VEDENJÄÄHDYTYSKONEEN MÄÄRÄAIKAISHUOLLON OHJEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VEDENJÄÄHDYTYSKONEEN MÄÄRÄAIKAISHUOLLON OHJEET"

Transkriptio

1 MÄÄRÄAIKAISHUOLLON OHJEET

2 Suomen Kylmäliikkeiden Liitto suosittelee kylmälaitosten määräaikaishuoltoihin kolmea eritasoista vaihtoehtoa:» Aistinvarainen yleistarkastus» Mittauksiin perustuva dokumentoitu perushuolto» Erityistarkastuksilla perushuoltoa täydentävä yksilöity huolto. Tämä ohje ja siihen liittyvä tarkastuspöytäkirja on tehty Perushuoltoa ja Yksilöityä huoltoa varten. Niitä voi käyttää myös Yleistarkastuksen tekemiseen, vaikka eri kohtia on tarkastukseen nähden liikaa. Jos asiakas haluaa teettää vain lakisääteisen HFC-laitoksen vuototarkastuksen, sitä varten on oma tarkastuspöytäkirja. KONEHUONE (JOS ON), YLEISET TARKASTUKSET 1. Kaasunilmaisimen testaus Testaa konehuoneen kaasunilmaisin ennen kuin aloitat huoltotyöt. Kaasunilmaisimen pitää lauetessaan sytyttää konehuoneen hälytyksen vilkkuvalo tai hälytyssummeri. Hälytyksen pitää siirtyä myös valvonta-automatiikan kautta valvomoon. Jos konehuoneen kaasunilmaisin ei toimi ja huoltoa jatketaan, on käytössä oltava jokin toinen laite, jonka avulla voidaan varmistua siitä, että kylmäainepitoisuus ei kasva konehuoneessa liian korkeaksi asentajan siellä ollessa. 2. Hätätuuletuksen toimivuuden tarkastus Testaa konehuoneen hätätuuletus. Konehuoneen hätätuuletuksen pitää käynnistyä kaasuhälytyksen tullessa. Hätätuuletus voi olla toteutettu erillisellä puhaltimella tai ilmanvaihdon tehostuksella. Jos tuuletus ei toimi, ota välittömästi yhteys kiinteistöhuoltoon tai omistajan/haltijan yhteyshenkilöön, jotta ongelmasta saadaan tieto oikeaan paikkaan. 3. Sähkökeskusten / konesäätimien / taajuusmuuttajien tarkastus Tarkasta sähkön syöttökeskuksen, konesäätimien ja taajuusmuuttajien kytkentäkohdat ja kiristä tarvittaessa. Tarkasta myös kompressoreiden kontaktorit ja niiden kärjet sekä kaikkien johtojen kunto. Kontaktoreiden kärkien kuluminen voi aiheuttaa kompressorivaurioita. Varmista myös, että kaikkien koteloiden ilmanvaihtoaukkojen suodattimet ovat puhtaat, jotta ilma pääsee kiertämään. Jos keskuksen tai kotelon ilmanvaihto on toteutettu puhaltimen avulla, varmista, että puhaltimet toimivat ja että ilman virtaussuunta on oikea. 4. Siisteys, huoltotilat, ylimääräiset tavarat Tarkasta, että vedenjäähdytyskoneelle ja sähkökeskukselle on tarvittava huoltotila. Tyhjennä tarvittaessa kaikki ylimääräiset tavarat ja roskat. Jos tavaroista on epäselvyyttä, ota yhteys kiinteistöhuoltoon, kiinteistön omistajan / haltijan yhteyshenkilöön tai laitoksen haltijaan. 2

3 5. Merkinnät ovessa ja sisällä, dokumentit Tarkasta konehuoneen/laitetilan merkinnät ja dokumenttien olemassaolo. Tarkasta, että konehuonetarra on ovessa ulkopuolella, putkistoissa on merkinnät virtaavasta aineesta ja virtauksen suunnasta, käytössä oleva kylmäaine on esitetty tarroin, ja hätä-seis-kytkimet on selkeästi merkitty. Tarkasta myös, että konehuoneesta/laitetilasta löytyy kohteen sähköpiirustukset, kylmäkoneiston huolto-ohje, putkikaaviot ja pääkomponenttien tiedot, huoltopäiväkirja sekä mahdollinen huoltotunnus ja salasana. Varmista myös mahdollisen painelaitteiden seurantasuunnitelman olemassaolo. 6. Kahvasulakkeiden tarkastus Tarkasta silmämääräisesti kahvasulakkeiden kunto. KYLMÄPIIRIT» Kylmäpiiri A, numerot 7 21» Kylmäpiiri B, numerot Koneiston aistinvaraiset tarkastukset Tarkasta ainakin seuraavat asiat:» putkien kiinnitykset, tuennat ja mahdolliset normaalista poikkeavat värinät» eristysten kunto» sähköjohtojen kunto ja kiinnitykset» korroosiovauriot, esim. ruostuneet liittimet ja rungon vauriot» käyntiäänet» kylmäaine- ja öljyvuotojen silmämääräinen tarkastus, esim. öljyjäljet koneikossa, putkissa tai lattialla; tarkempi vuodonetsintä tarvittavilta osin, jos on syytä epäillä vuotoa. Höyrystymislämpötila Katso järjestelmästä höyrystymislämpötila ja mittaa tarvittaessa. Vertaa arvoa alkuperäiseen suunnittelulämpötilaan, jos se on kerrottu. Huomioi myös laitoksen senhetkinen kuormitus ja ulkoilman lämpötila. Mittaa tarvittaessa tulistus ja säädä paisuntaventtiiliä, jos laitoksen kuormitus on riittävän korkealla tasolla. Lauhtumislämpötila Katso järjestelmästä lauhtumislämpötila ja mittaa tarvittaessa. Vertaa arvoa alkuperäiseen suunnittelulämpötilaan, jos se on kerrottu, ja huomioi laitoksen senhetkinen kuormitus. Ota huomioon toiminnan arvioinnissa myös ulkoilman lämpötila. Kylmäpiirin toiminnan arviointi Katso järjestelmästä viimeisimmät hälytykset, jos niitä on. Jos höyrystymis- ja lauhtumislämpötilat ovat suunnitellulla/sopivalla tasolla eikä hälytyksiä ole ollut, tarkasta tai mittaa vielä seuraavat asiat. Katso järjestelmästä imukaasun ja kuumakaasun lämpötilat. Katso myös kylmäaineen lämpötilat (tai mittaa ne) lauhduttimen jälkeen sekä juuri ennen paisuntaventtiiliä. 3

4 Jos epäilet järjestelmän antamia lämpötila-arvoja, tarkasta arvojen oikeellisuus erillisellä mittarilla. Jos tarkastetut arvot ovat normaalilla tasolla höyrystymislämpötilaan ja lauhtumislämpötilaan verrattuna, kylmälaitos toimii suunnitellusti. Jos mittausten ja laskelmien perusteella saaduissa arvoissa on epäjohdonmukaisuuksia, tutki, mistä se voisi johtua. Huomioi myös laitoksen senhetkinen kuormitus ja ulkoilman lämpötila. Kylmäainemäärän tarkastus Nestevaraajaa ei normaalisti ole nykyaikaisessa vedenjäähdyttimessä. Kaasukuplat paisuntaventtiilin nestelasissa eivät ole märkähöyrysteisessä vedenjäähdyttimessä merkki nestevajauksesta. Jos koneistossa on nestevaraaja, tarkasta sen kylmäainemäärä. Useimmissa kohteissa nestepinta varaajassa on hyvä pitää melko matalalla. Jos kohteesta tulee satunnaisia nestepintahälytyksiä, se ei välttämättä ole syy lisätä kylmäainetta. HUOM! Mahdolliset kylmäaineen lisäykset on tehtävä varovasti. Ylitäyttöä on vältettävä. Jos on syytä epäillä vuotoa, tehdään laitokseen vuototarkastus. Öljyn määrä ja laatu Tarkasta, milloin öljyt on vaihdettu viimeksi. Tarkasta silmämäärisesti öljyn määrä ja laatu. Lisää öljyä tarvittaessa. Jos on syytä epäillä, että öljyn laatu on kärsinyt esim. kompressorivaurion seurauksena, on öljyt vaihdettava. Tee tarvittaessa öljyn ph-testi (happotesti). Selvitä öljynvaihtoväli laitoksen huolto-ohjeesta, kompressorin ohjekirjasta, huoltopäiväkirjasta tai kompressorin maahantuojalta/valmistajalta. Kosteuden tarkastus, kuivain & nestelasi Tarkasta kuivain ja nestelasin kosteusindikaattori. Jos järjestelmässä on kosteutta, vaihdetaan kuivainsuodatin ja tarvittaessa öljyt. Toimenpiteet toistetaan niin monta kertaa kuin on tarpeen, jotta kosteus saadaan poistettua järjestelmästä. Vaihevirrat, A Mittaa tarvittaessa kompressoreiden sähkömoottorin eri vaiheiden virta-arvot. Kirjaa mittaustulokset tarkastuspöytäkirjaan. VAROLAITTEET Kompressoreiden matalapainekatkaisu Tarkasta matalapainelähettimien ja/tai kytkimien toiminta ja katkaisupisteet, bar. Kompressoreiden korkeapainekatkaisu Tarkasta korkeapainelähettimien ja/tai kytkimien toiminta ja katkaisupisteet, bar. 4

5 Öljyvahtien (jos on) toiminta Tarkasta öljyvahtien toiminta, jos sellaisia on. Lämpöreleet Tarkasta kompressoreiden lämpöreleet. Kaasuhälytyksen toiminnan tarkastus Tarkasta kaasuhälytysjärjestelmän toiminta (jos sellainen on). VAROVENTTIILIT Varoventtiilien tarkastus Tarkasta varoventtiileistä niiden leimauspäivämäärä. Kerro asiakkaalle, että painelaitelain mukaan varoventtiilit on tarkastettava tai vaihdettava neljän (4) vuoden välein. Yleensä varoventtiilin vaihto on nykyisin selvästi edullisin toimenpide. Varmista, että varoventtiilit eivät ole tulpattuja. Jos näin on, kerro asiakkaalle, että ratkaisu on laiton ja ongelmatilanteissa vaarallinen. Varoventtiilien ulospuhallusputkien tarkastukset Tarkasta varoventtiilien ulospuhallusputki. Varmista, että kylmäaine purkautuu ulospuhallusputkesta ulkotiloihin paikkaan, jossa se ei aiheuta vaaraa. Tarkasta myös, että mikään ei ole tukkinut ulospuhallusputken päätä. Jos se on tulpattu, ratkaisu on laiton ja ongelmatilanteissa vaarallinen. LAUHDEPIIRI JA VAPAAJÄÄHDYTYS ILMAJÄÄHDYTTEINEN NESTEJÄÄHDYTIN TAI LAUHDUTIN (vaihtoehtona nestejäähdytteinen nesteenjäähdytin) 37. Aistinvaraiset tarkastukset Tarkasta aistinvaraisesti ainakin seuraavat asiat» putkien kiinnitykset, tuennat ja mahdolliset normaalista poikkeavat värinät» sähkökaapeleiden kunto ja kiinnitykset» korroosiovaurioiden tarkastus, esim. ruostuneet liittimet tai hitsaussaumat» kylmäaine- ja öljyvuotojen silmämääräinen tarkastus, esim. öljyjäljet putkissa, tarkempi vuodonetsintä suoritetaan tarvittavilta osin, jos vuotoa on syytä epäillä. 38. Puhaltimien toiminnan tarkastukset ja mittaukset Tarkasta kaikkien puhaltimien pyöriminen ja kiinnitykset. Poista puhallinritilään mahdollisesti kiinnittyneet roskat ja varmista, että siivet eivät ota puhallinkaulukseen tai ritilään kiinni. Kuuntele puhaltimien pyörimisääniä ja kokeile värinöitä. 5

6 Silloin kun laitteen puhaltimet ovat 1-nopeuksisia ja suojattu ylivirtasuojalla, mittaa kaikkien puhaltimien virta-arvot ja arvioi puhaltimien kunto vertailemalla arvoja. Jos kuulet laakerivikaan viittaavia ääniä, tutki, vahvistavatko virta-arvojen mittaukset vikaepäilyä. Kun laitteen puhaltimet ovat 2-nopeuksisia tai portaattomasti säädettäviä, mittaa virta-arvoja vain tarvittaessa. Jos kuulet laakerivikaan viittaavia ääniä, kuuntele puhallinta uudelleen eri pyörimisnopeuksilla ja arvioi laakerin kunto. Mittaa virta-arvot tarvittaessa. Varmista lopuksi, että laitteen puhaltimien päälle/pois -kytkimet toimivat tai että puhaltimet toimivat nopeusohjeen mukaisesti. 39. Anturit, paine- ja lämpötilamittaukset Tarkasta antureiden kiinnitykset ja niiden lukemat automatiikasta. Tee tarkastusmittaus tarvittaessa. 40. Lamellien puhtaus Tarkasta lamellien puhtaus. Jos lamelleissa on irtonaista likaa ilman tulopuolella, harjaa varovasti lamellien suuntaisesti pehmeällä harjalla irtolika pois. Lamellit eivät saa vääntyä harjatessa mihinkään suuntaan. Jos syvällä lamellien välissä on likaa, pesu vedellä puhallinaukosta (puhallin tai ritilä irrotettava siksi aikaa) voi poistaa lian. HUOM! Ennen puhallinritilän tai puhaltimen irrottamista on oltava ehdottoman varma siitä, että puhaltimet eivät lähde pesun aikana pyörimään! Jos laite on ns. puhaltava malli, ilma tulee lämmönsiirto-osaan puhaltimien puolelta ja tällöin vesisuihku suunnataan lämmönsiirto-osan puolelta puhaltimiin päin. Tällöin puhaltimia ei tarvitse irrottaa, mutta on varottava suihkuttamasta liikaa vettä puhallinmoottoreihin. Jos syvällä lamellien välissä on piintynyttä likaa, on käytettävä erityisesti lamellien puhdistukseen tarkoitettua pesuainetta lamellimateriaalin mukaan. Alumiinilamelleille ja epoksipintaisille alumiinilamelleille käy sama pesuaine. Jos lamellit ovat kuparia, on käytettävä kuparille sopivaa pesuainetta. HUOM! Kaikissa pesutilanteissa vesisuihku on suunnattava kohtisuoraan lamellien reunaa vasten siten, että lamellit eivät väänny yhtään! Jos lamellit ovat jostain syystä aiemmin vääntyneet, kampaa ne suoraksi lamellikammalla. 41. Vesisuihkujärjestelmä (jos sellainen on) Ilmajäähdytteisissä nestejäähdyttimissä ja lauhduttimissa on usein vesisuihkutusjärjestelmä sellaisia käytännön tilanteita varten, jolloin tulevan ilman lämpötila on korkeampi kuin sen suunnittelulämpötila. Tarkasta, onko laitteessa sen valmistajan asentama (jo tehtaalla tai myöhemmin asennettu) vesisuihkujärjestelmä. Jos vesisuihkujärjestelmä on, tarkasta, millä perusteella se menee päälle ja varmista sen toiminta. Vedenkulutuksen kannalta paras tapa on kytkeä se päälle laitoksen kohoavan paineen mukaan. Jos vesisuihkutus menee päälle ulkoilman lämpötilan mukaan, varmista, että se ei mene päälle liian aikaisin, koska kaikki järjestelmät käyttävät kohtuullisen paljon vettä. Esim. jos tulevan ilman suunnittelulämpötila on 32 C, vesisuihkut on hyvä laittaa päälle C:ssa, riippuen lämpötila-anturin paikasta, laitteen lamellien likaisuudesta ja mahdollisesta ahtaan paikan aiheuttamasta ilmamäärän pienenemisestä. Lämpötilaohjauksen tapauksessa keskustele asiakkaan kanssa, halutaanko järjestelmä muuttaa paineohjatulla venttiilillä toimivaksi. 6

7 Jos laitoksessa on jokin muu vettä suihkuttava laite, luultavasti sen vedenkulutus on moninkertainen vesisuihkujärjestelmään verrattuna. Keskustele asiakkaan kanssa kokemuksista. Jos vesisuihkutusjärjestelmä on kiinteästi asennettu, tarkasta, että vesiputkisto tyhjenee automaattisesti ulkoilman jäähtyessä alle 0 C lämpötilaan. NESTEJÄÄHDYTTEINEN NESTEJÄÄHDYTIN (vaihtoehto ilmajäähdytteiselle) 42. Nestejäähdytteisen nestejäähdyttimen toiminnan tarkastaminen Tarkasta nestejäähdytteisen nestejäähdyttimen toiminta, antureiden kiinnitykset ja mahdolliset vuodot. PAINELAITTEIDEN SEURANTA 43. Painelaitteiden tarkastus, seurantasuunnitelma Jokaisen huollon yhteydessä on tarkastettava rekisteröitävän painelaitteen seurantasuunnitelman ohjeet tarkastuksista. Jos rekisteröitäviä painelaitteita on, varmista, että seurantasuunnitelman mukaiset tarkastukset on tehty kylmälaitoksen kylmäainevaraajille ja sen osille. Tarkastukset voi kirjata erilliselle tapauskohtaiselle tarkastuspöytäkirjalle. Tarkasta tarvittaessa muiden painelaitteiden rekisteröintiraja kaavalla (tiedot painelaitteen kilvestä) paine (bar) x tilavuus (l). Painelaite on rekisteröitävä:» jos kyseessä on PED:n 2. ryhmän kylmäaine (A1-kylmäaineet), ja paine (bar) x tilavuus (l) tulos on yli 3000 bar*l» jos kyseessä on syttyvä kylmäaine, joka kuuluu PED:n 1. ryhmän kylmäaineisiin (A2- ja A2L-aineet), ja paine (bar) x tilavuus (l) tulos on yli 1000 bar*l. HUOM! Muutostarkastuksella (paineen ja/tai lämpötilan muutoksilla) voidaan muuttaa painelaitteen luokitusta. PUMPUT, LIUOS JA LIUOKSEN OMINAISUUDET 44. Lauhdepuolen liuos, sen ominaisuudet ja jäätymispiste Selvitä käyttö- ja huolto-ohjeesta, mikä on järjestelmässä käytettävä liuos (yleisnimi, tuotemerkki, mahdollinen kemiallinen kaava) sekä sen vahvuus ja jäätymislämpötila. Tarkasta, onko samaa liuosta järjestelmässä. Mittaa liuoksen jäätymispiste ja vertaa sitä suunnitteluarvoon. 45. Lauhdepuolen liuoksen lämpötilat ilmajäähdytteisessä nestejäähdyttimessä, ilman lämpötila Tarkasta järjestelmästä tai mittaa ilmajäähdytteisen nestejäähdyttimen tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötilat, ja vertaa niitä suunnitteluarvoihin. 7

8 Totea myös ilmajäähdytteiselle nestejäähdyttimelle tulevan ilman lämpötila ja lämpötilaerot nesteeseen ja vertaa niitä suunnitteluarvoihin. 46. Nestejäähdytteisen nesteenjäähdyttimen liuospiirien lämpötilat Tarkasta järjestelmästä tai mittaa nestejäähdytteisen nesteenjäähdyttimen kummankin liuospiirin tulevan ja lähtevän nesteen lämpötilat ja vertaa niitä suunnitteluarvoihin. 47. Lauhdepuolen pumppu ja paine Tarkasta pumpun toiminta ja kuuntele käyntiääniä. Jos kuulet laakerivikaan viittaavia ääniä, kirjaa tarkastuspöytäkirjaan. Mittaa liuospiirin paine ja vertaa sitä ohjearvoon. Mittaa tarvittaessa pumppujen virta-arvot. Jos pumppujen pyörimisnopeutta säädetään portaattomasti, tarkasta, että pumput säätyvät ohjaavan arvon mukaisesti. Jos on kaksi pumppua vuorotellen toiminnassa, tarkasta vuorottelun toimiminen. Tarkasta tarvittaessa, että paisunta-astian esipaine on pumpun käyttöohjeen mukainen. 48. Vapaajäähdytystilanne Jos ulkolämpötilan kannalta on mahdollista, mittaa ilmajäähdytteisen nestejäähdyttimen vapaajäähdytystilanteen liuoksen lämpötilat ja tulevan ilman lämpötila. Vertaa niitä tavoitearvoihin, huomioiden kuitenkin mittaustilanteen lämpötilataso. 49. Tulistuspiirin lämpötilat Mittaa mahdollisen tulistuspiirin lämpötilat ja vertaa tavoitearvoihin, jos sellaiset on asetettu. 50 Jäätymissuojan tarkastus Tarkasta jäätymissuojan toiminta. HÖYRYSTINPIIRI PUMPUT JA LIUOKSEN OMINAISUUDET 51. Höyrystinpiirin liuos ja sen jäätymispiste Selvitä käyttö- ja huolto-ohjeesta, mikä on höyrystinpiirissä käytettävä liuos (yleisnimi, tuotemerkki, mahdollinen kemiallinen kaava) sekä sen vahvuus ja jäätymislämpötila. Tarkasta, onko samaa liuosta järjestelmässä. Mittaa liuoksen jäätymispiste ja vertaa sitä suunnitteluarvoon. 52. Liuoksen lämpötilat höyrystimellä Mittaa jäähdytetyn tulevan ja lähtevän liuoksen lämpötilat höyrystimellä. Huomioi arvioinnissa laitoksen kuormitus. 8

9 Jos laitoksen kuormitus on kohtuullisen korkea ja siitä huolimatta liuoksen lämpötilaero on suurempi kuin suunniteltu, kertoo se suunniteltua pienemmästä liuosvirrasta. Puhdista lianerotin (mutapussi) ja mittaa sen jälkeen uudelleen liuoksen lämpötilaero. 53. Höyrystinpiirin pumppu ja paine Tarkasta pumpun toiminta ja kuuntele käyntiääniä. Jos kuulet laakerivikaan viittaavia ääniä, kirjaa tarkastuspöytäkirjaan. Mittaa piirin paine ja vertaa sitä ohjearvoon. Mittaa tarvittaessa pumppujen virta-arvot. Jos pumppujen pyörimisnopeutta säädetään portaattomasti, tarkasta, että pumput säätyvät ohjaavan arvon mukaisesti. Jos on kaksi pumppua vuorotellen toiminnassa, tarkasta vuorottelun toimiminen. Tarkasta tarvittaessa, että paisunta-astian esipaine on pumpun käyttöohjeen mukainen. 54. Lianerottimen (mutapussin) puhdistus Katso, milloin lianerotin on viimeksi puhdistettu. Puhdista huolto-ohjeen mukaisesti tai aina tarvittaessa. 55. Virtausvahdin, paine-erokytkimen/painekytkimen tarkastukset Tarkasta virtausvahdin, paine-erokytkimen/painekytkimen toiminta. 56. Jäätymissuojan tarkastus Tarkasta jäätymissuojan toiminta. HÄLYTYSASETUKSET 57. Hälytykset ja niiden jatko Tarkasta testihälytyksellä, että hälytykset menevät perille esim. vartiointiliikkeeseen asti. Jos havaitset ongelmia, viat on korjattava välittömästi huollon yhteydessä. Jos olet havainnut vian kohdistuvan kylmäjärjestelmän ulkopuolelle, ilmoita suoraan asiaa hoitavalle taholle (hälytyksiä hoitavaan liikkeeseen tai vartiointiliikkeeseen) sekä asiakkaalle. Pyydä selvittämiseen apua tarvittaessa. ENERGIANKULUTUS, KÄYNTIAJAT JA KÄYNNISTYSTEN MÄÄRÄ 58. Energiankulutus, käyntiajat ja käynnistysten määrä Kirjaa vedenjäähdytyskoneen energiankulutuksen lukema (kwh) automatiikasta tai sähkön syöttökeskukselta, jos energiankulutuksen mittaus on järjestelmässä. Vertaa lukemaa edelliseen ja sitä edelliseen määräaikaishuoltovälin jaksoon (jos niitä on kirjattu). 9

10 Jos energiankulutuksen mittausta ei ole järjestelmässä, kysy asiakkaan mielipidettä energiankulutuksen mittauksen ja sen seurannan aloittamisesta. Jos vastaus on kyllä, selvitä, saatko muutos- ja lisätyöt heti selville vai pitääkö asiat selvittää huollon jälkeen omana toimeksiantona. Mittauksen lisääminen on erityisen perusteltua keskisuuriin ja suurin vedenjäähdyttimiin tai useamman vedenjäähdyttimen kokonaisuuksiin. Jos vedenjäähdyttimen lauhtumislämpötila ja sitä kautta liuoksen lämpötilat pidetään ulkoilman lämpötilasta huolimatta nimellistasolla, esim. liuos 42/36 C, tilanne on huono energiankäytön kannalta. Ulkoilman lämpötilan alentuessa voidaan automaation avulla alentaa lauhtumislämpötilaa ja sitä kautta liuoksen lämpötiloja, jolloin koko järjestelmän hyötysuhde paranee ja vedenjäähdyttimen energiankäyttö pienenee. Jos tällaista automatiikkaa ei ole, kysy asiakkaan mielipidettä automatiikan lisäämisestä. Jos lisäys kiinnostaa asiakasta, kysy, tehdäänkö siitä tarjous. Kirjaa myös koneen eri kylmäpiirien määräaikaishuoltovälin käyntiajat (h) automatiikasta tai koneikkosäätimeltä. Vertaa lukemaa edelliseen ja sitä edelliseen määräaikaishuoltovälin jaksoon (jos niitä on kirjattu). Kirjaa lisäksi myös kompressorikohtaisesti määräaikaishuoltovälin käynnistysten määrä. Vertaa lukemaa edelliseen ja sitä edelliseen määräaikaishuoltovälin jaksoon (jos niitä on kirjattu). KYLMÄPIIRIEN HFC-KYLMÄAINEEN VUOTOTESTIT Jos koneistossa on HFC-kylmäainetta, tarkasta, tarvitaanko EU-asetuksen N:o 517/2014 mukainen vuototesti. Vuototestausten tarve ja väli selviää ohjeen lopussa olevasta taulukosta. 59. Vuototesti Vedenjäähdytyskoneen kylmäpiireille tehdään vuototesti EU-asetuksen N:o 517/2014 vaatimusten mukaisesti. Testissä käytetty mittalaite on mainittava. ASIAKKAAN YKSILÖIMÄT HUOLTOTOIMENPITEET 60. Asiakkaan yksilöimät erityistarkastukset ja -huollot (1 5) Tee erityistarkastukset ja -huoltotoimenpiteet asiakkaan ohjeiden mukaan, jos niitä on. RAPORTOINTI JA KUITTAUKSET 61. Tehdyt korjaukset ja lisätiedot eri kohdista Kirjaa tiedot tekemistäsi korjauksista ja tarvittaessa tiedot korjatusta laitteesta tai komponentista sekä lisätiedot eri kohdista. Kirjaa kylmäainelisäykset sekä huoltopäiväkirjaan että tähän kohtaan. 62. Tarvittavat lisätyöt Kirjaa mahdolliset tarvittavat lisätyöt, joita nyt ei tehty tai voitu tehdä ja kerro niiden mahdollinen kiireellisyysjärjestys. Käytä tarvittaessa erillistä liitettä. 10

11 63. Yleisiä huomautuksia Kirjaa tähän esim. kylmäjärjestelmän ulkopuoliset huomiot ja työt, joista on kerrottu tai siirretty kolmannelle osapuolelle. Lisäksi kaikki muut yleiset huomiot laitokseen liittyen. Esim. Konehuoneen poistopuhallin on rikki (termostaatti toimii). Asia ilmoitettu kiinteistöhuoltoliikkeelle. Jos on tarpeen, ilmoita huomioistasi asiakkaan organisaation edustajalle annettujen ohjeiden mukaan. 64. Energiankulutuksen, käyntiajan ja käynnistysten määrän muutosten seuranta Esitä tässä kohdassa asiakkaan yhteyshenkilölle koko laitoksen määräaikaishuoltovälien energiankulutukset, koneikkojen käyntiajat ja kompressoreiden käynnistysten määrät. Vertaile arvoja edellisiin ja sitä edellisiin jaksoihin, jos seuranta on tehty aiemmin. 65. Kirjaukset Huoltopäiväkirjaan ja huoltotarran kiinnittäminen Merkitse määräaikaishuolto huoltopäiväkirjaan ja kiinnitä täytetty huoltotarra näkyvälle paikalle. Varmista, että kohteessa on huoltopäiväkirjalle sopiva säilytyspaikka, esim. postilaatikko tai muu sopiva paikka. 66. Kirjausten tallentaminen digitaaliseen huoltopäiväkirjaan Kirjaukset tallennetaan myös digitaaliseen huoltopäiväkirjaan, jos näin on sovittu asiakkaan kanssa. 67. Neuvottelu / tapaaminen huoltotyön jälkeen Osallistu neuvotteluun huoltotyön jälkeen, jos asiakkaan kanssa näin on sovittu. 68. Seuraavat määräaikaishuolto ja vuototarkastus Tarkasta dokumenteista laitoksen seuraavan määräaikaishuollon sekä HFC-kylmäaineen vuototarkastuksen ajankohta. Jos mahdollista, ehdota seuraavaa huoltoa jäähdytyskäytön aikaan, tai jos järjestelmässä on vapaajäähdytys, niin myös vapaajäähdytyksen aikaan. 69. Huollon tilanneen asiakkaan yhteyshenkilön huomiot ja hyväksyntä Varmista, että» akuutit viat on korjattu ja niiden tiedot on kirjattu kohtaan Tehdyt korjaukset» eri syistä korjaamatta jääneet kohdat on kirjattu kohtaan Tarvittavat lisätyöt» kolmannelle osapuolelle (esim. kiinteistöhuolto tai vartiointiliike) kerrotut tai siirretyt kylmäjärjestelmän ulkopuoliset työt sekä muut mahdolliset huomiot on kirjattu kohtaan Yleisiä huomautuksia» energiankulutuksen, käyntiaikojen ja käynnistysten määrien tiedot ovat esiteltävissä. Raportoi huollon valmistumisesta asiakkaan yhteyshenkilölle. Käy hänen kanssaan läpi edellä olevat kohdat ja tarvittaessa myös muut esille tulevat asiat. Jos esille tuli jälkikäteen tehtäviä töitä, sovi jatkosta (aikataulut, hinta-arviot ym.) asiakkaan yhteyshenkilön kanssa. Pyydä töiden järjestelyihin tai arvioihin apua tarvittaessa. Pyydä lopuksi asiakkaan yhteyshenkilön allekirjoitus tai muulla tavalla osoitettu hyväksyntä. 11

12 Asetuksen EU 517/2014 vuototarkastusvälien määräytyminen Aiemmin vuototarkastukset koskivat laitoksia, joissa oli mitä tahansa HFC-kylmäainetta yli 3 kg. Nykyisin vuototarkastusvälit määräytyvät kylmäaineen GWP-arvosta ja täytösmäärästä laskettava hiilidioksidiekvivalenttitonnien mukaisesti. Hiilidioksidiekvivalenttitonnit lasketaan kaavalla: Kylmäaineen määrä (kg) x kylmäaineen GWP-arvo / Yleisimpien HFC-kylmäaineiden GWP-arvot ovat:» R404A: 3922» R134a: 1430» R410A: 2088» R407A: 2107» R407C: 1774» R407F: 1825» R422A: 2530» R422D: 2230» R448A:1387» R449A:1397» R32: 675 Esimerkkejä: R404A: 1,3 kg x 3922 / 1000 = 5,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia R134a: 35 kg x 1430 / 1000 = 50,1 R407C: 29 kg x 1774 / 1000 = 51,4 R32: 75 kg x 675 / 1000 = 50,6 Laitoksen vuototarkastusväli määräytyy alla olevan taulukon mukaan. Fluoratut kasvihuonekaasut Määrä CO 2 ekvivalenttitonneina Tarkastusväli ilman vuotojen havaitsemisjärjestelmää Tarkastusväli vuotojen havaitsemisjärjestelmän kanssa Vähintään 5, mutta alle kuukautta 24 kuukautta Vähintään 50, mutta alle kuukautta 12 kuukautta Yli kuukautta 6 kuukautta Korkean GWP-arvon kylmäaineiden, kuten R404A (GWP 3922) ja R507A (GWP 3985), käyttökieltoja on asetettu uusille laitoksille ja laitteille. Kiellot on esitetty asetuksen EU 517/2014 liitteessä III. Niin sanottu huoltokielto on tullut voimaan , ja se koskee vain jäähdytyslaitteita, joiden kylmäaineen GWP-arvo on vähintään 2500 ja täytösmäärä vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kuitenkin regeneroituja ja kierrätettyjä korkean GWP-arvon kylmäaineita, kuten R404A ja R507A, saa käyttää huollossa vuoden 2029 loppuun asti. 12