NURMON LUKION YRITTÄJYYSKASVATUSKÄYTÄNTÖJÄ

Transkriptio

1 NURMON LUKION YRITTÄJYYSKASVATUSKÄYTÄNTÖJÄ YLEISTÄ Nurmon lukion yrittäjyyskasvatuksen perusta nojaa koulutuksenjärjestäjän ja lukion rehtorin kehitystyömyönteiseen tahtotilaan. Lukion kehitysmyönteisyyttä tukee opetushenkilöstön koulutushalukkuus ja opiskelijoiden kannalta katsottuna riittävä ja monipuolinen kurssitarjonta. Erikoislukion olemassaolo vahvistaa osaltaan lukion aktiivisia kehityslähtökohtia. Oma päätoiminen opinnonohjaaja luo osaltaan hyvät puitteet jakaa tieto yrittäjyyskasvatuksen hyviksi katsotuita käytänteistä. Nurmon lukio opetussuunnitelmassa yrittäjyyskasvatus toteutuu sekä perinteisellä läpäisyperiaatteella että koulukohtaisina yrittäjyyskasvatuskursseina. Erityisen selkeästi yrittäjyystaidot ja tiedot käsitellään yrittäjyyskasvatus ja yhteiskuntaoppi(talous- ja lakitieto) sekä matematiikka(talousmatematiikka)oppiaineissa(ks. otteita OPS:sta liite 1). Lukiossa on erillinen yrittäjyyskasvatusyhdyshenkilö, joka vastaa toiminnasta ja hänellä on nimetty työpariksi apulaisrehtori, joka samalla toimii varahenkilönä. Nurmon lukion yrittäjyyskasvatuksen perustan muodostavat: - Yes-keskus, SEDU, - Lukiolla on kumppanuuskoulustatus; koulutus- ja opetusmateriaalipalvelut sekä vertaisverkostotarjonta(syksystä 2008), - Yrittämällä eteenpäin määräaikainen hanke, lukion yrittäjyystiimi (syksystä 2009) - Nuori yrittäjyys ry, Ny - vuosi yrittäjänä ohjelma on käytössä (syksystä 2009) - Yhteistyösopimus Seinäjoen yrittäjät ry:n kanssa, yrittäjien yrittäjyyskasvatusvastaava vastaa yhteistyöstä (syksy 2007) - Koulukohtaiset yrittäjyyskasvatus/yrittäjyys-kurssit, neljä kurssivaihtoehtoa (syksystä 2002) 1

2 Aktiivinen kansalainen ja yrittäjyys aihekokonaisuuteen kuuluvat Nurmon lukion käytänteet ja painotukset(tilanne kevätlukukaudella 2010) Kurssi- ja retkiprojektit: Cern-verkostokoulut - Cern, Sveitsi/erikoislukio luonnontieteet, TUTOR- tukioppilastoiminta: - Nuorten yhteisöllisyyden tukeminen yhteistyössä Nurmon Lionsin kanssa Seinäjoen yrittäjät ry: - vuosittainen yrittäjäpaneeli - stipendit: menestyminen yhteiskuntaopin YO - kirjoituksissa - opettajien ja opiskelijoiden kirjoittelu yrittäjien tiedotuslehteen AMK, yrittäjyyden yksikkö - Kenkäbisnespeli(YH2): suhdanteiden ja omien päätösten stimulaatio antaa nopeasti kokonaiskuvaa yrittäjyydestä. - Muuta ohjausta: mm. markkinointiohjaus(yr2) auttaa NY-vuosiyrittäjäkurssilaisia selkeyttämään yritysideaansa ja AMK- opiskelijat saavat kenttäharjoittelukokemusta. Oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyönäkökulma: - Vuosittainen ja suosittu vanhojen tanssi tapahtumakokonaisuus - Globaalit ongelmat ja vastuullisuus: PLAN- kummilapset, koulussa kierrätys ja lajittelu - Kioskitoiminta ja sen mahdollistamat teemapäivät Yhteistyö yritysten kanssa - Lukiolla on erilaisia yhteistyömuotoja ja kontakteja yritysten kanssa. Yhteistyötä on koulun hallinnon ja oppiaineiden kanssa. Yksittäiset opintoretket: - Esim. Vilna, Liettua/musiikki, Pariisi, Ranska(syksy 2009)/ranskan kieli, Karjala, Venäjä(kevät 2010)/historia Vilkas vuosittainen ainejärjestöjen kilpailutoiminta mm. Biologia, kemia, fysiikka ja matematiikkakilpailut(maol) Visionääri 20XO, Talousguru ja Eustory - historiakilpailu (HYOL ) Lisätietoja: Yrittäjyyskasvatusvastaava Jouko Peltonen Nurmon lukio Toukotie Nurmo jouko.peltonen(at)edu.seinajoki.fi

3 Liite 1 Poimintoja Nurmon lukion opetussuunnitelmasta: tilanne 2010 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Nurmon lukio pyrkii kasvattamaan opiskelijansa aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi yhteiskunnan jäseneksi, joka Ymmärtää yrittäjyyden merkityksen sekä omassa elämässään (sisäinen yrittäjyys) että ympäröivässä yhteiskunnassa. Yhteiskuntaoppi Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija in, käsitteisiin ja teorioihin myös eettiseltä kannalta teon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Suomalaisten elinkeinot Taloudellinen toiminta ja yritykset tasapaino markkinatalouden perusteina Talouselämän vaihtelut ja häiriöt 3

4 Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kansainvälisistä tuomioistuimista Lakitiedon perusteet oikein ja lainmukaisesti. Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet Rikos- ja prosessioikeus Historia Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen säätyyhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Tavoitteet 4

5 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija maailmanpoliittiseen taustaan ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. ämän Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros -yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty Suomen itsenäistymisprosessi llissota Kahtiajaosta eheytymiseen Toinen maailmansota jälkiseurauksineen Hyvinvointivaltion rakentaminen - ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema poliittisesti globaalia järjestelmää 5

6 Arkeologia(HI8) Kaivauskurssi toimii tekemällä oppii periaatteella. Kaivauskurssi toteutetaan tekemällä pitkä opintoretki esim. Yli-Iin Kierikki- keskukseen. Retki kestää muutaman päivän. Retkeen sisältyy mahdollisuuksien mukaan useita eri kohteita mm. yliopiston arkeologianlaitos, laboratorio, matkailuyrittäjyys, museoiden esihistorialliset osastot. Yrittäjyyskasvatus(YR) Oppiaineen tavoitteena on tehdä yritystoiminta tutuksi, herättää opiskelijassa yrittäjämyönteisyyttä ja synnyttää halua hankkia lisävalmiuksia yrittäjyyteen. Sisäisen yrittäjyyden kautta opiskelijoille annetaan yrittäjämäisen toiminnan malli, jota he voivat hyödyntää omassa opiskelussaan ja tulevaisuuden työelämässä. Yrittäjyys on tärkeä kansantaloudellinen voimavara, jonka tehokas hyödyntäminen nähdään maassamme tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Opetuksen tavoitteet Opiskelijan kiinnostuksen pohjalta tutustua yrittäjyyteen ja sen antamiin mahdollisuuksiin yrittäjän ja koko kansantalouden kannalta Opetuksessa pyritään yhdistämään teoria ja käytäntö. Erilaisten yritysten esittelyt yritysvierailut ovat keskeisiä. Ajankohtaisuuteen ja paikallisuuteen panostaminen on myös keskeistä Opetuksessa hyödynnetään jo luotuja yhteistyöverkostoja ja luodaan jatkuvasti uusia kontakteja eri puolille maakuntaa Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomio oppimäärän sisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan. Kaikki kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavat kurssit Yritystoiminnan perusteet(yr1) Kurssi on yritystalouden johdantokurssi. Tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelijoiden yrittäjämäisiä ominaisuudet vahvistuisivat ja että hän voisi hyödyntää niitä muussakin opiskelussaan sekä myöhemmin työelämässä opiskelija saa perustiedot yrittäjyydestä Kurssilla tutustutaan yrittäjän perusominaisuuksiin Kurssilla perehdytään yritystoiminnan ja talouden perusteisiin, esim. yritysidea, markkinointi, rahoitus Tutustutaan yrittäjän arkeen yritysvierailujen ja vieraiden kautta ja samalla hyödynnetään paikallisten yrittäjien ja sidosryhmien asiantuntemusta 6

7 NY- Vuosi yrittäjänä (YR2) Tavoitteet ja sisällöt Tavoitteena on luoda suojatusti stimuloitu oikea tilanne jossa opiskelijat aidon tekemisen kautta itse oppivat yrittäjätietoja ja taitoja. Nuoret voivat kurssin aikana itse käyttää omia vahvuuksiaan. NY Vuosi yrittäjänä II (YR3) Jatkokurssi. ks. edellinen Valta, viesti ja vetovoima (YR4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön ja ryhmien sekä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksia erityisesti työelämän näkökulmasta tutustuu henkilöstöhallinnon ja rekrytoinnin perusteisiin erilaiset ryhmät ja niiden toiminta roolit, erityisesti johtajuus psykologinen vaikuttaminen asenteet ja niiden muuttaminen ryhmien konfliktitilanteet ja niiden ratkaiseminen kulttuurien kohtaaminen henkilöstöhallinnon ja rekrytoinnin perusteet Ruotsi Opiskelu ja työ (RUA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. Englanti Aktiivista kansalaisuutta tarkastellaan vapaaehtoistyön, rotukysymysten, suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden kautta. Yrittäjyys tulee esille omien kykyjen löytämisessä ja oman yrityksen perustamisessa. Kurssit 3, 4 ja 8. Ranska Ylimääräisen kielen valitseminen osoittaa aktiivisuutta ja pyrkimystä omien taitojen ja valmiuksien monipuolistamiseen. Kielitaidon hankkiminen edistää kansainvälistymistä ja antaa mahdollisuuden erilaisten markkina-alueiden syvällisempään tuntemiseen. 7

8 Matematiikka Talousmatematiikka, tilastomatematiikka ja differentiaalilaskenta Yrittäjyyskasvatus Tämä aihekokonaisuus on hyvin keskeinen: opetuksessa pyritään kasvattamaan opiskelijoista osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Opetuksen painopiste on sisäisessä yrittäjyydessä kuitenkaan ulkoista yrittäjyyttä unohtamatta. Kurssit: kaikki kurssit Biologia Biologian opetuksen keskeisenä tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tiedon kriittinen ja analyyttinen käsittely ovat perusteemoja kaikilla biologian kursseilla. Kannustetaan omien, faktatietoihin perustuvien, mielipiteiden luomiseen ja ilmaisemiseen. Harjoitellaan käytännön yrittäjyyttä teemapäiviä järjestämällä mahdollisuuksien mukaan. Kurssit: Kaikki biologian kurssit. Maantiede Maantieteen opetuksen keskeisenä tavoitteena on kannustaa opiskelijoita osallistuvaan ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Tiedon kriittinen ja analyyttinen käsittely ovat perusteemoja kaikilla maantieteen kursseilla. Kannustetaan omien, faktatietoihin perustuvien, mielipiteiden luomiseen ja ilmaisemiseen. Kurssit: Kaikki maantieteen kurssit. Fysiikka Fysiikan opetuksessa opiskelijalle pyritään antamaan valmiudet arvioida kriittisesti esimerkiksi energian tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Luonnonilmiöiden tunteminen ja niiden matemaattinen mallintaminen antavat opiskelijalle valmiudet kehittää uusia teknologioita. Tämä voi johtaa yrittäjyyteen. Aihekokonaisuus on keskeisessä asemassa kaikissa fysiikan kursseissa. Kemia Että opiskelijasta tulisi aktiivinen, vastuuta kantava ja kriittinen kansalainen, on hänen omaksuttava perustietoa aineiden ominaisuuksista, valmistusprosesseista ja vaikutuksista ihmiselle ja ympäristölle, vasta sitten hän voi muodostaa perustellusti mielipiteensä asioista, jotka liittyvät mm. kemikaalien käyttöön ja valmistukseen. Tähän ohjaa etenkin kurssi 8, sekä kurssit 1-5, 7 ja 9. 8

9 Evankelis-luterilaisen uskonto Uskonnon opetuksessa keskeinen tavoite on opettaa opiskelijoita osallistuviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Opiskelija harjoittelee tiedon hakemista, aktiivista työskentelyyn osallistumista sekä omien perusteltujen mielipiteiden muodostamista ja niiden esittämistä. Opiskelija saa aineksia rakentaa itse maailmankatsomustaan ja samalla hän oppii kunnioittamaan toisenlaisia katsomuksia. Kurssit: kaikki kurssit. Filosofia Filosofian perusluonne on kyselevä ja keskusteleva. Aktiivinen ja yritteliäs kansalaisuus rakentuu tälle pojalle. Tämä tarkoittaa kriittisen itsetuntemuksen kehittämistä. Kurssit: FI1, FI4, FI5 Historia Historian opetuksessa on oleellisena tavoitteena se, että opiskelijat ymmärtävät länsimaisen demokratian kehittymisen ja sen ongelmat. Keskustellaan, miten oleellinen asia kansalaisten aktiivisuus demokratian toimimisen kannalta on ja millaisia vaihtoehtoja länsimaiselle demokratialle on ja miksi. Pohditaan, millaisia vaikuttamisen keinoja eri aikoina on käytetty. Opiskelijat kykenevät arvioimaan kansalaisten aktiivisuutta ja yrittäjyyttä paitsi nykyaikana myös eri historian vaiheissa. Aihekokonaisuutta käsitellään kaikilla kursseilla. 9