TOPTEN-TULKINNAT RAKENTAMISEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA RAKENNUSALAN TOIMIJOIDEN SUHTAUTUMINEN NIIHIN

Transkriptio

1 Opinnäytetyö AMK Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2022 Kaleva Latvala TOPTEN-TULKINNAT RAKENTAMISEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA RAKENNUSALAN TOIMIJOIDEN SUHTAUTUMINEN NIIHIN

2 OPINNÄYTETYÖ AMK TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sivua Kaleva Latvala TOPTEN-TULKINNAT RAKENTAMISEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA RAKENNUSALAN TOIMIJOIDEN SUHTAUTUMINEN NIIHIN Opinnäytetyön aiheena on rakentamisen lainsäädännöstä tehdyt Topten-tulkinnat ja rakennusalan toimijoiden suhtautuminen niihin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin rakennusalan toimijoille. Rakentamista koskeva lainsäädäntö on rauhallisessa, mutta jatkuvassa muutoksessa ja suurempana kokonaisuutena työn alla on tällä hetkellä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Lainsäädäntö on aina tulkinnanvaraista ja tätä tulkintaa sekä yhteisiä käytäntöjä tekemään on perustettu Topten-ryhmä, jonka tehtävänä on yhdenmukaistaa lainsäädännön käyttöä rakennusalalla. Tavoitteena on löytää tulkinnanvaraisista lain kohdista ainakin yksi yleisesti tuettu toimintatapa, joka on kelvollinen niin rakentamista valvoville viranomaisille kuin myös rakentamisen suunnittelusta vastaaville toimijoille. Tutkimustulosten pohjalta tunnistettiin tarve lainsäädäntöön liittyville Topten-tulkinnoille ja työn aktiiviselle jatkamiselle. Tulkinnat on otettu hyvin vastaan erityisesti rakentamisen viranomaistaholla. ASIASANAT: rakennusvalvonta, topten, rakennusasetus, maankäyttö- ja rakennuslaki, rakentamislaki

3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme 2022 number of pages 42 Kaleva Latvala TOPTEN INTERPRETATIONS IN CONSTRUCTION LEGISLATION AND CONSTRUCTION ACTORS ATTITUDES TOWARDS THEM The topic of the thesis is Topten's interpretations of construction legislation and the attitude of construction industry actors towards them. The survey was carried out as a questionnaire sent to construction operators. Legislation on construction is in a calm but constantly changing state, and a larger reform of the Land Use and Construction Act is currently underway. Legislation is always open to interpretation, and the Topten group, which is responsible for harmonizing the use of legislation in the construction sector, has been set up to carry out this interpretation and common practice. The aim is to find at least one generally supported course of action in the sections of the law that is open to interpretation, which is valid both for the authorities supervising construction and for those responsible for planning construction. Based on the research results, the need for Topten-related interpretations related to the legislation and the active continuation of the work was identified. The interpretations have been well received, especially by the construction authority. KEYWORDS: Building control, Topten, building ordinance, land use and construction act, building act

4 SISÄLTÖ KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO 6 1 JOHDANTO 1 2 RAKENTAMISLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN TULKINTA Maankäytön ja rakentamisen ohjaus Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennusasetus Suomen rakentamismääräyskokoelma Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Uudistuksen syyt Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikataulu Rakentamislainsäädännön tulkinta Erilaiset tulkinnat ja erilaisten tulkintojen ongelmat Topten-tulkinnat PKS-tulkinnat Topten-tulkintojen laadinta 12 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaus Tutkimusmenetelmä Osallistujat 13 4 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten arvionti Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys 38 5 YHTEENVETO 40 LÄHTEET 42

5 KUVAT Kuva 1. Topten-ohjekortti. Betonirakenteisiin tehtävät jälkikiinnitteiset harjaterästartunnat. 11 KUVIOT Kuvio 1. Rakennus- ja asuntotuotanto, myönnetyt rakennusluvat vuosina Kuvio 2. Vastaajien jakautuminen ammatin perusteella. 16 Kuvio 3. Vastaajien jakautuminen kunnan perusteella. 17 Kuvio 4. Tietoisuus Topten-työryhmästä ja tehtävästä. 18 Kuvio 5. Tietoisuus Topten-tulkintojen päättävästä elimestä. 18 Kuvio 6. Kunnan osallistuminen Topten-toimintaan. 19 Kuvio 7. Perehtyneisyys rakentamista koskeviin asetuksiin. 19 Kuvio 8. Tarkempi perehtyneisyys rakentamista koskeviin asetuksiin. 20 Kuvio 9. Perehtyneisyys Topten-tulkintoihin. 21 Kuvio 10. Topten-tulkintojen sopivuus kuntien käyttöön. 22 Kuvio 11. Rakennusmääräysten käyttö. 23 Kuvio 12. Topten-tulkintojen tarpeellisuus. 24 Kuvio 13. Topten-tulkintojen noudattaminen. 25 Kuvio 14. Topten-tulkinnoista tarpeellisimmat. 26 Kuvio 15. Tulkintojen tarpeellisuus/tarpeettomuus. 27 Kuvio 16. Topten-tulkintojen saatavuus. 28 Kuvio 17. Topten-tulkintoihin liittyvän tiedon löytyminen. 29 Kuvio 18. Pääsy standardeihin ja RT-kortistoon. 30 Kuvio 19. Asiakastahon tuntemus rakentamista koskevista asetuksista. 31 Kuvio 20. Asiakastahon tuntemus Topten-tulkinnoista. 31 Kuvio 21. Kuuluminen Topten-työryhmään. 32 Kuvio 22. Vastaajien jakautuminen eri Topten-työryhmiin. 33 Kuvio 23. Rakennusvalvontojen sitoituminen Topten-tulkintojen noudattamiseen. 35 Kuvio 24. Topten-tulkinnoista poikkeaminen. 36

6 KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO Lyhenne KRL MRL PKS RL Lyhenteen selitys (Lähdeviite) Kaavoitus- ja rakentamislaki Maankäyttö- ja rakennuslaki Pääkaupunkiseutu Rakentamislaki

7 1 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aihe valikoitui kiinnostuksesta sekä tarpeesta selvittää rakennusalan suhtautumista uudistuvaan maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen mukanaan tuomiin Topten -työryhmissä tehtyihin lakien ja asetusten tulkintoihin tai tarkemmin ottaen yhteisesti sovittuihin käytäntöihin. Opinnäytetyössä tavoiteltiin siis tietoa siitä, kuinka Topten vetoiseen rakentamisalan lainsäädännön tulkintaan suhtaudutaan rakennusalalla. Rakennusalalla tarkoitetaan tässä tapauksessa eri kaupunkien ja kuntien rakennusvalvontoja, muita edellä mainittujen kanssa yhteistyössä toimivia viranomaisia sekä yksityisiä rakennusalan toimijoita. Tätä tutkittua suhtautumista tarkastellaan luvussa 4 kyselyn tulosten pohjalta. Topten-yhteistyön tarkoitus ja lähtökohta on yhtenäistää rakennusalan käytäntöjä ja pyrkiä mahdollisimman samanlaiseen lakien ja asetusten soveltamiseen rakennusalan jokapäiväisessä toiminnassa koko Suomessa. Tämä tahtotila on noussut esiin niin suunnittelijoiden taholta kuin viranomaisten keskuudessa. Näin ollen alueelliset erot rakentamisen viranomaisvalvonnassa valtakunnallisesti olisivat mahdollisimman vähäiset. On selvää, että rakentamista ohjaava lainsäädäntö on suuri, moninainen sekä tulkinnanvarainen kokonaisuus. Kun tämä kokonaisuus jalkautuu maamme eri rakennusvalvontojen kautta eri viranomaisille ja sitä kautta toteutettaville hankkeille, varianssin mahdollisuus on huomattavan suuri pelkästään jo inhimillisten tekijöiden seurauksena. Lainsäädännön tarkoitus on joka tapauksessa asettaa rakentamista koskevat raamit ja ohjata hyvään sekä turvalliseen rakennustapaan. Tämän tavoitteen täyttymiseksi on kuitenkin tehtävä paljon työtä niin lainsäätäjän, viranomaisten kuin suunnittelijoidenkin toimesta. Tahtotila hyvän, turvallisen, terveellisen ja laadukkaan rakentamisen edistämiseksi on kuitenkin kaikilla edellä mainituilla tahoilla varmasti sama. Rakennusalan yhteisiä Topten-käytänteitä ovat ilmoittaneet noudattavansa tällä hetkellä seuraavat kunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Lohja, Kauniainen, Naantali, Kaarina, Masku, Tuusula, Valkeakoski, Kalajoki, Janakkala, Mäntsälä, Ylivieska, Forssa, Tammela, Jokioinen, Ypäjä, Humppila, Rauma, Uusikaupunki, Akaa sekä Raasepori.

8 2 Topten-työryhmiä on useita ja niitä luodaan lisää sitä mukaa, kun tarvetta ilmenee. Tällä hetkellä toimivia ryhmiä ovat seuraavat: arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, LVIsuunnittelu, palotekninen suunnittelu, korjausrakentamisen suunnittelu, laki sekä johto. Topten-työryhmät kokoontuvat vuosittain useita kertoja. Näiden kokoontumisten tarkoituksena on aihealueittain käydä läpi eri laeista ja asetuksista ilmi nousseita epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia. Keskeiset lähteet tässä opinnäytetyössä ovat verkkosivu Finlex, valtioneuvoston verkkosivu, ympäristöministeriön verkkosivu sekä Topten-verkkosivu. Verkkolähteet korostuivat tässä työssä siksi, että maankäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on muutoksessa ja päivityksiä sen erinäisiin kohtiin on tullut tämänkin opinnäytetyön tekemisen aikana. Näin ollen viimeisimmän voimaan tulleen tiedon käyttö on haluttu varmistaa verkkolähteitä käyttäen. Lähdemateriaalin lisäksi työssä kuuluu oma kokemukseni rakennusvalvontaviranomaisen työstä sekä Topten-hankkeen parissa työskentelystä.

9 3 2 RAKENTAMISLAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN TULKINTA Tässä luvussa käsitellään maankäytön ja rakentamisen ohjausta Suomessa. Lainsäädännön rooli on tässä keskeinen. Ensisijaisesti tätä opinnäytetyötä koskeva lainsäädäntö löytyy maakäyttö- ja rakennuslaista, mutta myös muu lainsäädäntö vaikuttaa Toptentulkintoihin välillisesti. 2.1 Maankäytön ja rakentamisen ohjaus Maankäytön- ja rakentamisen ohjauksesta valtion tasolla vastaa valtioneuvosto ja ympäristöministeriö. Ministeriö valmistelee lainsäädännön, joka valtioneuvoston päätöksellä jalkautetaan rakennusalalle. Lainsäädännön valmistelussa käytetään apuna alan asiantuntijatahoja niin yksityiseltä kuin kunnalliseltakin puolelta. MRL sääntelee asemakaavalakia ja rakennuslakia kattavammin ja yhtenäisemmin kaikkea alueiden käyttöä. Lain toteuttaminen on ympäristöministeriön ja ministeriön sisällä toimivan ympäristöosaston tehtävä. Kunnallisella tasolla ohjaus- ja valvontavastuu on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, maakuntakaavojen laatiminen maakuntien liittojen vastuulla ja kuntatason kaavojen laatiminen kuntien tehtävänä. Kunnan määräämä lautakunta toimittaa rakennusvalvontaviranomaisen roolia. (Syrjänen & Jääskeläinen 2013, 9-11.) Rakennuslainsäädännön tärkein tehtävä on ohjata alueiden käytön suunnittelua niin, että alue tulee käytetyksi mahdollisimman hyvin käyttötarkoituksensa mukaisesti. Tarkoituksenmukaisen käytön vaatimus kaavoituksessa oli ilmaistu aiemman rakennuslain 34 :ssä vaatimuksena alueen osoittamiseksi asemakaavassa sillä tavoin, että alue tulee tarkoituksenmukaisesti käytetyksi. (Syrjänen & Jääskeläinen 2013, 9-11.) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen suunnittelujärjestelmän päätarkoitus on, että alueiden käyttöä ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja yleispiirteiset maakuntakaavat, ne tarkentuvat kuntakohtaisissa yleiskaavoissa sekä asemakaavoissa ja johtavat yksityiskohtaisiin alueen toteutussuunnitelmiin sekä lupiin (rakennuslupa, toimenpidelupa, maisematyölupa, purkamislupa, katusuunnitelma, kadunpitopäätös, tiesuunnitelma, tonttijako, suunnittelutarveratkaisu, poikkeamislupa). (Syrjänen & Jääskeläinen 2013, 9-11.)

10 Maankäyttö- ja rakennuslaki Seuraavassa kerrotaan maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite, soveltamisala sekä rakentamisen ohjauksen tavoitteet. Näistä lähtökohdista maankäytön sekä rakentamisen ohjausta toteutetaan Suomessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. 2 ( /958) Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. 12 Rakentamisen ohjauksen tavoitteet Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää: 1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista; 2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin; sekä 3) rakennetun ympäristön ja rakennuskannan suunnitelmallista ja jatkuvaa hoitoa ja kunnossapitoa. (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999.)

11 Maankäyttö- ja rakennusasetus Rakentamisen sääntely Suomessa pohjaa maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sen nojalla annettuihin asetuksiin. Rakentamista koskevat asetukset on uudistettu vaiheittain mennessä. Tämä uudistus on seurausta aiemmasta 2013 voimaan tulleesta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta (958/2012). Selkeyden lisäämiseksi vaatimukset ja suositukset on erotettu toisistaan. Asetusten tueksi suurimmasta osasta löytyy myös perustelumuistio. (Edilex 2022.) Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma on ympäristöministeriön ylläpitämä kokoelma säännöksistä ja määräyksistä, jotka koskevat rakentamista Suomessa. Rakentamismääräyskokoelmaan on koottu myös muita valtionviranomaisten antamia rakentamista koskevia määräyksiä. (MRL 13 ) Ympäristöministeriö määrittelee rakentamismääräyskokoelman, sen sisällön ja tarkoituksen seuraavalla tavalla: Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Lain 117 :ssä annetaan olennaisten teknisten vaatimusten lisäksi asetuksenantovaltuutus koskien rakennusten käyttö- ja huolto-ohjetta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet kootaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Sitä mukaa, kun rakentamismääräyskokoelman osia uudistetaan, kustakin uudesta asetuksesta käy suoraan ilmi, koskeeko se uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus- tai muutostyötä. (Ympäristöministeriö)

12 6 2.2 Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Uudistuksen tavoitteena on päivittää MRL (132/1999) sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset siten, että uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tulevaisuuden haasteita. (Ympäristöministeriö 2018, 2.) Ekroos ym. (2018, 5) suosittelevat Ympäristöministeriön raportissa seuraavaa: Rakentamisen koko ketjun eri osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut olisi määriteltävä laissa nykyistä tarkemmin ja selkeämmin. Tulevassa lainsäädännössä tulisi huomioida rakennuksen elinkaari siten, että uudisrakentaminen, korjaaminen, ylläpito ja huolto olisivat sääntelyn perustana. Rakennuslupa vaadittaisiin vain terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta merkityksellisiin hankkeisiin. Lainsäädäntö uudistuu, jotta se vastaisi kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksia mahdollisimman hyvin. Uudistuksilla pyritään myös ohjaamaan yhteiskuntaa tai rakentamista koskevan lainsäädännön osalta suomalaista rakentamista nykyaikaisempaan ja kestävämpään suuntaan. Lainsäädäntötyö on monivaiheinen, työläs ja aikaa vievä prosessi etenkin, kun se halutaan tehdä huolellisesti, tarkoituksen mukaisesti ja laajaa asiantuntemusta ja näkökulmia hyödyntäen. Tulevaisuuden ennustamisen tiedetään olevan huomattavan hankalaa, mutta lainsäädännön valmistelussa tulee katsoa pitkälle eteenpäin, jotta lait ja asetukset eivät olisi jo voimaan tullessaan vanhentuneita. Uudistaminen on siis mitä suurimmissa määrin tarpeellista ja tieto uudistuksen aikataulusta sekä mahdollista sisällöstä antaa myös eväitä Topten-työryhmälle toimia ennakoivasti uusien tulkintakorttien valmistelussa tai jättämällä joitakin tulkintoja odottamaan myöhemmin voimaan tulevaa lainsäädäntöä Uudistuksen syyt Pitkässä aika jänteessä tarkasteltuna rakennusalan kehitys on ollut selkeästi hidasta vertailussa esimerkiksi it-alaan tai autoteollisuuteen, mutta se kehittyy omaan rauhalliseen tahtiinsa luvulla kehityksen tahti on ollut kuitenkin kiihtyvää. Energiatehokkuusvaatimukset, aurinkoenergian, maalämmön ja lämpöpumppujen hyödyntäminen ovat yksi osa-alue, joissa kehitystä on tapahtunut valtavasti. Tämän lisäksi pientalojen rakentaminen on muuttunut aiemmasta irtomateriaaleista paikallaan rakentamisesta talotehtaissa tuotettuihin valmiselementteihin, jotka vain kootaan nopealla aikataululla rakennuskohteessa. Myös asuntotuotanto on kiihtynyt viimeisen 14 vuoden aikana huomattavasti, kuten alla oleva Tilastokeskuksen (2022) kuvio osoittaa.

13 7 Kuvio 1. Rakennus- ja asuntotuotanto, myönnetyt rakennusluvat vuosina Lakiuudistuksella pyritään parantamaan rakentamisen elinkaariajattelua, ohjaamaan rakennuskantaa vähähiilisemmäksi, järjestämään rakentamisen ketjun vastuukysymykset, hyödyntämään rakennushankkeissa ja niiden ylläpidossa digitaalisia työkaluja, kehittämään rakennusvalvonnan roolia sekä sujuvoittamaan ja keventämään rakentamisen luvitusta (Ympäristöministeriö 2022) Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikataulu Pitkään valmistelussa ollut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus on edennyt vaiheeseen, jossa uudeksi lain nimeksi on tullut kaavoitus- ja rakentamislaki (KRL). Lakikokonaisuutta on valmisteltu yhtenä suurena noin 800 sivuisena kokonaisuutena jo useamman hallituskauden ajan. Keväällä 2022 ympäristöministeriö kuitenkin ilmoitti, että kaavoituslaki ja rakentamislaki (RL) erotetaan toisistaan valmistelun näkökulmasta. Näin ollen rakentamislain voimaantuloaikatauluksi on esitetty ja kaavoituslain osalta aikataulu on vielä avoin. Kaavoitus- ja rakentamislaki oli lausuntokierroksella syksyllä 2021 ja lausuntokierroksella lakiesityksestä annettiin yli 500 lausuntoa. Osaksi myös näiden lausuntojen

14 8 pohjalta edellä mainittu erottelu kaavoituksen ja rakentamisen osuuksien välille tehtiin. Ympäristöministeriö julkaisi päivitetyn lakiesityksen ja kutsui rakennusalan yhteistyötahot mukaan keskustelutilaisuuteen koskien rakentamislain osuutta Keskustelutilaisuus oli kaikille avoin. Ennalta tilatut puheenvuorot tilaisuudessa esittivät Kuntaliitto, Rakennusteollisuus sekä RAKLI. Näiden lisäksi kantaa tilaisuudessa kantaa ottivat mm. Rakennustarkastusyhdistys, Turun alueen rakennustarkastajat sekä moni muu rakennusalan toimija. Yhtenäistä kaikissa edellä mainituissa puheenvuoroissa oli näkemys siitä, että vaikka lain valmistelu on kestänyt jo pidemmän aikaa, ei sitä edelleenkään tulisi kiirehtiä etenkään poliittisista syistä vaan lakiesitys tulisi laittaa toiselle lausuntokierrokselle, jotta se saataisiin valmisteltua vielä paremmin. Keskustelutilaisuuden pohjalta sekä yleiseen rakentamislakia koskevaan keskusteluun nojaten on syytä kriittisesti tarkastella lainsäädännön voimaantuloaikataulua. Toisin sanoen rakennusalan tahtotila on selkeästi vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön vielä ennen sen voimaantuloa ja näin ollen edellä mainittu aikataulu voi vielä venyä. 2.3 Rakentamislainsäädännön tulkinta Erilaiset tulkinnat ja erilaisten tulkintojen ongelmat Lainsäädännön eriävät tulkinnat ovat inhimillisiä, mutta samalla ongelmallisia. Rakennusvalvontaviranomaisten koulutustaustat eroavat usein toisistaan, minkä lisäksi henkilön ikä ja kokemus vaikuttaa tapaan tehdä tulkintoja. Näin ollen inhimilliset tekijät korostuvat päivittäisessä työssä ja alue- sekä yksilökohtaisia eroja voi ilmetä suurissakin määrin. Hajontaa aiheuttaa myös eri kokoisten kuntien rakennusvalvontojen henkilöresurssien vaihtelu. Suuremmissa kunnissa rakennusvalvonnan henkilökuntaan kuuluu lakiosasto, jonka tehtävänä on avustaa niin lainsäädännön tulkinnassa kuin muissakin juridisissa ongelmissa. Lainsäädäntö on pyritty kirjoittamaan yleispätevällä tasolla siten, että se olisi käyttökelpoinen mahdollisimman monissa eri tilanteissa. Perustelumuistiot tuovat lisää selkeyttä lainsäädäntöön, mutta rakentamisalan monissa erilaisissa tilanteissa tulkinnanvaraa jää silti huomattavan paljon. Digitalisaation myötä suunnittelutyön tekeminen yli kuntarajojen on helpottunut ja johtanut enenevissä määrin tilanteeseen, jossa suunnittelijat voivat työskennellä valtakunnan rajojen sisällä lähes missä tahansa sijaitsevan hankkeen parissa. Suunnittelijan näkökulmasta ongelmaksi muodostuu tässä tapauksessa eri

15 9 kunnissa mahdollisesti tapahtuva erilainen tulkinta rakentamislainsäädännöstä. Toisessa kunnassa kelpaava suunnittelutapa ei välttämättä mene läpi naapurikunnassa tulkintaeroista johtuen. Edellä mainitun lisäksi, eriävät tulkinnat eivät anna rakennusvalvontojen toiminnasta asiakkailleen uskottavaa kuvaa viranomaistoiminnan yhteneväisyydestä, vaan pahimmassa tapauksessa herättää ajatuksia toiminnan mielivaltaisuudesta Topten-tulkinnat Yhteiset linjaukset rakennuslainsäädännön tulkinnassa tuovat rakennusalan toimijoille selkeyttä ja yhteistoiminnan henkeä. Topten-työskentely tähtää tiedon jakamiseen, hyvän rakennustavan edistämiseen, säännösten soveltamiseen käytännössä, jonka lisäksi yksi sen päätehtävistä on ennaltaehkäistä virheitä ja lisätä rakentamisen sujuvuutta. Topten-tulkinnoissa esitetään yksi mahdollinen käytäntö tai ratkaisu, jota käytettäess tulee kuitenkin huomioida rakennushankkeen erityispiirteet. Näin ollen tulkinta ei ole ainoa mahdollinen ratkaisu vaan myös muita ratkaisuja on mahdollista käyttää, kunhan ne ovat hyvän rakentamistavan mukaisia ja täyttävät rakentamisen säädökset. (Topten-hanke 2022.) Topten-työryhmien laatimien yhteisten käytäntöjen perimmäinen tarkoitus on vähentää vaihtelevuutta viranomaistoiminnassa ja tehdä siitä uskottavampaa sekä auttaa rakennusvalvontojen asiakkaita, etenkin useisiin eri kuntiin suunnittelevia suunnittelijoita, saamaan ajantasaisempaa ja yhtenäisempää tietoa siitä, kuinka suunnittelua tulisi toteuttaa tietyissä tapauksissa. Alla esimerkki Topten-kortista.

16 10

17 11 Kuva 1. Topten-ohjekortti. Betonirakenteisiin tehtävät jälkikiinnitteiset harjaterästartunnat PKS-tulkinnat Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat luoneet jo aiemmin omia tulkintojaan, joista osaa on käytetty pohjana Topten-tulkinnoille. Toisin sanoen koko prosessi on saanut alkunsa pääkaupunkiseudun aloitteesta, jonka jälkeen se on laajentunut suuremmaksi kokonaisuudeksi. Karkeasti vertailtuna PKS-tulkinnat ovat tiukempia kuin Topten-tulkinnat johtuen osittain jo pelkästään alueista, joissa niitä sovelletaan. Topten-tulkintojen tarkoitus on palvella laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin rakentamisen kenttää valtakunnallisesti.

18 Topten-tulkintojen laadinta Topten-tulkintoja laaditaan työryhmissä joihin on valittu viranomaisasiantuntijoita eri kunnista sekä rakentamisenasiantuntijoita ympäri Suomen. Topten-yhteistyöhön osallistuvissa kunnissa on sitouduttu noudattamaan yhteisiä tulkintoja. Työryhmät koostuvat pääsääntöisesti rakennusvalvontojen asiantuntijoista, mutta apua ja tietotaitoa ryhmien työskentelyyn haetaan myös yhteistyöviranomaisilta kuten paloviranomaisilta sekä muilta toimijoilta, kuten esimerkiksi rakennusteollisuuden edustajilta.

19 13 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Tutkimusongelma, tavoitteet ja rajaus Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana on selvittää tietoa rakennusalan sekä rakentamisen viranomaistahon suhtautumisesta Topten-työskentelyyn ja sen tuotoksiin eli yhteisiin tulkintoihin ja käytäntöihin liittyen voimassa olevaan rakentamislainsäädäntöön. Tutkimus rajattiin koskemaan vain suhtautumista Topten-tulkintoihin, sillä rakentamislainsäädännön tulkintojen laajempi tarkastelu olisi ollut opinnäytetyönä liian suuri johtuen lainsäädännön laajuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koetaanko Topten-tulkintayhteistyö rakennusalalla tarpeelliseksi sekä rakentamiselle lisäarvoa tuottavaksi toiminnaksi. Rakentamisalan viranomaistyön, sekä näin ollen myös Topten-työryhmän ensisijainen tarkoitus on olla lisäarvoa tuottava etenkin turvallisuuden, terveellisyyden sekä hyvän rakentamistavan näkökulmasta. 3.2 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin verkkokyselynä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselytyökalun avulla. Tämä työkalu on Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käytettävissä ja sen helppo muokattavuus teki siitä sopivan välineen tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän käyttöä puolsi myös tutkimuksen luonne, jossa tarkoituksena oli tarkastella suuren vastaajamassan mielipiteitä tarkasti kohdennettuihin kysymyksiin. Vain pieni osa kysymyksistä sisälsi mahdollisuuden vastata vapaamuotoisesti tai siten, että omaa vastausta pitäisi pidemmin perustella. 3.3 Osallistujat Tutkimuskyselyn osallistumislinkki lähetettiin Topten-rakennusvalvontojen henkilökunnille sekä valituille sidosryhmille. Sidosryhmiin kuului mm. aluepelastuslaitos sekä rakennusalan yrityksiä. Saatteessa pyydettiin jatkolähettämään osallistumislinkkiä kaikille rakennusalan toimijoille, joita alkuperäinen jakelu ei tavoittanut. Tavoitteena oli saada osallistujia mahdollisimman laajasti rakennusalan eri toimijoista, jotta tutkimuksen tulokset

20 14 eivät painottuisi mihinkään tiettyyn näkökulmaan. Kysylyn jakelussa pyrittiin hyödyntämään myös laajasti Turun rakennusvalvonnan olemassa olevia suhteita eri kuntiin, useisiin yhteistyöviranomaisiin sekä rakennusalan yksityisenpuolen toimijoihin.

21 15 4 TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Tutkimustulosten arvionti Kyselyyn vastasi yhteensä 58 henkilöä ja näin ollen otanta oli varsin laaja. Hajontaa oli sekä ammattikuvallisesta että maantieteellisestä näkökulmasta. Kysymys 1 Perustiedot: Vastaajien jakautuminen ammatin perusteella sekä kunnittain Vastaajista selkeä enemmistö oli insinööritaustaisia. Tämän lisäksi huomattava osuus myös arkkitehtejä sekä rakennustarkastajia, jotka rakennusvalvontakontekstissa ovat rakennusvalvontojen johtavia virkamiehiä. Tässä kohtaa voidaan myös jo havaita kyselyn vastaajien ammattikuvausten painottuminen rakennusvalvontaorientoituneeksi. (Kuvio 2.) Opinnäytetyö tehtiin Turun rakennusvalvonnan ohjauksessa, joten turkulaisten vastaajien määrä korostuu tästä johtuen. Voidaan myös todeta, että kunnan koko vaikutti osittain vastausmääriin. (Kuvio 3.)

22 16 Kuvio 2. Vastaajien jakautuminen ammatin perusteella.

23 17 Kuvio 3. Vastaajien jakautuminen kunnan perusteella.

24 18 Kysymys 2 Oletko tietoinen Topten-työryhmän olemassaolosta ja heidän tehtävästään? Topten-työryhmän olemassaolosta ja tehtävästä oltiin hyvin tietoisia vastaajien keskuudessa. Vain harvat eivät olleet kuulleet koko asiasta. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Tietoisuus Topten-työryhmästä ja tehtävästä. Kysymys 3 Tiedätkö mikä taho päättää Topten-tulkinnoista? (Kuvio 5.) Kuvio 5. Tietoisuus Topten-tulkintojen päättävästä elimestä.

25 19 Kysymys 4 Osallistuuko kuntasi Topten-työryhmän toimintaan? (Kuvio 6) Kuvio 6. Kunnan osallistuminen Topten-toimintaan. Kysymys 5 Oletko perehtynyt uusiin rakentamista koskeviin asetuksiin, joilla on korvattu aikaisempi rakentamismääräyskokoelma? (Kuvio 7) Kuvio 7. Perehtyneisyys rakentamista koskeviin asetuksiin.

26 20 Kysymys 6 Jos et vielä ole perehtynyt kaikkiin uusiin rakentamista koskeviin asetuksiin, niin mihin niistä olet? Vastauksista ilmenee käyttö- ja paloturvallisuuteen liittyvän lainsäädännön tärkeys rakentamisalalla. Myös muihin asetuksiin on kiinnostusta, mutta ei samoissa määrin. (Kuvio 8.) Kuvio 8. Tarkempi perehtyneisyys rakentamista koskeviin asetuksiin.

27 21 Kysymys 7 Oletko perehtynyt Topten-työryhmän jo valmistuneisiin yhteisiin tulkintoihin ja jos olet, niin mihin niistä? Vastaajat olivat perehtyneet laajasti lähes kaikkiin tai lähes kaikkiin Topten-tulkintoihin. Yksittäisistä tulkinnoista paloturvallisuus- ja talotekniikkatulkinnat nousivat keskeisiksi tulosten valossa. (Kuvio 9.) Kuvio 9. Perehtyneisyys Topten-tulkintoihin.

28 22 Kysymys 8 Sopivatko Topten-tulkinnat mielestäsi kaikkien kuntien käyttöön? Tässä kysymyksessä hajontaa aiheutuu osittain isojen ja pienten kuntien eroista, sillä suuremmilla kunnilla on laajempi edustus Topten-ryhmissä ja sitä kautta tulkinnat ovat myös enemmän suurten kuntien lähtökohdista laadittuja. Kaikki vastaajat eivät myöskään välttämättä ole kyenneet arvioimaan tulkintojen sopivuutta omasta kunnasta poikkeavan kunnan osalta. (Kuvio 10.) Kuvio 10. Topten-tulkintojen sopivuus kuntien käyttöön. Kysymys 9 Onko joku tietty tulkinta, joka ei sovellu kuntasi käyttöön ja miksi? Tämän kysymyksen vastauksissa nostettiin esille yleisellä tasolla mahdollinen tulkinnan ristiriita kunnan rakennusjärjestyksen kanssa sekä useampi näkemys siitä, että tulkintojen ei tulisi olla luonteeltaan tiukempia kuin asetus. Useista vastauksista kävi kuitenkin myös ilmi, että kaikki tulkinnat olivat soveltuvia kunnan käyttöön.

29 23 Kysymys 10 Tuleeko mieleesi asetusta tai asetuksen kohtaa, joka kaipaisi vielä yhteistä tulkintaa? Vastauksista ilmeni, että on vielä useita eri aihealueita, joista tulkintoja kaivataan, mutta vastaajista osa oli myös sitä mieltä, että tähän asti tehdyt tulkinnat ovat riittävät. Kysymys 11 Kaipaako jokin asetus vielä tarkempaa tulkintaa? Olemassa olevien tulkintojen osalta joihinkin kaivattiin vielä lisätarkennusta, mutta vastausten perusteella tähän oli vain vähäistä tarvetta. Kysymys 12 Käytätkö työssäsi edelleen vanhoja rakentamismääräyksiä? Huomattavan suuri osa vastaajista käytti vielä vanhoja rakentamismääräyksiä työssään ja tätä voidaan pitää toki inhimillisenä siitä näkökulmasta, että uuden lainsäädännön jalkautuminen vaatii aina siirtymävaiheen, mutta myös huolestuttavana, sillä Kyllä-vastausten suuri määrä voi viitata myös siihen, että joko tieto lainsäädännön uudistuksista ei ole tavoittanut tai resurssit siihen perehtymiseen eivät ole kunnossa. (Kuvio 11.) Kuvio 11. Rakennusmääräysten käyttö.

30 24 Kysymys 13 Oma näkemyksesi Topten-tulkintojen tarpeellisuudesta? Valtaosa vastaajista pitää Topten-tulkintoja tarpeellisina ja tämä jo osaltaan antaa perustaa tämän kaltaisen yhtenäistämistyön jatkamiselle. (Kuvio 12.) Kuvio 12. Topten-tulkintojen tarpeellisuus. Kysymys 14 Ovatko Topten-tulkinnat mielestäsi hyödyllisiä ja millä tavoin? Suurin osa vastaajista kokee Topten-tulkinnat hyödyllisiksi erityisesti siitä näkökulmasta, että se vähentää vaihtelevuutta niin yksittäisen kunnan rakennusvalvonnan sisällä kuin myös kuntien välillä. Tulkinnat koettiin myös lupaprosessin laatua parantavaksi tekijäksi. Tästä aiheutuu hyötyä niin viranomaiselle kuin asiakkaallekin. Pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että Topten-tulkinnat lisäävät byrokratiaa ja hidastavat lupaprosessia.

31 25 Kysymys 15 Noudatetaanko kunnassanne Topten-tulkintoja? Vastaajien edustamissa kunnissa Topten-tulkintoja noudatetaan huomattavissa määrin, vaikka joissakin selkeästi käytetään myös vaihtelevaa käytäntöä. (Kuvio 13.) Kuvio 13. Topten-tulkintojen noudattaminen.

32 26 Kysymys 16 Mitkä tulkinnat ovat mielestäsi tarpeellisimpia? Topten-tulkinnoista selkeästi tarpeellisimmiksi koetaan paloturvallisuuteen liittyvät tulkinnat ja osa vastaajista ei tee eroa eri tulkintojen välillä vaan pitää niitä kaikki yhtä tarpeellisina. (Kuvio 14.) Kuvio 14. Topten-tulkinnoista tarpeellisimmat.

33 27 Kysymys 17 Ovatko jotkin tulkinnat tarpeettomia? Kysymykseen otettiin kantaa lähinnä yleisellä tasolla eivätkä vastaajat listanneet tiettyjä tulkintoja. (Kuvio 15.) Kuvio 15. Tulkintojen tarpeellisuus/tarpeettomuus.

34 28 Kysymys 18 Ovatko Topten-tulkinnat helposti saatavilla? Topten-tulkinnat ovat tämän kysymyksen vastausten perusteella hyvin saatavilla. Tiedon saatavuus viittaa tässä kohdassa ensisijaisesti Topten-verkkosivuun, jonne kaikki tulkintoja koskeva tieto on tällä hetkellä kerättynä. Koska suurinosa vastaajista omaa rakennusvalvontakytköksiä, kuten aiemmat kysymykset ovat osoittaneet, on tästä johtuen syytä huomioida sellainenkin näkökulma, että tavoittaako Topten-tieto tarvittavalla tasolla myös muut kuin rakennusvalvontojen henkilöstön vai aiheutuuko tästä kenties tiedon välittymisen katkoja viranomaistahon sekä yksityispuolen toimijoiden välillä. (Kuvio 16.) Kuvio 16. Topten-tulkintojen saatavuus.

35 29 Kysymys 19 Löytyykö muuta aiheeseen liittyvää tietoa helposti? (Kuvio 17.) Kuvio 17. Topten-tulkintoihin liittyvän tiedon löytyminen.

36 30 Kysymys 20 Onko kunnassanne pääsy ajantasaisiin standardeihin ja RT-kortistoon? Yli puolella vastaajista oli pääsy standardeihin ja RT-kortistoon jota voidaan pitää hyvänä määränä, mutta tämän osalta parannettavaa on vielä. Mitä ajantasaisempaa tieto on saatavilla sitä parempaa rakentamista voidaan lopputuloksena odottaa. (Kuvio 18.) Kuvio 18. Pääsy standardeihin ja RT-kortistoon. Kysymys 21 Tulkitsetteko jotain asetuksia eri tavoin kuin Topten-työryhmä? Jos, niin mitä ja miksi? Suurinosa vastaajista ei poikkea säännönmukaisesti Topten-tulkinnasta. Vastauksista kuitenkin nousi esille joitakin yksittäisiä kohtia, joissa tulkinta on erilainen.

37 31 Kysymys 22 Tuntevatko asiakkaanne uudet rakentamista koskevat asetukset? (Kuvio 19.) Kuvio 19. Asiakastahon tuntemus rakentamista koskevista asetuksista. Kysymys 23 Tuntevatko asiakkaanne Topten-tulkinnat? (Kuvio 20.) Kuvio 20. Asiakastahon tuntemus Topten-tulkinnoista.

38 32 Kysymys 24 Miten kehittäisit Topten-työryhmän toimintaa? Tämän kysymyksen vastauksista nousi selkeästi esille tarve laajemmalle ja tehokkaammalle tiedotukselle. Tarvetta alueneutraalimman verkkosivuston käyttöön korostettiin. Ryhmien kokoonpano tulisi olla työkokemuspohjainen eikä perustua kunnan kokoon. Esiin nostettiin myös tarve työryhmän vetäjän rajallinen resurssi tehdä työtä tehokkaasti. Joidenkin vastaajien mielestä työryhmä toimii tällä hetkellä moitteettomasti. Myös kriittisiä näkemyksiä nousi esiin. Osa vastaajista halusi koko työryhmän lopettamista. Kysymys 25 Kuulutko itse Topten-työryhmään? (Kuvio 21.) Kuvio 21. Kuuluminen Topten-työryhmään.

39 33 Kysymys 26 Jos kuulut, niin mihin niistä? Vastaajat jakautuivat Topten-työryhmittäin diagrammin (Kuvio 22.) osoittamalla tavalla. Kuvio 22. Vastaajien jakautuminen eri Topten-työryhmiin.

40 34 Kysymys 27 Miten usein kokoonnutte työryhmän kanssa ja onko tulosta tullut? Topten-työryhmät kokoontuvat vaihtelevasti muutamasta kerrasta vuodessa muutamaan kertaan kuukaudessa. Tuloksia on saatu enemmän niiden ryhmien osalta, jotka kokoontuvat tiheämmin. Tuloksilla tarkoitetaan tässä Topten-tulkintakortteja ja niiden sisältöä. Kysymys 28 Miten kehittäisit työryhmäsi toimintaa? Vastaajista osa toivoi lisää resurssia tämän tärkeäksi kokemansa työn edistämiseen. Isojen kuntien päätöksen tekoa haluttaisiin nopeuttaa, sillä niillä on suuri vaikutus tulkintakorttien etenemisessä. Tiedotusta haluttiin parantaa ja nopeuttaa. Muutama vastaaja lopettaisi ryhmien toiminnan kokonaan.

41 35 Kysymys 29 Oletteko rakennusvalvonnassanne sitoutuneet noudattamaan Topten-tulkintoja? Huomattavan suuri osa vastanneista rakennusvaltontojen edustajista kertoi rakennusvalvonnan olevan sitoutunut noudattamaan yhteisiä tulkintoja. Tämä selittyy osittain myös sillä, että suurin osa vastaajista toimii sellaisessa kunnassa, joka on osana Toptenyhteistyötä. (Kuvio 23.) Kuvio 23. Rakennusvalvontojen sitoituminen Topten-tulkintojen noudattamiseen.

42 36 Kysymys 30 Hyväksytäänkö poikkeuksia? Poikkeuksia Topten-tulkinnoista hyväksytään useiden vastaajien mukaan. Tämä on perusteltavissa sillä, että Topten-tulkinnat ovat vain yksi mahdollinen käytäntö tai ratkaisu. (Kuvio 24.) Kuvio 24. Topten-tulkinnoista poikkeaminen. Kysymys 31 Jos kyllä, niin minkälaisia? Tulkintakorttien sisällöstä voidaan useimpien vastaajien mielestä poiketa, jos perustelut ovat hyvät. Useissa vastauksissa viitattiin poikkeamistapauksissa poikkeamisen vähäisyyteen.

43 37 Kysymys 32 Vapaa sana. Viimeiseen kohtaan tuli vaihtelevia kannanottoja sekä tutkimuksen aiheeseen että sen ohi. Tässä otanta oleellisimmista: Topten-nimike ei ole kielellisesti hyvä eikä mukana olevien kuntien määrä ole edes kymmenen suurinta kuntaa. Sopivampi nimike olisi "Suurten kuntien / kaupunkien rakennusvalvontojen tulkinnat". RakMK:n ohjeita tarvitaan edelleen > oppaat? Asetusten ja tulkintojen oppiminen vaatii paljon koulutusta ja verkostoitumista ihmisten kanssa, jotka ovat paremmin perehtyneet asioihin. Täysin välttämätöntä on myös omaehtoinen astusten ja tulkintojen lukeminen ja tutkiminen.jos ei tiedä mitä asetukseen on kirjoitettu, ei voi osata niiden sisltöäkään. Pelkkä tulkintojen opiskelu on riittämätöntä. Iso panostus ryhmissä toimijoilta. Mukana työryhmässä asiantuntijana, en siis rakennusvalvonnassa. Byrokratiaa pitäisi purkaa, ja lisätä paikallista tulkintamahdollisuutta, ei lisätä ohjeita. Yhteiset tulkinnat ovat tärkeitä, tätä täytyy jatkaa. Hyvä järjestely alussa tulleita asetusmuutoksia oli varsin paljon (liian paljon yhdellä kertaa). Kuitenkin aika hyvin on ne omaksuttu ja osittain se on myös TOPTEN työn ansiota. Voisi vaikka välittää kiitoksia kaikille aktiivisille TOPTEN toimijoille. Yhteiset tulkinnat hyödyttävät sekä viranomaisia että rakentajia/suunnittelijoita. On kuitenkin tärkeää huolehtia, ettei asetusten ylitulkintoja pääse syntymään. Lisäksi tulkintoihin liitettäviä ohjepiirustuksia yms. ohjeita laatiessa on muistettava, että ohjeet eivät ole velvoittavia - ne ovat vain suosituksia. Surkeaa räpeltämistä koko viranomaisportaalta. Keskittykää enemmän siihen lain pykälään, että lupa tulee myöntää jos ei ole laillista estettä ja siihen pykälään että lupa-asiakirjat tulee olla sisällöltään riittävät luvan myöntämisen kannalta. Asiakirjojen ei siis tarvitse olla virheettömät ja niissä saa olla puutteita. Tulkinnat selkeäksi ja heti kaikkien suunnittelijoiden käyttöön. Koulutusta. Koko tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että rakennusala on ottanut Topten-tulkinnat vastaan positiivisella otteella. Erityisesti viranomaistaholla Topten-tulkinnat koetaan hyödyllisiksi niin viranomaisten oman toiminnan kuin asiakastahonkin osalta,

44 38 vaikkakin asiakastahon tuntemus Topten-tulkintojen osalta onkin vasta osittaisella tasolla. Tuloksista ilmenee myös se, että rakentamisalan lainsäädäntö on muutoksessa ja tämä aiheuttaa hajontaa toimintatavoissa ja tietolähteiden käytössä. Vastaajien mukaan Topten-tulkinnoista voidaan poiketa, vaikka kunnan rakennusvalvonta olisikin niitä sitoitunut noudattamaan, kunhan perustelut ovat loogiset. Tämä myös kertoo rakennusalan ja rakennushankkeiden vaihtelevasta luonteesta sekä tarpeesta tapauskohtaiseen harkintaan. Topten-aineisto koettiin helposti saatavilla olevaksi ja lisätietojen löytäminen vaivattomaksi. Tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida viranomaistahon suuremmasta vastausvolyymista johtuva mahdollinen vinoutuminen Topten-tulkintoihin liittyvän tiedon saatavuudessa. Rakennusalan yksityisen puolen toimijat eivät välttämättä ole vielä löytäneet Topten-verkkosivustoa siinä määrin mitä työryhmässä toivottaisiin. Topten-tulkinnoista sisällöltään käyttö- ja paloturvallisuuteen liittyvät tulkinnat koettiin vastaajien näkemyksen mukaan tarpeellisimmiksi. Nämä tulokset ovat hyvin loogisia, kun ajatellaan yleiselläkin tasolla mielikuvia siitä mikä koetaan tärkeäksi rakentamisen laatua tarkastellessa. Huolestuttavan monella rakennusalan toimijalla ei tutkimuksen tulosten perusteella ollut pääsyä ajantasaiseen tietoon standardeista sekä RT-kortistoon. Topten-työryhmien työskentelyä haluttiin selkeästi nopeuttaa ja ryhmien resursseja kasvattaa, jotta tuloksia saataisiin tehokkaammin julki. Ongelmaksi tässä on muodostunut viime vuosien aikana viranomaistahon yleisestikin puutteelliset resurssit verrattuna rakentamisen huomattavan suureen volyymiin. 4.2 Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys Tutkimuskyselyn jakelu onnistui hyvin laajasti. Tuloksista päätellen kysely tavoitti ja aiheutti kiinnostusta erityisen hyvin rakentamisen viranomaistaholla. Alustavasta pohdinnasta poiketen kuitenkin yksityinen sektori ei osallistunut tutkimukseen odotetulla tavalla siitäkin huolimatta, että tutkimuskyselyä jaettiin myös rakentamisen yksityiselle sektorille laajasti. Tästä johtuen tutkimuksen näkökulma on selkeästi viranomaispainoitteinen eikä välttämättä anna täysin luotettavaa kuvaa koko rakennusalan suhtautumisesta Topten-

45 39 työskentelyyn. Vastausten runsaan määrän sekä laajan alueellisen hajonnan johdosta voitaneen silti todeta, että tässä opinnäytetyössä esiin nousseet tutkimustulokset sekä näkökulmat edustavat luotettavasti ja pätevästi vallitsevaa mielipidettä tutkitusta aiheesta. Jatkotutkimusta aiheesta olisi myös mahdollista tehdä keskittyen juuri tässä tutkimuksessa vähemmälle edustukselle jääneeseen rakennusalan yksityispuoleen. Tämän olisi varmasti arvokasta tietoa Topten-työryhmälle etenkin tulkintojen tavoittavuuden näkökulmasta.

46 40 5 YHTEENVETO Rakentamisen lainsäädäntö on laaja sekä seikkaperäinen kokonaisuus. Siitä huolimatta tulkinnanvaraisuutta ei voida koskaan täysin välttää. Tätä työtä aloitettaessa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta oli tehty jo useita vuosia ja siitä annettujen Ympäristöministeriön valmistelevien virkamiesten tietoiskujen pohjalta voidaan todeta, että tulevakaan lainsäädäntö ei tule olemaan tulkintavapaata. Näin ollen Suomessa jatkuvasti lisää jalansijaa saava Topten-yhteistyö ja sen seurauksena muodostuvat tulkinnat ansaitsivat tulla tarkastelluiksi rakentamisalan toimijoiden näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön yhteydessä tehty tutkimus osoitti, että rakentamislainsäädäntöön kaivataan tarkempia tulkintoja, jotta voidaan löytää vähintään yksi mahdollinen toteutusratkaisu, jota viranomaistaho tukee kynnyksettä. Rakentamista valvovien viranomaisten näkökulmasta tärkeimpiä lain tulkintoja ovat selkeästi turvallisuuteen liittyvät tulkinnat. Näin olisi syytä olla myös koko rakentamisalalla. Jälkikäteen ajateltuna tutkimuksen tulosten monipuolisuuden kannalta osallistujia olisi pitänyt saada enemmän rakennusalan yksityiseltä puolelta, mutta tässä työssä tapahtunut viranomaisnäkökulman korostuminen antaa mahdollisuuden jatkotutkimukseen juuri yksityisen tahon näkökulmasta. Syvällinen tutustuminen opinnäytetyön aiheeseen, rakentamisen lainsäädäntöön ja siitä tehtyihin tulkintoihin antoi hyvän käsityksen siitä, kuinka paljon vaihtelua tulkinnoissa voi olla eri osatekijöistä johtuen. Työtä tehdessä kävin myös pohdiskelevia keskusteluja rakennusvalvontaviranomaisten sekä ympäristöministeriön virkamiesten kanssa siitä, mikä on rakentamislainsäädännön rooli, henki ja tarkoitus tulevaisuudessa. Tarkastellessani Topten-työryhmään ja työskentelyyn liittyvää tiedon jakamista havaitsin, että vaikka tutkimuksen tulosten perusteella tieto on saavuttanut tutkimukseen osallistuneet varsin laajasti, oli tiedonjakokanavissa silti Topten-työryhmän osalta huomattavasti kehittämisen varaa. Tämän työn tekemisen aikana tähän ongelmaan ollaan jo reagoitu ja Topten-verkkosivut ovat siirtyneet käyttämään kansallisuuteen viittaavampaa verkko-osoitetta, joka itsessään jo selkeästi ohjaa asennoitumista pääkaupunkiseutujohdannaisesta kohta valtakunnallista näkökulmaa. Tämän lisäksi Topten-työryhmään kuuluvat kunnat hakivat ja saivat valtionvarainministeriöltä rahoitusta Topten-verkkosivuston uudistamiseen ja tämän kehitystyön tulisi olla valmiina 2023 vuoden loppupuolella. Näin ollen voitaneen todeta, että Topten-työskentely koetaan erittäin tarpeelliseksi niin

47 41 valtionhallinnon kuin kunnallisenkin viranomaistahon näkökulmasta ja tästä syystä työ lainsäädännön yhteisten tulkintojen parissa rakentamisen laadun parantamiseksi tulee kehittymään ja jatkumaan Topten-vetoisesti pitkälle tulevaisuuteen.

48 42 LÄHTEET Ekroos, A.; Katajamäki, H.; Kinnunen, H.; Lehtovuori, P. & Staffans, A Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistaminen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Annettu Helsingissä Rakentamismääräykset Syrjänen O. & Jääskeläinen L Rakentamisen ohjaus Maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön rajapinnat, Helsinki dannon-rajapinnat-1dbab625_10ff_45c5_9708_91ac6a838ed pdf/0e aa6-727f-6c3f-923da092e06c/raportti-rakentamisen-ohjaus-mrln-ja-muun-lainsaadannon-rajapinnat- 1DBAB625_10FF_45C5_9708_91AC6A838ED pdf?t= Tilastokeskus, Rakennus- ja asuntotuotanto. Viitattu ras/statfin_ras_pxt_12fy.px/chart/chart- ViewColumn/ Topten-hanke Viitattu Valtioneuvosto Viitattu Ympäristöministeriö Viitattu Ympäristöministeriö Viitattu Ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelun organisointi. Asettamispäätös.