Korona ja Taivalkoski -tietokooste

Transkriptio

1 Korona ja Taivalkoski -tietokooste Tietoa koronavirustilanteeseen reagoimisen tueksi Koronavirustapaukset Kunnassa Taivalkoski on rekisteröity 17 kappaletta COVID-19 tartuntatapauksia. Tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa tapahtumissa saattaa olla 2 4 päivän viive. Tartunnat Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa Tartuntoja yhteensä Oulu Kempele Raahe Ylivieska Liminka Ii Kuusamo Kalajoki Nivala Tyrnävä Muhos Pyhäjoki Sievi Pudasjärvi Haapavesi Siikalatva Oulainen Siikajoki Haapajärvi Pyhäntä Taivalkoski Alavieska Utajärvi Lumijoki Pyhäjärvi Hailuoto Kärsämäki Merijärvi Vaala Lähde: THL Rekisteröityjen tartuntojen kokonaismäärä Suomessa Tapausta Tartuntatapaukset jaoteltuna iän mukaan Tapausta Lähde: THL. Taivalkoski kuuluu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, jossa on rekisteröity tartuntaa. Suomessa on kertynyt laboratoriovarmennettua tartuntaa elokuun 1. päivään mennessä. 3 Tartunnat Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä viikoittain Tartuntaa viikossa Ikä Tartunnat ja väkiluku kunnittain Lähde: THL Tartunnat 1 1 Kempele Ylivieska Raahe Ii Oulu 1 Pyhäntä Lumijoki Pyhäjärvi Viikko Lähde: THL Väkiluku Pohjois Pohjanmaan SHP Muiden sairaanhoitopiirien kunnat Lähde: THL ja Tilastokeskus. 2. ELOKUUTA 221 1

2 Väestö Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta Väkiluku ja taajamaväestö Väestö ikäluokittain Väestö ikäluokittain Yli 94 Taajamaväestö Väkiluku Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 2 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 2 metriä suurempi. 7 6 Syntyneet ja kuolleet Miehet Demografinen ja taloudellinen huoltosuhde Huoltosuhde Naiset Yli Kuolleet Syntyneet Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa Demografinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena eli kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella. Työikäisiin lasketaan vuotiaat. Taloudellisella huoltosuhteella mitataan, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti ELOKUUTA 221

3 Muuttoliike Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta Tiedot Kuntien välinen lähtö ja tulomuutto Maasta ja maahanmuuttaneet Maahanmuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut vakinaisesti asumaan Suomeen. Maastamuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut pysyvästi maasta. Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt. Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt. Perheet Perheiden lukumäärää laskettaessa perheiksi luetaan yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa ja välisenä aikana. Avioliittolain muutos tuli voimaan , mistä lähtien samaa sukupuolta olevat ovat voineet solmia avioliiton ja samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. 15 Perheiden ja asuntokuntien lukumäärä Lukumäärä Sairastavuus THL:n sairastavuusindeksi kuvaa suomalaisten kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Sairastavuusindeksi ikävakioimaton Indeksi 1 = Asuntokuntien lukumäärä Perheiden lukumäärä Asuntokunnat Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia Lähde: THL. 2. ELOKUUTA 221 3

4 Vanhusasuntokuntien lukumäärä asuntojen varustelutason mukaan 2,5 Asuntokuntien keskikoko Henkilöä Hyvin varustetuissa asunnoissa Puutteellisesti varustetuissa asunnossa Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa ,4 2,3 2,2 2, Rivi ja pientaloissa Rivi ja ketjutaloissa Pientaloissa Muissa rakennuksissa Asuminen asuinrakennuksen ja hallintomuodon mukaan Asuntokuntien lukumäärä Kesämökit Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaaajan asuntona. Ulkopaikkakuntalaisten omistamat yksityiset kesämökit Lukumäärä Kerrostaloissa 7 Ahtaasti Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Muita rakennuksia ovat muut kuin pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin edellämmainituista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa ELOKUUTA 221

5 16 15 Kesäasukkaat Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 23/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut Kesäasukkaat per 1 asukasta Prosenttia Koulutus Tutkijakoulutusasteen tutkinto Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto Alemman korkeakouluasteen tutkinto Alimman korkea asteen tutkinto Toisen asteen tutkinto Väestö koulutusasteen mukaan 4 Korkea asteen tutkinto 35 Vähintään toisen asteen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Lähde: Väestön koulutusrakenne ja Tilastokeskus Ulkomaan kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2 3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3 4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. 2. ELOKUUTA 221 5

6 Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5 6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Pääasiallinen toimi Eläkeläiset Työlliset, vuotiaat 14 vuotiaat Työttömät, vuotiaat Työttömät Opiskelijat Muut työvoiman ulkopuolella olevat Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Väestö pääasiallisen toimen mukaan Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Ryhmä muut työvoiman ulkopuolella olevat muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Työssäkäynti Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Työttömien osuus väestöstä prosentteina. 6 % Työllisyys ja työttömyysaste Osuus Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoimaan kuuluvat vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Vuodesta 25 lähtien työllisten alaikäraja on ollut 18 vuotta. Aikasarjan vertailukelpoisuuden vuoksi työttömyysaste on laskettu tässä vuotiaasta väestöstä. Luokiteltaessa väestöä pääasiallisen toiminnan mukaan alle 15-vuotiaat luokitellaan ryhmään 14- vuotiaat. Henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla. 4 % 2 % Työttömyysriski Prosenttia Työllisyysaste Työttömyysaste Työttömyysriski, % Työttömyysriski, miehet, % Työttömyysriski, naiset, % Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen 6 2. ELOKUUTA 221

7 vuoden työllisten määrästä. 8 6 Työllisyysaste ikäryhmittäin Työllisyysaste Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista kyseisessä kunnassa asuvista työllisistä. Omassa seutukunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa asuinseutukunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista alueella asuvista työllisistä. 4 Pendelöinti Alueen työpaikat Lukumäärä Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella. Pendelöinti Alueella olevien työpaikkojen lukumäärä Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus Prosenttia Sisäänpendelöinti Pendelöivien prosentuaaliset osuudet Prosenttia Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti, % alueella työssäkäyvistä Ulospendelöinti, % alueen työllisistä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, % Omassa seutukunnassa työssäkäyvät, % Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 1, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman luku- 2. ELOKUUTA 221 7

8 määrä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 1, on tilanne päinvastainen. Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuusaste Palvelualoiksi luetaan kauppa, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta, sekä kotitalouksien toiminta työnantajina. Kaupan toimialaan sisältyy tukku- ja vähittäiskauppa sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä. Työllinen työvoima toimialoittain 97,5 Palvelutoimialat 95, Jalostus 92,5 Alkutuotanto 9, Työpaikkaomavaraisuus Toimialaltaan tuntematon Terveys ja sosiaalipalvelut Teollisuus Rakentaminen Palvelut Majoitus ja ravitsemistoiminta Koulutus Kauppa Jalostus Informaatiosektori Alkutuotanto Työpaikat toimialoittain Lukumäärä Alkutuotantoon sisältyy maatalous, metsätalous ja kalatalous TOL 28 -toimialaluokituksen mukaisesti. Jalostukseen luetaan kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, sekä rakentaminen. Yrittäjät Yrittäjiksi määritellään vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot Yrittäjät Yrittäjät Yrittäjät, miehet Yrittäjät, naiset 8 2. ELOKUUTA 221

9 Yrittäjien osuus työllisistä Prosenttia Vuosikate Miljoonaa euroa Yrittäjien osuus työllisistä, % Yrittäjien osuus työllisistä, miehet, % Yrittäjien osuus työllisistä, naiset, % Kuntatalous Opetus ja kulttuuritoiminnan ja sosiaali ja terveystoiminnan käyttökustannukset Tuhatta euroa Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Lainakanta Miljoonaa euroa Opetus ja kulttuuritoiminta Sosiaali ja terveystoiminta Lähde: Kuntatalous ja Tilastokeskus. 8 Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot. Opetus ja kulttuuritoiminnan ja sosiaali ja terveystoiminnan käyttökustannukset Euroa/asukas Konsernin lainakanta Lainakanta Lainakanta on: Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/konsernin taseesta. lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa Opetus ja kulttuuritoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas Sosiaali ja terveystoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas Lähde: Kuntatalous ja Tilastokeskus. Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. 2. ELOKUUTA 221 9

10 Lainakanta per asukas euroa / asukas Konsernin lainakanta Lainakanta 1 2. ELOKUUTA 221