Sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöiden analysointi. Jenni Lämsä, Nina Natunen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitaja (AMK)

Transkriptio

1 Jenni Lämsä, Nina Natunen Sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöiden analysointi Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitotyön tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö

2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Tutkinto Tutkinto-ohjelma Suuntautumisvaihtoehto Jenni Lämsä, Nina Natunen Sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöiden analysointi 12 sivua Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitotyön tutkinto-ohjelma Hoitotyö Ohjaaja Liisa Montin, TtT, sh, lehtori Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Metropolia Ammattikorkeakoulussa aikavälillä 7/ /2011 tehtyjä sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöitä ja analysoida niitä käytetyn menetelmän mukaan. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää saatua tietoa opinnäytetyöprosessin kehittämisessä. Tässä opinnäytetyössä sovellettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Opinnäytetyön aineisto koostui aikavälin 7/ /2011 Theseus-verkkopalvelussa olevista sairaanhoitajatutkinnon suomen- ja englanninkielisistä opinnäytetöistä. Analysoitavia opinnäytetöitä oli yhteensä 81, joista 68 oli suomenkielisiä ja 13 englanninkielisiä. Opinnäytetöiden luokittelu tehtiin käytetyn menetelmän mukaan. Näitä käytettyjä menetelmiä olivat kuvaileva kirjallisuuskatsaus, toiminnallinen opinnäytetyö sekä tutkimuksellinen opinnäytetyö, joka jaettiin laadulliseen ja määrälliseen menetelmään. Tulokset esiteltiin prosentteina ja frekvensseinä sekä raportoitiin kuvioiden avulla. Analysoiduista opinnäytetöistä lähes puolet oli kuvailevia kirjallisuuskatsauksia. Laadullista menetelmää oli käytetty viidesosassa opinnäytetöitä, kuten myös määrällistä menetelmää. Loput opinnäytetöistä oli tehty toiminnallisina töinä. Suurin osa opinnäytetöistä oli valmistunut syksyllä Syksyllä 2010 ja keväällä 2011 oli valmistunut lähes saman verran opinnäytetöitä. Lähes puolet opinnäytetöistä oli tehty pareittain, kolmasosa yksin ja neljäsosa kolmen hengen ryhmissä. Muutamia opinnäytetöitä oli tehty neljän hengen ryhmissä. Moniammatillisista opinnäytetöistä kaksi oli tehty pareittain ja yksi kolmen hengen ryhmässä. Jatkossa olisi hyödyllistä analysoida aikaisemmin tehtyjä opinnäytetöitä laajemmin, jotta opinnäytetyöprosessia voitaisiin kehittää. Avainsanat opinnäytetyö, hoitotyö, analyysi, tutkimusmenetelmät, kuvaileva kirjallisuuskatsaus

3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Degree Jenni Lämsä, Nina Natunen Analysis of Bachelor Theses in Nursing Degree 12 pages 6 November 2020 Bachelor Of Health Care Degree Programme Nursing and Health Care Specialisation option Nursing Instructor Liisa Montin, PhD, RN, Senior Lecturer The purpose of this thesis was to describe the theses done at Metropolia University of Applied Sciences between July 2010 and December 2011 and to analyze them based on the method used. In the future, the aim is to utilize the obtained knowledge for the development of the thesis process. In this thesis, the principles of classifying a descriptive literature review were applied. The material of the thesis consisted of theses on the Degree Program in Nursing made in Finnish or in English between July 2010 and December There were a total of 81 theses to be analyzed, of which 68 were made in Finnish and 13 in English. The classification of the theses was made according to the method used. These methods were a descriptive literature review, a development work or theses where a qualitative or quantitative method was used. The results were presented in frequencies and percents and in figures. The results showed that a descriptive literature review was used in almost half of the theses. A qualitative method had been used in one-fifth of the theses, as well as a quantitative method. Rest of the theses were made as a development work. Most of the theses had been completed in autumn In the autumn 2010 and the spring 2011, almost the same number of theses had been completed. Nearly a half of the theses had been done in pairs, onethird alone, and one-fourth in groups of three. A few theses had been done in groups of four. Two of the multidisciplinary theses were done in pairs and one in a group of three. In the future, it would be beneficial to analyze theses more extensively to be able to develop the thesis process. Keywords bachelor thesis, nursing, analysis, research methods, descriptive literature review

4 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön prosessi Opinnäytetöissä käytettävät menetelmät Aikaisempi tutkimustieto 4 3 Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys 4 4 Opinnäytetyön toteutus Kuvaileva kirjallisuuskatsaus aineistonkeruumenetelmänä Aineiston keruu Aineiston analyysi 5 5 Tulokset Aineiston kuvailu Aineiston erittely 7 6 Pohdinta Tulosten pohdinta Eettisyyden pohdinta Luotettavuuden pohdinta Tulosten hyödyntäminen 10 Lähteet 12

5 1 1 Johdanto Sairaanhoitajan työ on potilaslähtöistä, terveyskeskeistä ja noudattaa kokonaisvaltaista ajattelutapaa. Sairaanhoitajan tehtäviin kuuluvat terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja niiden hoitaminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Sairaanhoitajan työ on näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sairaanhoitaja on korkeimmin koulutettu hoitotyön ammattilainen. Sairaanhoitajilla on monenlaisia työmahdollisuuksia. He voivat tehdä kliinistä hoitotyötä potilaiden ja asiakkaiden parissa eri erikoisaloilla tai toimipisteissä. Jatkokoulutus mahdollistaa työskentelyn opettajana, tutkijana, päättäjänä, kehittäjänä ja johtajana. (Opiskele sairaanhoitajaksi 2016.) Suomessa nimikesuojattuna sairaanhoitajana voi toimia henkilö, joka on suorittanut Suomessa kyseisen ammattiin vaadittavan koulutuksen. Suomessa sairaanhoitajatutkinnon suorittaneilla on oikeus käyttää laillistettua, edellä mainittua ammattinimikettä. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 262/ ) Sairaanhoitajaksi voi opiskella ammattikorkeakoulussa päiväopiskeluna, verkossa tai monimuoto-opintoina työn ohessa. Sairaanhoitajan opinnot ovat aina laajuudeltaan vähintään 210 opintopistettä. (Opiskele sairaanhoitajaksi 2016.) EU-direktiivin mukaisesti sairaanhoitajakoulutuksen on kestettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Sairaanhoitajakoulutukseen tulee sisältyä yhteensä 4600 tuntia teoreettista ja kliinistä opetusta, josta vähintään kolmasosan tulee olla teoreettista ja puolet kliinistä opetusta. (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta 55/2013.) Metropolia Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajan opinnot koostuvat hoitotyön teoriaopinnoista, innovaatiopinnoista, valinnaisista opinnoista, opinnäytetyöstä sekä käytännön harjoitteluista. Harjoitteluja on jokaisella lukukaudella siten, että ne muodostavat yhteensä kolmasosan koko opinnoista. Sairaanhoitajatutkintoon sisältyy yleensä parityönä tehtävä 15 opintopisteen opinnäytetyö, joka pääsääntöisesti tehdään Metropolia Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisissä hankkeissa. Opintojen loppuvaiheessa suoritetaan itse valittavat syventävät opinnot. Vaihtoehtoja syventävissä opinnoissa ovat akuuttihoitotyö, kliininen hoitotyö, lasten akuuttihoitotyö, mielenterveys-, kriisi- ja päihdehoitotyö sekä opiskelijan oma valitsema urapolku. (Metropolia AMK, päiväopiskelu, Sairaanhoitaja AMK, 2016.)

6 2 Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli analysoida Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajatutkinnon aikaisemmin tehtyjä opinnäytetöitä niissä käytetyn menetelmän mukaan. 2 Opinnäytetyön taustaa 2.1 Opinnäytetyön prosessi Opinnäytetyö tehdään ammattikorkeakouluopintojen aikana, koska sen tekemisen myötä opiskelijan osaaminen ja valmiudet hyödyntää tietotaitojaan kehittyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut ohjeen opinnäytetyön kehitys- ja tutkimustavoitteista, joita tulee noudattaa työtä tehdessä. Opinnäytetyö tehdään jo tutkitun tiedon ja muun näytön pohjalta. Metropolia Ammattikorkeakoulussa työt tehdään pääsääntöisesti kehittävinä työelämäyhteistöinä. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 34.) Aluksi opinnäytetyölle tehdään suunnitelma ja laaditaan aikataulu. Lisäksi tarvittaessa tulee hankkia myös tutkimuslupa sekä työelämäprojekteissa solmia kolmikantasopimus. Opinnäytetyön ohjaaja arvioi hyväksytysti nämä edellä mainitut asiat, jonka jälkeen voidaan siirtyä työstämään itse opinnäytetyötä. Ohjaus ja arviointi tapahtuu opinnäytetyön ohjaajan toimesta koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyötä arvioidessa otetaan huomioon ammattiin liittyvä osaaminen ja kehittyminen, viestinnällinen ja ilmaisullinen osaaminen sekä työssä käytetyt menetelmät ja työstä saadut tulokset. Lisäksi arvioidaan työn asiasisältö sekä ulko- ja kieliasu. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 34.) Opinnäytetyöstä kirjoitetaan aina kypsyysnäyte, jonka perusteella voidaan nähdä opiskelijan perehtyneisyys alaan ja kyseiseen aiheeseen sekä kielitaidon taso. Lisäksi opinnäytetyöstä tulee laatia raportti, joka kirjoitetaan aina opinnäytetyön ohjeen mukaisesti. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte 34.) Valmiit opinnäytetyöt julkaistaan Theseus-verkkopalvelussa. Theseus-verkkopalvelu on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston eli Arene ry:n tarjoama palvelu, josta voi lukea kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja julkaisuja hakuja ja rajauksia tekemällä. (Theseus-verkkopalvelu.)

7 3 2.2 Opinnäytetöissä käytettävät menetelmät Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää käytetään usein aikaisemman teorian testaamiseen ja varmistamiseen (Ojasalo Moilanen Ritalahti 2009: 93). Määrällistä tutkimusta voidaan käyttää myös, kun halutaan kuvailla, vertailla, selvittää tai selittää jotain asiaa tai ilmiötä. Sen ominaispiirteisiin kuuluvat muun muassa perusjoukon ja otoksen määrittely, numeerinen mittaaminen, tilastollisten menetelmien käyttö, hypoteesien laatiminen sekä objektiivisuus. Määrällisen tutkimuksen voi tehdä joko pitkittäis- tai poikittaistutkimuksena. Pitkittäistutkimuksessa aineisto kerätään pidemmältä aikaväliltä ja useaan kertaan, kun taas poikittaistutkimuksen tarkoituksena on selvittää sen hetkiset tulokset. (Kankkunen Vehviläinen-Julkunen 2017: 56, 60.) Määrällinen tutkimus toteutetaan yleensä lomakekyselynä tai strukturoituna lomakehaastatteluna (Ojasalo ym. 2009: 93). Kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käytetään, kun halutaan tietoa ihmisten kokemuksista, näkemyksistä, tulkinnoista, käsityksistä tai motivaatioista. Laadullinen tutkimus sopii tutkimusmenetelmäksi, kun aiheesta ei ole paljoa aikaisempaa tietoa, aiheeseen halutaan uusi näkökulma tai on syytä epäillä aikaisempien tutkimuksien tuloksia. Laadullisella tutkimuksella ei pyritä yleistämään, jolloin näyte on harkinnanvarainen ja siihen pyritään saamaan mahdollisimman monipuolisesti aihetta edustavia henkilöitä. (Kankkunen Vehviläinen-Julkunen 2017: 66; Ojasalo ym. 2009: 94.) Laadullisessa tutkimuksessa tutkittavia henkilöitä on vähemmän kuin määrällisessä tutkimuksessa, mutta analysoitavaa aineistoa kertyy usein paljon. Yleisimpiä käytettyjä laadullisia menetelmiä ovat avoin, teema- ja ryhmähaastattelu sekä osallistuva havainnointi. (Ojasalo ym. 2009: 94.) Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on viime vuosina yleistynyt tutkimusmenetelmä niin hoitotieteessä kuin muissakin terveystieteellisissä tutkimuksissa. Menetelmä perustuu siihen, että saadaan tuotettua tietoa aikaisempaan tietoon pohjaten. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on yksi kirjallisuuskatsauksien luokka. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään vastaamaan kysymyksiin: mitä aiheesta jo tiedetään, mitkä ovat tutkitun aiheen keskeiset käsitteet sekä niiden väliset suhteet. (Kangasniemi ym. 2013: 296.) Toiminnallista työtä käytetään, kun ilmenee kehittämistarpeita tai halutaan saada aikaan muutoksia. Toiminnallisen työn tarkoituksena on yleensä käytännön ongelmien ratkaisu

8 4 sekä uusien ideoiden, tuotteiden, käytäntöjen tai palveluiden tuottaminen ja toteuttaminen. Toiminnallisen työn avulla voidaan kehittää palveluita ja viedä asioita käytännössä eteenpäin. Teoreettiset tavoitteet ohjaavat ja teoriatieto tukee toiminnallisen työn etenemistä. (Ojasalo ym. 2009: ) 2.3 Aikaisempi tutkimustieto Ammattikorkeakoulutasoisien suomalaisten ja eurooppalaisten opinnäytetöiden analysoinnista löytyy vähäisesti tietoa. Kuitenkin Ruotsissa on tehty tutkimus, jossa kuvattiin ruotsalaisen sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöitä (n=490) käytetyn menetelmän, eettisten näkökulmien ja tiedon laadun arvioinnin perusteella. Opinnäytetöiden menetelmiä analysoitaessa selvisi, että eniten oli tehty kirjallisuuskatsauksia (75 %). Toiseksi ja kolmanneksi eniten oli tehty laadullisia (18 %) ja määrällisiä (5 %) tutkimuksia. Pienessä osassa opinnäytetöitä ei ollut mainittu käytettyä menetelmää (2 %) ja vain muutamassa oli käytetty useampaa kuin yhtä menetelmää. (Johansson Silén 2018: ) 3 Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla Metropolia Ammattikorkeakoulussa aikavälillä 7/ /2011 tehtyjä sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöitä ja analysoida niitä käytetyn menetelmän perusteella. Tavoitteena on jatkossa hyödyntää saatua tietoa opinnäytetyöprosessin kehittämisessä. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä menetelmiä on käytetty opinnäytetöissä. 4 Opinnäytetyön toteutus 4.1 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus aineistonkeruumenetelmänä Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on saada aikaan yhteenveto aikaisemmin tutkitusta tiedosta. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen prosessi voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, joita ovat tutkimuskysymyksen muodostaminen, aineisto ja sen valinta, kuvailun rakentaminen sekä tulosten tarkastelu. Tutkimuskysymys on tekijä, joka johdattaa koko tutkimusprosessia. Tutkimuskysymyksen tulee olla tarpeeksi rajattu ja täsmällinen, jotta siihen vastaaminen onnistuu hyvin. Tutkimuskysymys määrittelee aineiston valinnan, mikä tarkoittaa sitä, että aineiston tulee täsmentää, kritisoida, jäsentää,

9 5 tai avata tutkimuskysymystä. Aineisto koostuu aikaisemmasta tutkimustiedosta, joka haetaan useimmiten sähköisistä tietokannoista tai manuaalisella haulla. Kuvailun rakentamisvaiheessa vastataan aiemmin esitettyyn tutkimuskysymykseen aineiston pohjalta, sitä analysoiden ja yhdistellen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on vertailla aineistoa, analysoida aikaisemman tiedon vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehdä laajempia päätelmiä aineistoista. Kirjallisuuskatsauksen viimeinen vaihe, eli tulosten tarkastelu käsittää sisällöllisen ja menetelmällisen pohdinnan sekä etiikan ja luotettavuuden pohdinnan. Tulosten tarkasteluvaiheessa aineistoista esille tulleet asiat kerätään yhteen ja niistä tiivistetään keskeiset tulokset. (Kangasniemi ym. 2013: 296.) 4.2 Aineiston keruu Opinnäytetyön aineisto koostui Metropolia Ammattikorkeakoulun aikavälin 7/ /2011 Theseus-verkkopalvelussa olevista sairaanhoitajatutkinnon suomen- ja englanninkielisistä opinnäytetöistä. Opinnäytetöitä valittaessa käytettiin hakusanoja hoitotyö ja nursing. Hakutuloksista eroteltiin pois ensihoito-, kätilö-, terveydenhoitaja-, toimintaterapeutti-, fysioterapeutti-, bioanalyytikko-, optometri-, geronomi- ja sosionomitutkintojen sekä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt. Aineistoon otettiin mukaan kuitenkin moniammatilliset työt, joissa vähintään yksi tekijöistä oli opiskellut sairaanhoitajaksi. Hakutuloksia oli yhteensä 249, joista 81 valikoitui kriteereiden perusteella aineistoksi. 4.3 Aineiston analyysi Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineisto voidaan analysoida erilaisia laadullisia tai kuvailevia määrällisiä aineiston analyysimenetelmiä käyttäen. Laadullisilla menetelmillä pyritään vertailemaan aineistoa keskenään ja analysoimaan tiedon vahvuuksia ja heikkouksia sekä tekemään laajempia päätelmiä aineistosta. Kuvailevien määrällisien menetelmien tavoitteena on luoda kokonaiskuva tiettyjen asioiden yleisyydestä ja keskeisyydestä. (Kangasniemi ym. 2013: ) Tässä työssä sovellettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen määrällisen luokittelun periaatteita. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineistoa kerätessä voidaan aineistoa taulukoida, joka voi auttaa jäsentämään tietoa ja sen vastaavuutta tutkimuskysymykseen (Kangasniemi ym. 2013: 296). Tässä työssä taulukkoon merkittiin, mitä menetelmää kunkin opinnäytetyön kohdalla oli käytetty. Näitä eri menetelmiä olivat kuvaileva kirjallisuuskatsaus, toiminnallinen työ sekä tutkimuksellinen työ, johon kuuluvat määrällinen ja laadullinen

10 6 menetelmä. Aineistoon kuuluvat opinnäytetyöt myös numeroitiin juoksevalla numerolla, jotta ne voidaan tunnistaa myöhemmin jatkotutkimuksessa. 5 Tulokset 5.1 Aineiston kuvailu Analysoitavista opinnäytetöistä 68 oli kirjoitettu suomeksi ja 13 englanniksi. Moniammatillisia töitä oli kolme, joissa kaikissa tekijöinä oli ollut sairaanhoitajaopiskelijan tai -opiskelijoiden lisäksi kätilöopiskelija. Moniammatillisista opinnäytetöistä kaksi oli tehty pareittain ja yksi kolmen hengen ryhmässä. Kaikki moniammatilliset työt oli tehty vuoden 2011 aikana. Määrällisesti eniten opinnäytetöitä (41 %) oli valmistunut syksyllä Loput opinnäytetyöt jakautuivat syksylle 2010 ja keväälle 2011 lähes tasaisesti. Suurin osa (43 %) opinnäytetöistä oli tehty pareittain. Opinnäytetöistä 28 % oli tehty yksin ja 25 % kolmen hengen ryhmissä. Loput 4 % opinnäytetöistä oli tehty neljän hengen ryhmissä. Syksyllä 2010 yksilö- ja paritöitä oli tehty lähes yhtä paljon, kun taas keväällä 2011 yli puolet opinnäytetöistä oli tehty pareittain. Syksyllä 2011 opinnäytetöiden tekijämäärät olivat jakautuneet lähes tasaisesti 1 3 tekijän välille. Neljän hengen ryhmissä tehdyt opinnäytetyöt ajoittuivat syksyille 2010 ja (Kuvio 1.) syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 yhteensä 1 tekijä 2 tekijää 3 tekijää 4 tekijää Kuvio 1. Ajoittuminen tekijöiden määrän mukaan aikavälillä 7/ /2011. Lähes kolmasosa (32 %) analysoiduista opinnäytetöistä käsitteli lasten, nuorten ja perheen hoitotyötä. Yli neljännes (27 %) opinnäytetöistä käsitteli potilasohjausta. Muita useimmin toistuneita teemoja olivat monikulttuurisuus (12 %), käsihygienia ja aseptiikka

11 7 (9 %), asiakaslähtöinen ja yksilöllinen hoito (9 %), diabetes (7 %), lääkehoito (6 %) sekä lihavuuskirurgia ja ylipaino (6 %). Työelämälähtöisistä töistä (n=63) suurin osa (21 %) oli tehty osana Perheen, nuoren ja lapsiperheen ohjausprojektia. Seuraavaksi eniten oli tehty opinnäytetöitä osana LOGsote projektia (11 %), NÄPE-kehittämisprojektia (11 %) sekä Aseptiikan ja hygienian kehittäminen Nefrologisen potilaan hoitotyössä -hanketta (10 %). Noin 8 % opinnäytetöistä oli tehty osana Asiakaslähtöinen osaaminen -hanketta ja Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen -hanketta. Sekä Voima-hankkeessa että Peijaksen sairaalan ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa lihavuuskirurgisen potilaan ja hänen perheensä neuvontamallin kehittämiseksi Peijaksen sairaalassa oli ollut osana noin 6 % opinnäytetöistä. Loput työelämälähtöisistä opinnäytetöistä oli tehty osana yksittäisiä projekteja, joissa oli ollut mukana enintään kolme opinnäytetyötä. 5.2 Aineiston erittely Opinnäytetöiden sisällön luokittelu tehtiin käytetyn menetelmän mukaan. Analysoitavia opinnäytetöitä oli yhteensä 81. Opinnäytetöistä 57 %:ssa menetelmä oli ilmaistu selkeästi, niin että se oli kirjoitettu tiivistelmään. Opinnäytetöistä 43 %:ssa käytettyä menetelmää ei ollut ilmaistu lainkaan tiivistelmässä tai se oli merkitty epäselvästi. Eniten oli tehty kuvailevia kirjallisuuskatsauksia (43 %). Laadullisia (21 %) ja määrällisiä (20 %) menetelmiä oli käytetty lähes yhtä paljon. Toiminnallisia opinnäytetöitä oli 16 % kaikista töistä. (Kuvio 2.) syksy 2010 kevät 2011 syksy 2011 yhteensä Laadullinen menetelmä Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Määrällinen menetelmä Toiminnallinen työ Kuvio 2. Opinnäytetöiden luokittelu käytettyjen menetelmien mukaan aikavälillä 7/ /2011.

12 8 6 Pohdinta 6.1 Tulosten pohdinta Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aikaisemmin tehdyssä samankaltaisessa tutkimuksessa, jossa suurin osa (75 %) opinnäytetöistä oli tehty kirjallisuuskatsauksina, toiseksi eniten (18 %) oli käytetty laadullista menetelmää ja vähiten (5 %) oli käytetty määrällistä menetelmää (Johansson Silén 2018: ). Tässä opinnäytetyössä analysoiduista opinnäytetöistä laadullista (21 %) ja määrällistä (20 %) menetelmää oli taas käytetty lähes yhtä paljon. Merkittävänä erona aikaisempaan tutkimukseen verrattaessa oli kuitenkin, ettei siinä ollut mainittu toiminnallista opinnäytetyötä menetelmänä. Kuviota 2 tarkastellessa voidaan huomata, että toiminnallisten opinnäytetöiden määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Toiminnallisten töiden tuotoksina oli tehty ohjausmateriaalia hoitajille ja lasten vanhemmille, tukimateriaalia potilaille, koulutustilaisuuksia, verkkomateriaalia, kyselylomakkeita, perehdytysmateriaalia hoitajille sekä kehitetty kaksi erilaista tapaa leikin kautta lievittää lapsen pelkoa. Kuviota 2 tarkastellessa voidaan myös huomata, että määrällisten menetelmien määrä on jatkuvasti laskenut, kun taas kirjallisuuskatsauksien määrä on noussut. Samoin voidaan huomata, että syksyisin oli valmistunut enemmän opinnäytetöitä kuin keväällä. Etenkin syksyllä 2011 oli valmistunut huomattavasti enemmän opinnäytetöitä kuin aikaisempina lukukausina. Kuvion 1 avulla voidaan huomata, että yksin ja pareittain tehtyjä opinnäytetöitä oli valmistunut eniten lukuun ottamatta syksyä Syksyllä 2011 kolmen hengen ryhmissä tehtyjä opinnäytetöitä oli valmistunut yhtä paljon kuin pareittain tehtäviä. Tämä voi selittyä sillä, että syksyllä 2011 valmistui enemmän opinnäytetöitä kuin aikaisempina lukukausina. Suurin osa opinnäytetöistä oli tehty yhteistöinä työelämälähtöisissä projekteissa. Opinnäytetyö voi tarjota hyvän väylän työelämään, jonka vuoksi työelämälähtöiset kehittämistyöt ovat sairaanhoitajatutkinnossa tärkeitä ja ne kannattaisi hoitaa kiitettävästi. Työelämälähtöiset kehittämistyöt ovat organisaatioiden tilaamia opinnäytetöitä, jolloin niille on aina olemassa jonkinlainen tarve ja ne tulevat pääsääntöisesti käyttöön, jos ovat hyvin toteutettuja. Näiden kehittämistöiden ansiosta myös tietous tiettyä työelämän toimijaa kohtaan kasvaa huomattavasti opinnäytetyöprosessin aikana käydyn yhteistyön myötä.

13 9 6.2 Eettisyyden pohdinta Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on antanut hyvän tieteellisen käytännön kriteerit, joihin kuuluvat rehellisyys, huolellisuus, tarkkuus tutkimustyössä ja tulosten tallentamisessa sekä esittämisessä ja tulosten arvioinnissa. Tutkimuksessa käytetään eettisiä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteutetaan avoimuutta ja vastuullista viestintää tuloksia julkistaessa. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet ovat asiaankuuluvalla tavalla merkitty sekä muita tutkijoita kunnioittaen. Lisäksi tutkimuksen suunnittelu ja siitä syntyneet tuotokset tallennetaan vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tutkimuslupien tulee olla kunnossa ja eettinen ennakkoarviointi tarvittaessa tehty. Tutkimusryhmässä sovitaan kaikkien osapuolien kesken oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut sekä velvollisuudet. Näiden lisäksi sovitaan aineiston säilyttämisestä ja käyttöoikeuksista, ilmoitetaan asianosaisille rahoituslähteistä ja sidonnaisuuksista. Tutkijoiden tulee myös pidättäytyä tutkimukseen liittyvistä tilanteista, mikäli heidän epäillään olevan esteellisiä. Tutkimuksen aikana tulee noudattaa hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä huomioida tietosuoja kaikissa vaiheissa. (TENK 2012.) Lisäksi tutkimuskysymys tulisi muotoilla eettisesti huolellisesti valitusta näkökulmasta ja mahdollinen subjektiivisuus huomioon ottaen (Kangasniemi ym. 2013: 297). Hyvän tieteellisen käytännön asioiden noudattamisesta on jokainen itse vastuussa. Ammattikorkeakoulun huolehdittavana on, että hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttäminen ja tutkimusetiikan opettaminen kuuluvat perus- ja jatko-opetukseen (TENK 2012). Tässä työssä TENK:in antamia käytännön kriteereitä noudatettiin soveltuvin osin. Tämän opinnäytetyöprosessin aikana toimittiin rehellisesti ja luotettavasti. Opinnäytetyö tehtiin käyttäen eettisiä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tulokset julkistettiin vastuullista viestintää toteuttamalla. Kyseiseen opinnäytetyöhön ei tarvittu tutkimuslupaa eikä erillistä rahoituslähdettä tai sidonnaisuutta ollut. Opinnäytetyö tarkistettiin Turnitinohjelmalla plagioinnin selvittämiseksi työn ollessa vielä keskeneräinen sekä toisen kerran työn ollessa täysin valmis. 6.3 Luotettavuuden pohdinta Luotettavuutta tulisi mitata työskentelyn jokaisessa vaiheessa tutkimuskysymyksen muotoilusta lähtien aina johtopäätöksiin saakka. Jokaisessa vaiheessa tulisi pyrkiä mahdollisimman läpinäkyvään ja johdonmukaiseen työskentelyyn. Tutkimuskysymyksen tu-

14 10 lisi olla selkeä ja teoreettisesti perusteltu. Aineiston valinnassa käytetyt kriteerit tulisi kuvata, koska mahdollisten tietoisten ja tiedostamattomien perusteiden raportoimatta jättäminen heikentävät luotettavuutta. Tutkimustulokset tulisi arvioida monesta eri näkökulmasta ja niiden tulisi tukeutua teoreettiseen taustaan. Tuloksien merkittävyyttä tulisi arvioida nykytilanteen lisäksi myös tulevien tutkimuskohteiden kannalta. Tuloksien esittämisessä tulisi ottaa huomioon subjektiivisuus ja johtopäätösten tulisi olla kaikkien osapuolien mielestä mahdollisimman samankaltaisia. Lisäksi väitteet tulisi perustella kattavasti. (Kangasniemi ym. 2013: ) Tässä opinnäytetyössä luotettavuutta arvioitiin edellä mainitulla tavalla. Aineisto kerättiin Theseus-verkkopalvelusta oikeilla hakusanoilla ja aikarajauksilla. Molemmat kirjoittajat kävivät hakusanoilla hoitotyö ja nursing saadut hakutulokset läpi sekä yksin että yhdessä. Lisäksi kirjoittajat kävivät yhdessä läpi hakutulokset, kun aineistoa haettiin vain hakusanalla hoitotyö. Lopuksi aineistoa etsittiin vielä Theseus-verkkopalvelusta valmiita rajauksia käyttämällä ilman hakusanoja ja nämä hakutulokset käytiin yhdessä läpi. Hakutulokset käytiin läpi yhteensä viisi kertaa, jotta saatiin kerättyä haluttu aineisto luotettavasti. Aineistoa analysoidessa molemmat kirjoittajat kävivät läpi eri osat aineistosta ja lopuksi ristiin toistensa aineistot. Tätä opinnäytetyötä tehdessä aineiston keruuta hidasti ja hankaloitti huomattavasti se, että useissa opinnäytetöissä menetelmä oli ilmaistu tiivistelmässä huonosti tai sitä ei ollut mainittu lainkaan. Analysoidut opinnäytetyöt, joissa ei lukenut menetelmää jo tiivistelmässä piti lukea tarkasti, jotta sai selville käytetyn menetelmän. Usein tällaisissa opinnäytetöissä käytetty menetelmä mainittiin vasta opinnäytetyön toteutusta kuvailevassa kappaleessa. Tämän opinnäytetyön aineiston keruussa yksi kriteeri oli, että analysoitavaa opinnäytetyötä on ollut tekemässä vähintään yksi sairaanhoitaja. Joissain analysoiduissa opinnäytetöissä koulutusohjelma oli merkitty epäselvästi, jolloin vaati erityistä lisähuomiota tarkistaa todellinen koulutusohjelma. Osassa analysoiduista opinnäytetöistä oli myös epäselvästi kerrottu hankkeen nimi ja yhteistyötahot, eivätkä ne olleet yhtäläisesti kirjoitettu kaikissa kyseisissä hankkeissa tehdyissä opinnäytetöissä. Tämä hankaloitti opinnäytetöiden yhteistyötahojen selvittämistä luotettavasti. 6.4 Tulosten hyödyntäminen Jatkossa opinnäytetyöstä saatuja tuloksia tullaan käyttämään Metropolia Ammattikorkeakoulun sairaanhoitajatutkinnon opinnäytetöiden kehittämisessä. Tulosten perusteella

15 11 voidaan lisätä eri menetelmien käyttöä, jos se koetaan hyödylliseksi tulevaisuudessa. Jatkoa ajatellen tulisi myös ajatella työelämälähtöisten opinnäytetöiden olevan merkityksellisiä niin ammattikorkeakoululle kuin työpaikallekin. Jos tämänkaltaisia opinnäytetöiden analysointeja tullaan jatkossa tekemään samoilla kriteereillä ja hakukeinoilla, olisi analysoinnin kannalta helpompaa, jos tulevaisuudessa tehtävissä opinnäytetöissä lukisi käytetty tutkimusmenetelmä selkeästi jo tiivistelmässä. Tällä tavoin prosessissa saataisiin säästettyä aikaa sekä tulokset olisivat luotettavampia, kun olisi käytetty suoraan menetelmän nimeä eikä asia olisi ilmaistu epäselvästi ja vaikealukuisesti. Näin ollen opinnäytetyöprosessin kehittämisessä tärkeä näkökulma tulisi olla myös ohjauksen kehittäminen sekä yhtenäistäminen.

16 12 Lähteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta 55/2013. Annettu Johansson, Linda Silén, Marit Research methods in nursing students Bachelor s theses in Sweden: A descriptive study. Nurse Education Today Kangasniemi, Mari Utriainen, Kati Ahonen, Sanna-Mari Pietilä, Anna-Maija Jääskeläinen, Petri Liikanen, Eeva Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede 25 (4) Kankkunen, Päivi Vehviläinen-Julkunen, Katri Tutkimus hoitotieteessä painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 1994/559. Annettu Helsingissä Metropolia AMK Päiväopiskelu. Sairaanhoitaja AMK. Verkkodokumentti. < Luettu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n tutkintosääntö. Opinnäytetyö ja kypsyysnäyte. Päivitetty Verkkodokumentti. < Luettu Ojasalo, Katri Moilanen, Teemu Ritalahti, Teemu Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: WSOY. Opiskele sairaanhoitajaksi Sairaanhoitajat. < Luettu Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Verkkodokumentti. < Luettu Theseus-verkkopalvelu. < Luettu