Vahonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kankaanpää

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 42/2022 Dnro ESAVI/27560/ ASIA HAKIJA Vahonkeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kankaanpää Juha Ylipeltola HAKEMUS Juha Ylipeltola on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vahonkeitaan 7,71 ha:n suuruisen osittain tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kankaanpään kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojelulain muutoksella (327/2016) on jatkettu pieniä turvetuotantoalueita koskevaa siirtymäaikaa siten, että enintään 10 ha:n tuotantoalueelle on tullut hakea ympäristölupa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat ilmoitukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnasta on tehty kaksi ilmoitusta alle 10 ha:n suon ottamisesta turvetuotantoon. Lohkoa L1 koskeva (3,0 ha) ilmoitus on päivätty ja osin lohkoa L2 koskeva (6,0 ha) ilmoitus Tuotantoalueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa suojelualueelle (S). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla suojellut tai suojeltavat suojelualueet. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista tai ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee luonnonsuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE PL 1, AVI puh ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Maakuntakaavan selostuksen liitteessä Vahonkeidasta kuvaillaan seuraavasti. Luontotyyppi: Keidasräme, luonnontilaisia lampia. Pitkälle kehittynyt kermikeidas, jossa laidetta ei esiinny juuri lainkaan, vaan kangas rajoittuu suoraan suohon. Korkeat kermit, kookas puusto, kermejä 50 %, allikoita, ruoppakuljuja, tupasvillakuljuja. Erillinen lyhytkorsinevalaikku. Alueen kasvillisuus koostuu karujen soiden lajistosta. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Hakemuksen kohteena on tuotannossa oleva ojitettu turvetuotantoalue, jonka yhteinen pinta-ala on 8,26 ha. Kuntoonpano on aloitettu vuonna Tuotanto on aloitettu lohkoilla L1 ja L2 vuosina Alueelta on tuotettu turvetta seitsemän vuotta. Tuotantolohkojen L1 L3 pinta-ala on yhteensä 7,71 ha. Lohkon L1 pinta-ala on 3,15 ha, lohkon L2 pinta-ala 4,25 ha ja lohkon L3 pinta-ala 0,31 ha. Auma- ja tukialueen pinta-ala on 0,45 ha ja allasalueen 0,10 ha. Suojakaistojen pinta-ala on yhteensä 1,38 ha. Pinta-valutuskentän pinta-ala on 0,44 ha, joka on 5,39 % koko valumaalueen (8,26 ha) pinta-alasta. Toiminta sijoittuu kiinteistöille Viitalähde ja Ylipeltola Alueelta tuotetaan palaturvetta energiaturpeeksi. Palat kerätään pellolle. Alueen reunoilla on myös jonkin verran ympäristö- tai kuiviketurpeeksi soveltuvaa turvetta. Turvetta on tarkoitus nostaa noin m 3 vuodessa, enintään noin 495 m 3 /ha/v. Tuotannon kestoajaksi on arvioitu 20 vuotta. Tuotanto jatkuu arviolta vuoteen 2040 saakka. Nostettavan turpeen kokonaismäärä on enintään noin m 3. Toiminta sijoittuu huhti-toukokuun ja syys-lokakuun väliselle ajalle. Kuivatusjärjestelmän sarkaoja-altaat, päistepidättimet sekä virtauksenpidätinpadot tehostavat kuormituksen ehkäisyä ja toimivat virtauksen tasausjärjestelmänä. Pintavalutuskenttää tullaan käyttämään hankealueella puhdistamaan tuotantolohkojen L1 L3 vedet, sekä osan auma-alueen, tukialueen ja liikennealueiden vesistä. Kuivatusvedet johdetaan Karvianjokeen. Alueelle rakennetaan laskeutusallas, ja allasaluetta muokataan leventäen alue kahteen osaan siten, että pumppaamolle jää oma allas. Lisäksi rakennetaan kolme paloallasta. Sammutusvettä saadaan myös laskeutusaltaasta 1 ja pumppaamoaltaasta. Auma-alue soveltuu pohjaltaan varastointialueeksi, ja yksi paloaltaista sijoittuu sen viereen. Auma-alueen turvetta ei tuoteta. Kunnossapito toteutetaan siten, että vesiensuojelurakenteet toimivat parhaalla mahdollisella tavalla, virtaamia altaille valvotaan virtaamansäädöllä, jotta liete ehtii tasaantua altaiden pohjalle kerättäväksi omaan lietteiden läjitysaltaisiin ja mahdolliset ojat tai notkanteet tukitaan, jotta tuotantoalueelta ei pääse vesiä ulkopuolisiin ojiin. Puhdistusrakenteita valvotaan ja tarkkaillaan käyttötarkkailun mukaisesti.

3 3 Tuotantoalueen jälkikäytöksi on suunniteltu maa- ja metsätalouskäyttöä. Laskeutusallas 1 ja pumppaamoallas jätetään paikoilleen valunnan puhdistamiseksi tuotannon jälkeen. Rakenteet ja pumppu poistetaan. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantolohkon L1 pohjoisreunassa ojissa on savipohja, jonka päällä on noin 0,20 0,30 m turvetta. Muut tuotantoaluetta ympäröivät ojat ovat turvekerroksessa. Laskeutusaltaan mitat ovat 6 m x 12 m x 2,0 m ja pinta-ala 72 m 2. Pintavalutuskentän kaltevuus on 0,5 0,85 % ja turpeen paksuus 0,8 m tai enemmän. Pintavalutuskentän turpeen maatuneisuusluokka on H3. Pintavalutuskentän arvioidut reduktiot ovat: Kiintoaine 65 % COD Mn 20 % Kokonaistyppi 45 % Kokonaisfosfori 60 % Tuotantoalueen vuosikuormituksen on arvioitu olevan noin 143 kg kiintoainetta, 0,8 kg kokonaisfosforia ja 22 kg kokonaistyppeä. Turvetuotannon työvaiheet eivät aiheuta sellaista melua, joka ylittäisi melun ohjearvot. Melu ja tärinä eivät ole jatkuvaa. Puusto vaimentaa suurimman osan tuotantoalueelta kantautuvasta melusta. Tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentimet kunnossa. Tuotantoalueen meluhaitoista tai muusta vastaavasta ei ole valitettu nykyisen toiminnan aikana. Tuotantoalue sijaitsee suojaisessa paikassa asutusalueiden suhteen. Alueelta ei kantaudu melua virkistys- tai asuinalueille. Huomioiden alueen sijainti, tuotantomuodot ja ympäristö, tuotannolla ei tule olemaan merkittäviä pöly- tai meluvaikutuksia. Liikenne alueelle kulkee Pukarantieltä Jouhimaantielle, jolta tuotantoalueelle kääntyy noin 1 km:n pituinen metsäautotie. Liikenne (keskimäärin 1 2 rekkakuormaa/päivä noin 2 3 kuukautena talviaikana sekä työntekijöiden liikkuminen alueella päivittäin) aiheuttama pöly on vähäistä ja vastaa normaalia soramaantien liikennepölyä. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- eikä voiteluaineita. Mikäli tuotantoalueella joudutaan tekemään korjaus- tai huoltotoimenpiteitä konerikkojen tai muun seurauksesta, aineita varastoidaan 200 kg väliaikaisesti

4 kaksoislaipallisissa säiliöissä. Keskimääräisissä olosuhteissa esimerkiksi kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluaineiden kulutus on noin kg/tuotantokausi. Hakuyksikön työkoneiden voiteluaineiden kulutus on noin kg/tuotantokausi. Muodostuvat jätteet lähinnä aumamuoveista, rikkinäiset muoviosat ja muut kertyneet jätteet alueelta kuljetetaan lähimmälle jätehuoltoasemalle. Aumamuovit tullaan keräämään ja lajittelemaan jäteasemalle. Muovia kertyy noin 0,05 kg/turvekuutio eli noin 115 kg/v. Jäteöljyt säilytetään metallisäiliöissä, joilla ne toimitetaan Kooninkeitaan jäteasemalla olevalle keruupisteelle samoin kuin käytetyt akut. Tuotanto pyritään hoitamaan niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyy jätteitä seuraavasti: pintamaat 130 m 3, kannot ja muu puuaines 100 m 3, kivet 10 m 3, kivennäismaat 0 20 m 3, altaiden lietteet m 3 ja sarka- ja kokoojaojien liete 365 m 3. Lietteitä voidaan käyttää maatäyttöinä pelloilla ja pengervahvikkeena tuotantoalueen sisällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Tuotantoalueen turvetuotannon vesiensuojeluratkaisut edustavat parasta käyttökelpoista, taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevaa tekniikkaa (BAT). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Tuotantoalue sijaitsee Honkajoen keskustasta noin 10 km koilliseen. Aluetta ympäröivät metsävyöhykkeet ja lohkon 1 pohjoispuolella peltoalueet. Alueen läheisyydessä ei ole asutusta tai rakennuksia, lähimmät asuinalueet sijaitsevat tuotantoalueesta noin 1,6 km länteen. Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusraportin (2003) mukaan Vahonkeidas rajoittuuu etelässä ja idässä hiekkakankaaseen, pohjoisessa osin peltoihin ja Karvianjokeen ja lännessä moreenimaastoon. Eteläreunaa sivuaa metsäautotie. Suon kokonaispinta-ala on 143 ha, yli 1 m syvän alueen 74 ha, yli 1,5 m syvän 50 ha ja yli 2 m syvän 35 ha. Suon pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää voimakkaasti luoteeseen. Vahonkeidas on suurimmaksi osaksi ojitettu. Suon keskellä ja itäosassa on luonnontilaisia alueita. Vedet laskevat läheiseen Karvianjokeen. Vahonkeitaan yleisimmät suotyypit ovat erilaiset rämeet, joita on 78 % havainnoista. Luonnontilaisilla alueilla on keidasräme tyypillinen, mutta paikoin on myös rahkarämettä, silmäkenevaa ja lyhytkorsinevaa. Ojitusalueilla on rahkarämemuuttuma yleisin suotyyppi, mutta myös keidasrämemuuttumaa ja isovarpurämemuuttumaa tavataan yleisesti. Ohutturpeisilla alueilla ovat turvekankaiden ohella kangasräme- ja varsinainen 4

5 5 sararämemuuttuma tyypillisiä. Puusto on ojitusalueella usein keskitiheää pinotavara-asteen mäntyä. Luonnontilaisella alueella on harvahkoa kitukasvuista männikköä. Vahonkeitaan turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisia 16 %. Pääturvelajeittain jakaantuma on: rahkaturve (S) 69 %, sararahkaturve (CS) 15 %, saraturve (C) 2 % ja rahkasaraturve (SC) 14 %. Tupasvillaa (ER) lisätekijänä sisältäviä turpeita on 16 %, puun jäännöksiä (L) sisältäviä turpeita 1 % ja varpujen jäännöksiä (N) sisältäviä 1 % kokonaisturvemäärästä. Koko turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8. Heikosti maatuneen (H1 4) rahkavaltaisen pintakerroksen maatumisaste on 3,1 ja muun osan 6,3. Suurin havaittu turpeen paksuus on 4,0 m. Suon pohja on melko tasainen. Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka (85 %), hieta ja savi. Liejua on suon pohjalla muutamassa kohdassa ohut kerros. Suon itäosan paksuturpeisella alueella on vaihtelevan paksuinen heikosti maatunut rahkavaltainen pintakerros, jossa on paremmin maatuneita rahkalinssejä ja kerroksia. Pintarahkasta noin puolet koostuu Acutifolia-ryhmän rahkasammalien jäännöksistä. Alueella ei ole yhtenäistä paksua heikosti maatunutta rahkavaltaista pintakerrosta. Syvemmällä on maatuneempaa rahkavaltaista turvetta. Ohutturpeisilla alueilla maatumisaste on pinnasta asti yleensä yli neljän ja saravaltainen turve voi ulottua lähelle pintaa. Maatumisastevaihtelun takia Vahonkeitaan pintaosasta ei voi nostaa hyvälaatuista kasvu- tai kuiviketurvetta. Siksi suositeltavin hyödyntämismuoto on energiaturvetuotanto jyrsinmenetelmällä. Tuotantoa ja laatua heikentäviä tekijöitä ovat maatumisastevaihtelun lisäksi itäosan pienet avovesiallikot. Suolla on noin 50 ha yhtenäistä yli 1,5 m syvää aluetta, jonka käyttökelpoinen turvemäärä on suokuutiota. Hakemuksen mukaan tuotantoalue on turvetuotannon käytössä, eikä alueen läheisyydessä ole vaarantuvia suojelukohteita tai erityisiä luontokohteita. Alueen kuivatusvedet kulkeutuvat Natura alueelle Karvianjoen kosket (FI ). Tuotantoalueella puhdistetut vedet tulevat olemaan selkeästi ympäröivää ulkopuolista rasitusta paremmat, eivätkä näin ollen tule aiheuttamaan vahinkoa tai rasitusta Karvianjoen koskille. Vaikutukset Karvianjoen koskiin tulevat olemaan erittäin vähäiset johtuen tehokkaammasta puhdistuskokonaisuudesta. Lisäksi pitkällä aikavälillä tuotannon poistuessa käytöstä, ovat vaikutukset positiivisia nykytilaan verrattuna. Mikäli laskeutusaltaat säilytetään, on mahdollisen kosteikon rakentaminen jälkikäyttönä myös mahdollista. Tästä tehdään erillinen suunnitelma laajemman valuma-alueen puhdistamiseksi. Tuotantoalue ei ylety tai rajaudu suojelualueille eikä siten muuta elinympäristön tilaa tai kehitystä eikä vaikuta sen hoitotoimenpiteisiin. Tuotantoalue sijoittuu maakuntakaavassa suojelualueelle. Tuotantoalue on suljettu kokonaisuus ja erillinen kuivatuskohde, jonka vaikutus varsinaiseen suojelualueeseen ennen sen vahvistusta ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan. Paloaltaalle 3 purkautuva oja purkaa etelänpuoliselta suojelualueelta erittäin vähän pintavaluntavesiä, ja tarvittaessa tämä oja

6 Pohjavesialueet tukitaan. Tuotannolla erillisenä alueena ei näin ollen tule olemaan vaarantavaa tai heikentävää vaikutusta suojelualueelle. Tuotantoalue ei laajene eikä kuivatusta tehosteta tai muuteta nykytilanteesta, ainoastaan puhdistuksen tehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Välittömästi Vahonkeitaan etelä- ja länsipuolella on Pukaran 1E-luokan pohjavesialue ( ). Pohjavesialueen pinta-ala on 3,3 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,54 km 2. Alueen antoisuusarvio on m 3 /d. Pohjavesialue on määrällisesti ja kemiallisesti hyvässä tilassa. 6 Vesistö Valuma-alue ja vesistö Aluehallintoviraston tarkistamien tietojen mukaan tuotantoalue sijaitsee toisen jakovaiheen valuma-alueella Karvianjoen yläosan alue (36.04) ja kolmannen jakovaiheen Jouhikylän alueella (36.041). Kuivatusvedet laskevat toisen jakovaiheen valuma-alueella Honkajoen alue (36.03) kolmannen jakovaiheen valuma-alueen Vahokosken alue (36.033) kautta Honkaluoman alueelle (36.032). Kuivatusvesien purkupaikka Karvianjokeen sijaitsee Leviälammin kohdassa ja sen alapuolella noin 2,3 km:n päässä on Vahokoski. Karvianjoen pinta-ala on 3 438,01 km 2, järvisyysprosentti 4,55 % ja keskivirtaama ( ) 34,90. Karvianjoen laskennallinen keskivirtaama (MQ) on joen yläjuoksulla Sarvelassa 1,5 m 3 /s ja alempana Vatajankoskella 10 m 3 /s. Vastaavat keskialivirtaamat (MHQ) ovat 0,25 m 3 /s ja 1,4 m 3 /s. Kalasto ja kalastus Karvianjoen vesistöalueelta on vuonna 2014 saatu saaliiksi eniten haukea, särkeä ja ahventa. Saaliiksi on saatu myös kuhaa, kirjolohta, harjusta ja taimenta. Rapukannan tila on Karvianjoen vesistöalueella heikko. Vesistön käyttö Tuotantoalueen lähialueella tai alavirrassa ei sijaitse virkistyskohteita, jotka vaarantuisivat hankkeen vaikutuksista. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tuotantoalueen ollessa tehokkaan puhdistuksen piirissä, vesistöön ei tule aiheutumaan minkäänlaista vahinkoa. Suurin rasitus valuma-alueella yleisesti ovat purkureitit, joiden varsilla ei ole pidätys- tai puhdistusrakenteita. Tuotantoalueen rakenteet tullaan säilyttämään myös tuotannon loputtua.

7 7 Vesienhoitosuunnitelma Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Karvianjoen yläosan ekologinen tila on tyydyttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Tilatavoitteeksi on asetettu hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Karvianjoen vesistöalueella vesistöjen tilaan vaikuttaa erityisesti hajakuormitus, joka on peräisin maataloudesta ja haja-asutuksesta sekä metsätaloudesta, mutta alueella on myös paljon turvetuotantoa. Jotta hyvä ekologinen tila voitaisiin alueella saavuttaa, tulee vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta vähentää sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen osalta nykyisestä kuormituksesta. Karvianjoen vesistöalueella tilatavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä myös laajoja habitaattikunnostuksia, joissa pohjaeläinten, vesikasvien ja kalaston elinolosuhteet paranevat huomattavasti nykyisestä ja vesistörakentamisen haitat vähenevät merkittävästi. Vesistöalueella tulee kehittää säännöstelyä tulvariskien vähentämiseksi ja vesimäärien vaihtelun tasaamiseksi. Lisäksi uhanalaisen jokihelmisimpukan elinympäristöt tulee turvata. Tuotantoalueelle on suunniteltu pintavalutuskenttä tehostetun puhdistuksen toteutumiseksi, jotta päästöt vastaavat ohjelman tavoitteita. Tuotantoalueen kuormitustarkkailua seurataan ennen ja jälkeen pintavalutuskenttää, jotta pystytään seuraamaan puhdistustehokkuutta. Kuormitustarkkailupiste 1 sijaitsee laskeutusaltaan päässä, johon rakennetaan näytteenottoa varten kulkuväylä siten, että näyte onnistuu 0,1 0,5 m:n syvyydeltä altaasta tai omalta näytteenottopisteeltä. Pisteen sijaintikoordinaatit ovat , (ETRS-TM35). Kuormitustarkkailupiste 2 sijaitsee pintavalutuskentän länsipäässä. Näyte otetaan kaivosta tai erillisestä patorakenteesta, johon on asennettu V-pato. Pisteeltä lasketaan myös virtaama tai asennetaan myöhemmin jatkuvatoiminen virtaamantarkkailu. Tarkkailupisteen korrdinaatit ovat , Kuormitustarkkailun näytteet otetaan seuraavalla aikataululla. Talvikaudella ( ) 1 kerta, erikoistilanteissa esim. tulvat 1 x viikossa Kevät/kesä ( ) 1 kerta, erikoistilanteissa 1 x viikossa Kesä/syksy ( ) 1 kerta, erikoistilanteissa 1 x viikossa Syksy/talvi ( ) 1 kerta, erikoistilanteissa 1 x viikossa Näytteenottopäivinä tarkistetaan mittapadon toimintakunto ja verrataan virtaamamittarin lukemaa mitta-asteikon antamaan virtaama-arvoon. Mittapadon toimintakunnon puutteista ja poikkeavista veden laatuhavainnoista ilmoitetaan käyttötarkkailun vastuuhenkilölle. Perusnäytteiden lisäksi otetaan kevättulvakaudella, mahdollisten talvitulvien aikaan ja kesällä rankkasateiden aikaisissa ylivirtaamatilanteissa

8 Vahinkoja estävät toimenpiteet lisänäytteitä, jotka kuvaavat lumien sulamisesta tai runsaasta sateesta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Kevättulvaseuranta kestää kuukauden. Tulvatarkkailujakso on pääsääntöisesti ja tuolloin kertanäytteet otetaan kerran viikossa. Mikäli tulvajakso ajoittuu muulle ajanjaksolla maantieteellisten ja ilmastollisten olosuhteiden takia, otetaan tämä huomioon tarkkailujakson ajoittamisessa. Rankkasade- ja talvitulvanäytteitä pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan, mikäli kyseisiä tilanteita tarkkailuvuonna esiintyy. Tavoitteena on saada kultakin asemalta kaksi rankkasateen ja yksi talvitulvan aiheuttama lisänäyte vuosittain. Näyte pyritään ottamaan tulvasta tai rankkasateesta aiheutuneen ylivaluman ollessa huipussaan. Säännöllisesti otettavat perusnäytteet analysoidaan seuraavasti: laaja analyysivalikoima tehdään 4 kertaa vuodessa, 1 kerta jokaisella näytteenottojaksolla. Rankkasade- ja tulvanäytteistä tehdään aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, ph, fosfaattifosfori (suod.) ja rauta. Päästötarkkailusta laaditaan vuosiraportti, jossa esitetään tarkkailuvuoden suokohtainen kokonaispäästö. Vuosiraportti toimitetaan helmikuun loppuun mennessä alueelliselle ympäristökeskukselle, tuotantoalueen kunnan ympäristölautakunnalle sekä kalatalousviranomaiselle. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Vesistötarkkailussa tullaan osallistumaan Karvianjoen yhteistarkkailuun, ja vesistön tarkkailupisteet sijaitsevat Karvianjoessa Honkajoen keskustan yhteydessä Hongontien pohjois- ja eteläpuolella. Hakijan esitys kalatalousmaksuksi on 300 /vuosi. 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa.

9 9 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu julkaisemalla kuulutus ja hakemusasiakirjat aluehallintovirastojen verkkosivuilla (ylupa.avi.fi) Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Kankaanpään kaupungin verkkosivuilla. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Kankaanpään kaupungilta, Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Satakuntaliitolta. 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut seuraavaa. Luontovaikutukset Tuotantoalue sijaitsee noin 10 km Karvianjoen kosket Natura alueen yläpuolella. Karvianjoen koskien Natura-alueen yläpuolella on huomattava määrä turvetuotantoa ja Vahonkeitaan kuormitus voi yhdessä muun kuormituksen kanssa vaarantaa Natura-alueen tilan. Turvetuotannon vaikutuksia Karvianjoen koskien Natura-arvoihin ei ole hakemuksessa arvioitu. Luonnonsuojelulain 64 :n mukaan Natura verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Lupahakemusta tulee täydentää Naturaarvioinnilla. Arvioinnissa tulosten perusteella tulee tarvittaessa arvioida vaikutusten lieventävinä toimenpiteinä muun muassa vesienkäsittelyn tehostamista ja mahdollisuutta jatkaa vesienkäsittelyä turvetuotannon päätyttyä. Vesienkäsittely Tuotantoalueelle on suunniteltu pintavalutuskenttää, jonka osuus on 5,4 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsisi ojittamattomalla, mutta metsittyneellä alueella. Aikaisempien kokemusten perusteella puustoisuus heikentää pintavalutuskentän puhdistustehokkuutta. Vesistövaikutukset Tuotantoalueen vedet laskevat noin 400 m pelto- ja metsäojia pitkin Karvianjoen yläosan vesimuodostumaan. Karvianjoen yläosa kuuluu

10 pintavesityypiltään keskisuuriin turvemaiden jokiin. Vesimuodostuman ekologinen tila on ollut tyydyttävä ja fysikaalis-kemiallinen tila välttävä kaikilla kolmella toteutuneella luokittelukaudella. Ekologista tilaa heikentävät suuri ravinnepitoisuus sekä hydromorfologista tilaa heikentävät tekijät kuten patojen aiheuttamat nousuesteet. Uusimmassa luokittelussa käytetyn seurantajakson perusteella Karvianjoen yläosan ainepitoisuudet olivat 79 µg/l kokonaisfosforia, µg/l kokonaistyppeä, 7,9 mg/l karkeaa kiintoainetta ja 20,2 mg/l hienoa kiintoainetta. Hyvässä ekologisessa tilassa olevassa keskisuuressa turvemaiden joessa kokonaisfosforipitoisuuden tulisi olla enintään 40 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden enintään 900 µg/l. Tuotantoalueen vuosikuormitus on hakemuksen täydennyksessä arvioitu olevan noin 143 kg kiintoainetta, 0,8 kg kokonaisfosforia ja 22 kg kokonaistyppeä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa kaikissa pintavesissä hyvä ekologinen tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Vesienhoidon suunnittelussa turvetuotanto on tunnistettu merkittäväksi vesien tilaa heikentäväksi paineeksi Karvianjoen yläosan vesimuodostumissa. Ehdotuksessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuosille esitetään turvetuotannon vesiensuojelun tehostamista muun muassa parantamalla vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja ottamalla käyttöön tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä. Toimenpideohjelman mukaan Karvianjoen suunnittelualueella ihmisperäistä fosforikuormitusta tulee vähentää vähintään 55 % ja typpikuormitusta vähintään 38 %. Turvetuotannosta aiheutuu myös kiintoainekuormitusta, mikä on ravinnekuormituksen lisäksi merkittävä ekologista tilaa heikentää tekijä. Vesistö- ja päästötarkkailu Päästötarkkailua ehdotetaan tehtäväksi vähintään neljä kertaa vuodessa, minkä lisäksi näytteitä otettaisiin kaikkina tulvakausina kerran viikossa. Tuotantoalueen virtaamat mitattaisiin jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla. Näytteistä tehdään laaja valikoima analyysejä. Suunnitelma päästötarkkailusta on riittävä ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala. Vesistötarkkailusuunnitelma on esitettävä ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöhemmin täydentänyt lausuntoaan seuraavasti. Tuotannon aloittamisen ajankohtaa ei ole ilmoitettu hakemuksessa tai sen täydennyksessä. ELY-keskuksen arkistoissa on tieto toimitetusta ilmoituksesta vuodelta 2014, mutta arkiston tietojen perusteella siitä ei ole lausuttu. Luontovaikutukset Alue sijoittuu maakuntakaavassa suojeluun tarkoitetulla alueella (S- 2022, Vahonkeidas). Kohteen luonnontila on vuonna 2019 tehdyn 10

11 Satakuntaliiton inventoinnin mukaan kärsinyt huomattavasti ojituksista ja uudesta turvetuotannosta. Vahonkeitaan luonnonarvot ovat vielä inventoinnin mukaan suurelta osin palautettavissa lukuun ottamatta jo tuotannossa olevaa aluetta. Tämä edellyttää alueella tehdyn inventoinnin mukaan kuitenkin suon vesitalouden palauttamista ennalleen mahdollisimman pian. Vahonkeitaan merkitys alueen suoverkostoille, yhdessä viereisen Polvenkeitaan kanssa, on merkittävä. Kaavan määräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Turvetuotanto heikentää maakuntakaavan suojelualueen suojeluarvoja ja sitä ei voi toteuttaa. Turvetuotanto on käynnistynyt S-varaukset sisältävän maakuntakaavan voimassaoloaikana. Alueella tulisi mahdollisimman pian aloittaa toimet suon ennallistamiseksi. Tuotantoaluetta ei tule laajentaa miltään osin. Tuotannon jatkamisen edellytyksenä on lyhytkestoinen määräaikainen lupa ja se, että tuotannon päättymisen jälkeen alueen vesitalous ennallistetaan mahdollisimman luonnontilaisen kaltaiseksi. Muussa tapauksessa ympäristölupaa ei tule myöntää. Lisäksi tuotannon jatkamisen edellytyksenä on Karvianjoen koskien Natura-arvioinnin tekeminen sekä sen johtopäätökset ja niiden huomioiminen. 2) Kankaanpään kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen todennut, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ei ole antanut turvetuotantoilmoitusten johdosta lausuntoja tai päätöksiä. Kyseinen ilmoitus on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen käsiteltäväksi Turvetuotantoalue sijaitsee kokonaisuudessaan maakuntakaavassa osoitetulla suojelualueella. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Hakemuksessa ei ole riittävästi arvioitu toiminnan vaikutuksia suojelualueeseen. Mikäli lupa myönnetään, tulee se kuitenkin myöntää määräaikaisena. Lisäksi tulee huomioida seuraavaa: - ojien ja laskeutusaltaiden kaivua ei tule ulottaa kivennäismaahan asti, - lasketusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset tulee puhdistaa vähintään kerran vuodessa, - mikäli alueella säilytetään polttoainetta, tulee säiliöt sijoittaa tiiviille alustalle siten, ettei polttoainetta pääse maaperään tai ojiin, - säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteällä valuma-altaalla varustettuja ja säiliöissä tulee olla lukko, laponesto ja ylitäytönestin, - kaikki toiminnasta tulevat jätteet tulee toimittaa hyväksyttyyn jätteiden vastaanottopaikkaan. 11

12 Tuotantoalueen sijainti huomioiden toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu pöly- ja meluhaittaa asutukselle. 3) Satakuntaliitto on lausunnossaan todennut seuraavaa. Satakunnan maakuntakaavatilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010). Ympäristöministeriö määräsi päätöksessään maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa osoitetulle suojelualueelle (S-2022, Vahonkeidas). Suojelumerkinnällä (S) osoitetaan luonnonsuojelulain tai muun lainsäädännön nojalla suojellut tai suojeltavat suojelualueet. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista tai ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee luonnonsuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Lisäksi Satakunnan maakuntakaavassa osoitetun suojelualueen (S) eteläpuolella sijaitsee maakuntakaavassa osoitettu arvokas geologinen muodostuma (ge1) ja pohjavesialue (pv). Arvokasta geologista muodostumaa koskevalla merkinnällä (ge1) osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat harjualueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot sekä mahdollisten maisemavaurioiden korjaustarve. Pohjavesialuemerkinnällä (pv) osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon pohjaveden laadun ja muodostumisen turvaaminen. Hankealueesta länteen, Karvianjoen vesistöalueella, sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu Natura verkostoon kuuluva alue (FI , Karvianjoen kosket). Natura merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaisesti Natura verkostoon kuuluvat alueet. Koko Satakunnan maakuntakaava-aluetta koskee vesien tilaan liittyvä suunnittelumääräys, jonka mukaan koko maakuntakaava-alueella on yksityiskohtaisen alueidenkäytön suunnittelun oltava alueelle kohdistuvien vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista 12

13 edistävää. Vesiensuojelullisesti erityisen herkillä, kaltevilla sekä eroosio- ja tulvaherkillä vesistöjen rannoilla tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäyttö suunnitella siten, että estetään tai vähennetään ravinteiden, kiintoaineen ja haitallisten aineiden huuhtoutumista vesistöihin. Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan ja kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät mantereella sijaitsevat tuulivoimatuotannon alueet. Hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole varauksia Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tultua voimaan kumoutuvat samalla Satakunnan maakuntakaavan vastaavat merkinnät ja määräykset. Hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole varauksia Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Satakuntaliiton kannanotto Ympäristölupahakemuksen kohteena olevan turvetuotantoalueen hakemus ja kartta-aineiston sekavuus ja hakemuksen muut puutteet (esimerkiksi tuotantoalueen nykytilan kuvaus, tuotantoalueiden ympäristön kuvaus, kaavatietoja koskevan tarkastelun puute) vaikeuttavat lausunnon laadintaa. Hakemukseen mukaan ilmoitus alueen ottamisesta turvetuotantoon on tehty ja (Liitteet 7 ja 8). Satakuntaliitto kiinnittää ilmoitusten osalta huomiota siihen, että vahvistaessaan Satakunnan maakuntakaavan (N:o YM1/5222/2010) ympäristöministeriö määräsi päätöksessään maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Lausunnolla olevassa ympäristölupahakemuksessa ei ole käsitelty hakemuksen kohteena olevan turvetuotantoalueen suhdetta Satakunnan maakuntakaavaan. Hakemuksen liitteenä (liite 10) on esitetty koko Satakunnan maakuntakaavaselostus. Liitteessä 9 on esitetty Satakunnan maakuntakaavaa koskeva karttaote, jossa hakemuksen kohteena olevan alueen sijainti on esitetty laajalla, alueen likimaista sijaintia osoittavalla ympyrällä. Satakuntaliitto toteutti Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen suojelualueiden (SL, S) toteutumisen seurantaa koskevan selvityksen 13

14 vuonna 2019 ( Kyseisessä selvityksessä on Vahonkeitaan suojelualueen (S-2022) osalta todettu seuraavaa: Honkajoen Vahonkeidas sijaitsee Karvianjoen eteläpuolella Vahonkosken ja Jouhikylän välissä. Suolla ei ole lainkaan reunaluisua, vaan keidasräme alkaa suoraan Majakankaan hiekkaharjun syrjästä. Korkeat runsaspuustoiset rahka- ja isovarpurämeiset kermit levittäytyvät kehämäisesti harjun kupeesta alkaen kohti pohjoista ja Karvianjokea. Maisema on hieno suon alkaessa korkean harjurinteen reunasta. Rimmet ja välipinnat ovat kulju- ja ruopparimpinevaa sekä äärikarua tupasvillavaltaista lyhytkorsinevaa. Suon luoteiskulmassa on pieni yhtenäinen karu lyhytkorsinevalaikku. Reunojen isovarpurämeet ovat muuttumatilassa lukuun ottamatta länsilaitaa, josta löytyy vielä kohtalaisesti luonnontilaista rämettä. Luonnontilaiset isovarpurämeet ovat vaarantuneita (VU) suoluontotyyppejä. Ojituksia on tehty monessa eri vaiheessa. Suon länsireuna on kauttaaltaan ojitettu, mutta nämä ojat ovat jo pitkälle umpeutuneet. Näitä ongelmallisempi on maakuntakaavarajauksen sisään vastikään tehty turvetuotantoalue. Kohteen pohjoisosassa turvetuotanto on edelleen käynnissä ja uudet ojat ovat jo vaikuttaneet huomattavasti koko suon vesitalouteen. Kulju- ja ruopparimmet ovat valtaosin kuivahtaneet, vaikka pääpiirteissään suon rakenne on säilynyt entisellään. Muutokset tulevatkin olemaan suhteellisen nopeita, ellei suon vesitaloudessa tapahdu kohenemista. Kasvillisuus on keidasrämeille ominaista. Tupasluikkaa ja rahkasaraa on paikoin runsaasti. Alueelta on aiempia havaintoja riekosta, mutta 2019 lajista ei tehty havaintoja. Kapustarinta pesii vielä kuivuvalla suolla. Kohteen luonnontila on kärsinyt huomattavasti ojituksista ja uudesta turvetuotannosta. Vahonkeitaan luonnonarvot ovat suurelta osin palautettavissa lukuun ottamatta jo tuotannossa olevaa aluetta. Tämä edellyttää kuitenkin suon vesitalouden palauttamista ennalleen mahdollisimman pian. Lähes kaikki lähialueen suot ovat laajalti ojitettuja ja turvetuotantoa on runsaasti. Vahonkeitaan merkitys alueen suoverkostoille, yhdessä viereisen Polvenkeitaan kanssa, olisi merkittävä. Rajaukseen ei esitetä muutoksia. Mikäli kohteen annetaan kuivua, niin koko suo tulee poistaa kaavasta. Muutoin oikea kaavamerkintä olisi SL. Hakemus on puutteellinen. Hakemuksessa ei ole käsitelty hankkeen suhdetta ja vaikutuksia Satakunnan maakuntakaavassa osoitettuun suojelualueeseen (S-2022, Vahonkeidas). Lisäksi Satakuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ilmoitukset turvetuotannon käynnistymisestä vuonna 2014 (hakemuksen liitteet 7 ja 8) on tehty Satakunnan maakuntakaavan voimassaoloaikana. 14

15 Ottaen huomioon hakemuksen puutteet, Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu suojelualuevaraus (S-2022, Vahonkeidas) ja Satakunnan maakuntakaavassa osoitettujen suojelualueiden (SL, S) toteutumisen seurantaa koskeva selvitys vuodelta 2019, Satakuntaliitto toteaa, että haettavana olevalle alueelle ei tule myöntää ympäristölupaa käytettävissä olevien tietojen perusteella. 15 Hakijan vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineen saatuihin lausuntoihin. Hakija on vastineessaan todennut seuraavaa. Satakuntaliiton lausunto S-2022 aluetta suojellaan ja ennallistetaan suunnitelman reunaojilla vesien pidättämiseksi ja padottamiseksi, muun muassa paloaltaan 3 sijainnista vuotavat suovedet tullaan pidättämään. Alueelta on selvitetty virtaamaolosuhteet miten alueen vesi virtaa ja purkautuu, suunnitellulla tuotantoalueella mittausten ja tausta-aineistojen pohjalta voidaan nähdä vaikuttavat reitit. Vastineeseen liitetyn kartan mukaan Vahonkeitaan vesien on havaittu tuotantoalueen etelä- ja lounaispuolella virtaavan länteen ja länsipuolella pohjoiseen. Tuotantoalueen eteläpuolella idänpuoliset vedet pidätetään ja lännenpuoliset ojat on padotettu tai eristetty. Suurin syy ja vaikuttava tekijä Vahonkeitaan olosuhteiden muuttumiseen ei ole nykyinen turvetuotanto vaan länsipuolelle valuvat vedet johtuen metsäojista ja luontaisesta kaadosta luoteen suuntaan. Nykyisen tuotantoalueen suojelumenettelyä tehostetaan ja ulkopuolisten vesien purkua estetään. Tehostamisella saavutettavat puhdistusmäärät vastaavat toimenpidetavoitteita ja päästöt määrältään eivät vaikuta alapuolisen Karvianjoen kosket - alueen olosuhteisiin. Tarvittaessa voidaan tehdä erillinen vaikutusarvio. Tuotantoaluetta ei laajenneta miltään osin. Kaikki toimenpiteet ja ratkaisut tullaan tekemään suunnitellun alueen sisällä, ja niillä suojellaan S-2022 aluetta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto Luontovaikutukset Tuotantoalueelta voidaan tehdä erillinen Natura-selvitys Karvianjoen kosket -alueen suojelukohteisiin, kuten Raakku. Nettopäästöjen perusteella ei alueella ole vaikutusta alapuoliseen tilanteeseen heikentävästi. Pistekuormituksen määrä verrattuna muihin lähteisiin on huomattavasti pienempi, esimerkiksi maa- ja metsätalouteen. Vesien suojelemiseksi jatkossa laskeutusaltaan alue luontaisesti alimpana kohtana voitaisiin laajentaa kosteikoksi. Tuotantoaluetta ei laajenneta miltään osin, kaikki toimenpiteet ja ratkaisut tullaan tekemään suunnitellun alueen sisällä, ja niillä suojellaan S-2022 aluetta.

16 16 Vesienkäsittely Pintavalutuskentän puustoisuuteen voidaan vaikuttaa harventamalla ennen käyttöönottoa. Vesistövaikutukset Tuotantoalueelta virtaavien vesien määrä, kun alue on eristetty ulkopuolisista vesistä, on noin 157,7 miljoonaa litraa vuodessa, nettokuormituksen ollessa: kiintoaine 143 kg 0,91 mg/l kokonaisfosfori 0,8 kg 5 μg/l kokonaistyppi 22 kg 140 μg/l Karvianjoen yläosan tulokset: kiintoaine kokonaisfosfori kokonaistyppi 7,9 mg/l karkea ja 20,2 mg/l hieno 79 μg/l μg/l Vesienhoidon toimenpidetavoitteet saavutetaan päästöjen ja vähennysten osalta. Vesien tarkkailu Vesistöntarkkailusuunnitelma lähetetään ELY-keskukselle hyväksyttäväksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen hylkäämisen perustelut Hakemus koski turvetuotantoa tuotannossa olevalla Vahonkeitaan turvetuotantoalueella. Suunnitellun tuotantoalueen pinta-ala olisi ollut suojakaistat mukaan laskettuna 9,64 ha. Kuivatusvedet olisi käsitelty rakennettavalla pintavalutuskentällä, jonka pinta-ala olisi ollut 0,44 ha. Hakemuksen mukaan alueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 2009 ja tuotanto lohkoilla L1 ja L2 vuosina Toiminnasta on tehty lohkojen L1 ja L2 osalta kaksi ilmoitusta alle 10 ha:n suon ottamisesta turvetuotantoon. Ilmoitukset on päivätty maaliskuussa Ilmoituksista ei ole annettu viranomaisen päätöstä tai lausuntoa.

17 17 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvun 11 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Saman pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeisvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus. Ympäristönsuojelulain 2 luvun 12 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan sijoittamisessa alueelle, jolla on voimassa maakuntakaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2010:32 mukaan arvioitaessa sijaintipaikan sopivuutta turvetuotannon sijoituspaikaksi on muun selvityksen ohella otettava huomioon voimassa oleva maakuntakaava. Vuoden 2012 ilmakuvan ( historialliset ilmakuvat alueelta) perusteella alue on tuolloin ollut kokonaan ojitettu, mutta varsinainen turvetuotanto ei ole ollut käynnissä. Vuoden 2014 ilmakuvassa varsinainen turvetuotanto on aloitettu lohkolla 2. Hakijan toimittaman nykytilanne 2020 ilmakuvan mukaan turvetuotanto on käynnissä lohkoilla 1 ja 2 lukuunottamatta lounaisnurkan noin 1,3 ha:n aluetta, joka on kuitenkin jo ojitettu. Ilmoitukset suon ottamisesta turvetuotantoon on tehty vuonna Ilmoitusten mukaan alueet oli ojitettu. Ilmakuvatieto tukee ilmoituksia. Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Kaava on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Turvetuotanto on käynnistetty maakuntakaavan voimassaoloaikana. Tuotantoalue sijaitsee Satakunnan maakuntakaavassa suojelualueella (S). Kaavamerkinnällä suojeltu kohde on Vahonkeidas (S-2022), joka luontotyypiltään edustaa keidasrämettä ja luonnontilaisia lampia. Suojelualuemerkintää koskevan suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Satakuntaliiton vuonna 2019 tekemän selvityksen perusteella Vahonkeitaan turvetuotanto on jo vaikuttanut huomattavasti koko suon vesitalouteen, ja kohteen luonnontila on kärsinyt huomattavasti. Luonnonarvot olisivat kuitenkin osin palautettavissa. Tämä edellyttää suon vesitalouden palauttamista ennalleen mahdollisimman pian. Vahonkeitaan merkitys alueen suoverkostoille yhdessä viereisen Polvenkeitaan kanssa on merkittävä.

18 VASTAUS LAUSUNTOIHIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN TIEDOTTAMINEN Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa ei ole selvitetty riittävästi koko suon vesitalouteen ja vesien kulkeutumiseen vaikuttavia tekijöitä. On kuitenkin ilmeistä, että turvetuotannolla on ollut ja hakemuksen mukaisessa toiminnassa olisi myös tulevaisuudessa ollut merkittävä vaikutus Vahonkeitaan suojelualueen olosuhteiden muuttumiseen. Aluehallintovirasto korostaa myös sitä, että pelkästään tuotantoalueen ulkopuolisen alueen suojelu vesienohjauksella ei ole asiassa riittävä ratkaisu, sillä tuotantoalue itsessään sijaitsee myös suojelualueella. Hakemuksen täydentäminen ei ole ollut tarpeen luparatkaisu huomioon ottaen. Edellä mainituin perustein aluehallintovirasto arvioi, että toiminta-alueen sijaintipaikka ei täytä ympäristönsuojelulain 2 luvun 11 ja 12 :n vaatimuksia ja hakemus on siten hylättävä. Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon ratkaisussa. Ratkaisu huomioon ottaen vastaaminen lausunnoissa oleviin muihin vaatimuksiin ei ole tarpeen. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2 luvun 11 ja 12 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä peritään valtioneuvoston asetuksen aluehallintovirastojen maksuista tammi-maaliskuussa vuonna 2022 annetun valtioneuvoston asetuksen (1230/2021) mukaisesti maksu asetuksen voimaan tullessa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuosille 2019 ja 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1244/2018) liitteen kohdan 3.1 taulukon mukaan enintään 10 hehtaarin turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asetuksen mukaan myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään samansuuruinen maksu. 18 Päätös Juha Ylipeltola Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

19 Päätöksestä tiedottaminen MUUTOKSENHAKU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen Satakuntaliitto Suomen ympäristökeskus Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto, sekä niille, jotka ovat tehneet muistutuksen tai ilmaisseet mielipiteensä asiassa. Aluehallintovirasto tiedottaa päätöksen antamisesta julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen aluehallintovirastojen verkkosivuilla (ylupa.avi.fi). Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Kankaanpään kaupungin verkkosivuilla. Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 19 LIITE Valitusosoitus ASIAN KÄSITTELIJÄT Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Merja Antikainen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Janita Peltonen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

20 1 (2) VALITUSOSOITUS Tähän aluehallintoviraston päätökseen tai siitä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Asian käsittelystä hallinto-oikeudessa voidaan periä oikeudenkäyntimaksu siten kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja oikeusministeriön asetuksessa tuomioistuinmaksulain 2 :ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta (1383/2018) säädetään. Maksun suuruus on 270 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä. Tarkempia tietoja maksuista saa hallinto-oikeudesta. Toimi näin Jos haet muutosta aluehallintoviraston päätökseen, tee kirjallinen valitus Vaasan hallinto-oikeuteen ennen valitusajan päättymistä. Valitusaika päättyy Valitusaika määräytyy seuraavasti: Päätöksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemäntenä (7.) päivänä siitä, kun aluehallintovirasto on julkaissut päätöksen verkkosivuillaan. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Kun määräaikaa lasketaan, sitä päivää, kun päätös on saatu tiedoksi, ei oteta lukuun. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto, juhannusaatto tai arkilauantai, määräaika päättyy ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ilmoita valituksessa valittajan nimi, postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite. Jos valittajana on yhteisö, ilmoita sen nimi ja yhteystiedot. laillisen edustajan, asiamiehen tai muun valituksen laatineen henkilön nimi ja postiosoite, puhelinnumero ja muut tarpeelliset yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite sellainen postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Hallinto-oikeus voi valita, mihin osoitteeseen se toimittaa asiakirjat, jos sille on ilmoitettu useampia prosessiosoitteita tai jos yhtäkään ilmoitettua yhteystietoa ei ole nimetty prosessiosoitteeksi. päätös, johon haetaan muutosta päätöksen kohta, johon haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan perusteet, joilla muutosta vaaditaan mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan Yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava viipymättä hallinto-oikeudelle valituksen vireillä olon aikana. Valituksen liitteet aluehallintoviraston päätös, johon muutosta haetaan (alkuperäisenä tai jäljennöksenä) asiakirjat, joita käytetään vaatimusten tukena (jollei niitä ole toimitettu jo aiemmin aluehallintovirastoon) valtakirja o asiamiehen on liitettävä valitukseen valittajalta saatu valtakirja ellei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai sellainen oikeudenkäyntiavustaja, joka määritellään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011).

21 2 (2) o asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa, jos hallinto-oikeuteen toimitetaan sellainen sähköinen asiakirja, jossa on selvitys asiamiehen toimivallasta. Asiamiehen ei myöskään tarvitse esittää valtakirjaa, jos valittaja on antanut valtuutuksen suullisesti tuomioistuimessa tai jos asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa. Lähetä valitus hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeuden yhteystiedot ovat: Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43, 4. krs (käyntiosoite) PL 204, Vaasa (postiosoite) sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi puhelinvaihde: asiakaspalvelu: (avoinna mape kello ) telekopio (fax): Valituksen saapuminen määräajassa on valittajan vastuulla, kun se lähetetään postitse, sähköpostitse, telekopiona tai lähetin välityksellä. Suljetussa laitoksessa oleva henkilö voi antaa valituskirjelmän valitusajan kuluessa myös sille henkilölle, joka on määrätty laitoksessa tätä tehtävää hoitamaan tai laitoksen johtajalle. Valituksen on oltava perillä hallinto-oikeuden kirjaamossa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen hallinto-oikeuden aukioloajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa