Sairaaloiden tuottavuus 2009

Transkriptio

1 CORE Provided by Julkari Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) Helsinki Puhelin: ISSN

2 Sairaaloiden tuottavuus Somaattisen erikoissairaanhoidon tuottavuus laski julkisissa sairaaloissa 4 % vuosina (kuvio 1). Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus laski tasaisesti vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen tuottavuus nousi 2 %. Muiden sairaaloiden (aluesairaalat tai vastaavat) tuottavuuden kehitys oli samansuuntainen kuin yliopistollisissa sairaaloissa. Keskussairaaloiden tuottavuus verrattuna lähtövuoteen pysyi lähes samana aina vuoden 2008 loppuun, minkä jälkeen tuottavuus laski 3 %. Kuvio 1. Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina ; indeksi vuonna 2005=100 Somaattisen erikoissairaanhoidon 1 reaaliset kustannukset 2 nousivat yliopistosairaaloissa 9 % ja keskussairaaloissa 10 % vuodesta 2005 vuoteen 2009 (kuvio 2). Vastaavana aikana palvelutuotanto kasvoi molemmissa sairaalaryhmissä 6 %. Muissa sairaaloissa kustannukset nousivat 5 % ja palvelutuotanto kasvoi 1 %. Kuvio 2. Sairaaloiden palvelutuotannon (episodituotos) 3 ja muutos vuodesta 2005 vuoteen 2009; indeksi vuonna 2005 = Somaattinen erikoissairaanhoito sisältää psykiatrian erikoisaloja lukuun ottamatta muut kliiniset erikoisalat. 2 Kustannukset on muutettu vuoden 2009 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä. 3 Episodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja mukaan lukien päiväkirurgia, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana.

3 Sairaaloiden välillä on tuottavuuseroja. Yliopistollisten sairaaloiden väliset suurimmat tuottavuuserot vuonna 2009 olivat 11 % episodeilla mitattuna ja 7 % hoitojaksoilla mitattuna. Keskussairaaloissa ja muissa sairaaloissa tuottavuuserot olivat vielä yliopistosairaaloita korkeammat. Tuottavimmat yliopistosairaalat olivat Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidussa palvelujen käytössä, laskennallisissa kustannuksissa sekä tuottavuudessa on alueellista vaihtelua. Kunnan tai alueen poikkeama maan keskitasosta selittyy palvelujen käytöstä tai palvelutuotannon tehottomuudesta. Vuonna 2009 somaattisen erikoissairaanhoidon alueellinen ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö episodeilla mitattuna oli runsainta Pohjois-Pohjanmaalla (12 % yli maan keskitason) sekä Länsi-Pohjan, Pohjois-Savon ja Itä-Savon alueilla (11 % yli maan keskitason). Palvelujen käyttö oli vähäisintä Hyks-sairaanhoitoalueella, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Näiden alueiden väestö käytti seitsemän prosenttia alle maan keskitason somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja. Vuonna 2009 alueelliset somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset olivat korkeimmat Itä-Savossa (16 % yli maan keskitason) ja Länsi-Pohjan alueella (13 % yli maan keskitason). Molemmilla alueilla korkeita kustannuksia selittivät sekä käytettyjen palvelujen muuta maata korkeammat tuotantokustannukset että muuta maata korkeampi palvelujen käyttö. Alueellisesti alhaisimmat ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset olivat Pohjois-Karjalassa (15 % alle maan keskitason). Sen alhaiset kustannukset selittyivät pääsääntöisesti muuta maata tehokkaammin tuotettujen somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö ja laskennalliset kustannukset vaihtelevat myös kunnittain. Suurista kunnista Helsingin kaupungilla oli erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu käyttö 8 % alle maan keskitason ja vastaavat laskennalliset kustannukset lähellä maan keskitasoa. Espoossa ja Vantaalla sekä ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö että laskennalliset kustannukset olivat alle maan keskitason. Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta. Panoksina on käytetty sairaalan tai sen erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan. Episodilla tarkoitetaan potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja mukaan lukien päiväkirurgia, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Episodien painottamisella otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa. Alueellisessa tarkastelussa on mukana julkisten sairaaloiden tuottama somaattinen erikoissairaanhoito sekä yksityisten sairaaloiden tuottama somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoito ja päiväkirurgia. Alueellinen tarkastelu on sairaanhoitopiirikohtainen tai kuntakohtainen. Aluetarkastelussa episodi käsittää saman terveysongelman hoitamisen eri sairaaloissa kalenterivuoden aikana. Käsitteistä ja menetelmistä tarkemmin raportin luvuissa

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. PALVELUTUOTANNON, KUSTANNUSTEN JA TUOTTAVUUDEN KEHITYS SAIRAALOITTAIN Palvelutuotannon kehitys vuosina Hoitotoiminnan kustannuskehitys vuosina Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA TUOTTAVUUS ALUEITTAIN VUONNA Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Palvelujen käyttö ja poikkeamat kunnittain KÄSITTEET AINEISTOT MENETELMÄT Liitetaulukot 1 4 3

5 1. PALVELUTUOTANNON, KUSTANNUSTEN JA TUOTTAVUUDEN KE- HITYS SAIRAALOITTAIN Kustannukset 4 nousivat reaalisesti yliopistollisissa sairaaloissa 9 % ja keskussairaaloissa 10 % vuodesta 2005 vuoteen 2009 (kuviot 3 4). Vastaavana ajanjaksona palvelutuotanto episodituotoksella mitattuna kasvoi 6 %. Muiden sairaaloiden ryhmässä (lähinnä entiset aluesairaalat) kustannukset nousivat 5 % ja palvelutuotanto pysyi lähes entisellään (kuvio 5). Yliopistollisten sairaaloiden ja muiden sairaaloiden palvelutuotanto pysyi kutakuinkin samalla tasolla vuoteen 2008 saakka. Viimeisen tarkasteluvuoden aikana tuotannon määrä yliopistollisissa sairaaloissa nousi 5 % ja muissa sairaaloissa 2 %. Keskussairaaloissa tuotannon määrä nousi vähitellen pysähtyen viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Reaaliset kustannukset nousivat vuosittain melko tasaisesti kaikissa sairaalaryhmissä. Kuvio 3. Tuotoksen ja kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Kuvio 4. Tuotoksen ja kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = Kustannusten määritelmästä tarkemmin luvuissa 3 ja 5 4

6 Kuvio 5. Tuotoksen ja kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = Palvelutuotannon kehitys vuosina Palvelutuotannon määrä episodeilla kuvattuna nousi kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa vuodesta 2005 vuoteen 2009 (taulukko 1). Palvelutuotanto kasvoi erityisesti tarkastelujakson viimeisen vuoden aikana. Painotettujen episodien määrä nousi eniten Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS), molemmissa 8 %. Taulukko 1. Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut episodit Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Palvelutuotannon määrä nousi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa keskussairaaloissa vuosina (taulukko 2). Painotettujen episodien määrä nousi eniten Kymenlaakson keskussairaalassa (21 %). Kymenlaaksossa nousi erityisesti painotettujen ajanvarauskäyntien määrä (liitetaulukko 2). Nousu koski useimpia erikoisaloja. 5

7 Taulukko 2. Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut episodit Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä palvelutuotannon kehitys episodeilla mitattuna vaihteli yliopistosairaaloita ja keskussairaaloita enemmän (taulukko 3). Painotettujen episodien määrä nousi eniten vuodesta 2005 vuoteen 2009 Lohjan sairaalassa (13 %) ja laski eniten Varkauden sairaalassa (-37 %). Varkauden sairaalassa laski tarkastelujakson aikana painotetut laitoshoitojaksot sekä painotetut ajanvaraus- ja päivystyskäynnit (liitetaulukko 3). Vähennys koski lähes kaikkia erikoisaloja. Taulukko 3. Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut episodit Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä

8 Liitetaulukoissa 1 3 on esitetty painotettujen avo- ja laitoshoidon suoritteiden kehitys indekseinä sairaaloittain. 1.2 Hoitotoiminnan kustannuskehitys vuosina Sairaaloiden hoitotoiminnan kustannukset nousivat reaalisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 4). Yliopistollisista sairaaloista kustannuskehitys on ollut maltillisinta HYKS:ssa, jossa deflatoidut kustannukset nousivat 5 % vuodesta 2005 vuoteen 2009 (taulukko 4). Muissa yliopistollisissa sairaaloissa kustannukset nousivat tuona aikana %. Taulukko 4. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Deflatoidut kustannukset Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Keskussairaaloiden hoitotoiminnan kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti vuodesta 2005 lukuun ottamatta Pohjois-Karjalan keskussairaalaa, jossa reaaliset kustannukset laskivat -2 % (taulukko 5). Kustannukset nousivat eniten Kainuun keskussairaalassa (37 %). Kustannusten nousu koski eniten kirurgian erikoisalaa. Taulukko 5. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Deflatoidut kustannukset Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä kustannuskehitys vaihteli enemmän kuin yliopisto- ja keskussairaaloissa molempiin suuntiin (taulukko 6). Kokonaiskustannukset nousivat tarkastelujaksolla näissä 7

9 sairaaloissa reaalisesti 5 %. Eniten kustannukset nousivat Lohjan (17 %) ja Oulaskankaan (16 %) sairaaloissa ja vastaavasti laskivat eniten Varkauden sairaalassa (-35 %). Taulukko 6. Kustannusten kehitys kiintein hinnoin muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Deflatoidut kustannukset Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä Hoitotoiminnan tuottavuuden kehitys vuosina Episodituottavuuden kehitys Episodituottavuuden kehityksessä on sairaalakohtaisia eroja (taulukot 7 9). Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuuden kehitys oli HYKS:lla (taulukko 7). Tuottavuus laski eniten vuodesta 2005 Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Taulukko 7. Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä Keskussairaaloiden ryhmässä episodituottavuus nousi tai pysyi ennallaan vuosina seitsemässä sairaalassa ja vastaavasti laski yhdeksässä sairaalassa (taulukko 8). Tuottavuus nousi eniten Kymenlaakson keskussairaalassa (9 %) ja laski eniten Kainuun keskussairaalassa (- 26 %). 8

10 Taulukko 8. Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Yhteensä Muiden sairaaloiden ryhmässä episodituottavuuden kehityksessä oli suuria vaihteluja (taulukko 9). Kuudessa näistä sairaaloista episodituottavuus nousi tai pysyi ennallaan ja yhdessätoista laski. Tuottavuus nousi vuodesta 2005 vuoteen 2009 eniten Vammalan sairaalassa (8 %) ja laski eniten Mäntän sairaalassa (-19 %). Taulukko 9. Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Yhteensä

11 1.3.2 Episodituottavuuden kehitys sisätautien erikoisalalla Sisätautien erikoisalan episodituottavuus yliopistollisissa sairaaloissa nousi tai pysyi lähes ennallaan vuodesta 2005 vuoteen 2009 (taulukko 10). Tuottavuus parani TYKS:a lukuun ottamatta erityisesti viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Tuottavuus nousi eniten Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Taulukko 10. Sisätautien episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Sisätautien episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS TAYS OYS KYS TYKS Sisätautien episodituottavuus nousi 10 keskussairaalassa ja laski kuudessa (taulukko 11). Sisätautien episodituottavuus nousi eniten Kymenlaakson keskussairaalassa ja laski eniten Kanta- Hämeen keskussairaalassa. Taulukko 11. Sisätautien episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Sisätautien episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Muiden sairaaloiden ryhmässä sisätautien episodituottavuus nousi 6 sairaalassa ja laski 11 sairaalassa (taulukko 12). Vuodesta 2005 vuoteen 2009 sisätautien episodituottavuus nousi eniten Varkauden sairaalassa ja vastaavasti laski eniten Mäntän sairaalassa. 10

12 Taulukko 12. Sisätautien episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Sisätautien episodituottavuus Muut sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Episodituottavuuden kehitys kirurgian erikoisalalla Kirurgian erikoisalan episodituottavuus laski TYKSiä lukuun ottamatta muissa yliopistollisissa sairaaloissa (taulukko 13). Eniten episodituottavuus laski TAYS:ssa. Taulukko 13. Kirurgian episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Kirurgian episodituottavuus Yliopistosairaalat HYKS TAYS OYS KYS TYKS Keskussairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuus nousi 7 ja laski 9 sairaalassa (taulukko 14). Kirurgian episodituottavuus nousi eniten Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja laski eniten Kainuun keskussairaalassa. 11

13 Taulukko 14. Kirurgian episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Kirurgian episodituottavuus Keskussairaalat Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Muiden sairaaloiden ryhmässä kirurgian episodituottavuuden kehityksessä oli suuria sairaalakohtaisia eroja (taulukko 15). Kirurgian tuottavuus nousi eniten vuosina Forssan sairaalassa ja laski eniten Iisalmen sairaalassa. Taulukko 15. Kirurgian episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa ; indeksi vuonna 2005 = 100 Kirurgian episodituottavuus Muu sairaalat Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala

14 1.4 Hoitotoiminnan tuottavuuserot vuonna 2009 Kuvio 6 kuvaa yliopistollisten sairaaloiden tuottavuuseroja vuonna Tuottavuutta on tarkasteltu kahdella eri mittausmenetelmällä. Toisessa tuotoksena on käytetty NordDRG Full hoitojaksoja ja toisessa painotettuja episodeja. Molemmat mittausmenetelmät antavat samansuuntaisia tuloksia. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuus vuonna 2009 oli Kuopion ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa. Niiden episodituottavuus oli 7 % ja hoitojaksotuottavuus 5 % parempi kuin yliopistosairaaloissa keskimäärin (kuvio 6). Tampereen yliopistollisen sairaalan episodi- ja hoitojaksotuottavuusluvut poikkesivat toisistaan muita sairaaloita enemmän. Käytettäessä mittarina hoitojaksotuotteistusta TAYS asemoituu tuottavuusvertailussa kolmanneksi. Sen sijaan episodituottavuusvertailussa TAYS on peränpitäjä. Osittaisena syynä tähän saattaa olla TAYS:n muita puutteellisempi päädiagnoosien kirjaamiskäytäntö. Kuvio 6. Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus vuonna 2009; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 KYS OYS HYKS TYKS TAYS Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Kuvio 7 kuvaa keskussairaaloiden tuottavuuseroja vuonna Tuottavuudeltaan parhaita olivat Pohjois-Karjalan, Hyvinkään ja Päijät-Hämeen keskussairaalat ja huonoimpia olivat Kainuun, Etelä-Karjalan ja Savonlinnan keskussairaalat. 13

15 Kuvio 7. Keskussairaaloiden tuottavuus 2009; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Pohjois-Karjalan ks Hyvinkään sairaala Päijät-Hämeen ks Kymenlaakson ks Mikkelin ks Keski-Pohjanmaan ks Satakunnan ks Lapin ks Keski-Suomen ks Länsi-Pohjan ks Seinäjoen ks Kanta-Hämeen ks Vaasan ks Savonlinnan ks Etelä-Karjalan ks Kainuun ks Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus Kuvio 8 kuvaa muiden sairaaloiden tuottavuuseroja vuonna Paras tuottavuus oli Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa ja huonoin Mäntän sairaalassa. 14

16 Kuvio 8. Muiden sairaaloiden tuottavuus 2009; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Iisalmen sairaala Varkauden sairaala Valkeakosken sairaala Salon aluesairaala Vammalan sairaala Vakka Suomen sairaala Forssan sairaala Loimaan aluesairaala Porvoon sairaala Kuusankosken aluesairaala Pietarsaaren sairaala Oulaskankaan sairaala Raahen sairaala Turunmaan sairaala Länsi Uudenmaan sairaala Lohjan sairaala Mäntän sairaala Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus

17 Kuvio 9. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus 2009; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku = 100 Kuvio 9 kuvaa erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuuseroja vuonna Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden ryhmässä potilaiden vaikeusasteessa (casemix) ja palvelutuotannon laajuudessa on suuria eroja palveluntuottajien välillä. Toisaalta myös tietojen kirjaamisessa ja poiminnassa saattaa olla eroja, mikä myös osittain selittää suuria tuottavuuseroja. Edellä mainituista syistä näihin tietoihin tulee suhtautua erityisen varauksellisesti. Aineisto luo kuitenkin hyvän pohjan tietojen laadun parantamiselle jatkossa. 16

18 2. PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA TUOTTAVUUS ALUEIT- TAIN VUONNA 2009 Alueellisessa tarkastelussa episodiin (alue-episodi) lasketaan kaikki potilaalle saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu (kuvio 11). Tarkastelu ei sisällä psykiatrian erikoisaloja. Alueellisessa tarkastelussa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. HUS:ia ei ole muista piireistä poiketen tarkasteltu lainkaan sairaanhoitopiiri tasolla. Aluetaulukoissa on esitetty somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö ja laskennalliset kustannukset sairaanhoitopiiri-, sairaanhoitoalue- tai kuntakohtaisesti. Taulukoissa on esitetty myös poikkeamat maan keskitasoon euromääräisenä. Kustannusten poikkeama on lisäksi jaettu palvelujen käytöstä ja tuottavuudesta johtuvaan poikkeamaan. Esimerkiksi jos sairaanhoitopiirin väestön somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat verrattuna koko maahan keskimääräistä suuremmat, syynä voi olla toisaalta se, että alueen väestö käyttää/saa palveluja muuta maata runsaammin tai toisaalta se, että käytettyjen palvelujen tuotantokustannukset ovat muuta maata kalliimmat. 2.1 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus somaattisilla erikoisaloilla Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö vuonna 2009 oli runsainta Pohjois-Pohjanmaan (12 % yli maan keskitason) sekä Länsi-Pohjan, Pohjois-Savon ja Itä- Savon (11 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntien väestöllä (taulukko 16). Vastaavat laskennalliset kustannukset olivat Pohjois-Pohjanmaalla 11 %, Länsi-Pohjan-alueella 13 %, Pohjois-Savossa 4 % ja Itä-Savossa 16 % yli maan keskitason. Vaikka väestön runsas palvelujen käyttö lisäsi alueiden kustannuksia, niin toisaalta edullisesti tuotettujen palveluiden käyttö esimerkiksi Pohjois-Savossa piti kustannukset kohtuullisena (taulukko 16). Korkeimmat ikä- ja sukupuolivakioidut somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset olivat Itä-Savon, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin kuuluvien jäsenkuntien väestöllä, % yli maan keskitason (taulukko 16). Korkeammat kustannukset selittyivät alueen muuta maata runsaammasta palvelujen käytöstä ja osittain Itä-Savossa ja myös Länsi- Pohjan alueella muuta maata korkeammista palvelujen tuotantokustannuksista. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset koko maahan verrattuna olivat alhaisimmat Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin väestöllä. Väestö siellä sai kuitenkin hieman enemmän palveluja kuin mitä maassa saatiin keskimäärin. Kustannussäästöt selittyvätkin sillä, että väestö oli käyttänyt palveluja, jotka oli tuotettu muuta maata edullisemmin (taulukko 16). HYKS sairaanhoitoalueen väestö, johon mm. Helsinki, Espoo ja Vantaa kuuluvat, käytti vuonna 2009 ikä- ja sukupuolivakioituna somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja 7 % vähemmän kuin maassa keskimäärin (taulukko 16). Laskennalliset kustannukset olivat hieman maan keskitason. 17

19 Taulukko 16. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2009 Väestö alueittain episodit/ as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Pohjan shp Länsi-Uudenmaan sha Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Porvoon sairaanhoitoalue Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2.2 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus sisätautien erikoisalalla Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö oli runsainta Pohjois-Pohjanmaan (23 % yli maan keskitason) ja Varsinais-Suomen (16 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntien väestöllä (taulukko 17). Vastaavat kustannukset niillä olivat 13 % yli maan keskitason. Korkeammat laskennalliset kustannukset selittyivät keskimäärin muuta maata suuremmasta sisätautipalvelujen käytöstä. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioidut laskennalliset kustannukset koko maahan verrattuna olivat korkeimmat Länsi-Pohjan (18 % yli maan keskitason) ja Porvoon sairaanhoitoalueen, Varsinais- Suomen sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin kuuluvien kuntien väestöllä (13 % yli maan keskitason) (taulukko 17). Korkeat kustannukset selittyivät muuta maata korkeammasta palvelujen käytöstä ja Länsi-Pohjassa jossain määrin myös muuta maata korkeammista tuotantokustannuksista. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioitujen palvelujen käyttö/saanti oli alhaisinta Etelä-Pohjanmaan (25 % alle maan keskitason) ja Päijät-Hämeen (18 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiirien väestöllä (taulukko 17). Alhaiset sisätautien kustannukset selittyivät molemmilla alueilla palvelujen muuta maata vähäisemmästä käytöstä. 18

20 Taulukko 17. Sisätautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2009 Väestö alueittain episodit/ as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeam a m aan keskiarvoon Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeam a / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeam a / 10 Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Pohjan shp Länsi-Uudenmaan sha Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Porvoon sairaanhoitoalue Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2.3 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus kirurgian erikoisalalla Ikä- ja sukupuolivakioitu kirurgian erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli runsainta Porvoon (16 % yli maan keskitason), Keski-Pohjanmaan (13 % yli maan keskitason) ja Itä-Savon (11 % yli maan keskitason) sairaanhoitopiirien/-alueiden väestöllä (taulukko 18). Vastaavat kustannukset Porvoon sairaanhoitoalueen väestöllä olivat hieman alle maan keskitason, Keski-Pohjanmaalla 6 % yli maan keskitason ja Itä-Savossa 25 % yli maan keskitason. Korkeammat kustannuspoikkeamat koko maahan verrattuna selittyivät Porvoon sairaanhoitoalueen ja Keski-Pohjanmaan alueilla palvelujen muuta maata korkeammasta käytöstä (taulukko 18). Korkeammat kustannuspoikkeamat Itä-Savossa selittyivät palvelujen runsaan käytön ohella myös väestön käyttämien palvelujen korkeista tuotantokustannuksista. Alhaisimmat vakioidut laskennalliset kustannukset kirurgian erikoisalalla olivat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien väestöllä (15 % alle maan keskitason). Väestön ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö Päijät-Hämeessä oli 3 % alle maan keskitason. Kustannusten poikkeama maan keskitasoon oli euroa/10 ukasta. Tämän selitti valtaosaltaan muuta maata edullisemmin tuotettujen palvelujen käyttö. 19

21 Taulukko 18. Kirurgian ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2009 Väestö alueittain episodit/ as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Pohjan shp Länsi-Uudenmaan sha Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Porvoon sairaanhoitoalue Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2.4 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus naistentautien ja synnytysten erikoisalalla Taulukossa 19 on esitetty naistentautien ja synnytysten erikoisalojen ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö ja kustannukset. Näitä palveluja käytti koko maahan verrattuna eniten Kainuun sairaanhoitopiirin sekä Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueiden väestö. Näiden alueiden palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset olivat myös muuta maata korkeammat. Lohjan ja Länsi-Uudenmaan poikkeamat selittyivät muuta maata runsaammasta palvelujen käytöstä. Kainuun sairaanhoitopiirin alueen väestön muuta maata korkeammat kustannukset selittyivät pääosin väestön muuta maata korkeammasta palvelujen käytöstä sekä jossain määrin myös väestön käyttämien palvelujen muuta maata korkeammista tuotantokustannuksista. HYKS -sairaanhoitoalueen väestön vakioitujen naistentautien ja synnytysten käytöstä aiheutuneet kustannukset olivat 6 % alle maan keskitason. Väestö sai kuitenkin maan keskitason mukaisesti palveluja. Nämä palvelut oli tuotettu muuta edullisemmin, joten siitä syntyi säästöä (taulukko 19). 20

22 Taulukko 19. Naistentautien ja synnytysten ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2009 Väestö alueittain episodit/ as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset / as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudest a johtuva poikkeama / 10 Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Pohjan shp Länsi-Uudenmaan sha Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Porvoon sairaanhoitoalue Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp ) HUS:ssa tarkastelu sairaanhoitoalueisiin kuuluvien kuntien osalta. 2.5 Alueellinen palvelujen käyttö, kustannukset ja tuottavuus lastentautien erikoisalalla Taulukossa 20 kuvataan lastentautien ikä- ja sukupuolivakioitu palvelujen käyttö ja laskennalliset kustannukset. Palvelujen käyttö oli korkeinta Länsi-Pohjan ja Kainuun alueiden lapsilla. Palvelujen käytöstä aiheutuva poikkeama oli myös muuta maata korkeampi. Toisaalta käytettyjen palvelujen muuta maata edullisempi tuotantotapa pienensi poikkeamaa. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä lapset käyttivät muuta maata keskimäärin vähemmän lastentautien erikoisalan palveluja, mistä syystä myös lastentautien laskennalliset tuotantokustannukset alueella olivat muuta maata alhaisemmat (taulukko 20). 21

23 Taulukko 20. Lastentautien ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon alueittain vuonna 2009 Väestö alueittain e pisodit/ as, indeksi koko m aa=100 laske nnallise t kustannukset / as, inde ksi koko m aa=100 Kustannusten poikkeam a m aan keskiarvoon Kustannusten poikkeam a yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeam a / 10 Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp HYKS -sairaanhoitoalue Hyvinkaan sairaanhoitoalue Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Pohjan shp Länsi-Uudenmaan sha Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Porvoon sairaanhoitoalue Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Palvelujen käyttö ja poikkeamat kunnittain Liitetaulukossa 4 on esitetty kuntakohtaisesti ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja laskennalliset kustannukset vuonna Taulukossa on esitetty myös poikkeamat verrattuna maan keskitasoon euromääräisenä. Kustannusten poikkeama on lisäksi jaettu palvelujen käytöstä ja tuotantokustannuksista johtuvaan poikkeamaan. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna ikä- ja sukupuolivakioitu somaattisen erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö oli runsainta monissa Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin kuuluvissa pienissä kunnissa. Eniten palveluja käytettiin Kustavissa Varsinais-Suomesta (36 % yli maan keskitason), Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalta (36 % yli maan keskitason) ja Pyhärannassa Varsinais-Suomesta (34 % yli maan keskitason). Näiden kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon vakioidut laskennalliset kustannukset olivat myös maan korkeimpia (liitetaulukko 4). Korkeimmat somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut kustannukset olivat Taivassalon (32 % yli maan keskitason), Enonkosken (32 % yli maan keskitason) ja Siikajoen (24 % yli maan keskitason) kunnilla. Väestömäärältään pienissä kunnissa saattaa palvelujen satunnainen korkea käyttö heilauttaa lukuja huomattavasti. Suurista kunnista palvelujen vakioitu käyttö oli runsainta Oululaisilla (15 % yli maan keskitason). Vastaavasti myös laskennalliset vakioidut kustannukset olivat runsaasta palvelujen käytöstä johtuen maan korkeimpia (21 % yli maan keskitason). Turkulaiset käyttivät vakioituja palveluja 8 % yli maan keskitason ja vastaavat kustannukset olivat 12 % yli maan kesitason. Helsinkiläisten palvelujen ikä- ja sukupuolivakioitu käyttö oli 8 % muuta maata vähäisempää ja vastaavat kustannukset olivat 1 % yli maan keskitason. Espoolaisten palvelujen käyttö oli 10 % alle maan keskitason ja kustannukset vastaavasti 7 % alle maan kesitason. Tampereella palvelujen käyttö oli 8 % alle 22

24 maan keskitason ja kustannukset 4 % yli maan keskitason. Vantaalaisten ikä- ja sukupuoli vakioitu palvelujen käyttö oli 5 % alle maan kesitason ja vastaavat kustannukset olivat 2 % alle maan keskitason. Kaikista vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin vuonna 2009 ikä- ja sukupuoli vakioituna Muoniossa (35 % alle maan keskitason). Palvelujen vähäisestä käytöstä/saatavuudesta johtuen vakioidut laskennalliset somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat maan kolmanneksi alhaisimmat (36 % alle maan keskitason). Valtimolla vakioidut laskennalliset kustannukset somaattisessa erikoissairaanhoidossa olivat maan alhaisimmat (39 % alle maan keskitason). Vastaava palvelujen käyttö oli 24 % alle maan keskitason (liitetaulukko 4). 3. KÄSITTEET Tuottavuus Tuottavuudella tarkoitetaan toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhdetta 5 (kuvio 10). Kuvio 10. Tuottavuuden ja tehokkuuden määrittely terveydenhuollossa Tuottavuus ja tehokkuus PANOKSET Voimavar at Kustannukset TUOTANTO- PROSESSI TUOTOKSET Suoritteet Palvelut Episodit VAIKUTTAVUUS esim. terveyteen liittyvä elämänlaatu (QALY ) TUOTTAVUUS = TUOTOKSET / PANOKSET TEHOKKUUS = VAIKUTTAVUUS / PANOKSET Tuotokset Erikoissairaanhoidon tuotoksen mittaaminen perustuu sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuushankkeessa kehitettyyn mittariin, episodiin. Episodi on toiminnan varsinainen lopputuote. Episodi on hyvin lähellä hoidettu potilas ja hoitokokonaisuus käsitteitä. Tuottavuusaineistoissa episodi kattaa potilaan yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneen hoidon tietyn terveysongelman vuoksi. Jos hoito jatkuu yli vuodenvaihteen, tulee siitä uusi episodi. Episodia käytetään mittarina sekä tuottajatarkastelussa että alueellisessa tarkastelussa. Episodin laskentaa on käsitelty tarkemmin raportissa, joka käsittelee erikoissairaanhoidon episodien laskemista kansallisessa tilastoinnissa 6 Episodituotos määräytyy tuottavuusaineiston aikasarja- ja poikkileikkausaineistoissa eri tavalla. 5 Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede. WSOY Linna M, Rauhala A, Lauharanta J, Virtanen M, Häkkinen P, Matveinen P. Erikoissairaanhoidon episodien laskeminen kansallisessa tilastoinnissa. Arviointihankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Avauksia 25/

25 Kokonaistuotos Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos käsittää hoitoepisodien painotetun summan. Episodi Episodi tarkoittaa potilaan koko hoitoprosessia, eli kaikkia vuodeosastohoitojaksoja mukaan lukien päiväkirurgian hoitojaksot ja avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi yhden kalenterivuoden aikana. Episodi sisältää potilaalle saman sairauden vuoksi tapahtuneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit (NordDrgFull-jaksot). Episodin DRG-ryhmä ja erikoisala määräytyy episodin korkeimman DRG-painon omaavan hoitojakson mukaan. Episodiryhmiä voi olla yhtä paljon kuin NordDRGFull ryhmiä. Yhdellä henkilöllä voi olla useita eri episodeja sairauksista riippuen. Toisaalta yksi suorite, kuten hoitojakso, voi kuulua vain yhteen episodiin. Tuottajakohtainen episodi Tuottajakohtaisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi yksittäisessä sairaalassa annettu koko hoito. Hoitokokonaisuutta tarkastellaan tällöin sairaalakohtaisesti. Tuottavuustarkastelussa poikkileikkausvertailu tehdään aina sairaalaryhmien sisällä, ts. keskussairaaloita verrataan toisiin keskussairaaloihin ja yliopistollisia sairaaloita toisiin yliopistollisiin sairaaloihin. Sairaaloita verrataan toisiinsa ainoastaan poikkileikkausnäkökulmassa. Alue-episodi Alueellisessa tarkastelussa episodiin lasketaan potilaan saman sairauden vuoksi erikoissairaanhoidossa annettu koko hoito riippumatta siitä, missä sairaalassa tai sairaanhoitopiirissä hoito on annettu. Näkökulma on tällöin väestölähtöinen. Alue-episodit sisältävät myös potilaiden vuodeosastojaksot erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa sekä yksityisissä sairaaloissa. Lisäksi alue-episodeihin sisältyy erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusyksiköiden avohoitotiedot. Kuviossa 11 on esitetty kaksi mahdollista tapaa määritellä episodi. Alue-episodi (A) sisältää potilaan saaman hoidon kaikissa eri sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. Tuottajakohtainen episodi (B) kattaa potilaan hoidon yksittäisessä sairaalassa. Alue-episodeissa potilaan hoitoketjua seurataan yli sairaala- ja sairaanhoitopiirirajojen. Näiden episodien laskeminen mahdollistaa kunta- ja sairaanhoitopiiritason alueellisen eli väestötason tuottavuusvertailun. Painotetut episodit Painotetut episodit kuvaavat episodiin kuuluvan hoidon vaikeusastetta. Painotetut episodit saadaan kertomalla episodit episodipainoilla. Episodin määrä muuttuu painotettuna suuremmaksi, jos episodiin kuuluvat potilaat ovat keskimääräistä vaikeahoitoisempia. Episodipaino Episodi paino on kustannuspaino. Se kuvaa kuhunkin episodiin kuuluvien DRGFull -hoitojaksojen keskimääräisen kustannuksen ja kaikkien episodien keskimääräisen kustannuksen suhdetta. Episodipainot saadaan jakamalla episodi- DRG ryhmän (määräytyy episodin painavimman DRG ryhmän mukaan) keskikustannus kaikkien episodien keskimääräisellä kustannuksella. Episodin keskikustannus saadaan keskiarvona yhteenlasketuista episodiin kuuluvista NordDRG-Fullpainoilla painotetuista laskennallisista keskikustannuksista. 24

26 Kuvio 11. Potilaan hoitoepisodit erikoissairaanhoidossa: Alue-episodi (A) käsittää hoidon kolmessa sairaalassa ja kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tuottajakohtainen episodi (B) käsittää hoidon yhdessä sairaalassa 7. A) Alue- episodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa DRG1 DRG2 DRG3 DRG4 DRG5 DRG6 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi - DRG (Diagnosis Related Group) DRG (Diagnosis Related Group) on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. Pohjoismaista DRG-luokitusta kutsutaan nimellä NordDRG. NordDRG Full ryhmät sisältävät sekä avo- että laitoshoidon (käynnit ja hoitojaksot). DRG Full paino DrgFull paino on kustannuspaino. Se kuvaa kuhunkin Drg-ryhmään kuuluvien potilaiden keskimääräisten suhdetta kaikkien potilaiden keskimääräisiin kustannuksiin. Painotetut hoitojaksot Painotetut hoitojaksot kuvastavat hoidon vaikeusastetta. Painotetut hoitojaksot saadaan kertomalla hoitojaksot DRG-kustannuspainoilla. Hoitojaksojen määrä muuttuu painotettuna suuremmaksi, jos hoitojaksot ovat keskimääräistä vaikeahoitoisempia. Casemix-indeksi Casemix-indeksi kuvaa sairaalassa hoidettujen potilaiden keskimääräistä hoidon vaikeusastetta. Mitä suurempi Casemix-indeksi on, sitä vaikeampihoitoisia potilaita sairaalassa hoidetaan. Casemix-indeksi = painotetut hoitojaksot/ hoitojaksot. Panokset Panoksina käytetään sairaalan tai yhden erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Muusta kuin sairaalan toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, esimerkiksi lääkäreiden erikoistumiskoulutukset ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaharjoittelijoiden ohjaus- ja opetustoi- 7 Linna M, Häkkinen U. Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu - Uusi tapa tarkastella erikoissairaanhoidon kustannuksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2000: 37,

27 minta, kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vuokraustoiminta (työsuhdeasunnot tms.) jne, ei sisällytetä tässä laskennassa panoksiin. Hintaindeksi Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden (kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Tilastoraportissa kokonaiskustannukset on deflatoitu vuoden 2009 hinta- ja kustannustasoon Tilastokeskuksen julkaisemalla julkisten menojen kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä AINEISTOT Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit ja viisi aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuulunutta sairaalaa. Lisäksi vuodesta 2006 alkaen mukana on ollut erikoislääkärijohtoisia terveyskeskussairaaloita. Vuoden 2009 aineistossa niitä oli yhteensä 12. Koska erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoja ei ole käytettävissä kaikilta tarkasteluvuosilta, niin näiden sairaaloiden ja toimintayksiköiden aikasarjatiedot puuttuvat ja tiedot raportoidaan vain poikkileikkausaineistona vuodelta 2009 (kuvio 9). Joidenkin erikoislääkärijohtoisten sairaaloiden tietoja on jätetty pois, koska ne ovat olleet osittain puutteellisia. Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Aineisto ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Alueellisessa tarkastelussa mukana ovat myös puuttuvien vuosien erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden laitoshoidon tiedot. Sairaaloiden tuottavuustiedot perustuvat yksilötason hoitoilmoitusrekisteritietoihin ml. yksilötason avohoitokäyntitiedot (Hilmo) sekä sairaalan kokonais- ja erikoisalatason kustannustietoihin. Hoitoilmoitusrekisterin tietoja, ml. erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien yksilötason diagnoosi- ja toimenpidetietoja, käytetään tuottavuusaineiston hoitojaksojen/käyntien DRG ryhmittelyssä ja episodien muodostuksessa. Näin ollen diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaamisella ja näiden tietojen poimimisella potilastietojärjestelmistä Hilmo -tietoihin on keskeinen vaikutus tuloksiin. Kustannustiedot kerätään sairaanhoitopiiri-, sairaala- ja erikoisalatasolla. Kustannustiedot perustuvat tilinpäätöstietoihin, erikoisalojen toiminnallisiin tuloslaskelmiin ja sisäisiin kustannuslaskentaraportteihin. Kustannustietojen poiminnassa ja kohdentamisessa eri erikoisaloille saattaa olla sairaalakohtaisia eroja, jotka vaikuttavat myös tuloksiin. Sairaala Ortonia ja Reumasäätiön sairaalaa lukuun ottamatta yksityissairaaloiden kustannukset on arvioitu alue-episodeissa koko maan keskiarvo mukaan. Vastaavat suoritetiedot perustuvat hoitoilmoitusrekisteritietoihin (Hilmo). Samoin on tehty aikasarjoissa erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden puuttuvien tietojen osalta. Kirjaamiskäytäntöjen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseksi on tehty valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä jatkossa parantaa aineiston laatua. Sairaaloiden käytössä on THL:n ylläpitämä sairaaloiden ja eri alueiden hoitotoiminnan vertailun mahdollistava tietojärjestelmä (ns. Benchmarking kuutiot), josta saa monipuolista tietoa sairaalapalvelujen käytöstä, kustannuksista ja tuottavuudesta sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain sekä erikoisaloittain. Tämä tilastoraportti perustuu tästä aineistosta poimittuihin tietoihin. 8 Tilastokeskus; 26

28 5. MENETELMÄT Tuotoksen mittaamisen keinoja on jatkuvasti tutkittu ja testattu. Näiden pohjalta tuottavuuden mittausta on myös muutettu. Hoitokäytäntöjen muutokset asettavat tuotosmittareiden kehittämiselle edelleen suuria haasteita. Menetelmiin on tehty edelliseen vuoteen verrattuna muutoksia, joista merkittävimmät, DRG:n liittyvät on mainittu alla kohdassa DRG ryhmät. DRG -järjestelmä tarjoaa paljon tutkitun sekä käytössä testatun tavan ryhmitellä potilaat diagnoosien ja tehtyjen toimenpiteiden perusteella. Tuottavuusmittauksen kannalta on oleellista kyetä mittaamaan "tuotos" eli palvelujen sisältö riittävän tarkasti. Minimivaatimus vertailujen mielekkyyden varmistamiseksi on käyttää potilasryhmittelyä, joka ottaa huomioon erot eri potilasryhmien voimavarojen kulutuksessa. DRG ryhmittelyn onnistuminen perustuu diagnoosien ja toimenpiteiden oikeaan ja tarkkaan kirjaamiseen. Kirjaamiskäytännöissä on edelleen sairaalakohtaisia eroja, millä saattaa olla vaikutusta tuloksiin. Myös aineistojen poiminnoissa Hilmo tietoihin saattaa olla puutteita, jolloin esim. toimenpiteitä jää kokonaan pois Hilmo-tiedonkeruusta. DRG-ryhmät, Tuottavuusaineistossa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään sekä poikkileikkaus- että aikasarjatarkasteluissa NordDRG Full -ryhmiä 9, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset avo- ja vuodeosastohoitojaksot hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Aikaisempien noin 500 DRG -Classic ryhmän lisäksi on Full -ryhmittelyn mukana tullut uusina ryhminä avohoitopotilaille tehdyt tähystykset (ryhmät ), pientoimenpiteet (ryhmät ), kalliit lääkehoidot ja diagnostiset toimenpiteet sekä hoitaja- ym. erityistyöntekijöiden hoitokontaktit (ryhmät ). DRG -ryhmittelijänä on käytetty sekä aikasarjoissa että poikkileikkaustarkasteluissa vuoden 2009 NordDRG Full -ryhmittelijää. THL:n Hilmo -tiedot eivät sisällä systemaattista lääkehoidon tietoa. Keskeisiä lääkehoitoja DRGFull-ryhmittelyn kannalta ovat kalliit lääkehoidot, joihin kuuluvat erityisesti kalliit sytostaattihoidot. Osa sairaaloista kirjaa nämä hoidot W-alkuisilla toimenpidekoodeilla. Aiemmin HUS:n osalta käytettiin poikkileikkausaineistoissa heidän omaa valmiiksi ryhmittelemäänsä aineistoa, jossa kalliit lääkehoidot on otettu huomioon. Vuoden 2009 poikkileikkaustarkastelussa on HUS:n aineisto ryhmitelty muiden sairaaloiden tavoin THL:ssa. Tämän muutoksen johdosta havaittiin, että HUS:n Hilmo aineistoista puuttui toimenpiteitä. HUS pyrki täydentämään näiltä osin aineistoa jälkikäteen. Mikäli päädiagnoosikirjauksissa esim. avohoitokäyntien osalta on puutteita, nämä käynnit ryhmittyvät painoarvoltaan kevyempiin DRGFull ryhmiin. Kustannuspainot ja potilasrakenne Aineistossa kullekin NordDRG Full -ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän avo- ja vuodeosastohoidon vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia (perustuvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kustannuslaskentaan) vuoden 2009 NordDRG -Full -painoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2009 potilasrakennetta eli casemixiä. Painojen laskennassa ovat mukana myös ns. outlier kustannukset (poikkeuksellisen kalliit tai halvat kustannukset). Tuottavuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki hoidoista aiheutuneet kustannukset ovat mukana kustannuspainojen

29 laskennassa. Muista sairaaloista ei ole ollut käytettävissä potilaskohtaisia kustannustietoja, mistä syystä painojen laskenta pohjautuu pelkästään HUS:n aineistoon. Tuotos Tuottavuuden mittaamisessa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita tuottavuuden muutoksesta jollakin aikavälillä tai tuottavuuden vertailusta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin. Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä tuotosta mitataan kahdella tavalla: Välisuoritteina, joita ovat hoitojaksot (DRG) ja avohoitokäynnit (DRG) sekä loppusuoritteina, joita ovat episodit. Tuottavuustietojärjestelmässä hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Yksi episodi sisältää sairauden tai terveysongelman parantamisen kaikki vaiheet eli kaikki yhdelle potilaalle saman sairauden vuoksi kalenterivuoden aikana kertyneet hoitojaksot ja avohoitokäynnit. Episodi eroaa käsitteestä "hoidettu potilas", koska tuottavuusaineisto osittuu yhden vuoden jaksoihin. Näin yli vuodenvaihteen hoidossa olleista potilaista tulee yksi episodi molemmille vuosille. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Panokset Aineiston panoksina käytetään sairaaloiden kokonaiskustannuksia ilman psykiatriaa. Sairaalan kokonaiskustannukset muodostetaan sairaalan toimintakuluista, käyttöomaisuuden poistoista sekä vieraan pääoman kuluista. Toimintakulut koostuvat pääosin henkilöstömenoista, materiaalien ja palvelujen ostoista sekä vuokramenoista. Kustannustietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kokonaiskustannuksista vähennetään ne kustannuserät, jotka eivät liity erikoissairaanhoidon toimintoihin tai sairaalan omiin palveluihin välittömästi tai välillisesti tukipalveluina. Kehitysvammahuollon ja perusterveydenhuollon kustannukset on jätetty pois niissä sairaanhoito-/ terveydenhuoltopiireissä, jotka vastaavat myös näiden palvelujen tuottamisesta. Sairaaloiden ryhmittely Sairaaloiden tuottavuustietojärjestelmässä sairaalat on jaettu neljään ryhmään: yliopistollisiin sairaaloihin, keskussairaaloihin, muihin sairaaloihin sekä poikkileikkaustarkastelussa erikoislääkärijohtoisiin terveyskeskussairaaloihin. Vaasan keskussairaalan hoidon vaativuustaso on osittain yliopistollisen sairaalan luokkaa (esim. sydänkirurgia ja syöpätaudit), mutta sairaala kuuluu tässä tarkastelussa keskussairaaloiden ryhmään. HYKS sisältää Jorvin ja Peijaksen sairaalat. Hyvinkään sairaala on siirretty keskussairaalaryhmään, koska se suuruudeltaan ja tuotevalikoimaltaan vastaa keskussairaalatasoa. Muiden sairaaloiden ryhmään kuuluvat lähinnä aikaisemmat aluesairaalat ja yksittäiset, aiemmin sairaanhoitopiireihin kuuluneet sairaalat, kuten Raahen ja Forssan sairaalat. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jaettu aluetaulukoissa viiteen sairaanhoitoalueeseen: HYKS-sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaaloiden toiminnan sisällön ja vaikeusasteen kuvaaminen Sairaaloiden toiminnan sisältöä ja vaikeusastetta voidaan kuvata tuottavuustietojärjestelmän aineistolla monipuolisesti. Taulukko 21 on esimerkki siitä. Taulukko kuvaa sairaaloiden erilaisuutta ja helpottaa tämän raportin tietojen tulkintaa. Sairaalat on siinä järjestetty sairaalaryhmittäin niiden potilasrakennetta kuvaavan casemix-indeksin mukaiseen järjestykseen. Koko maan keskiarvo on 1,00. Taulukko havainnollistaa sairaaloiden erilaisuuden sairaalaryhmän (yliopistolliset sairaalat, keskussairaalat, muut sairaalat ja erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat) sisällä ja antaa taustatietoa tarkastelulle. 28

30 Yliopistosairaaloiden casemixit ovat lähellä toisiaan. Myös keskussairaaloiden ja muiden sairaalaryhmien sisällä eri sairaaloissa hoidetaan vaativuudeltaan erilaisia potilaita. Suurimmat erot potilasrakenteessa on erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa. Terveyskeskusaineistossa saattavat yksittäiset painoarvoltaan kalliit hoidot aiheuttaa casemixin nousun. Lukumääräisesti pienessä aineistossa saattaa muutamien satunnaisten kustannuksiltaan kalliiden hoitojen vaikutus näkyä casemix -indeksissä. Terveyskeskustoiminnasta ei ole saatavilla potilaskohtaisia kustannustietoja, joten niiden tuottavuusvertailussa joudutaan käyttämään yhteisiä DRG -kustannuspainoja. Koska tuottavuusvertailu tehdään sairaalaryhmien sisällä, niin painot kohtelevat kaikkia erikoislääkärijohtoisia terveyskeskussairaaloita suhteessa toisiinsa samalla tavalla. 29

31 Taulukko 21. Sairaaloiden toiminnan vaikeusastetta kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2009 Casemixindeksi lkm Painotetut episodit lkm Painotetut laitoshoitojaksot lkm Painotetut ajanvarauskäynnit lkm Painotetut päivystys käynnit lkm Kustannukset Sairaalatyyppi Sairaala Yliopistosairaala OYS, Oulun yliopistollinen sairaala 1, Yliopistosairaala KYS, Kuopion yliopistollinen sairaala 1, Yliopistosairaala TAYS, Tampereen yliopistollinen saira 1, Yliopistosairaala HYKS, Helsingin yliopistollinen sairaala 1, Yliopistosairaala TYKS, Turun yliopistollinen sairaala 1, Keskussairaala Mikkelin keskussairaala 1, Keskussairaala Hyvinkään sairaala 1, Keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala 1, Keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala 0, Keskussairaala Seinäjoen keskussairaala 0, Keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0, Keskussairaala Vaasan keskussairaala 0, Keskussairaala Savonlinnan keskussairaala 0, Keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala 0, Keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala 0, Keskussairaala Lapin keskussairaala 0, Keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala 0, Keskussairaala Satakunnan keskussairaala 0, Keskussairaala Etellä-Karjalan keskussairaala 0, Keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala 0, Keskussairaala Kainuun keskussairaala 0, Muut sairaalat Oulaskankaan sairaala 1, Muut sairaalat Vammalan aluesairaala 1, Muut sairaalat Varkauden sairaala 0, Muut sairaalat Raahen sairlaala 0, Muut sairaalat Mäntän sairaala 0, Muut sairaalat Valkeakosken sairaala 0, Muut sairaalat Porvioon sairaala 0, Muut sairaalat Pietarsaaren sairaala 0, Muut sairaalat Salon aluesairaala 0, Muut sairaalat Loimaan aluesairaala 0, Muut sairaalat Lohjan sairaala 0, Muut sairaalat Forssan sairaala 0, Muut sairaalat Vakka-Suomen sairaala 0, Muut sairaalat Länsi-Uudenmaan sairaala 0, Muut sairaalat Kuusankosken aluesairaala 0, Muut sairaalat Iisalmen sairaala 0, Muut sairaalat Turunmaan sairaala 0, Terveyskeskus Haminan seudun terveyskeskus 4, Terveyskeskus Oulun terveyskeskus 1, Terveyskeskus Nokian terveyskeskus 1, Terveyskeskus Kuusamon terveyskeskus 1, Terveyskeskus Jokilaakson sairaala 1, Terveyskeskus Heinolan terveyskeskus 1, Terveyskeskus Tampereen terveyskeskus 0, Terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus 0, Terveyskeskus Porin terveyskeskus 0, Terveyskeskus Turun terveyskeskus 0, Terveyskeskus Imatran terveyskeskus 0, Terveyskeskus Helsingin terveyskeskus 0, Terveyskeskus Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus 0,

32 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Liitetaulukko 2. Painotettujen suoritteiden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Liitetaulukko 3. Painotettujen suoritteiden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Liitetaulukko 4. Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna

33 Liitetaulukko 1. Painotettujen suoritteiden kehitys yliopistollisissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut laitoshoitojaksot HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yliopistosairaalat yhteensä Painotetut päivystyskäynnit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yliopistosairaalat yhteensä Painotetut ajanvarauskäynnit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yliopistosairaalat yhteensä THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 1

34 Liitetaulukko 2. Painotettujen suoritteiden kehitys keskussairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut laitoshoitojaksot Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Keskussairaalat yhteensä Painotetut päivystyskäynnit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Keskussairaalat yhteensä Painotetut ajanvarauskäynnit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Vaasan keskussairaala Keskussairaalat yhteensä THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 2

35 Liitetaulukko 3. Painotettujen suoritteiden kehitys muissa sairaaloissa vuosina ; indeksi vuonna 2005 = 100 Painotetut laitoshoitojaksot Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaalan Raahen sairaala Salon sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä Painotetut päivystyskäynnit Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaalan Raahen sairaala Salon sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä Painotetut ajanvarauskäynnit Forssan sairaala Iisalmen sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaalan Raahen sairaala Salon sairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan sairaala Varkauden sairaala Sairaalat yhteensä THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 3

36 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Pirkanmaan shp Akaa Etelä-Pohjanmaan shp Alajärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Alavieska Etelä-Pohjanmaan shp Alavus Päijät-Hämeen shp Artjärvi Päijät-Hämeen shp Asikkala Porvoon sairaanhoitoalue Askola Varsinais-Suomen shp Aura Itä-Savon shp Enonkoski Lapin shp Enontekiö HYKS -sairaanhoitoalue Espoo Satakunnan shp Eura Satakunnan shp Eurajoki Etelä-Pohjanmaan shp Evijärvi Kanta-Hämeen shp Forssa Pohjois-Pohjanmaan shp Haapajärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Haapavesi Pohjois-Pohjanmaan shp Hailuoto Keski-Pohjanmaan shp Halsua Kymenlaakson shp Hamina Keski-Suomen shp Hankasalmi Länsi-Uudenmaan sha Hanko Satakunnan shp Harjavalta Päijät-Hämeen shp Hartola Kanta-Hämeen shp Hattula Pohjois-Pohjanmaan shp Haukipudas Kanta-Hämeen shp Hausjärvi Päijät-Hämeen shp Heinola Pohjois-Karjalan shp Heinävesi HYKS -sairaanhoitoalue Helsinki Keski-Pohjanmaan shp Himanka Etelä-Savon shp Hirvensalmi Päijät-Hämeen shp Hollola Satakunnan shp Honkajoki Satakunnan shp Huittinen Kanta-Hämeen shp Humppila Kainuun shp Hyrynsalmi Hyvinkaan sairaanhoitoalue Hyvinkää Päijät-Hämeen shp Hämeenkoski Pirkanmaan shp Hämeenkyrö Kanta-Hämeen shp Hämeenlinna Pohjois-Pohjanmaan shp Ii THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 4

37 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Pohjois-Savon shp Iisalmi Päijät-Hämeen shp Iitti Pirkanmaan shp Ikaalinen Etelä-Pohjanmaan shp Ilmajoki Pohjois-Karjalan shp Ilomantsi Etelä-Karjalan shp Imatra Lapin shp Inari Länsi-Uudenmaan sairaanhoinkoo Etelä-Pohjanmaan shp Isojoki Etelä-Pohjanmaan shp Isokyrö Etelä-Pohjanmaan shp Jalasjärvi Kanta-Hämeen shp Janakkala Pohjois-Karjalan shp Joensuu Kanta-Hämeen shp Jokioinen Etelä-Savon shp Joroinen Keski-Suomen shp Joutsa Pohjois-Savon shp Juankoski Pohjois-Karjalan shp Juuka Pirkanmaan shp Juupajoki Etelä-Savon shp Juva Keski-Suomen shp Jyväskylä Satakunnan shp Jämijärvi Keski-Suomen shp Jämsä Hyvinkaan sairaanhoitoalue Järvenpää Varsinais-Suomen shp Kaarina Pohjois-Savon shp Kaavi Kainuun shp Kajaani Pohjois-Pohjanmaan shp Kalajoki Pirkanmaan shp Kangasala Etelä-Savon shp Kangasniemi Satakunnan shp Kankaanpää Keski-Suomen shp Kannonkoski Keski-Pohjanmaan shp Kannus Etelä-Pohjanmaan shp Karijoki Lohjan sairaanhoitoalue Karjalohja Lohjan sairaanhoitoalue Karkkila Keski-Suomen shp Karstula Pohjois-Savon shp Karttula Satakunnan shp Karvia Vaasan shp Kaskinen Etelä-Pohjanmaan shp Kauhajoki Etelä-Pohjanmaan shp Kauhava THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 5

38 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 HYKS -sairaanhoitoalue Kauniainen Keski-Pohjanmaan shp Kaustinen Pohjois-Savon shp Keitele Länsi-Pohjan shp Kemi Lapin shp Kemijärvi Länsi-Pohjan shp Keminmaa Varsinais-Suomen shp Kemiönsaari Pohjois-Pohjanmaan shp Kempele HYKS -sairaanhoitoalue Kerava Itä-Savon shp Kerimäki Pohjois-Karjalan shp Kesälahti Keski-Suomen shp Keuruu Pirkanmaan shp Kihniö Satakunnan shp Kiikoinen Pohjois-Pohjanmaan shp Kiiminki Keski-Suomen shp Kinnula HYKS -sairaanhoitoalue Kirkkonummi Pohjois-Karjalan shp Kitee Lapin shp Kittilä Pohjois-Savon shp Kiuruvesi Keski-Suomen shp Kivijärvi Satakunnan shp Kokemäki Keski-Pohjanmaan shp Kokkola Lapin shp Kolari Keski-Suomen shp Konnevesi Pohjois-Karjalan shp Kontiolahti Vaasan shp Korsnäs Varsinais-Suomen shp Koski tl Kymenlaakson shp Kotka Kymenlaakson shp Kouvola Vaasan shp Kristiinankaupunki Keski-Pohjanmaan shp Kruunupyy Pirkanmaan shp Kuhmalahti Kainuun shp Kuhmo Keski-Suomen shp Kuhmoinen Pohjois-Savon shp Kuopio Etelä-Pohjanmaan shp Kuortane Etelä-Pohjanmaan shp Kurikka Varsinais-Suomen shp Kustavi Pohjois-Pohjanmaan shp Kuusamo Pirkanmaan shp Kylmäkoski Keski-Suomen shp Kyyjärvi THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 6

39 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Päijät-Hämeen shp Kärkölä Pohjois-Pohjanmaan shp Kärsämäki Satakunnan shp Köyliö Päijät-Hämeen shp Lahti Vaasan shp Laihia Varsinais-Suomen shp Laitila Porvoon sairaanhoitoalue Lapinjärvi Pohjois-Savon shp Lapinlahti Etelä-Pohjanmaan shp Lappajärvi Etelä-Karjalan shp Lappeenranta Etelä-Pohjanmaan shp Lapua Keski-Suomen shp Laukaa Satakunnan shp Lavia Etelä-Karjalan shp Lemi Pirkanmaan shp Lempäälä Pohjois-Savon shp Leppävirta Keski-Pohjanmaan shp Lestijärvi Pohjois-Karjalan shp Lieksa Varsinais-Suomen shp Lieto Porvoon sairaanhoitoalue Liljendal Pohjois-Pohjanmaan shp Liminka Pohjois-Karjalan shp Liperi Lohjan sairaanhoitoalue Lohja Varsinais-Suomen shp Loimaa Kanta-Hämeen shp Loppi Porvoon sairaanhoitoalue Loviisa Keski-Suomen shp Luhanka Pohjois-Pohjanmaan shp Lumijoki Vaasan shp Luoto Etelä-Karjalan shp Luumäki Satakunnan shp Luvia Varsinais-Suomen shp Länsi-Turunmaa Vaasan shp Maalahti Pohjois-Savon shp Maaninka Varsinais-Suomen shp Marttila Varsinais-Suomen shp Masku Pohjois-Pohjanmaan shp Merijärvi Satakunnan shp Merikarvia Kymenlaakson shp Miehikkälä Etelä-Savon shp Mikkeli Pohjois-Pohjanmaan shp Muhos Keski-Suomen shp Multia THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 7

40 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Lapin shp Muonio Vaasan shp Mustasaari Keski-Suomen shp Muurame Varsinais-Suomen shp Mynämäki Päijät-Hämeen shp Myrskylä Hyvinkaan sairaanhoitoalue Mäntsälä Pirkanmaan shp Mänttä-Vilppula Etelä-Savon shp Mäntyharju Varsinais-Suomen shp Naantali Satakunnan shp Nakkila Päijät-Hämeen shp Nastola Pohjois-Savon shp Nilsiä Pohjois-Pohjanmaan shp Nivala Pirkanmaan shp Nokia Satakunnan shp Noormarkku Varsinais-Suomen shp Nousiainen Lohjan sairaanhoitoalue Nummi-pusula Pohjois-Karjalan shp Nurmes Hyvinkaan sairaanhoitoalue Nurmijärvi Vaasan shp Närpiö Vaasan shp Oravainen Päijät-Hämeen shp Orimattila Varsinais-Suomen shp Oripää Pirkanmaan shp Orivesi Pohjois-Pohjanmaan shp Oulainen Pohjois-Pohjanmaan shp Oulu Pohjois-Pohjanmaan shp Oulunsalo Pohjois-Karjalan shp Outokumpu Päijät-Hämeen shp Padasjoki Varsinais-Suomen shp Paimio Kainuun shp Paltamo Itä-Savon shp Parikkala Pirkanmaan shp Parkano Vaasan shp Pedersöre Lapin shp Pelkosenniemi Lapin shp Pello Keski-Pohjanmaan shp Perho Porvoon sairaanhoitoalue Pernaja Etelä-Savon shp Pertunmaa Keski-Suomen shp Petäjävesi Etelä-Savon shp Pieksämäki Pohjois-Savon shp Pielavesi THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 8

41 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Vaasan shp Pietarsaari Keski-Suomen shp Pihtipudas Pirkanmaan shp Pirkkala Pohjois-Karjalan shp Polvijärvi Satakunnan shp Pomarkku Satakunnan shp Pori Porvoon sairaanhoitoalue Pornainen Porvoon sairaanhoitoalue Porvoo Lapin shp Posio Pohjois-Pohjanmaan shp Pudasjärvi Päijät-Hämeen shp Pukkila Itä-Savon shp Punkaharju Varsinais-Suomen shp Punkalaidun Kainuun shp Puolanka Etelä-Savon shp Puumala Kymenlaakson shp Pyhtää Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Pyhäntä Varsinais-Suomen shp Pyhäranta Pirkanmaan shp Pälkäne Varsinais-Suomen shp Pöytyä Pohjois-Pohjanmaan shp Raahe HYKS -sairaanhoitoalue Raasepori Varsinais-Suomen shp Raisio Itä-Savon shp Rantasalmi Lapin shp Ranua Satakunnan shp Rauma Pohjois-Savon shp Rautalampi Pohjois-Savon shp Rautavaara Etelä-Karjalan shp Rautjärvi Pohjois-Pohjanmaan shp Reisjärvi Kanta-Hämeen shp Riihimäki Etelä-Savon shp Ristiina Kainuun shp Ristijärvi Lapin shp Rovaniemi Etelä-Karjalan shp Ruokolahti Kymenlaakson shp Ruotsinpyhtää Pirkanmaan shp Ruovesi Varsinais-Suomen shp Rusko Pohjois-Karjalan shp Rääkkylä Keski-Suomen shp Saarijärvi THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/2011 9

42 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Lapin shp Salla Varsinais-Suomen shp Salo Pirkanmaan shp Sastamala Varsinais-Suomen shp Sauvo Etelä-Karjalan shp Savitaipale Itä-Savon shp Savonlinna Lapin shp Savukoski Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoki Pohjois-Pohjanmaan shp Sievi Satakunnan shp Siikainen Pohjois-Pohjanmaan shp Siikajoki Pohjois-Pohjanmaan shp Siikalatva Pohjois-Savon shp Siilinjärvi Länsi-Pohjan shp Simo Porvoon sairaanhoitoalue Sipoo Lohjan sairaanhoitoalue Siuntio Lapin shp Sodankylä Etelä-Pohjanmaan shp Soini Varsinais-Suomen shp Somero Pohjois-Savon shp Sonkajärvi Kainuun shp Sotkamo Itä-Savon shp Sulkava Etelä-Savon shp Suomenniemi Kainuun shp Suomussalmi Pohjois-Savon shp Suonenjoki Päijät-Hämeen shp Sysmä Satakunnan shp Säkylä Etelä-Karjalan shp Taipalsaari Pohjois-Pohjanmaan shp Taivalkoski Varsinais-Suomen shp Taivassalo Kanta-Hämeen shp Tammela Pirkanmaan shp Tampere Varsinais-Suomen shp Tarvasjoki Pohjois-Savon shp Tervo Länsi-Pohjan shp Tervola Etelä-Pohjanmaan shp Teuva Pohjois-Karjalan shp Tohmajärvi Keski-Pohjanmaan shp Toholampi Keski-Suomen shp Toivakka Länsi-Pohjan shp Tornio Varsinais-Suomen shp Turku Pohjois-Savon shp Tuusniemi THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/

43 Liitetaulukko 4 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja kustannukset asukasta kohti sekä ero maan keskiarvoon kunnittain vuonna 2009 Kustannusten poikkeama maan keskiarvoon Sairaanhoitopiiri Kunta episodit / as, indeksi koko maa=100 laskennalliset kustannukset/ as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 Käytöstä johtuva poikkeama / 10 Tuottavuudesta johtuva poikkeama / 10 Hyvinkaan sairaanhoitoalue Tuusula Pohjois-Pohjanmaan shp Tyrnävä Etelä-Pohjanmaan shp Töysä Satakunnan shp Ulvila Pirkanmaan shp Urjala Pohjois-Pohjanmaan shp Utajärvi Lapin shp Utsjoki Keski-Suomen shp Uurainen Vaasan shp Uusikaarlepyy Varsinais-Suomen shp Uusikaupunki Pohjois-Pohjanmaan shp Vaala Vaasan shp Vaasa Pirkanmaan shp Valkeakoski Pohjois-Karjalan shp Valtimo HYKS -sairaanhoitoalue Vantaa Pohjois-Savon shp Varkaus Pohjois-Savon shp Varpaisjärvi Varsinais-Suomen shp Vehmaa Pohjois-Savon shp Vesanto Pirkanmaan shp Vesilahti Keski-Pohjanmaan shp Veteli Pohjois-Savon shp Vieremä Pohjois-Pohjanmaan shp Vihanti Lohjan sairaanhoitoalue Vihti Keski-Suomen shp Viitasaari Etelä-Pohjanmaan shp Vimpeli Kymenlaakson shp Virolahti Pirkanmaan shp Virrat Vaasan shp Vähäkyrö Vaasan shp Vöyri-Maksamaa Pohjois-Pohjanmaan shp Yli-ii Länsi-Pohjan shp Ylitornio Pohjois-Pohjanmaan shp Ylivieska Etelä-Karjalan shp Ylämaa Pirkanmaan shp Ylöjärvi Kanta-Hämeen shp Ypäjä Etelä-Pohjanmaan shp Ähtäri Keski-Suomen shp Äänekoski THL/Tilastoraportti/Statistikrapport 3/

44 Sairaaloiden tuottavuus Laatuseloste Tilastotietojen relevanssi Tilastoraportti sisältää sairaalapalveluiden käyttöä, kustannuksia ja tuottavuutta koskevia tietoja sairaanhoitopiireittäin, sairaaloittain, kunnittain sekä erikoisaloittain. Tilastoraportti on tarkoitettu sairaaloiden hoitotoiminnan vertailuun, ohjaukseen, arviointiin, päätöksentekoon ja suunnitteluun. Tilastotarkastelussa ovat mukana kaikki sairaanhoitopiirit ja viisi aikaisemmin sairaanhoitopiireihin kuulunutta sairaalaa. Lisäksi vuodesta 2006 alkaen mukana on ollut erikoislääkärijohtoisia terveyskeskussairaaloita, joita vuoden 2009 aineistossa oli yhteensä 12. Koska erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietoja ei ole käytettävissä kaikilta tarkasteluvuosilta, niin näiden sairaaloiden ja toimintayksiköiden aikasarjatiedot puuttuvat ja tiedot raportoidaan vain poikkileikkausaineistona vuodelta Alueellisessa tarkastelussa on mukana myös yksityissairaaloiden vuodeosastohoito sekä lähes koko yksityissektorin päiväkirurgia. Alueellisessa tarkastelussa mukana ovat myös puuttuvien vuosien erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden laitoshoidon tiedot. Tilastoraportti ei sisällä psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Tilastoaineisto perustuu sairaaloiden toimittamiin hoitoilmoitustietoihin laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon käyntitietojen osalta. Tietojen keruu perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin (668/2008), lakiin sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001), valtakunnallisia henkilörekistereitä koskevaan lakiin (566/1989) sekä asetukseen valtakunnallisista henkilörekistereistä (1671/1993). Tietoja on täydennetty sairaaloiden toimittamilla kokonais- ja erikoisalatason kustannustiedoilla. Tilastoraportti pohjautuu Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhdessä vuosien aikana kehittämään sairaaloiden tuottavuuden seurannan tietojärjestelmään. Tilastoraportin tekstiosassa on kuvattu keskeiset käytetyt käsitteet ja määritelmät. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tuottavuusaineistossa hoitoa tarkastellaan potilasryhmäkohtaisesti. Potilasryhminä käytetään NordDRG Full - ryhmiä, jotka muodostetaan ryhmittelemällä sairaaloiden potilaskohtaiset avo- ja vuodeosastohoitojaksot hoito-ongelman ja voimavarojen kulutuksen mukaan samankaltaisiin potilasryhmiin. Aikasarjatarkasteluissa on kaikki vuodet ryhmitelty vuoden 2009 NordDRG Full - ryhmittelijällä samoin kuin vuoden 2009 poikkileikkaustarkastelussa. Aineistossa kullekin NordDRG -ryhmälle annetaan kustannuspaino, joka kuvaa kyseisen potilasryhmän vaatimaa suhteellista voimavarojen tarvetta. Kustannuspainoina on käytetty THL:n laskemia vuoden 2009 NordDRG -Full -raakapainoja, joita on korjattu siten, että ne vastaavat koko maan vuoden 2009 potilasrakennetta eli casemixiä. Laskenta pohjautuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilaskohtaisiin kustannuksiin. Painojen laskentaan on otettu mukaan myös poikkeuksellisen kalliiden ja halpojen hoitojaksojen kustannukset (outlier kustannukset). Tuottavuutta on mitattu tuottavuuden muutoksena omassa toiminnassa vuosien aikavälillä (aikasarja-analyysi) tai tuottavuutta suhteessa toisiin, vastaaviin yksiköihin (poikkileikkaus

45 vuonna 2009). Näkökulma voi olla tuottajakohtainen tai alueellinen. Alueellisessa näkökulmassa tarkastellaan tietyn alueen, sairaanhoitopiirin tai kunnan väestön käyttämiä palveluja ja niistä aiheutuneita laskennallisia kustannuksia. Tuottavuustietojärjestelmässä hoitopäivät, hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat välisuoritteita tuotoksen aikaansaamiseksi. Loppusuorite eli varsinainen tuotos on episodi, joka muodostaa perustan tuottavuuden mittaamiselle. Tuotoksia laskettaessa erityyppisten episodien määrät korjataan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien määrät. Aineistossa panoksina käytetään sairaaloiden kokonais- ja erikoisalakohtaisia kustannuksia. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen oikeellisuus riippuu tiedontuottajasta. Suorite- ja kustannustiedot kootaan yhteen THL:ssa ja tietoja verrataan vastaaviin edellisen vuoden tietoihin. Tiedot toimitetaan sairaaloihin hyväksyttäväksi. Tietojen vertailtavuutta heikentää sairaaloiden erilainen tai puutteellinen diagnoosi- ja toimenpidetietojen kirjaaminen sairaaloiden perustietojärjestelmiin sekä tietojen yhdistely perusjärjestelmistä THL:n hoitoilmoitustietosisällöksi. Hoitoilmoitusaineiston tietosisällöstä puuttuu systemaattinen lääkehoitotietojen keruu. Drg -ryhmittelijän ominaisuudet ja Drg -kustannuspainot eivät nykyisellään ota välttämättä riittävästi huomioon potilaiden vaikeusastetta. Kustannuspainojen laskennassa on potilaskohtaisia kustannustietoja käytettävissä ainoastaan HUS:n sairaaloista. Laajempi potilaskohtaisten kustannustietojen saaminen käyttöön DRG painojen laskennassa, lisää aineiston luotettavuutta. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilastoraportissa tarkastellaan vuoden tietoja. Tilastoraportti ilmestyy vuosittain. Tilastojen julkistamista hidastaa sairaaloista tulleet puutteelliset tai virheelliset aineistot, joita joudutaan korjaamaan ja täydentämään jälkikäteen. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastoraportti julkaistaan kokonaisuudessaan THL:n internet-sivuilla verkkojulkaisuna Tilastoraportissa julkaistavat tiedot pohjautuvat sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuustietojärjestelmään (Benchmarking-kuutiot), joka on sairaaloiden käytössä. Ennakkotiedot ovat olleet käytettävissä syyskuusta Perustietoja on korjattu ja täydennetty yhteistyössä sairaaloiden kanssa. Lopulliset tiedot julkaistiin marraskuussa Tilastojen vertailukelpoisuus Aineiston laatua ja luotettavuutta on parannettu jatkuvasti. Sairaaloiden kirjaamiskäytännöissä on edelleen eroja, jotka saattavat vaikuttaa tuloksiin. Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi tehdään valtakunnallisella tasolla kehittämistyötä, mikä tulee jatkossa parantamaan aineiston laatua. Myös kansallinen/kansainvälinen DRG:n kehittämistyö parantaa tämän aineiston laatua.

46 Tilastojen vertailukelpoisuuteen tulee suhtautua kriittisesti erityisesti erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden osalta. Niiden toiminta vaihtelee eri sairaaloissa ja eri erikoisaloilla. DRG mittausmenetelmä ei välttämättä pysty kaikkia näitä eroja ottamaan riittävästi huomioon. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tuottavuuden mittaamisessa on käytetty yleistä tuottavuuden mittaamistapaa: toiminnan tuotoksen ja sen aikaansaamiseksi käytettyjen panosten välistä suhdetta. Tuotoksena on käytetty yleisesti sairaaloissa käytössä olevia hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä sekä loppusuoritteena sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä kehitettyä episodia. Koska tuottavuuden vertailuun vaikuttaa keskeisesti sairaaloiden potilasrakenne, on tuotoksessa otettu huomioon sairaaloiden erilainen potilasrakenne NordDRGFull -ryhmityksellä ja niiden painoilla. NordDrg on Pohjoismaissa ja Suomessa yleisesti käytetty luokitus, josta on olemassa julkiset luokitusperusteet. Vuoden 2009 tilastoraportin erityiskysymykset Reumasäätiön sairaalan ja sairaala Ortonin tiedot eivät ole mukana tuottajakohtaisissa poikkileikkaustarkasteluissa. Kuopion erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaaloiden tietoja ei ole otettu mukaan tuottavuusanalyyseihin, koska aineisto oli puutteellinen. Sairaalat täydensivät ja korjasivat puutteellisia Hilmo tietoja marraskuuhun saakka, mikä aiheutti lopullisten tietojen julkistamisen viivästymisen. Aikaisempina vuosina on käytetty sairaaloiden poikkileikkausaineistossa HUS:n valmiiksi DRG ryhmittelemää aineistoa. Nyt myös HUS:n poikkileikkausaineisto ryhmiteltiin THL:ssa. Ryhmittelyn yhteydessä havaittiin puutteita HUS:n hilmo -aineistossa mm. toimenpiteiden osalta. Aineistoa täydennettiin useampaan otteeseen. Oletettavaa on että HUS:n aikaisempien vuosien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2009 parannetun aineiston kanssa. TAYS:n päädiagnoosien kirjaaminen on ollut puutteellista, mistä johtuen episodit ovat osittain menneet pienen painoarvon sisältäviin episodeihin. Tällä on vaikutusta tuottavuuslukuihin. Helsingin erikoislääkärijohtoisen terveyskeskussairaalan kanssa on tehty yhteistyötä aineiston laadun parantamiseksi. Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tietojen vertailtavuuden parantamiseksi joudutaan pohtimaan myös mittausmenetelmän toimivuutta jatkossa.