Paloheimon entisen sahan ja Patterimäen alueen ranta-asemakaava.

Transkriptio

1 LOPPI, KESIJÄRVI Paloheimon entisen sahan ja Patterimäen alueen ranta-asemakaava. KAAVASELOSTUS / Kaavaehdotus / Kaava-alueen sijainti osoitettu rasterirajauksella. INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Hämeenlinna

2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Paloheimon entisen sahan ja Patterimäen alueen ranta-asemakaava Kaavan päiväys: Hyväksymispäivämäärät: Kunta: LOPPI Tilat: , , , ja Kaavan laatija: Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 Koulukatu Hämeenlinna Puh toimisto(at)poutanenoy.fi Vireilletulo: Kunnanhallitus Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kesijärven länsirannalla noin 2 km etäisyydellä Launosten taajamasta, Lopen kirkonkylään matkaa kertyy 12 km ja Riihimäelle 15 km. Suunnittelualue merkitty sinisellä viivarajauksella. 1.3 Kaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle yleiskaavamitoituksen mukaisesti uusia omarantaisia rakennuspaikkoja loma- ja vakituista asumista varten sekä osoittaa tarvittavin suojelumerkinnöin Patterimäen alueella olevat luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalueet. 2

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tavoitteet Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Muut kaavan laadintaan liittyvät aineistot Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisemaolosuhteet Rakennettu ympäristö Maanomistus Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Tekninen huolto Kaavan vaikutusten arviointi Maakuntakaavan huomioonottaminen Osayleiskaavan huomioonottaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, virkistyskäyttöön ja maisemaan Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen sekä liikenteeseen Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus

4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Luontoselvitys, Suomen Luontotieto Oy 2018 ja täydennykset Arkeologinen perusselvitys, Mikroliitti Oy 2020 ja maastotäydennys Vanhan lämpökeskuksen tiilipiipun kuntoselvitykset 2021, Rakennus Pelmark 5. PIMA-tutkimuksen kohdetontti, kartta, Ramboll Seurantalomake 1.6 Muut kaavan laadintaan liittyvät aineistot - Hämeen maakuntakaava 2040 aineistot - Kirkonkylä-Jokiniemi osayleiskaava 2007, Lopen kunta - Rakennusinventointi, Hämeen ELY-keskus Museovirasto, muinaismuistorekisteri - Patterimäen jalopuumetsikön suojelupäätös Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä kunnassa kaavoitusvaiheen ajan. Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä OAS vaiheessa annettiin 3 viranomaislausuntoa, Hämeen Liitto, K-H Pelastuslaitos ja Hämeenlinnan kaupunginmuseo /alueellinen vastuumuseo. Kaavanlaatija on antanut vastineet lausunnoista. Erillinen liite. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä kunnassa välisen ajan ja siitä on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Yksityisten mielipiteitä ei jätetty. Kaavanlaatija on antanut vastineet viranomaislausunnoista. Erillinen liite. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kunnassa välisen ajan ja siitä on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Kaavanlaatija on antanut vastineet lausunnoista. Erillinen liite. Lopen kunnanvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan. 2.2 Ranta-asemakaava 3. Lähtökohdat Kaavalla on osoitettu 4 kpl omarantaisia lomarakennuspaikkoja (RA) sekä 2 kpl vakituisen asunnon rakennuspaikkoja Kesijärven itäosan ranta-alueelle. Kaavalla on osoitettu lisäksi kaksi erillistä jalopuumetsän suojelualuetta (S-1) suojelupäätöksen mukaisesti muinaismuistoalueen rajauksia (sm) Patterimäkeen, maa- ja metsätalousaluetta (M) puistomuuntajan alue (EN) sekä yksityinen venevalkama (LV). 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Luonnonympäristö ja maisemaolosuhteet Suunnittelualueelta on tehty luontoarvojen perusselvitys v. 2018, viitasammakkoselvitys on tehty v keväällä, liito-oravaselvitystä on täydennetty v Kaava-alueelta selvitettiin luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset suojelukohteet, samalla selvitettiin uhanalaisten lajien pesimälinnustoa, liito-oravat sekä lepakot. Alueella huomioitiin kaksi jalopuulehto luontotyypiksi luokiteltavaa metsälehmusmetsikköä, jotka kuuluvat suojeltaviin luonnon- 4

5 suojelulain luontotyyppeihin. Patterimäen louhikko on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, joka huomioidaan metsätaloustoimenpiteissä. Vesilain mukaisia pienvesiä ei alueella ole. Patterimäen alueella on liito-oravan elinpiiri, joka sijoittuu pääosin jo suojellulle metsä-lehmusalueelle. Kaava-alueen rannoilta ei havaittu viitasammakoiden elinpiirejä keväällä Luonnonympäristö on monipuolista koostuen vanhan entisen sahan (purettu 1920-luvulla) ja entisen lomakyläalueen muokkaamasta maisemasta, joka rannan tuntumassa on avointa ja tihentyy paikallistien eteläpuolella olevaan kuusi-tammi viljelmään. Patterinmäki on laaja yhtenäinen metsäalue pääasiassa kuusivaltaista sekametsää, alueella on kaksi luonnonsuo- jelulain 29 :n mukaan rauhoitettua jalo-puumetsikköä (metsälehmus). Maisemaolosuhteisiin vaikuttaa kaksi ympäröivästä maanpinnasta kohoavaa mäkeä. Kesijärven rannan tuntumassa on pienempialainen ja hieman matalampi mäki, joka kohoaa Kesijärven pinnasta 21 metriä metriin ja Patterimäki, suunnittelualueen koilliskulmassa, kohoaa järven pinnasta 40 metriä 132,0 metriin Rakennettu ympäristö Suunnittelualue rajautuu etelässä Suviniementiehen, jonka varrella on kaksi aiemmin rakennettua vapaa-ajan kiinteistöä rajoittuen kaava-alueeseen. Kaava-alueen koillispuolella rannassa on useampi aiemmin rakennettu loma-asunto, jotka jäävät kaava-alueen ulkopuolelle. Suunnittelualueella aiemmin sijainnut Paloheimo yhtiön työntekijöiden lomakylä mökkeineen on purettu 2000-luvun alkupuolella, samoin on purettu aiemmin sahan työntekijöiden vanhoja asuintaloja rannan tuntumassa. Sahan entinen lämpökeskus piippuineen ja vanha tiilinen saunarakennus ovat alueella. Patterimäen halki kulkeva osin kivetty polku sijoittuu osan matkaa Patterimäen 1. maailmansodan aikaisten maalinnoitusrakennelmien ja taistelukaivantojen yhteyteen. Vanha sähköverkko ulottuu nykyisille rakennetuille alueille. Alueen etelälaidassa jakokunnan alueella on käytössä oleva venevalkama. Alueen pohjoisosassa on yhden rekisteritilan käyttöön varattu venevalkama. Alueen keskellä on kaava-alueeseen kuulumaton vanha yhteiskäyttöinen ranta-alue. vanha lämpökeskus vanha saunarakennus 5

6 3.1.3 Maanomistus Kaava-alueet ovat kokonaisuudessaan H. G. Paloheimo Oy:n omistuksessa. Kaava-aluerajauksen ulkopuolelle jää alueen itäosaan yhteisomistuksessa oleva pieni ranta-alue. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ( ) huomioidaan tämän kaavan osalta pääasiassa maakuntakaavan kautta. Hämeen maakuntakaava 2040:ssa on huomioitu valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava 2040 on hyväksytty Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee laajemmalla Lopen ja Janakkalan kuntien alueelle sijoittuvalla maakunnallisesti merkittävällä maisemarajausvyöhykkeellä. Vähikkälän kulttuurimaisemat. Lisäksi suunnittelualueelle sijoittuu osa laajemmasta muinaismuistoalueesta (SM), joka on kiinteä muinaisjäännös Launosten maalinnoitus (Patterimäen linnoitusrakenteet). Varsinaisia muita aluevarauksia ei maakuntakaavaan sisälly kaava-alueen osalta. Maakuntakaava 2040, kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Yleiskaava Kirkonkylän-Jokiniemen tienoon ja ympäröivän maaseudun osayleiskaava on hyväksytty Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavamerkinnät ovat erillispientalojen alue (A/s), jossa ympäristö tulee säilyttää. Samoin ympäristö tulee säilyttää loma-asunto-alueella (RA), jolla on /s-merkintä. Yleiskaavassa on osoitettu myös jo käytöstä poistunut loma- ja matkailualue (R) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Yleiskaavassa on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä (22sr), vanha Kesijärven sahan lämpökeskus savupiippuineen. Yleiskaavan aluerajaukset ja kaavamerkinnät ovat osittain vanhentuneet alueella jo aiemmin tehtyjen rakennusten purkamisten ja alueen käyttötarkoituksen (R-alue) loppumisten johdosta. 6

7 Ote Lopen Kirkonkylän-Jokiniemen osayleiskaavasta, suunnittelualue rajattu sinisellä Rakennusjärjestys Lopen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Suunnittelualueelta on laadittu numeerinen kaavan pohjakartta. Pohjakartta on hyväksytty Luontoselvitykset Kaava-alueelta on laadittu luontoselvitys kesällä 2018 (Suomen Luontotieto Oy), viitasammakkoselvitys on tehty v ja liito-oravaselvityksen täydennys v Vuoden 2020 selvityksissä ei löytynyt viitasammakoita, v.2021 tarkastuksessa liito-oravan elinpiiri oli samassa paikassa kuin v havainnoitu. Selvitysraportti liitteenä. Arkeologinen selvitys Kaava-alueelta on laadittu arkeologian selvityslausunto vuonna 2020 (Mikroliitti Oy) sekä lisäksi maastotarkastus keväällä 2021 (Mikroliitti Oy). kevään 2021 maastotarkastuksessa ei löydetty uusia muinaismuistoalueita, Patterimäen sm-rajausta tarkennettiin vähäiseltä osin maastotarkastelun perusteella. Selvitysraportit liitteenä. Vanhan sahan savupiipun selvitykset Noin 120 vuotta vanhan savupiipun osalta on tehty kuntotarkastuksia v (Rakennus Pelmark). Piipun yläosan on havaittu olevan rapautunut ja tiilet osin irtonaisia rappauksesta. Piippu muodostaa oleellisen turvallisuusvaaratekijän kaavassa osoitetun RA tontin alueelle. Vanhan saha-alueen PIMA-tutkimus Kesijärven vanhan sahan entiseltä sijaintipaikalta on tehty PIMA-tutkimus kesällä 2021 (Ramboll Oyj ), selvityksessä todettiin rajatulta pieneltä alueelta rannan tuntumassa kynnysarvojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. PIMA-alue on merkitty kaavakartalle ja alue puhdistetaan kaavamääräyksen mukaan ennen sen kohdalle sijoittuvan RA-tontin rakentamista. 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan tavoitteena suunnitella yleiskaavamitoituksessa osoitettu määrä omarantaisia rakennuspaikkoja loma-asutusta ja vakituista asutusta varten. Alueella 1900-luvun alussa toimineet saharakennukset on purettu 1920 luvulla, samoin Paloheimo yhtiön työntekijöiden loma-alueen käyttö on päättynyt 2000-luvun alkupuolella, vanhat asuinrakennukset ja lomamökit on purettu jo aiemmin. Kaavassa huomioidaan alueella olevat jalopuumetsän 7

8 suojelualueet merkinnällä (S-1) ja otetaan huomioon arvokkaat luontokohteet luo-merkinnällä sekä rajataan sm-merkinnällä Patterimäen Launosten 1. maailmansodan aikainen maalinnoitusalue niiltä osin, jotka ulottuvat kaavoitettavalle alueelle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty perusselvityksillä maanomistajan aloitteesta vuonna Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muuhun kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisosallisia ovat: - Lopen kunta - Hämeen Liitto - ELY-keskus, Häme (kaavan osalta ei ole MRL 18 :n mukaista valvontavastuuta) - Hämeenlinnan kaupunginmuseo / Kanta-Hämeen alueellinen vastuumuseo - Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymä - Kanta-Hämeen pelastuslaitos Yhtiöt: - Caruna Oyj - Elisa Oyj Muita osallisia: - Kesijärven suojeluyhdistys ry. - Lopen vapaa-ajan asukkaat ry. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää Vireilletulo Ranta-asemakaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään yleisesti nähtävillä kaavoitustyön ajan palvelupiste Rosamundassa (kirjasto) ja kunnan nettisivuilla. Nähtävilläolon aikana osalliset ja muut joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa voivat lausua suunnitelmasta mielipiteensä joko suullisesti tai kirjallisesti. Kaavaluonnos on pidetty nähtävillä välisenä aikana kunnanviraston palvelupiste Rosamundassa ja kunnan nettisivuilla ja siitä on pyydetty lausunnot osallisina olevilta viranomaisilta. Yksityisten mielipiteitä ei ole jätetty kaavaluonnoksesta. Kaavanlaatija on antanut vastineet lausunnoista. Erillinen liite. Kaavaehdotus on pidetty nähtävillä kunnassa päivän ajan ja siitä on pyydetty viranomaislausunnot. Kaavanlaatija on antanut lausunnoista vastineet. Erillinen liite. Muistutuksia ei tullut kaavaehdotuksesta. 8

9 Kaavaehdotukseen ( ) on tehty pieniä kaavamääräystarkistuksia, pieniä lisäyksiä kaavakartalle ja kaavaselostukseen, tehdyt täydennykset eivät ole olennaisia. Tehdyt tarkistukset käyvät ilmi lausuntovastineista. Ranta-asemakaavan hyväksyy Lopen kunnanvaltuusto Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausunnoilla eri kaavavaiheissa. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle yleiskaavamitoituksen mukaisesti uusia omarantaisia rakennuspaikkoja loma- ja vakituista asumista varten sekä osoittaa tarvittavin suojelumerkinnöin alueella olevat Patterimäen jalopuumetsän suojelu- ja muinaismuistoalueet. Vanha kivirakenteinen lämpökeskusrakennus suojellaan kaavamerkinnällä. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Kaava-alueen mitoitus perustuu Kirkonkylän-Jokiniemen osayleiskaavan mitoitukseen, aluevarauksia on ajanmukaistettu kaava-alueen sisällä, yleiskaavan A-rakennuspaikat on osoitettu AO-rakennuspaikkoina (2 kpl), yleiskaavan mukainen RA rakennuspaikka sijoitettu maisemallisesti suojaisampaan paikkaan pois niemen kärjestä, RM-aluevarauksen mitoitus (aiemmin alueella on ollut rakennettuna 17 lomamökkiä) on muutettu kahdeksi omarantaiseksi RA-rakennuspaikaksi, yleiskaavan yhteisrantaiset rakennuspaikat (3 kpl) on muutettu omarantaisiksi rakennuspaikoiksi kertoimella 0.5. Kaava-alueen kokonaisrakennuspaikkamäärä on 2 AOrakennuspaikkaa pysyvään asutukseen ja 4 RA rakennuspaikkaa loma-asumiseen. Voimassaolevan yleiskaavan mitoitus on 2 kpl A-rakennuspaikkoja, 1 kpl omarantainen RA rakennuspaikka, 3 kpl yhteisrantaisia RA-rakennuspaikkoja (mitoitus muutettuna omarantaisina 1.5 kpl > pyöristettynä 2.0 kpl), RM-alueen mitoitus (alueella ollut 17 kpl lomamökkejä, on laskettu omarantaisina kertoimella 0.25 eli yhteensä 4.25 kpl eli pyöristettynä 4 kpl). Yhteensä yleiskaavan mitoitus omarantaisiksi muutettuna on kaava-alueella noin 9 kpl rakennuspaikkaa, kaavassa on osoitettu 6 kpl omarantaisia rakennuspaikkoja eli laskennallisesti yleiskaavan mitoituksesta jää vielä käyttämättä 3 kpl omarantaisia rakennuspaikkoja. Yleiskaavan R-aluevaraus on yleiskaavan mukaan osoitettu asemakaavoitettavaksi mm. loma-asutusta varten, alueen loma- ja matkailutoiminnan loputtua kokonaan Paloheimo yhtiön työntekijöiden käytössä v tienoilla ja alueen vanhan rakennuskannan purkamisten jälkeen yleiskaavan R merkintää voidaan pitää vanhentuneena ja nyt tehtävällä ranta-asemakaavalla osoitetaan vanhalle R-alueelle 2 kpl uusia RA-rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaava noudattaa edellä olevan mukaan osayleiskaavan mitoitusta. Lähimmät peruspalvelut (päiväkoti, kauppa, koulu) sijaitsevat Launosen taajamassa noin 3 km etäisyydellä ja muut kunnalliset sekä yksityiset palvelut Lopen kirkonkylässä noin 12 km päässä. 9

10 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet RA-korttelialueet Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen loma-asunnon ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla 8 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 200 k-m 2. Loma-asuntorakennuksen lisäksi yli 4000 m² suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 40 k-m². Lomarakennuksen ja vierasmajan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 75 % sallitusta kokonaiskerrosalasta. Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 k-m² ja pohjapinta-ala katettu kuisti mukaan luettuna enintään 30 m² sekä savusaunan, jonka pohjapinta-ala kuisti mukaan luettuna on enintään 15 m², saa sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta mahdollisen katetun kuistin etureunasta mitattuna. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 5 kpl. Kevyiden rakennelmien lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään 3 kpl. Korttelissa 1 tontilla 4 olevia vanhoja rakennuksia ei lasketa kokonaiskerrosalaan. AO-korttelialueet Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden erillispientalon ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 k-m². Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 200 k-m². Erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 20 k-m² ja pohjapinta-ala katettu kuisti mukaan luettuna enintään 30 m² ja enintään 15 m² suuruisen savusaunan, saa sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta mahdollisen katetun kuistin etureunasta mitattuna. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 5 kpl. Kevyiden rakennelmien lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään 3 kpl. S-1 alueet. Luonnonsuojelulain 29 :n mukaan suojellut jalopuu-metsälehmusalueet. Alueiden suojeluarvot tulee turvata metsänkäsittelyissä. M-alueet. Maa- ja metsätalousalue. M-alueella metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantaalueilla rantamaisemalliset näkökohdat huomioon ottaen ja säilyttää suojapuustoa rannassa. M-alueille sijoittuu kolme metsälain mukaista luo-merkinnöin varustettua arvokasta elinympäristöä, niiden toteutus tapahtuu metsälain mukaisesti. M-alueelle sijoittuu myös sm-alueita, joilla sijaitsee 1. maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Hämeenlinnan alueellista vastuumuseota. Tontilla 4 olevasta vanhan sahan lämpökeskuksen piipusta on saatu tekninen kuntoselvitys, jota on täydennetty vielä piippututkimuksella, selvitysten mukaan piippu on ikänsä ja kuntonsa perusteella sortumavaarallinen, eikä sitä tulisi selvityksen mukaan säilyttää tontiksi tulevalla alueella turvallisuusvaaran takia. Selvitys liitteenä Tekninen huolto Rakennettu puistomuuntamo on osoitettu EN-alueena yksityistien varrella. Yksityisen tilan hallitsema kiinteistörekisterin mukainen venevalkama on osoitettu LV-alueena. Kaava-alueen vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti, käyttövesihuoltoa varten voidaan rakentaa tarvittaessa myös yhteisiä porakaivoja, alueella on kaksi vanhaa rengaskaivoa. Keskitetty vesihuolto olisi teknisesti mahdollista tuoda alueelle myös Marjarinteen asema-kaavaalueelta noin 1.2 km päästä. 10

11 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi Maakuntakaavan huomioonottaminen Kaavaratkaisu noudattaa maakuntakaavan 2040 tavoitteita ja merkintöjä. Maakuntakaavan laaja kahden kunnan alueelle ulottuva maisemavyöhyke on huomioitu kaavaratkaisuissa mm. säilyttämällä kaava-alueen korkeimmat rantamaisemaan näkyvät mäet vapaana rakentamiselta ja lisäksi kaavamääräyksillä rakentamisen muusta sijoittamisesta ja M-alueiden rantapuuston säilyttämisestä Osayleiskaavan huomioonottaminen Kaavaratkaisu noudattaa pääosin yleiskaavan aluevarauksia. Yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu pysyvää omarantaista asumista, yleiskaavassa osoitettu vanha loma- ja matkailualue (R), on poistunut käytöstä jo aiemmin, rakennukset on purettu. LOma- ja matkailualueen rantaosalle on osoitettu omarantaisia loma-asuntorakennuspaikkoja, yhteisrantaiset muut rakennuspaikat on muutettu omarantaisiksi, muu osa alueesta on merkitty maa- ja metsätalous-alueeksi (M), luonnonsuojelualueiksi (S-1), lisäksi alueelle sijoittuu puistomuuntamo (EN) ja yksityinen venevalkama (LV). Kaava-alueen ulkopuoliselle yhteisalueelle (yleiskaavassa LV -1) on osoitettu kulkuyhteys alueelle ja pieni pysäköintialue yksityistien viereen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole erityisiä muita vaikutuksia rakennettuun ympäristöön kuin kaava-alueella olevan vanhan jo puretun sahan kivirakenteisen lämpökeskusrakennuksen osalta, joka säilytetään kaavamääräyksellä. Tiilinen savupiippu (120 v. vanha) on tehdyn kuntoselvityksen mukaan tekniseltä kunnoltaan sortumavaarallinen ja se joudutaan purkamaan tulevalta rakennuspaikalta turvallisuussyistä ennen kaavan toteuttamista. Vanha tiilinen saunarakennus rantaviivalla joudutaan purkamaan sen sijainnin takia (melkein vesirajassa) ja huonon rakennusteknisen soveltuvuuden kannalta yksityiseen käyttöön. Patterinmäen vanhat linnoitusrakenteet on huomioitu historiallisina alueen osa (sm) kohdemerkinnöin ja merkitty asianmukaisilla kaavamääräyksillä. Savupiipun ja vanhan saunan osalta perusteluja tarkemmin lausuntovastineissa. Alueelta tehdyn PIMA-tutkimuksen (2021 Ramboll) mukaan yhdellä RA rakennuspaikalla (vanhan sahan tontti) on suppearajainen lievästi pilaantunut kohde, joka on merkitty kaavaan ja kaavamääräyksen mukaan kohde puhdistetaan ennen tontin rakentamista Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön, virkistyskäyttöön ja maisemaan Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys 2018 (liite) ja viitasammakko- ja liito-oravatäydennyksiä v (liite). Alueella on selvityksessä todettu 3 kpl luo-kohteita (arvokkaat elinympäristöt) ja ne on osoitettu kaavakartalle luontoselvityksen tietojen mukaisesti. Patterimäelle on osoitettu kaksi luonnonsuojelulain mukaisesti jo aiemmin perustettua jalopuumetsälehmusaluetta (S-1), toisella S-1 alueella on myös liito-oravan elinympäristö (luo-2). Kaavamääräyksillä on huomioitu alueen maisemalliset tekijät, korkeille mäenharjanteille ei ole osoitettu rakentamista tai rakennusaloja. Rantapuuston säilyttämisestä M-alueilla on annettu määräys Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen sekä liikenteeseen. Kaavalla ei voida katsoa olevan sen koon ja luonteen johdosta erityisiä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamisesta vastaa kokonaan alueen maanomistaja, kunnalle tulee jatkossa asuin- ja lomarakennuksista uusia säännöllisiä kiinteistöveroja ja vakituisten asukkaiden henkilökohtaisia tuloveroja sekä rakentamisaikaisia yritysverotuloja, Launosten peruspalveluille tulee uutta kysyntää, joka auttaa mm. palveluiden säilymisessä. 11

12 Kaavalla ei ole välittömiä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Kaava-alueen maankäyttö lomaja asuinrakentamisena sopeutuu Kesijärven luonteeseen vanhana toteutuneena loma-asutus- ja vakituisen asumisen kohteena. Toteutuessaan kaava lisää hieman liikennöintiä aluetta sivuavalla yksityistiellä, yleinen maantie on noin 900 metrin etäisyydellä kaava-alueen itälaidasta. Alueelle tulee jo sähköverkko ja uusi puistomuuntaja sijoittuu myös alueelle. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei tunneta erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 6. Ranta-asemakaavan toteutus Kaavan toteutusta valvoo kunnan rakennusvalvonta rakennuslupamenettelyn ja muun valvonnan kautta. LIITTEET: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Luontoselvitykset; Suomen Luontotieto Oy, raportit 2018 ja Arkeologinen selvityslausunto ja maastotarkastus, Mikroliitti Oy, 2020 ja Vanhan savupiipun kuntotutkimus, Rakennus Pelmark PIMA tutkimuksen kohdetontti, kartta, Ramboll Seurantalomake 12

13 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA ( OAS ) RANTA-ASEMAKAAVA, Kesijärvi Kunta : LOPPI Tilat : , -1-10, , -6-45, LIITE 1 tark tark Suunnittelualue ja kaavan tavoite Maanomistaja H.G Paloheimo Oy on laittanut vireille ranta-asemakaavan laadinnan Kesijärven Patterimäen ja Paloheimo yhtiön entisen sahan alueilla. 2. Alueen kuvaus Kaavan tavoitteena on suunnitella ja osoittaa kaava-alueelle omarantaisia lomatai vakituisen asuntojen rakennuspaikkoja yleiskaavan mitoituksen mukaisesti, kaavassa huomioidaan Patterimäen luonnonsuojelu- ja muinaismuistokohteet ja ohjataan rakentamista maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävä laajemmalle alueelle sijoittuva maisema-alue huomioiden. Sijainti Kaava-alue sijaitsee noin 2 km etäisyydellä Lopen Launosten kylästä, matkaa Lopen kuntakeskukseen on maanteitse noin 12 km.

14 Kaava-alue rajattu likimäärin sinisellä viivoituksella. 2 Maankäytön nykytilanne Suunnittelualueella on toiminut aikoinaan Paloheimo yhtiön saha ja yhtiön työntekijöiden asuntoja ja lomakylä. Alueen vanha rakennuskanta on pääosin purettu. Alue on nykyisin pääosin metsämaata. Patterinmäellä on luonnonsuojelualuetta sekä muinaismuistokohteiksi luokiteltuja 1. maailmansodan aikaisia linnoitusrakennelmia. Alueelle tulee maantieltä 2873 lähtevä yksityistie. Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaava 2040 on hyväksytty Suunnittelualue on osoitettu osana laajempaa maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, Patterinmäen linnoitusrakennelmat on osoitettu SM 882 merkinnällä, muita aluevarauksia ei kohdistu kaava-alueelle. Ote maakuntakaavasta 2040 alla. Kaava-alueen sijainti osoitettu likimäärin punaisella rajauksella. Ote maakuntakaavasta 2040 Yleiskaava Kaava-alueella on oikeusvaikutteinen Kirkonkylän-Jokiniemen tienoon ja ympäröivän maaseudun yleiskaava. Yleiskaava on hyväksytty Yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan kaavassa MRL 39 mukaisesti. Alla ote yleiskaavakartasta. Kaava-alue rajattu sinisellä.

15 3 Ote Kirkonkylän-Jokiniemen tienoon ja ympäröivän maaseudun yleiskaavasta Suunnittelualuetta koskevat yleiskaavamerkinnät ovat erillispientalojen alue (A), jossa merkintä /s, joka sisältää ohjeen ympäristön säilyttämisestä. Ympäristö tulee säilyttää loma-asuntoalueilla (RA), joilla on /s-merkintä. Kaava-alueella on myös loma-ja matkailualue (R) sekä maa-ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueelle on myös osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja/tai kyläkuvallisesti säilymisen kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä (22sr) Kesijärven sahan vanha lämpökeskus. Yleiskaavan merkinnät ovat osin vanhentuneet vanhan rakennuskannan jo aiemmin tapahtuneen purkamisen seurauksena, osaa yleiskaavan mukaisista RArakennuspaikoista ei ole rakennettu lainkaan aiemmin. Rakennusjärjestys Lopen kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty Lopen kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan Laadittavat selvitykset Alueelta on laadittu luontoarvojen perusselvitys 2018, Suomen Luontotieto Oy sekä arkeoliginen perusselvitys v Arvioitavat vaikutukset Kaavan osalta arvioidaan ja selvitetään tarvittavassa laajuudessa seuraavia vaikutuksia: * ympäristövaikutukset ( luontoarvot, muut virkistystarpeet ) * sosiaaliset vaikutukset ( loma-asukkaiden viihtyvyys ym. )

16 * liikenteelliset vaikutukset ( yksityistiehen liittyen ) * rantamaisemalliset vaikutukset * taloudelliset vaikutukset Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä olevat ja laadittavat selvitykset Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelussa otetaan huomioon ylemmänasteisina kaavoina maakuntakaava, yleiskaava soveltuvin osin sekä yleiskaavan MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset. 6. Osalliset Osallisia ovat mm.: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: Lopen kunta Hämeen ELY-keskus Hämeen liitto Alueellinen vastuumuseo / Hämeenlinnan kaupunginmuseo Kanta-Hämeen pelastuslaitos Riihimäen kansanterveystyön kuntayhtymä Muut : Caruna Oyj Elisa Oyj Yhdistykset : Lopen vapaa-ajan asukkaat ry. Kesijärven suojeluyhdistys ry. Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 7. Tiedottaminen sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Aloitusvaihe Kaavatyön vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitetaan Lopen kunnanhallituksen toimesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnantalolla 30 päivän ajan sekä kunnan internet-sivuilla. Huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee tehdä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittavia täydennyksiä.

17 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos on nähtävillä 30 päivän ajan kunnantalolla ja kunnan interne sivuilla. Viranomaisilta pyydetään tarvittaessa luonnosvaiheessa lausunnot. Kaavaluonnoksen nähtävänä olon aikana voi osallistua kaavan valmisteluu arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteens asiasta. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen tiedotetaan kunnan internetsivuilla, virallisissa ilmoituslehdessä ( Lopen Lehti ja Aamuposti Viikko ) julkaistavalla ilmoituksella sekä kunnan virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Viranomaisilta pyydetään tarvittaessa ehdotusvaiheen lausunnot. Nähtävilläoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävil oloajan päättymistä. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen (MRL 65 ). Kaavan hyväksymisestä päättää Lopen kunnanvaltuusto, hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään viipymättä tieto niille kunnan jäsenille sekä muistutuksen tekijöille, jotka ovat sitä pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). 8. Alustava arvioitu kaavoitusaikataulu 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä olo 8-9/ Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen 1-2 / Kaavaehdotus nähtävillä 5-6/ / Kaavan hyväksyminen 2-3/ / Yhteystiedot Lopen kunta Yhdystie Loppi Maankäyttöpäällikkö Pekka Säteri puh pekka.sateri (at) loppi.fi Kaavan laatija : Insinööritoimisto Poutanen Oy Juha Poutanen, DI, YKS 361 puh Linnankatu 9, Hämeenlinna

18 Suomen Luontotieto Oy LIITE 2 LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS 2018 Lehtokuusama esiintyy runsaslukuisena Patterinmäen alueella Suomen Luontotieto Oy 9/2018 Jyrki Matikainen

19 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Alueen yleiskuvaus ja luontotyypit Liito-oravaselvitys Johdanto Käytetty menetelmä Tulokset Pesimälinnustoselvitys Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin... (Council Directive 79/409/ETY)... liitteen I pesimälajit Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa... uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym. 2015)... mainitut lintulajit Lepakkoselvitys Aineisto ja menetelmät Tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

20 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Johdanto H.G. Paloheimo Oy tilasi kesäkuussa 2018 Suomen Luontotieto Oy:ltä Lopen Kesijärven ns. vanhan sahan alueelle sijoittuvan ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvitys liittyy hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueelta (karttaliite 1) selvitettiin Luonnonsuojelulain tarkoittamat suojeltavat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 ), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 ) ja Vesilain (Vesilaki 587/2011) suojelemat pienvesikohteet, kuten lähteet ja purot. Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti Luontotyyppiselvitys, jonka yhteydessä etsittiin myös uhanalaisia putkilokasvilajeja, tehtiin välisenä aikana. Alueen pesimälinnusto selvitettiin mahdollisen uhanalaisen tai vaateliaan pesimälajiston havaitsemiseksi (kts. pesimälinnusto-osio). Alueen liito-oravat selvitettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen (kts. liito-oravaosio) ja alueen lepakot selvitettiin detektorihavainnoinnilla (kts. lepakkoselvitys). Selvityksen maastotöistä vastasi FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Ennen maastoinventointia selvitettiin onko alueelta olemassa aiemmin julkaistua luontotietoa. Alueelta on julkaistua luontotietoa Patterinmäen lehmuslehtojen alueelta sekä myös uhanalaistietoa vaateliaan jalkasaran esiintymisestä. Ranta-asemakaava alueen sisällä on kaksi Luonnonsuojelulailla rauhoitettua lehmusesiintymää, jotka sijaitsevat kallionaluslehdossa. Varsinaista luontoarvojen perusselvitystä ei koko alueelta kuitenkaan ole tehty. Suojeltua metsälehmuslehtoa Patterinmäellä 3

21 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Tulokset 3.1 Alueen yleiskuvaus ja luontotyypit Alue jaettiin yhteensä kuuteen lohkoon, joista kustakin tehtiin lyhyt kasvillisuuden yleiskuvaus sekä muiden luontoarvojen kuvaus. Lohkorajaus ei noudata kasvillisuus- tai metsätyyppien rajoja Lohko Lohko käsittää ihmisen voimakkaasti muokkaaman entisen huvila-alueen, josta rakennukset on purettu pois. Alueella risteilee teitä ja polkuja ja aiemmin puoliavoimet alueet ovat metsittymässä reunoiltaan. Harva puusto koostuu kookkaista rauduskoivuista (Betula pendula) ja istutetuista Terijoen salavista (Salix fragilis). Aluskasvillisuus on voimakkaasti kulttuurivaikutteista ja valtalajisto koostuu niittylajeista. Valtalajistoon kuuluu mm. juolavehnä (Elymus repens), nurmilauha (Deschampsia cespitosa), nurmirölli (Agrostis capillaris), pelto-ohdake (Cirsium arvense), koiranputki (Anthriscus sylvestris), vuohenputki (Aegopodium podagraria), huopa-ohdake (Cirsium helenioides), hiirenvirna (Vicia cracca), puna-apila (Trifolium pratense) ja valko-apila (Trifolium repens). Muusta lajistosta mainittakoon nurmikaunokki (Centaurea phrygia) sekä isolaukku (Rhinanthus angustifolius). Rannan tuntumassa on tiheä koivuista ja harmaalepistä (Alnus incana) muodostunut metsälaikku. Aiemmasta uimarannasta on jäljellä vain pieni kapea hiekkakaistale. Muuten ranta on kasvanut umpeen. Vesirajan tuntumassa oli runsaasti järvisimpukoiden kuoria ja myös muutamia kuolevia simpukoita poikkeuksellisen lämpöaallon seurauksena. Lohkon pesimälinnustoon kuuluu punavarpunen ja pensaskerttu ja alueella havaittiin myös rantasipi Yleiskuva lohkon 1 alueelta 4

22 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Lohko 2 Paikallistien itäpuolella sijaitseva selvärajainen kuusi-tammiviljelmä, jossa kookkaimmat tammet (Quercus robur) ovat noin 8 metrisiä. Hyvin rehevälle maapohjalle istutettu viljelmä on poikkeuksellisen elinvoimaisen näköinen. Puusto on melko tiheää ja niukka aluskasvillisuus puiden välissä on heinävaltaista ja koostuu nurmilauhasta, metsäkastikasta (Calamagrostis arundinacea) ja myös mesiangervosta (Filipendula ulmaria). Taimikon reunalla kasvoi muutamia purtojuuria (Succisa pratensis). Taimikon pesimälinnustoon kuuluu hernekerttu, jonka pesä löytyi kuusesta. Lohkon 2 tammiviljelmä Yleiskuva lohkon 3 alueelta 5

23 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Lohko 3 Hyvin harvaksi harvennettu haavikko, jossa haavan (Populus tremula) lisäksi puustoon kuuluu kookkaita rauduskoivuja, muutama vaahtera (Acer platanoides) sekä muutama kookas pihlaja (Sorbus aucuparia). Aluspuustoa tai pensaskerrosta ei alueella ole, ja hakkuutähteet on korjattu alueelta tarkasti pois. Alueen aluskasvillisuudessa näkyy hakkuiden jälkeinen pioneerivaikutus mm. metsäkastikan runsautena. Alueen kuivemmassa osassa kasvillisuudessa näkyy kuivan lehdon ominaispiirteitä mm. kielon (Convallaria majalis) ja sinivuokon (Hebatica nobilis) runsautena. Varpuja ei alueella kasva muutamaa puolukanvarpua (Vaccinium vitis-idaea) lukuun ottamatta. Alueella on muutamia kookkaita siirtolohkareita, joiden päällä kasvaa haurasloikkoa (Cystopteris fragilis), kallioimarretta (Polypodium vulgare), keltamaksaruohoa (Sedum acre) ja myös lehtoarhoa (Moehtringia trinervia). Alueella on yksi kolopuuhaapa. Lohko 4 Lohko käsittää melko jyrkkärinteisen mäkialueen ja rannan puoleisen ulkoilualueen, jossa on jäljellä kaksi rakennusta. Ylispuustona mäkialueella kasvaa suuria rauduskoivuja sekä mäen yläosissa myös suuria kuusia (Picea abies) ja mäntyjä (Pinus sylvestris). Tiheä aluspuusto muodostuu pihlajista, raidoista ja yksittäisistä tuomista (Prunus padus). Pensaskerroksen lajistoon kuuluu puiden taimien lisäksi lehtokuusama (Lonicera xylosteum), taikinanmarja (Ribes alpinum) ja niukkana kasvava näsiä (Daphne mezereum). Rinnealueella kasvilajistossa näkyy kuivan lehdon piirteitä ja alueella kasvaa mm. kivikkoalvejuurta (Dryopteris filix-mas). sinivuokkoa ja nuokkuhelmikkää (Melica nutans). Mäen alaosissa lähellä kosteikon reunaa kasvaa myös kookkaita hiirenportaita (Athyrium filix-femina). Alueen aiempi virkistyskäyttö näkyy kasvillisuudessa kulttuurilajien runsautena. Alueella on muutama kelo, mutta muuten lahopuuta on niukasti. Rannassa sijaitsevien rakennusten ympäristössä on avomaastoa, jossa kasvillisuus on pitkälti lohkon 1 kaltaista. Piha-alueen vieressä on pieni avokalliojyrkänne, jonka kasvilajistoon kuuluu mm. haisukurjenpolvi (Geranium robertianum), haurasloikko, kallioimarre sekä lehtoarho. Pieni jyrkänne lohkon 4 alueella 6

24 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Lohko 5 Lohko käsittää hyvin kosteapohjaisen, teiden ympäröimän metsäluhdan, jonka syntyä lienee avittanut rannanpuolelle rakennettu pengerretty tie. Luhta on puustoinen ja valtapuuna kasvaa hieskoivua (Betula pubescens) sekä paikoin myös harmaaleppää. Alueella kasvaa myös muutamia halavia (Salix pentandra) ja pensaskerroksen lajistoon kuuluu kiilto- ja tuhkapaju (Salix phylicifolia ja S. caprea) sekä tuomi. Alueen reunoilla pensaskerroksen lajistoon kuuluu lehtokuusama, pohjanpunaherukka (Ribes spicatum) sekä niukkana kasvava näsiä. Aluskasvillisuuden valtalajina kasvaa suovehka (Calla palustris), joka muodostaa alueella laajoja kasvustoja. Muusta lajistosta mainittakoon ranta-alpi (Lysimachia vulgaris), rantakukka (Lythrum salicaria), mätässara (Carex cespitosa), harmaasara (Carex canescens) ja rantanurmikka (Poa palustris). Alueella on jonkin verran lahoavaa lehtipuustoa ja myös lahopuupökkelöitä. Alueella havaittiin ruokaileva pikkutikka. Alueella näkyi ainakin yksi pikkutikan vanha pesäkolo lahopuukoivussa. Lohko 6 Lohko käsittää Patterimäen laajan yhtenäisen metsäalueen, jonka sisällä on kaksi Luonnonsuojelulailla rauhoitettua metsälehmusesiintymää. Jalopuulehto luontotyyppiin kuuluvat suojelukohteet sijoittuvat mäen lakialueelle. Patterinmäen alue on kuusivaltaista sekametsää, mutta alueella on myös puhtaita kuusivaltaisia kuvioita. Alueen ympäristö on hyvin vaihtelevaa ja alueelta useita eri lehtotyyppejä. Kuivemmilla rinnealueilla lehtotyyppi on sinivuokko-nuokkuhelmikkätyypin kuivaa lehtoa, mutta rinteiden alaosissa tavataan myös rehevää Lohkon 5 metsäluhtaa 7

25 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS lehtoa, jossa aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. mustakonnanmarja (Actaea spicata) ja näsiä. Alueella on myös jonkin verran saniaistyypin lehtoa, jossa valtalajistoon kuulu hiirenporras. Mäen itäpuolella sekä myös aivan rannan tuntumassa on myös oravanmarjatyypin tuoretta kangasta ja laikuittain myös mustikkatyypin tuoretta kangasta. Puusto on mäen lakialueella pääosin varttunutta ja alueella kasvaa kuusen ja männyn lisäksi kookkaita haapoja, rauduskoivuja ja muutamin kohdin myös kookkaita raitoja. Rinnealueen kaakkois- ja eteläosassa puusto on paikoin nuorempaa ja alueella kasvaa myös enemmän rauduskoivua. Rannanpuolella lohkon alueella näkyy vanha virkistyskäyttö mm. polkujen muodossa. Alueella on rapistunut vanha ulkohuone ja muita rakenteita. Tällä alueella puusto on nuorempaa ja aluetta lienee joskus harvettu. Mäen lakialueella on pieni louhikko, jossa näkyi mäyrän kaivamisjälkiä. Pesäluolastoa ei alueelta kuitenkaan löytynyt. Patterinmäen rinteiltä etsittiin vaateliaan jalkasaran (Carex pediformis) kasvupaikkaa. Laji on havaittu 1990-luvun alussa alueella. Havainnon mukaan steriili kasvusto kasvoi suurten kuusten alla. Etsinnästä huolimatta lajia ei löytynyt koordinaattitietojen mukaisesta paikasta. Kasvupaikka on saattanut umpeutua kuusten varjostuksen vuoksi. Lohkon alueen pesimälinnustoon kuuluu pyy (1 pari), sirittäjä (1 pari), tiltaltti (1 pari), puukiipijä (1 pari). Rannan tuntumassa havaittiin äänekäs pyrstötiaispoikue, mutta laji on saattanut pesiä myös alueen ulkopuolella. Suojeltavat luontotyypit Patterinmäen alueella on kaksi erillistä metsälehmuslehtokuviota, jotka sijoittuvat Patterinmäen lakialueelle ja osittain myös rinnealueelle. Kummallekin kohteelle on perustettu yksityinen luonnonsuojelualue. Kohteet täyttävät Luonnonsuojelulain 29 mukaisen määritelmän suojeltavasta luontotyypistä eli jalopuulehdosta. Patterinmäen alueella esiintyy metsälehmuksia myös suojelualueiden ulkopuolella. Niillä alueilla, joihin rantaasemakaava esittää uutta maankäyttöä, ei kuitenkaan metsälehmuksia tai muita jalopuita esiinny. Patterinmäen alueella on useita erilaisia lehtotyyppejä, jotka esiintyvät alueella laikuittain. Alue on selkeästi kuusettunut ja lehtokuviot ovat epäselvärajaisia. Nämä alueet on jätetty metsänkäsittelytoimenpiteiden ulkopuolelle. Raportissa ei erikseen rajattu näitä lehtokuvioita, jotka täyttäisivät ehkä Metsälain 10 mukaiset luontotyyppirajaukset erityisen tärkeästä elinympäristöstä. Patterinmäen alueen louhikko sekä lohkon 5 metsäluhta ovat selkeitä Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3.2 Liito-oravaselvitys Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana Käytetty menetelmä Ranta-asemakaava alueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueelta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat 8

26 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN TUULIPUISTOHANKKEEN SUDENKORENTO- JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS 2020 voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Tulokset Koska tilaus työstä tuli vasta kesäkuussa, oli liito-oravan jätösten havainnointi hankalaa jo pitkälle kehittyneen kasvillisuuden seasta. Patterimäen luonnonsuojelualueelta ja myös hieman sen länsipuolelta suojelualueen ulkopuolelta löytyi liito-oravan kuivettuneita jätöksiä kolmen kuusen ja yhden haavan alta. Tämän lisäksi Patterinmäen poikki kulkevan polun varresta löytyi runsaasti osittain syötyjä ja riivittyjä haavan lehtiä. Syönnökset olivat tyypillisiä liito-oravalle. Ympäristönsä puolesta alue on hyvin tyypillistä liito-oravan elinympäristöä ja koska alueella on myös kolopuita voi aluetta pitää liito-oravan elinpiirinä. Ajankohdan vuoksi on todennäköistä että kyseessä on lisääntyvän naaraan elinpiiri. 3.3 Pesimälinnustoselvitys Suunnittelualueen pesimälinnusto selvitettiin kartoituslaskentamenetelmällä yhtä käyntikertaa käyttäen Maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti biologi FM. Jyrki Matikainen. Laskentakerran säätila oli laskenta-aamuna erittäin hyvä, eikä laskentaa jouduttu siirtämään lintujen hiljaisuuden vuoksi. Alueen pesimälinnusto selvitettiin sovellettua kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies 1988) käyttäen, siten että laskennassa etsittiin ensisijaisesti Lintudirektiivin liitteen I pesimälajeja sekä kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym. 2015) mainittuja lintulajeja tutkimusalueelta. Peruslajistoa ei inventoitu. Koko alue kuljettiin kahteen kertaan systemaattisesti läpi. Laskenta suoritettiin aamulla klo välisenä aikana. Koska työn tarkoituksena Pyy 9

27 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS oli löytää mahdolliset vaateliaat tai uhanalaiset pesimälajit käytettiin laskennassa myös atrappia vakioidun kartoituslaskentamenetelmän ohjeiden vastaisesti. Tilauksen myöhäisyyden vuoksi osalla lajeista oli laulukausi jo ohi, mutta mahdolliset poikueet olivat vielä maastossa havaittavissa Alueella pesivät /havaitut Lintudirektiivin (Council Directive 79/409/ETY) liitteen I pesimälajit Pyy (Bonasa bonasia) 1 pari Patterinmäen kaakkoisnurkkauksessa havaittiin pyypoikue. Emon seurassa liikkuneita poikasia oli vähintään 4. Laji on melko tavallinen pesimälaji Hämeessä ja se kuuluu myös metsästettäviin riistalajeihin. Palokärki (Dryocopus martius) 1 pari Patterinmäen lakialueella havaittiin yksin liikkuva, äänetön aikuinen palokärki. Kesäkuun loppupuolella palokärjellä on normaalisti jo hyvin lentävät maastopoikaset. Lajin pesintää ei voitu alueella varmistaa ja kyseessä saattoi olla pesinnässään epäonnistunut lintu Alueella pesivät /esiintyvät kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Tiainen ym. 2015) mainitut lintulajit Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 pari (NT=silmälläpidettävä) Lohkon 1 rannassa havaittiin rantasipi. Laji havaittiin myös alueen pohjoispäässä, mutta kyseessä lienee sama siirtynyt yksilö. Lajin pesä sijaitsee usein kaukana vedestä ja se sijaitsee usein kuivalla kumpareella tai aukion reunassa. Poikueet tuodaan varttumaan kosteikkoalueelle tai rantavyöhykkeeseen Punavarpunen (Carpodacus erythinus) 1 pari (NT=silmälläpidettävä) Lohkon 1 ranta-alueella lauloi punavarpunen, joka siirtyi pian laulamaan lohkon 5 luhdan reunalle. Alueella on lajille pesimäympäristöksi sopivaa puoliavointa pensaikkoaluetta. Pikkutikka havaittiin alueella 10

28 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Lepakkoselvitys Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat EU:n Luontodirektiivin liitteen IV suojelemia lajeja, eikä niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja saa hävittää. Osa Suomen lepakkolajeista, kuten pohjanlepakko ja vesisiippa ovat tavallisia lajeja, joita tavataan lähes kaikilta lajeille sopivilta ympäristötyypeiltä Aineisto ja menetelmät Ranta-asemakaava-alueella esiintyviä lepakoita selvitettiin kahtena yönä (25.6 ja 21.7), eikä kattavaa koko lisääntymiskauden sisältävää lepakkoselvitystä tehty. Kuunteluyönä säätila oli kumpanakin kerralla hyvä (tuuli 0-2 m/s ja lämpötila astetta). Selvitys keskitettiin ranta-alueelle ja metsäalue tutkittiin teitä ja polkuja pitkin kulkemalla. Alueella tehty lepakkoselvitys toteutettiin näköhavainnoinnin sekä havainnoimalla lepakoiden käyttämiä kaikuluotausääniä ultraäänidetektoria käyttäen. Havainnoinnissa käytettiin Pettersson Elektronikin valmistamaa detektoria eli ultraääni-ilmaisinta, jolla lepakoiden korkeat kaikuluotausäänet muunnetaan korvin kuultaviksi. Detektorihavainnointia tehtiin ensimmäisellä käyntikerralla noin 3 tuntia, yhden detektorin avulla vaihtamalla koko ajan detektorin kuuluvuusaluetta (25-50 khz) ja toisella käyntikerralla noin 1,5 tuntia. Tunnistamattomia ääniä ei selvityksessä kuultu. Havainnointi aloitettiin noin puolen tunnin kuluttua auringonlaskusta. Alueelta ei ole julkaistua tietoa lepakoista, mutta aluetta on saatettu tutkia lepakkoharrastajien toimesta Tulokset Lepakkodetektori Alueen lepakkolajistosta saatiin kahden yön havainnoinnin perusteella kohtuullinen yleiskuva. Alueella tehtiin yhteensä viisi pohjanlepakkohavaintoa, jotka koskivat arviolta 5-7 pohjanlepakkoyksilöä. Pohjanlepakoita kuultiin ja myös nähtiin lohkon 4 ranta-alueella rakennusten ympäristössä sekä lohkon 1 alueella. Tyypilliseen tapaan havainnot tehtiin reunavyöhykkeellä ja useimmat havainnot koskivat pareittain lentäneitä yksilöitä. Alueella havaitut pohjanlepakot saattavat pesiä kaukanakin havaintopaikasta. Lepakkoyhdyskuntia seuraamalla on havaittu, että lepakot saattavat Suomessakin lentää useita kilometrejä saalistusalueelleen (mm. Lappalainen 2002). Vesisiippoja havaittiin alueella vain kolme kertaa, eikä yksilömääristä voi esittää tarkkaa arvioita. Lohkon 5 kosteikko oli lajin suosimaa elinympäristöä ja kaikki havainnot tehtiin tällä alueella. Ranta-asemakaava-alueella on jonkin verran kolopuuhaapoja ja myös koivupökkelöitä, jotka saattavat sopia lajin lisääntymispaikoiksi. Vesisiippojen määrä alueella saattoi olla suurempikin, sillä vesisiipan detektoriäänen kantama on hyvin lyhyt ja kauempana veden päällä saalistavat yksilöt jäävät usein kantaman ulkopuolelle. Muita lepakkolajeja ei selvityksessä havaittu, mutta hyvin todennäköisesti alueella esiintyy ainakin iso/viiksisiippoja. Lajipari, jonka tunnistaminen äänestä on usein mahdotonta, on paikallisesti hyvin runsaslukuinen mm. Kanta-Hämeen alueella. Toisaalta nämä lajit voivat puuttua laajoilta alueilta kokonaan. Alueella ei ole merkittäviä lepakoiden pesimäyhdyskuntia, mutta puunkoloissa pesiviä vesisiippoja alueen rantametsien puunkoloissa saattaa pesiä. Alueen lahdenpohjukat ovat 11

29 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS merkittäviä lepakoiden saalistusalueita. Erityisesti viileinä kesinä rantaluhdat ja suojaisat lahdet ovat merkittäviä lepakoiden saalistusalueita, sillä näissä ympäristöissä on viileinäkin öinä lepakoiden ravintokohteita kuten surviaissääskiä ja vesiperhosia. Nykytietämyksen mukaan ainakin osa lepakoista muuttaa talveksi etelään talven viettoon. Osa lepakoista kuitenkin talvehtii Suomessa ja niiden elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdolliset talvehtimispaikat selvitetään. Tutkimusalueella ei ole kuitenkaan sellaisia luonnonympäristöjä (louhikoita, luolia) tai ihmisen rakenteita tai rakennuksia, jotka olisivat mahdollisia lepakoiden talvehtimispaikkoja. Patterimäen louhikko ei todennäköisesti ulotu riittävän syvälle maan alle, jotta lepakot siellä pystyisivät talvehtimaan. Suomen lepakkotieteellisen yhdistys on laatinut kolmiportaisen luokittelun alueiden merkityksestä lepakoille (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry liite 3). Tämän luokittelun perusteella lohkon 5 metsäluhdan alue täyttäisi lepakoille tärkeän ruokailualueen kriteerit ja olisi siten luokan II kohde. Lepakoiden niukan määrän perusteella alueen muut rannat, joissa lepakoita saalistaa kuuluisivat luokkaan III. 4. Yhteenveto Ranta-asemakaava-alueella on kaksi suojeltua jalopuulehto-luontotypiksi luokiteltavaa metsälehmuslehtoa. Muita Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä ei alueella ole. Lohkon 5 metsäluhta on Metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulee jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle. Patterimäen alueen louhikko on myös Metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Vesilain (Vesilaki 587/2011) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä ei alueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Vanhaan asutukseen viittaavia arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita ei alueella havaittu. Alueella pesii tai alue kuuluu kahden Lintudirektiivin liitteen 1 lintulajin reviiriin. Näistä lajeista pyy pesii varmasti suunnittelualueen sisällä. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi luokitellut rantasipi ja punavarpunen pesivät alueella. Alueen putkilokasvilajistoon ei kuulu uhanalaisia lajeja. Vaatelias polkusara on havaittu 1990-luvula Patterimäen alueella, mutta nyt lajia ei alueella havaittu. Patterimäen alueella on asuttu liitooravan elinpiiri, joka sijoittuu osin jo suojellulle alueelle. Alueen lepakkolajistoon kuuluu pohjanlepakko ja vesisiippa. Viitasammakoita ei ajankohdasta johtuen kyetty selvittämään, mutta ainoastaan lohkon 5 metsäluhdan alueella laji saattaisi esiintyä, joka on myös suositeltu merkittäväksi luo-merkinnällä metsäluhtana. Metsälakikohde eli louhikko Patterinmäen alueella 12

30 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Lähteet ja kirjallisuus Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, 2. korj. painos, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, I. K. 2006: Liito-orava ja metsätalous. Kirjassa: Jalonen, R. (toim.), Uusi Metsäkirja, s Gaudeamus, Helsinki. Hanski, I. K. 2008: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Julkaisussa: Juslén, A., Kuusinen, M., Muona, J., Siitonen, J. & Toivonen, H. (toim.), Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma. Loppuraportti, s Suomen ympäristö 1/2008. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. (toim.) 2001: Liitooravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Hanski, I. K., Mönkkönen, M., Reunanen, P. & Stevens, P. 2000: Ecology of the Eurasian Flying Squirrel (Pteromys volans) in Finland. Kirjassa: Goldingay, R. & Schebe, J. (toim.), Biology of Gliding Mammals. Filander Verlag, Fürth. Enemar, A. 1959: On the determination of size and composition of a passerine bird population season. A methodologigal study. Vår Fågelvärld suppl. 2: Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Koskimies, P. &Väisänen 1991: Monitoring bird populations in Finland. A manual of methods applied in Finland. Finnish Museum of Natural History.Helsinki 145 s. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017:

31 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Tiainen, Juha; Mikkola-Roos, Markku; Below, Antti; Jukarainen, Aili; Lehikoinen, Aleksi; Lehtiniemi, Teemu; Pessa, Jorma; Rajasärkkä, Ari; Rintala, Jukka; Sirkiä, Päivi; Valkama, Jari 2015 : Suomen Lintujen uhanalaisuus 2015: Ympäristöministeriö Tucker, G. & Heath, M. 1995: Birds in Europe- Their conservation status. BirdLife Conservation Series No p Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. ISBN Sähköinen versio. Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otavan Kirjapaino, Keuruu. ISBN Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä

32 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS Liitteet 15

33 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN LOPEN KESIJÄRVEN TUULIPUISTOHANKKEEN RANTA-ASEMAKAAVA- SUDENKORENTO- ALUEEN LUONTOARVOJEN JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS PERUSSELVITYS

34 Suomen Luontotieto Oy JYVÄSKYLÄN SALOLAN TUULIPUISTOHANKKEEN SUDENKORENTO- JA KIRJOVERKKOPERHOSELVITYS 2020 Liite 2 LEPAKOIDEN KÄYTTÄMIEN ALUEIDEN LUOKITTELUPERUSTEET Lepakoiden käyttämien alueiden luokitteluperusteet Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 2012) Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty - Hävittämiselle tai heikentämiselle on haettava lupa ELY-keskukselta. - Jos poikkeuslupa myönnetään, tulee lepakoille aiheutuvaa haittaa pienentää esimerkiksi asentamalla korvaavia päiväpiilopaikkoja, kuten pönttöjä. - Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon suojeltuun kohteeseen liittyvät lepakoiden käyttämät kulkureitit ja ruokailualueet. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä (EUROBATS) - Vahva suositus, jolla ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. - Tärkeä saalistusalue voi olla sellainen, jolla saalistaa monta lajia ja/tai alueella saalistaa merkittävä määrä yksilöitä. - Aluetta käyttävä laji on harvinainen tai harvalukuinen. - Alue on todettu tai todennäköinen siirtymäreitti päiväpiilon ja saalistusalueen välillä. - Jos siirtymäreitti katkaistaan, tulisi toteuttaa korvaava reitti. - Huomioidaan alueen lähellä sijaitsevat lisääntymis- ja levähdyspaikat Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. - Alue on lepakoiden käyttämä, mutta laji ja/tai yksilömäärä on pienehkö. - Ei mainittu luonnonsuojelulaissa - Ei suosituksia EUROBATS--sopimuksessa

35 Suomen Luontotieto Oy LIITE 2 LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVI- TYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Alueella on liito-oravan elinpiiri Suomen Luontotieto Oy 5/2021 Jyrki Matikainen

36 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Sisältö 1. Johdanto Liito-oravaselvitys Johdanto Aineisto ja käytetty menetelmä Tulokset Viitasammakkoselvitys Viitasammakko ja lajin ekologian yleispiirteet Lajin uhanalaisuus Aineisto ja käytetty menetelmä Tulokset Lähteet ja kirjallisuus...8 2

37 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Johdanto H.G. Paloheimo Oy tilasi kesäkuussa 2018 Suomen Luontotieto Oy:ltä Lopen Kesijärven ns. vanhan sahan alueelle sijoittuvan ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvityksen. Selvitys liittyy hankkeen ympäristösuunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviin perusselvityksiin. Koska selvityksessä ei tilauksen ajankohdan vuoksi kyetty selvittämään viitasammakoiden mahdollisia kutualueita ja ajankohdan vuoksi liito-oravaselvitys tehtiin kesäkuussa, täydennettiin alkuperäistä luontoarvojen selvitystä viitasammakkoselvityksellä keväällä 2020 ja liito-oravaselvitystä keväällä Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. Raportti muodostaa selvityskokonaisuuden v raportin kanssa. 2. Liito-oravaselvitys 2.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Hyvärinen ym. 2019) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Liito-oravan elinpiiriä alueella 3

38 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Aineisto ja käytetty menetelmä Kesän 2018 luontoarvojen perusselvityksessä suunnitellun ranta-asemakaavan alueelta löytyi liito-oravan elinpiiri, joka rajattiin ja huomioitiin kaava-alueen maankäytön suunnittelussa. Ajankohta ei ollut lajin jätösten havaitsemiseksi optimaalinen, koska lajin keltaiset talvijätökset hajoavat kasvikauden alkaessa melko nopeasti. Ranta-asemakaava alueelta tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta Maastokäynnin ajankohtana maa oli lumipeitteinen ja liito-oravan jätökset olivat helposti havaittavissa. Edellisen selvityksen jälkeen alueella on tehty metsänharvennusta, mutta metsätaloustoimenpiteitä ei ollut tehty aiemmin rajatulla liito-oravan elinpiirillä. Jätöshavaintojen lisäksi alueelta etsittiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueelta tutkittiin suurikokoisempien puiden ja erityisesti haapojen tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle Selvityksen maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala. Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme 2.3. Tulokset Alueella aiemmin havaittu liito-oravan elinpiiri todettiin edelleen asutetuksi. Kaavaehdotuksessa luo- kohteeksi rajatulta alueelta löytyi liito-oravan jätöksiä noin kymmenen puun tyveltä ja yhden kookkaamman haavan rungolta löytyi myös liito-oravan virtsamerkkejä. Tämän lisäksi luo- alueen ulkopuolelta löytyi liito-oravan jätöksiä yhden kuusen ja yhden haavan alta luo- alueen eteläpuolelta (koordinaatit ETRS-TM35FIN: N: ,13 ja E: ,44 sekä Liito-oravan jätöksiä haavan tyvellä 4

39 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA N: ,63 ja E: ,44). Ranta-asemakaavassa rakentamiseen osoitetuilta alueilta ei liito-oravan jätöksiä löytynyt. Jätösten perusteella liito-oravan elinpiirin ydinalue sijaitsee samalla alueella kuin kesällä 2018 rajattu alue. Jätösten runsaan määrän ja alueen ympäristön perusteella alueella lienee lisääntyvän naaraan elinpiiri. Alueen haavoissa on useita lajille pesäpaikaksi sopivia pesäkoloja ja ravinnoksi sopivaa lehtipuustoa on alueella runsaasti, kuten myös suojapuina toimivia kuusia. 3. Viitasammakkoselvitys 3.1 Viitasammakko ja lajin ekologian yleispiirteet Tuntomerkit Viitasammakko (Rana arvalis) on pienikokoinen, suurimmillaankin vain noin 5 cm mittainen teräväkuonoinen sammakko. Täysikasvuinen viitasammakko on tavallisesti noin 2 cm tavallista ana temporaria) lyhyempi. Lajin varmimmat tunnusmerkit ovat kuitenkin takajalassa. Viitasammakon räpylän ulkopuolelle jää 2,5-3 varvasluuta, kun sammakolla enintään 2. Jalkapohjan sisäsyrjän metatarsaalikyhmy on kova ja kookas, vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta; sammakolla tämä kyhmy on pehmeä ja pyöreä ja alle kolmannes varpaan pituudesta. Selkäpuoli on useimmiten harmaanruskea ja harvakseltaan tummien laikkujen kirjailema; vatsapuoli on lähes yksivärisen valkea. Selän sivuilla kulkevat ihopoimut ovat vaaleat. Keskiselässä saattaa olla vaalea pitkittäisjuova. Parhaimpiin lajituntomerkkeihin kuuluu kutuaikana koiraiden ääntely, joka muistuttaa uppoavan pullon pulputusta ja on verraten hidas voup, voup, voup... Kuoron ääni muistuttaa kaukaa erehdyttävästi teeren soidinääntä. Ruskosammakoiden kutua alueen metsäluhdalla 5

40 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Levinneisyys Viitasammakko on Itämerenalueen ja Venäjän pohjoisempien osien laji. Euroopassa eteläisimmät esiintymisalueet ovat Ranskan luoteisosissa ja Alppien pohjoispuolella. Idässä levinneisyys jatkuu aina Siperiaan saakka. Suomessa pohjoisimmat havainnot ovat Napapiirin pohjoispuolelta. Pohjoisessa viitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi, kun taas Keski-Suomessa se on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Erityisen runsas se on Pohjanlahden maannousemarannikon merenlahdilla. Laji voi levitä uusille alueille melko nopeastikin ja esim. Saaristomeren välisaaristoon laji on uimalla levinnyt. Elintavat Viitasammakko on pääasiassa hämäräaktiivinen, hitaasti liikkuva saalistaja, mutta voi koste säällä liikkua myös päiväsaikaan. Nuoret yksilöt ovat huomattavan päiväaktiivisia. Viitasammakot ovat tavallisesti hidasliikkeisiä ja liikkuvat varsin pienellä alueella. Keväällä ne viihtyvät kutuvesissään, ja kun eläin on kesällä löytänyt mieluisan paikan, se liikkuu siitä ainoastaan muutaman kymmenen metrin säteellä. Jos elinpaikka on erityisen hyvä, saattaa sammakko palata samalle paikalle seuraavinakin vuosina. Talvehtiminen Etelä-Suomessa viitasammakko hakeutuu horrokseen syys-lokakuussa ja herää huhtikuun tienoilla. Pohjoisempana horrosaika on pidempi. Viitasammakko talvehtii maassamme ilmeisesti yksinomaan vesien pohjissa, sekä makeassa, että murtovedessä. Viitasammakko suosii talvehtimispaikkana suurempia lampia ja järviä, mutta voi talvehtia myös lähteissä ja pienissä lampareissa. 3.2 Lajin uhanalaisuus Viitasammakko on rauhoitettu ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajina sen lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (Luontodirektiivin IV-liite: yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.) Laji ei Suomessa kuitenkaan ole uhanalainen, vaikkakin erityisesti monet pienten kosteikoiden esiintymät ovat hävinneet mm. rakentamisen ja metsäojitusten vuoksi. Paikoin myös turvetuotanto on hävittänyt suuria viitasammakkopopulaatioita. Lounaiselta saaristoalueelta laji on monilta kohteilta nopeasti hävinnyt supikoiran leviämisen ja runsastumisen vuoksi. Erityisesti kutuaikana kosteikkosaalistukseen sopeutunut supikoira voi pienissä populaatioissa aiheuttaa merkittävää haittaa viitasammakoille. 3.3 Aineisto ja käytetty menetelmä Kesijärven ranta-alueella sekä alueen metsäluhdaksi luokiteltavalla kosteikolla kuunneltiin sammakoiden ääniä tehdyllä maastokäynnillä. Kuuntelu ajoitettiin iltaan klo ( ) jolloin ilman lämpötila oli korkeimmillaan ja jolloin sammakoiden kutu on tavallisesti vilkkaimmillaan. Suunnitellun ranta-asemakaavan alueella lajia ei ole tavattu, tai ainakaan julkaistuja havaintoja ei Lajitietokeskukseen ole ilmoitettu. 6

41 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Tulokset Ranta-asemakaava alueella ei havaittu kutevia viitasammakoita tai niiden kutua. Kesijärven ranta-alueella ei havaittu kutevia sammakoita, mutta alueen länsiosan metsäluhdalla havaittiin noin 5 kutevaa ruskosammakkoa sekä myös ruskosammakoiden kutua. Metsäluhdan rannanpuoleisella osalla vettä lienee myös kesäaikaan, joten sammakoiden nuijapäät ehtivät kehittyä aikuisiksi yksilöiksi. Ruskosammakoiden kutupaikalle ei ole ranta-asemakaavassa suunniteltu maankäyttöä. Ruskosammakoiden kutualuetta alueen metsäluhdalla 7

42 Suomen Luontotieto Oy LOPEN KESIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2020 JA Lähteet ja kirjallisuus Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Finnlund, M; Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Ympäristöministeriö, Helsinki. Hanski, I. K. 2006: Liito-orava ja metsätalous. Kirjassa: Jalonen, R. (toim.), Uusi Metsäkirja, s Gaudeamus, Helsinki. Hanski, I. K. 2008: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Julkaisussa: Juslén, A., Kuusinen, M., Muona, J., Siitonen, J. & Toivonen, H. (toim.), Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma. Loppuraportti, s Suomen ympäristö 1/2008. Hanski, I. K., Henttonen, H., Liukko, U.-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. (toim.) 2001: Liitooravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Hanski, I. K., Mönkkönen, M., Reunanen, P. & Stevens, P. 2000: Ecology of the Eurasian (toim.), Biology of Gliding Mammals. Filander Verlag, Fürth. Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. Suomen ympäristö 1/2017: Sierla L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö -sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä. 8

43 LIITE 3 1 Loppi Kesijärvi ranta-asemakaavan arkeologinen selvitys 2020 Timo Jussila Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy

44 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yhteenveto alueen arkeologiasta... 4 Lähteet... 5 Kartat... 6 Perustiedot Alue: Kesijärven koillispään etelärannalla tilat: /-1-6, /-1-10, /1-284, /-6-45, /-7-32, jotka sisältävät entisen sahan alueen ja Patterinmäen aluetta. Tarkoitus: Arvioida kartta- ja arkistotietojen perusteella voiko alueella sijaita muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia, suojeltavaksi katsottavia kohteita. Työaika: ei maastotyötä - arkistoselvitys Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Tekijät: Timo Jussila. Tulokset Alueella sijaitsee 1. ms varustuksia jotka sijoittuvat Patterinmäelle alueen itäosaan etäämmäksi rannasta. Alueen länsiosassa on toiminut Kesijärven saha ja sittemmin lomakylä 1950 luvulle saakka. Sahalle on tullut Riihimäeltä kapearaiteinen rata jonka liikennöinti lopetettiin 1952 ja rata on sittemmin purettu. Vanhojen, lukujen karttojen perusteella alueella ei ole ollut historiallisella ajalla kiinteää asutusta eikä muutakaan kiinteää toimintaa ennen 1800-luvun loppupuolta kun alueelle perustettiin saha. Kesijärven rannoilta tunnetaan pari kivikautista asuinpaikkaa, jotka sijaitseva nykyisessä rannassa tai sen lähituntumassa. Kaava-alueen pohjoisranta on keskiosiltaan osin loivaa ja muualla jyrkkärinteisempää hiekkarantaa. Miten paljon sahan toiminta - joka pääosin lienee sijoittunut alueen länsipäähän ja länsiosan eteläosiin (minne kapearaiteinen rautatie on päättynyt) on vaikuttanut alueen pohjoisrantaan, ei ole tiedossa. Jos alueen pohjoisrannalla on muokkaamatonta rantaa jossa ei ole maata kaivettu pois tai maata sinne läjitetty, siellä maaperän, topografian ja sijainnin puolesta voisi periaatteessa sijaita esihistoriallinen, rantasidonnainen muinaisjäännös. Laserkeilausaineiston perusteella kapearaiteisen radan pohjaa vaikuttaisi alueella olevan jäljellä täysin hylättynä sekä polun tai metsätien pohjana. Kyseessä voi olla arkeologinen muu kulttuuriperintökohde. Ratapohjan arvottaminen ei ole selvillä. Laserkeilausaineistossa ja vanhoilla kartoilla ei alueella näy mitään muuta arkeologisesti mahdollisesti mielenkiintoista. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta elokuussa Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 8/2020. Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ovat digitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

45 3 Tutkimusalue sinisellä. Läheiset kivikautiset asuinpaikat punaisin palloin. Selvitys Lopen Kesijärven koillispään kaakkoisrannalle, entisen sahan ja Patterinmäen alueelle ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa. Hankkeen kaavakonsultti, Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi alueen arkeologisen selvityksen Mikroliitti Oy:ltä. Selvitys tehtiin arkistotyönä. Rantakaava-alue sijaitsee Lopen pohjoisosassa, Kesijärven koillispään etelärannalla, laskuuoman suun eteläpuolella. Kesijärven pohjoisosa kuuluu Janakkalaan. Alueella ei liene koskaan tehty arkeologista inventointia. V tehdyssä Lopen yleisinventoinnissa ei tällä alueella käyty eivätkä muut kunnassa tehdyt inventoinnit ole alueelle ulottuneet. Ei kuitenkaan ole varmuutta siitä kävikö Aarne Erä-Esko tällä alueella v tekemässään Lopen muinaisjäännösinventoinnissa. Kesijärvi on nykyään 91 m korkeustasolla. Järveen laskee lounaasta Loppijärvi ja järvi laskee koilliseen Kernaalanjärveen, Vanajaveden vesistöön. Järvi on kuroutunut Itämeren altaasta sen Ancylusjärvivaiheen alussa, ennen kuin läntisessä Suomessa tiedetään olleen ihmisasutusta.. Järvi ja sen lasku-uoma on maankohoamisisobaasien suunnassa, joten on ilmeistä, että kuroutumisen jälkeen ei järven vedentasossa ole tapahtunut suuria muutoksia ainakaan maan kallistumisesta johtuvia. Järveä saattaa olla hieman laskettu ja toisaalta järvi vaikuttaa hieman transgressiiviselta, kuten koko Vanjaveden vesistö ylipäätään on. Järven rannalla sijaitse kaksi tunnettua kivikautista asuinpaikkaa, toinen, eteläpäässä sijaitseva on aivan nykyisellä rannalla toinen, pohjoispäässä sijaitseva hivenen ylempänä. Voidaan siis todeta, että rantasidonnaisia esihistoriallisia muinaisjäännöksiä voi Kesijärveltä löytää rantavedestä alkaen pari metriä ylemmälle, n. 93 m korkeustasolle saakka. Kaava-alueen itäosassa, Patterinmäen lakialueella sijaitsee 1. ms varustuksia, jotka ovat osa kiinteää muinaisjäännöstä Launoisten maalinnoitus ( ). Varustuksia ei liene koskaan tarkastettu muinaisjäännösrekisterissä ei ole siitä merkintää - ja niiden suojelualuerajaus vaikuttaa tehdyn laserkeilausaineiston perusteella. Vanhojen lukujen karttojen perusteella alueella ei ole ollut historiallisella kiinteää asutusta eikä vähäisiä niittyjä lukuun ottamatta muutakaan kiinteää toimintaa ennen kuin v jolloin alueelle perustettiin saha. Saha perustettiin paikalle koska sinne saatiin Loppijärven vesis-

46 4 tön uittoväyliä pitkin helposti puutavaraa. Sahalle rakennettiin kapearaiteinen rata Riihimäen asemalta v Se oli aluksi hevosvetoinen ja uusittiin höyryveturikäyttöiseksi v Sahan toiminta Kesijärvellä päättyi Sen toimintaa jatkoi Paloheimon Riihimäelle v perustama saha, joka sai puutavaransa mm. Kesijärven rataa pitkin. Radalla kuljetettiin puutavaran lisäksi myös henkilöitä. Liikennöinti radalla loppui v Sittemmin rata purettiin. Sahan tarkasta paikasta ei ole yksiselitteistä karttaa. Se on sijainnut ilmeisesti aivan radan päässä, alueen länsipäässä, niemenkärjen ja länsipuoleisen mäen välillä. Tämän mäen ja patterinmäen välillä on sitten ollut lomakylä. Rata on sijainnut alueen eteläosassa. Se on kulkenut alueen eteläreunalla nykyisen Suviniementien kohdalla ja sen kaartuessa etelään, rata on jatkunut niemen kärjen tyvelle ja tämä jatke on mökkitienä. Oheisen muistelupiirustuksen, karttasketsin, mukaan rata olisi tehnyt sen päässä lenkin. Laserkeilausaineistossa näkyy että vanha ratapenkka jatkuu pengerrettynä kaartuen etelään ja takaisin radalle kauempana idässä. Tämä lenkki - jos se on oikea tulkinta karttapiirroksesta ja korkeusmallikuvasta - on osin mökkiteinä ja polkuna mutta Suvinimentien mutkan itäpuolella mahdollinen ratapohja olisi kokonaan hylättynä. Kesijärven sahan maalla, sahan itäpuolella, järven koillispään eteläranta on ollut (enemmän tai vähemmän yleisenä) virkistysalueena 1920 luvulta lähtien ja sinne rakennettiin mm. lomakylä. Eräässä 1930 luvulla otetussa kuvassa näkyy alueen pohjoisrannan leveää hiekkarantaa ja runsaasti rantalomailevia ihmisiä (kuva netissä, osoitteessa vaunut.org). Kuvan perusteella sahan alueen pohjoisranta vaikuttaa ehjältä joten on mahdollista, että sahan toiminnot eivät suoranaisesti ole pohjoisrannalle ulottuneet. Patterinmäen länsipään kupeessa on ollut jonkinlaisten pienten lomarakennusten rykelmä, jotka on purettu 1960-luvulla. Ote v taloudellisesta kartasta Peitepiirros Kesijärven radasta. Se on piirretty niin että itä eli Riihimäen suunta on vasemmalla. Tässä kartta käännetty ylösalaisin niin että ilmasuunnat oikeat (vaunut.org) Oteyhdistelmä peruskartoista v Lomakylän rakennukset rykelmänä Patterinmäen länsirinteen juurella. Yhteenveto alueen arkeologiasta Alueen pohjoisranta, erityisesti sen itäpuolisko saattaa olla esihistoriallisten muinaisjäännösten kannalta kohtalaisen potentiaalista maastoa. Alue on laskujoen suussa ja alueen maaperä on hiekka tai hiekkamoreeni ja topografia aivan rannassa on loiva ja tasainen. Missä määrin sahan ja myöhemmin lomakylätoiminta ovat pohjoisrantaa mahdollisesti muokanneet ja arkeologisessa mielessä tuhoutuneet? Se ei ole tiedossa. Mutta vähäisen kartta- ja kuvamateriaalin perusteella päätellen on mahdollista, että lyhytaikainen sahan toiminta tuskin on alueen pohjoisrantaan suu-

47 5 resti vaikuttanut. Historiallisen ajan, 1900-lukua vanhempia muinaisjäännöksiä alueella ei todennäköisesti ole muita kuin 1. ms. aikaisia varustuksia. Laserkeilausaineiston perusteella vaikuttaa siltä, että kapearaiteisesta rautatiestä on jäljellä mökkitienä ja polkuna sekä täysin hylättynä pengerrettyä ratapohjaa. Kyseisen v käytössä olleen Loppi-Riihimäki radan pohjaa ei kuitenkaan ilmeisesti ole missään suojeltu. Ei siis ole aivan selvää mikä kulttuurihistoriallinen merkitys tai arvo näille mahdollisille, 1900-luvun kapearaiteisen radan jäännöksille on syytä antaa. Monin paikoin on 1800 luvulla rakennettuja ja 1900 luvun lopulla hylättyjä radanpohjia suojeltu joko muinaisjäännöksinä tai muina kulttuuriperintökohteina (mm. Nokialla, Lempäälässä, Kouvolassa, Lapinlahdella ja Kuopiossa). On siis pohdittava, voivatko 1900 luvun alussa rakennetun ja puolessa välissä hylätyn radan jäännökset omata arkeologista suojeluarvoa. Ei kuitenkaan olisi haitaksi, jos ratapohjia voisi jossain määrin säilyttää muistomerkkinä vanhasta radasta esim. polkuina ja tai kevyenliikenteen väylinä mikäli alueella sellaisia voidaan todella todeta olevan Timo Jussila Lähteet Alanen, Timo ja Kepsu, Saulo, 1989: Kuninkaan kartasto Suomesta SKS. C.G. Gadd 1804 & H Nilsson 1906: Kartta kartanon no 1 8 maista Launoisten kylässä, Lopen pitäjää, Hauhon kihlakuntaa ja Hämeen lääniä. Iltanen, J Radan varrella. Suomen rautatieliikennepaikat. Karttakeskus. Helsinki. Kiellman Pehr 1785, 1792: Charta öfver Launois Byens Ägor uti Loppis Sochn, Nedre Hållola Härad och Tavastehus Höfdingedöme. Kiellman Pehr 1785, 1792 & H Nilsson 1906 & J Granqvist 1913: Kartta kartanon no 1 8 maista Launoisten kylässä, Lopen pitäjää, Hauhon kihlakuntaa ja Hämeen lääniä. Peruskartta ja 12, v. 1954, 1979, 1987, Maanmittauslaitos. Senaatinkartta XII lehti 28, v Maanmittauslaitos. Suomen taloudellinen kartta 1:100000, Lehti 26 Riihimäki Maanmittauslaitos. Tillberg, J.H. 1842: Karta öfver Loppis Socken i Tavastehus län (Lopen pitäjänkartta). Maanmittauslaitos Internetlähteet: Sahan alueen radan kuvaus: Yleistietoa sahasta

48 6 Kartat Tutkimusalue rajattu sinisellä. Patterinmäen muinaisjäännösalue punaisella verkkokuviolla. Alueen maankäytön historia arvioitiin seuraavien karttojen perusteella. Alue on Launoisten kylää. Ote Isojakokartasta v ja Kuninkaankartasta v

49 7 Ote 1842 pitäjänkartasta ja 1885 senaatinkartasta. Rata on päälle piirretty niihin myöhemmin. Otteet tilus/lohkomiskartoista v ja Niiden pohjana aiemmat isojakokartat. Alla yhdistelmä peruskartoista v ja 1979

50 LIITE 3 Loppi Kesijärvi ranta-asemakaavan arkeologinen selvitys Osa 2 maastotarkastus 2021 Timo Jussila

51 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Varustus... 3 Havainnot... 4 Perustiedot Alue: Kesijärven koillispään etelärannalla tilat: /-1-6, /-1-10, /1-284, /-6-45, /- 32, jotka sisältävät entisen sahan alueen ja Patterinmäen aluetta. Tarkoitus: Täydentää syksyllä 2020 tehtyä arkeologista kartta- ja arkistoinventointia maast tarkastuksella. Työaika: Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Tekijät: Timo Jussila. Aiempi tutkimus: Jussila 2020: Kesijärvi, ranta-asemakaavan arkeologinen selvitys. Mikroliitti Tulokset Alue tarkastettiin kattavasti silmänvaraisesti ja rannan tuntumaan tehtiin useita koekuoppia. Alueen maasto rannan tuntumassa on arkeologin näkökulmasta ka taaltaan sekoitettua, myllättyä ja monin paikoin se on ollut rakennettua vanho rakennusten pohjia ja niiden jäännöksiä. Alkuperäiseltä vaikuttavaa maaperä ei rannoilla havaittu. Rantojen maaperä alueen keskiosan laaksoa lukuun ottamat on hyvin kivistä jopa louhikkoista. Maaperä oli alueen keskiosan rannoilla hieno hiekka (rantavedessä) ja sorainen hiekka törmällä (kannettua?) ja kauempana r nasta hiesuinen moreeni. Mitään esihistoriaan viittaavaa ei alueella havaittu mu runsaasti modernia jätettä. Muinaisjäännösrekisterissä oleva Patterinmäen varustuksen muinaisjäännösraj on laadittu laserkeilausaineistosta tehtyjen havaintojen mukaisesti. Tarkastin ra jausta maastossa ja tein siihen pieniä korjauksia maastohavaintojen mukaisesti Suurin muutos on varustuksen länsipäässä, missä se jatkuu mäen laen eteläpu lelle. Varustus on kauttaaltaan hyvin keskeneräinen pelkkä suora kaivanto ja ilmeisesti korsuksi aiottua kuoppaa. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta elokuussa Muinaisjäännösrekisteri on tarkastettu 8/2020. Valokuvia e talletettu mihinkään viralliseen arkistoon, eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat ova gitaalisia ja ne ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

52 3 Selvitys Lopen Kesijärven koillispään kaakkoisrannalle, entisen sahan ja Patterinmäen alueelle ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa. Hankkeen kaavakonsultti, Insinööritoimisto Poutanen Oy teetti alueen arkeologisen kartta- ja arkistoselvityksen Mikroliitti Oy:ltä syksyllä Nyt selvitystä täydennettiin maastotarkastuksella. Sen teki Timo Jussila , työn kannalta mitä parhaimmissa havainnointiolosuhteissa. Tämä raportti on siis lokakuussa 2020 toimitetun raportin täydennys, eikä tässä kuvata aluetta ja sen historiaa ne on siis selostettu aiemmassa raportissa. Tutkimusalueen raja sinisellä Patterinmäen varustus punaisella. Varustus Kaava-alueen itäosassa, Patterinmäen lakialueella sijaitsee 1. ms varustuksia, jotka ovat osa kiinteää muinaisjäännöstä Launoisten maalinnoitus ( ). Varustuksia ei liene koskaan tarkastettu muinaisjäännösrekisterissä ei ole siitä merkintää - ja niiden suojelualuerajaus vaikuttaa tehdyn laserkeilausaineiston perusteella. Tarkastelin nyt maastossa varustuksia tutkimusalueen osalta. Tarkensin varustuksen muinaisjäännösrajausta hieman ja suuremman lisäyksen tein sen länsipäähän, missä varustus jatkuu jyrkässä rinteessä mäen laen eteläpuolelle ja alas mäen juurelle. Varustus on kaikkiaan varsin keskeneräinen. Se on länsiosassaan vain suora ja syvä kaivanto, jossa ei ole kulmia eikä polvekkeita. Ainoa pesäke on länsipäässä, mäen laen luoteisreunalla. Varustus on kaivettu kivikkoiseen maastoon ja länsipäässä mäen laella kallion kupeeseen mutta kalliota ei vaikuta louhitun. Taisteluhaudan teelmää länsipään mäenlaen itä puolella ja laen lounaispuolella.

53 4 Patterinmäen varustuksen uusi rajaus punaisella alla himmeämmällä punaisella viivoituksella aiempi rajaus Havainnot Alueella on nyt kaksi rakennusta. Alueella on ollut sahan aikana runsaasti rakennuksia ja sen jälkeen lomakylä. Lomakylän rakennusten pohjia on vielä näkyvissä ilmeisesti viimeiset purettu hiljattain. Muiden kartoille merkittyjen ja purettujen rakennusten kohdalla maaperä oli tasattua ja osin kaivettua rakennukset hävitetty perusteellisesti. Maaperä alueella on hyvin kivikkoista ja jopa louhikkoista, siellä missä maastoa ei ole käsitelty, tasattu ja rakennettu. Alueen keskiosassa, kivikkoisten mäkienvälisessä laaksossa on 1954 peruskartalle merkitty avoin hiekkaranta pohjoisrannalle. Laaksossa maaperä on vähäkivinen, ylempänä hienoaineksinen (moreeni) ja rannassa hienohiekkainen. Vaikuttaa siltä, että laakson reunamat, loivat länsirinteet olisi raivattu kivistä ja rakennettu sitten lomamajat. Pyyntikulttuurin asutukselle topografian puolesta sopivaa maastoa olisi pohjoisrannan itäosassa, missä maasto kohoaa enemmän kuin rannankeskiosassa, missä maaperä oli nyt märkää veden ollessa korkealla. Tein rantatörmälle ja hieman etäämmälle rannasta useita koekuoppia sekä tarkastin lukuisat avoimet maalaikut (metsäkoneen jäljistä ja mahdollisesti myös myyrien tuottamia pieniä hiekkakasoja) mutta missään en havainnut mitään esihistoriaan viittaavaa, sen sijaan modernia jäämistöä näkyi yleisesti. Alueen maasto rannan tuntumassa on siis arkeologin näkökulmasta kauttaaltaan sekoitettua, myllättyä ja monin paikoin se on ollut rakennettua. Alkuperäiseltä vaikuttavaa maaperä en rannoilla havainnut. Katselin myös rantavedet (hienoa hiekkaa pohjalla) ja sielläkään ei merkkejä esihistoriasta (usein rantavesissä on kivikautisilla asuinpaikoilla runsaasti kvartsia) raakun tms. kuoria kylläkin runsaasti, modernin rojun seassa.

54 5 Alueella ei siis havaittu mitään merkkejä esihistoriasta. Jos alueella on ollut esihistoriallista toimintaa, ovat sen jäljet hävinneet, peittyneet modernin maankäytön takia. Alueen pohjoisrantaa, kummassakin kuvassa etualalla puretun lomamökin pohja. Pohjoisrantaa itään. Keskiosassa ranta on alava ja märkä. Edellisten kuvien länsipuolella rannassa kulkee vanha tiepohja. Oikealla, alueen länsirantaa missä rakennusten pohjia.

55 6 Oletettavasti vanhan kapearaiteisen radan pohjaa alueen lounaispäässä. Alla: ratapohja häviää maastossa täysin näkyvistä Suviniementien itäpuolella, vaikka laserkeilausaineistosta tehdyssä korkeusmallissa siellä erottuukin matala penger Timo Jussila

56 LIITE 4 LOPEN KUNNANHALLITUKSELLE Yhdystie Loppi Loppi, Kesijärven ranta-asemakaava Kaavaluonnos RAKENNUSTEKNINEN LAUSUNTO SAVUPIIPUSTA Paikka: Kesijärven ranta-asemakaava-alue. Liitekartan osoittamassa paikassa. Tarkastus tehty Lopen Kesijärven ranta-asemakaavan kaavaselostuksessa on kaavaluonnoksessa mainittuna myös Paloheimon entisen sahan lämpökeskus piippuineen. Vanhan sahan graniittiseinäinen lämpökeskusrakennus on kaavassa mainittu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Edelleen mainitaan että "rakennus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, sr-rajaus ei koske sormumisvaaraista piippua." Toimeksiannosta olen tehnyt lämpökeskusrakennuksen piipulle rakennusteknisen tarkastuskäynnin Ohessa liitteenä 3kpl valokuvia piipun nykykunnosta. Piipun kunnosta voidaan todeta että mahdollisuudet sen entisöimiseksi jälleen turvalliseksi ovat hyvin huonot. Piippu on ollut vuosikymmeniä sään armoilla ja rapautumista on havaittavissa sekä piipun alaosissa että piipun huipulla. Jossain vaiheessa on myös ilmeisesti turvallisuuden kannalta poistettu piipun kylkeä pitkin kulkevat tikkaat. Tämän vuoksi piipun yläosan tutkiminen ja sisäosien rapautumisen tarkastelu on mahdotonta. Ulkopuolen vaurioiden perusteella voidaan kuitenkin jo todeta että vuosikymmeniä sitten käytöstä poistettu suojaamaton piippu on jo vaurioitunut siinä määrin että jos sen läheisyyteen rakennetaan uutta rakennuskantaa niin tulevina vuosina mahdollinen sortumavaara kannattaa ehkäistä ja sen vuoksi suosittelen piipun purkamista. Nykyisellään piippu on vuosi vuodelta isompi riski ympäristölleen. Suositan siis kaavaluonnoksen mukaisesti että sortumavaarallinen savupiippu purettaisiin pois, koska sen teknisen kunnon vuoksi se on vaaraksi ympäristölleen. Lopella Liitteenä sijaintikartta ja 3kpl valokuvia Marko Peltonen, kiinteistökonsultti Rakennus Pelmark Sabinatie Loppi marko.peltonen@pp2.inet.fi

57

58

59

60