinen endokardiitti Nonbakterielli tromboottinen endokardiitti Läppäproteesit Ak reumaattinen kardiitti Ak reumaattinen kardiitti Endokardium Vaikea-asteisin mitraali- ja aorttaläpissä Tulehdus, ödeema, fibrinoidinecroosit Aschoffin partikkelit eivät yleisiä Verrukoottinen endokardiitti Läppien reunojen pienet kyhmyt Perikardium Fibrinöösi perikardiitti Joskus seröösi tai verisseröösi effuusio Myokardium Diffuusi interstitielli tulehdus Aschoffin kappaleet fibrinoidi necroosi Mononukleaarinen tulehdussoluinfiltraatti Anitskowin solut Histiosyytit, joilla on runsas sytoplasma ja vakuolisoitunut tuma 8
9 Krooninen reumaattinen sydänsairaus Aiempien reumakuume-episodien (vuosien kuluttua) aiheuttama läppävika Yleensä vasemman puolen läpissä Stenoosi Insuffisienssi Sivuäänet Sydämen hypertrofia ja dilataatio Altistaa Infektioosille endokardiitille Sydämen vajaatoiminnalle Rytmihäiriöille (etenkin kr flimmeri) Tromboembolisille komplikaatioille Infektiivinen endokardiitti Äkillinen tai asteittainen alku Matala kuumeilu, huonovointisuus, painonlasku, (matalan virulenssin mikrobit) Kova kuume, vilunväreet (virulentit m:t) Sydämen sivuäänet Splenomegalia Rumpupalikkasormet Kr reumaattinen mitraalivalvuliitti Infektiivinen endokardiitti Kr reumaattinen sydänsairaus yleisin mitraalistenoosin syy Paksuuntuneet ja jäykät läppäpurjeet ja ripustinsäikeet Kalansuu -deformiteetti Vas eteisen hypertrofia ja dilataatio Muraaliset trombit Kr passiivinen keuhkokongestio Dyspnea, ortopnea, väsymys Patogeneesi Mikrobit tarttuvat endoteelin pintaan bakteremian aikana Lisääntynyt riski: Aiemmat sydän- ja läppäviat Läppäproteesit IV huumeiden käyttäjät Akuutti endokardiitti Virulentit mikrobit Staphylococcus aureus (10-20 %) Voi syntyä normaaliin läppään Subakuutti endokardiitti Alemman virulenssin mikrobit Alfa-hemolyyttinen streptokokki (50-60 %) Yleensä Ennestään vialliseen läppään Koagulaasinegatiiviset stafylokokit (läppäproteesit) gram-negatiiviset basillit sienet Kr reumaattinen aortan valvuliitti Infektiivinen endokardiitti Yleensä mukana myös mitraalistenoosi Paksuuntuneet ja toisiinsa adheroituneet läppien reunat Kaventunut, jäykkä lumen Vas kammion hypertrofia Vasemman kammion dilataatio ja vajaatoiminta Sydänläppien tai endokardiumin infektio Tyypillistä tromboottisen materiaalin ja mikrobien muodostamat vegetaatiot Mikä tahansa mikrobi, yleisimmin bakterielli 9
10 Infektiivinen endokardiitti Akuutti endokardiitti Vegetaatiot Nopea läppien tuhoutuminen Läppien, ripustinsäikeiden tai papillaarilihasten rupturoituminen Mikrobeja, fibriiniä, verisoluja Ei tulehdusvastetta Subakuutti endokardiitti Tiiviimmät vegetaatiot Vähemmän läppävaurioita Granulaatiokudosta vegetaation tyvessä Fibroosia + kalkkeutumia myöhäisvaiheessa Systeemiset emboliat infarktit Endokardiitti:komplikaatiot Fataali läppätuho (seuraava dia) Systeemiset emboliat Septiset infarktit ja abskessit Mykoottiset aneurysmat Septisten embolioiden tarttuminen verisuonen seinämään paikallinen infektio ja seinämäheikkous Iho- ja limakalvopetekkiat Mikroembolukset Immuunikompleksikertymät Munuaisleesiot Infarktit Kertymät Non-bakterielli tromboottinen endokardiitti Läppäpinnoille kehittyvät fibriinitrombit Ei mikro-organismeja Ei yleensä aiempaa läppäsairautta Maligniteetit (50%) Kakeksia Lievä endoteelivaurio Hyperkoagulaatio Infektiivinen endokardiitti Läppäperforaatiot Kordaruptuurat Nonbakterielli tromboottinen endokardiitti Makroskopia Pieninodulaariset hauraat vegetaatiot Muutoin normaalit läpät AO yleisin, MI seuraavaksi yleisin Histologia Fibriiniä ja verihiutaleita Läpissä ei tulehdusta t. fibroosia Us. spontaani paraneminen 10
11 Mitraaliläppäviat Mitraalistenoosi Syyt: reumakuume Oireet ja löydökset: Diastolinen sivuääni, vasemman eteisen dilataatio, keuhkokongestio, oikean kammion vajatoiminta Mitraali-insuffisienssi Syyt: reumakuume, sydämen vajaatoiminnan aiheuttama läppärenkaan dilataatio, infarktin aiheuttama papillaarilihaksen repeämä, myxoidi degeneraatio Oireet ja löydökset: Systolinen sivuääni, vasemman kammion dilataatio ja hypertrofia Mitraaliprolapsi Morfologia Läppäpurjeet (etenkin takapurje) pehmeä, suurentunut, pullistuu vas eteisen puolelle systolen aikana Ripustinsäikeet voivat rupturoitua Löysä, ödeeminen, basofiilinen läppäpurjeiden ja ripustinsäikeiden matrixin degeneraatio Mitraaliläppäprolapsi Yleisin isoloituneen mitraalivuodon syy N. 5 %:lla aikuisväestöstä Todetaan yl vuoden iässä Naisilla yleisempi Mitraaliläppä floppy tai inkompetentti Osa tapauksista liittyy Marfanin syndroomaan Aorttaläppäviat Aorttastenoosi Syyt: kalkkeuttava degeneraatio, reumakuume Oireet ja löydökset: Systolinen sivuääni, vasemman kammion konsentrinen hypertrofia, angina pectoris, äkkikuolema Aortainsuffisienssi Syyt: reumakuume, ikään tai syfilikseen liittyvä aortan tyven dilataatio, nivelreuma, selkärankareuma Oireet ja löydökset: Diastolinen sivuääni, vasemman kammion hypertrofia ja dilataatio Mitraaliprolapsi Voi olla oireeton Poikkeavat sydänäänet Keskisystolinen klikki Loppusystolinen sivuääni Mitraalivuoto Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Lisääntynyt riski: Bakterielli endokardiitti Rytmihäiriöt Äkkikuolema Aorttastenoosi Degeneratiivinen tila Aortta- ja mitraaliläpissä yleisimmin Yleensä oireeton Oireinen tauti Skleroosi ja aorttaläpän kalkkeutuminen yleisin isoloituneen aorttastenoosin syy 11
12 Aorttastenoosi Dilatoiva kardiomyopatia Morfologia Kaksiosainen t. normaali läppä Läppien lehdet jäykät ja kalkkeumien deformoimat Aorttaläpän kommissuurien fuusioitumista ei esiinny (niin kuin reumaattisessa läppäviassa) Vasemman kammion hypertrofia ja dilataatio Dilatoiva kardiomyopatia Morfologia Suuri sydän Paino jopa yli 900 g Eteisten ja kammioiden dilataatio ja hypertrofia Staasista johtuvat muraaliset trombit Histologia Epäspesifi Myosyyttien hypertrofia Interstitielli fibroosi Lihassyiden aaltoilu Niukka mononukleaarinen tulehdussoluinfiltraatti Myokardiitti Hypertrofinen kardiomyopatia Virukset yleisimmät aiheuttajat coxsackievirukset A & B, enterovirukset (yleisimmät) Influenssavirukset (joskus fataaleja) Sytomegalovirus Morfologia Sydämen dilataatio Kalpea, veltto myokardium Fokaalisia verenvuotoja Histologia (akuutti viraalinen) Ödeema Mononukleaarinen tulehdusinfiltraatti Myosyyttien degeneraatio ja nekroosi Virusinkluusioita voi olla Morfologia Paino yli 800 g Vasemman kammion ja septumin hypertrofia Epäsäännöllinen septumin basiksen hypertrofia Kammiovirtauksen estymä Perinnöllinen muoto -myosiinin mutaatio Troponiini T:n mutaatio tropomyosiinin mutaatio myosiinia sitovan proteiini C:n mutaatio Kardiomyopatiat Dilatoiva kardiomyopatia Primaarinen l. idiopaattinen Sekundaarinen: us. toksinen (alkoholi) Hypertrofinen kardiomyopatia Autosomaalinen dominantti (50 % tap.) Idiopaattinen (50 % tapauksista) Restriktiivinen kardiomyopatia Myo- tai endokardiaalinen prosessi Hypertrofinen kardiomyopatia Histologia Hypertrofisten myosyyttien epäjärjestys Basofiilisen soluväliaineen lisä Myofibroosi kehittyy myöhemmin EM: Myofibrillien epäjärjestys 12
13 Restriktiivinen kardiomyopatia Perikardiitti Huono venyvyys huono diastolinen täyttö Harvinaisin kardiomyopatia Heterogeeninen ryhmä Endokardiumin fibroelastoosi (yleisin) Myokardiumin amyloidoosi Myokardiumin hemosideroosi Sädevaurio ja -fibroosi Löfflerin syndrooma (harvinainen) Akuutti perikardiitti Purulentti bakterielli Fibrinöösi Reumakuume Uremia Bread and butter Krooninen perikardiitti Hienot adheesiot arvet Perikarditilan obliteroituminen Konstriktiivinen perikardiitti Kalkit (TBC) Restriktiivinen kardiomyopatia Perikardiitti Morfologia Riippuu etiologiasta Endo- tai myokardium Eteisten dilataatio Muraalisia trombeja Kliininen kuva Rasitushengenahdistus Rintakivut Systeemiset emboliat Rytmihäiriöt eteiskammioblokki Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Primaari harvinainen, us infektiöösi Virukset (yleisimmin) Bakteerit Tbc Sienet Sarkoidoosi Us mukana myokardiitti Sekundaarinen yleinen Infarkti Sydänkirurgia Sädehoito Uremia (Systeeminen) Reumakuume SLE Metastaasit Perikardiitti Kliininen kuva Epätyypillinen rintakipu (Pahempi levossa) Perikardiaalinen hankausääni Sydämen tamponaatio, jos massiivit eksudaatit Ohuet, etäiset sydänäänet Pullottavat kaulalaskimot, hiipuva sydämen funktio Sokki Perikardiumin effuusiot Tulehduksellinen Perikardiitti Ei tulehduksellinen Seröösi Kongestiivinen sydämen vajaatoiminta Hypoalbuminemia Verisseröösi Rintakehän traumat Maligniteetit Maitomainen Lymfaobstruktio 13
14 Hemoperikardium Eteisen myksooma Perikardiumpussissa puhdasta verta Syyt Aortan dissekaatio Rupturoitunut sydäninfarkti Sydämen penetroivat vammat Äkillinen sydämen tamponaatio ja kuolema Harvalukuisia tähtimäisiä soluja Myksoidi, mukopolysakkaridirikas strooma Kalsifikaatioita voi esiintyä Alkuperä epäselvä Multipotentti mesenkyymin kantasolu? Endoteeli / endokardisolu?? Kirurginen poisto riittävä Primaarit sydänkasvaimet Harvinaisia Yleisimmät Myksooma Rabdomyooma Lipooma Papillaarinen elastofibrooma Rabdomyooma Yleisin imeväis- ja lapsuusiän primaari sydäntuumori Voi liittyä tuberoosiskleroosiin Muita hamartoomia saattaa esiintyä Yksittäinen tai multippeli Eosinofiiliset, monikulmaiset solut Runsaasti sytoplasmisia glykogeenigranuloita Eteisen myksooma Malignit tuumorit Benigni 50 % primaareista sydäntuumoreista Yleisin vas. eteisessä (85%) Keski-ikäisillä naisilla (76 %) Laakea tai varrellinen Esiintyy periytyvänä Carneyn syndroomassa (myksoomia muualla, lentigot, Cushing, Sertoli solu tuumori) Hauraita emboliat AV-läppien venttiilimäinen obstruktio synkopee äkkikuolema Primaarit harvinaisia Angiosarkooma leiomyosarkooma rabdomyosarkooma rabdoidi tuumori (lapsilla) Metastaasit yleisiä, n. 10% Keuhkosyöpä Rintasyöpä Maligni melanooma Leukemiat ja lymfoomat Munuaisen kirkassoluinen ca 14
15 SYNNYNNÄISET SYDÄNVIAT (1) - Yleistä - Oikovirtaus vasemmalta oikealle - Patent ductus arteriosus - eteisväliseinäaukko (ASD) - kammioväliseinäauko (VSD) - Oikovirtaus oikealta vasemmalle - Fallot n tetralogia - Tilat, joissa ei oikovirtausta - suurten suonten transpositio - aortan koarktaatio - aorttastenoosi - Muut anomaliat - hypoplastinen vasen sydän - Isoloitu pulmonaalistenoosi - Ebsteinin anomalia - endokardiaalinen fibroelastoosi Patent ductus arteriosus (PDA) - Vasen -> oikea % kongenitaalisista anomalioista - voi liittyä raskausajan vihurirokkoon - Ductus arteriosus - liittää vasemman keuhkovaltimon aorttaan - syntymän jälkeen sulkeutuu - PDA:ssa ei sulkeudu -> veri menee aortasta keukoverenkiertoon SYNNYNNÄISET SYDÄNVIAT (2) Eteisväliseinäaukko (ASD) - Yleistä - sydämen tai sydämestä lähtevien verisuonten rakenteellisia poikkeavuuksia -johtuvat - sikiöaikaisen kehityksen häiriöistä (mm. Fallot n tertralogia) - sikiöaikaisen verenkierron kypsymishäiriöstä (mm. ASD) - 0.6%:lla vastasyntyneistä - yleisimmät ASD ja VSD (n. puolet kaikista) - voivat liittyä - kromosomihäiriöihin - 13-, 15-, 18-, ja 21- trisomia - Turnerin syndrooma (XO) - virusinfektioihin raskausaikana (vihurirokko) - Vasen -> oikea - n % kongenitaalisista anomalioista - Ostium secundum defekti - fossa ovaliksen defekti n. 90% - sinus venosus defekti - ostium primum defekti - mahdollistaa paradoksaalisen embolisaation SYNNYNNÄISET SYDÄNVIAT (3) Kammioväliseinäaukko (VSD) - Oikovirtausten patofysiologia - vasen -> oikea - aluksi veri virtaa keuhkoverenkierron kautta -> ei syanoosia - pulmonaalisen hypertension kehittyessä oikovirtaus kääntyy (Eisenmengerin kompleksi) -> syanoosi - oikea -> vasen - syanoosi heti synnytyksen jälkeen - Vasen -> oikea - n % kongenitaalisista sydänvioista - aukko kammioväliseinässä - shuntit voivat olla fataaleja 15
16 Fallot n tetralogia Aorttastenoosi - Oikea -> vasen % kongenitaalisista sydänvioista - neljä rakenteellista anomaliaa - VSD - aortan dextropositio (ratsastava aortta) - pulmonaalistenoosi - oikean kammion hypertrofia - Komplikaatiot - aivoinfarkti - infektiivinen endokardiitti - aivoabskessit - n. 5% kongenitaalisista sydänvioista - 3 eri muotoa, riippuen anomalian paikasta - läpän tasolla (yleisin) - supravalvulaarisesti - subvalvulaarisesti - Bikuspidaalinen läppä - voi johtaa jo lapsuudessa vas. kammion hypertrofiaan Suurten suonten transpositio - aortta ja pulmonaaliarteria vaihtaneet paikkaa % kaikista anomalioista Muut anomaliat - Hypoplastinen vasen sydän - liittyy eräisiin raskausajan virusinfektioihin - fataali - Isoloitu pulmonaalistenoosi - läppäpurjeiden fuusio - Ebsteinin anomalia - trikuspidaaliläppä siirtynyt oikeaan kammioon -> dilataatio, vajaatoiminta -> arytmiat - Endokardiaalinen fibroelastoosi - yksin tai aortta-arterian tai koorktaation kanssa - kardiomegalia ja kammioitten dilataatio Aortan koarktaatio - Aortan kaaren distaalisen segmentin kaventuminen - 80%:ssa myös bikuspidaalinen aorttaläppä - koarktaation proksimaalisella puolella hypertensio ja distaalipuolella hypotensio - komplikaatiot - sydämen vajaatoiminta - infektiivinen endokardiitti - dissekoiva aneurysma - rupturoitunut aivoverisuonianeurysma 16
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotKardiomyopatia haastetta fysioterapiaan
Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotNAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Satu Pyörälä, Tiina Tiihonen
NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Sydänsairaudet 1 (5) Sydänsairaudet Sydämen tutkiminen Sydämen tutkimuksessa auskultointi on tärkein menetelmä. Yksinkertaiset, riittävän suuret fonendoskoopin rasiamallit riittävän
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotAortan dissekaatio ja keuhkoembolia. RiHa 2 2011
Aortan dissekaatio ja keuhkoembolia RiHa 2 2011 Obduktio YR98-362 29-vuotias nainen, jolla anamneesissa vuonna -87 oikean polven vamma, operaatio + kipsiimmobilisaatio. Sai distaalisen venatrombin polven
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotOpas sydänsairasta lasta odottavalle
Opas sydänsairasta lasta odottavalle 2 Sisältö Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Sikiön sydän 4 Sikiön verenkierto 5 Synnynnäiset sydänviat 6 Sikiön rytmihäiriöt 6 Sikiön sydämen vajaatoiminta 7 Raskauden
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2
Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos
LisätiedotTAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on)
TAVI (Transcatheter Aor0c Valve Implanta0on) Tuomas Mäkelä Anestesiasairaanhoitaja TG4 TYKS Anestesiakurssi 19.- 20.3.2015 Naantali TYKS Leikkausosasto TG4 24/7 12-14 salia 14-19 heräämöpaikkaa AorNaläppävika
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotLapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia?
Näin tutkin Markku Leskinen Lapsen sydämen sivuääni milloin tarvitaan jatkotutkimuksia? Lapsen sydämestä kuuluu usein sivuääniä. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan, kun kuuntelulöydös muistuttaa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio
THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 1. MIKÄ ON REUMAKUUME? 1.1 Mikä se on? Reumakuume on streptokokkibakteerin aiheuttaman
LisätiedotSydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi
Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon
LisätiedotSYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotVerisuonien ja sydämen patologiaa
Ödeema Verisuonien ja sydämen patologiaa Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Ödeema tarkoittaa epänormaalia nesteenkertymistä intersellulaaritiloihin
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotTiina Heliö, dos., kardiologi HYKS
Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotSYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO
SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotLäppävika (läppävuoto, endokardioosi, myksomatoottinen läppärauppeuma, mitral valve disease = MVD)
SYDÄN SANOO DUN-LOP Whippet-Harrastajat Ry:n jalostustoimikunta järjesti 13.10. luentotilaisuuden sydänsairauksista ja niiden diagnostiikasta. Luennoitsijaksi oli kutsuttu Pieneläinsisätautiopin dosentti
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy
LisätiedotKeuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen
Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset Kirsi Volmonen Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Ky 1 Ky 2 Saanut ky:lta apurahan Omistan ky:n osakkeita
LisätiedotEila Lantto HUS-Kuvantaminen
Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotOHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA
OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotEKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede
EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotDILATOIVA KARDIOMYOPATIA
DILATOIVA KARDIOMYOPATIA Vilma Vuohelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2009 2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos VUOHELAINEN
LisätiedotRintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS
Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotSydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä?
B LUKU 5 Sydämen vajaatoiminta miten käytän ultraääntä? Anu Turpeinen Suvi Tuohinen Kari Ylitalo Yhteenveto Sydämen vajaatoiminnan erotusdiagnostiikassa ultraäänitutkimus on avaintutkimus. Kaikututkimuksella
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotSidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15
18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotSydänsarkoidoosi. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS
Sydänsarkoidoosi Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
ETORICOXIB RATIOPHARM KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT Päivämäärä: 4.8.2016, Versio: 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotRustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere
Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
Lisätiedot