Digiosaamisen ja teknologian hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digiosaamisen ja teknologian hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa"

Transkriptio

1 Karelia-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (YAMK) Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Digiosaamisen ja teknologian hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa Suvi Vepsäläinen ja Sari Viherä Opinnäytetyö, huhtikuu 2022

2 OPINNÄYTETYÖ Huhtikuu 2022 Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tekijät Suvi Vepsäläinen ja Sari Viherä Tikkarinne JOENSUU Nimeke Digiosaamisen ja teknologian hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa Toimeksiantaja Siun sote, ikääntyvien palvelut, Pohjoinen kotihoito Tiivistelmä Digitaalisten palvelujen ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa ovat tuoneet uusia haasteita kotihoidon työntekijöiden osaamistarpeisiin. Tämän työn tavoitteena oli digi- ja teknologiamentorointimallin avulla kehittää henkilökunnan osaamista siten, että hoitohenkilökunta pystyy ja innostuu opastamaan ikääntyviä valitsemaan ja käyttämään digitaalisia palveluja ja teknologiaa. Opinnäytetyön tehtävinä oli kartoittaa työntekijöiden osaamisen tasoa ja kehittää digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamalli. Opinnäytetyömme toimeksiantajana oli Siun sote. Opinnäytetyö toteutettiin osallistavana tutkimuksellisena kehittämistoimintana ikäihmisten kotihoidossa Nurmeksessa ja Juuassa. Työntekijöiden osaamisen tasoa kartoitettiin avoimilla haastatteluilla ja saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta saatiin tutkimuksellinen perusta kehittämistyölle, joka toteutettiin työpajatoimintana osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Opinnäytetyön tuotoksena syntyivät mentoroinnin tavoitteet ja pelisäännöt sekä digi- ja teknologiamentorointimallit kohdeyksiköihin. Digi- ja teknologiamentoroinnin kehämalli muodostuu alkutiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta, ohjeista ja materiaaleista, käytännön harjoittelusta, palautteista sekä kertauksesta ja neuvonnasta. Toimintamalli tulee auttamaan hoitohenkilökuntaa heidän omissa oppimisprosesseissaan ja työtehtävissä sekä työyhteisöjä ikääntyvien palveluiden jatkokehittämisessä. Jatkossa kehittämisen pohjana voisivat olla ikääntyneiden omat kokemukset ja mielipiteet digitaalisista palveluista ja teknologisista ratkaisuista. Kieli suomi Asiasanat digitalisaatio ja osaaminen, teknologia, mentorointi Sivuja 58 Liitteet 6 Liitesivumäärä 7

3 THESIS April 2022 Master s Programme in Active Ageing Tikkarinne JOENSUU FINLAND Authors Suvi Vepsäläinen, Sari Viherä Title Utilization of Digital Competence and Technology in Older People Services Commissioned by Siun sote - Joint Municipal Authority for North Karelia Social and Health Services Abstract The utilization of digital services and technological solutions means new challenges to the competence demands of the home care personnel. The aim of the thesis was to enhance the digital and technological competence of the home care personnel by developing a mentoring model. Another aim was to enable and encourage the home care personnel to guide older people to choose and use digital services and technological solutions. Research and development activities were carried out in accordance with the principles of qualitative research in Nurmes and Juuka home care units. The personnel s competence level was explored using open interviews and the research material was analyzed by inductive analysis methods. The interview data formed the foundation for the development work. In the workshops, participatory methods were used to develop the aims and the principles of mentoring, including the circular mentoring model. The main components of the mentoring process are the provision of initial information, guidance and education, instructions and materials, practical training, feedback and revision and consulting. This mentoring model for digital and technological competence will help the home care personnel to utilize their knowledge and practical skills concerning the developing of older people services. In the future, the opinions and experiences of older people concerning their digital and technological needs could be explored. Language Finnish Keywords digitalization and competence, technology, mentoring Pages 58 Appendices 6 Pages of Appendices 7

4 Sisältö 1 Johdanto Opinnäytetyön tietoperusta Ikääntyvien digiosaaminen Hoitohenkilökunnan digiosaamisen kehittäminen Mentorointi Aihepiiriin liittyvät keskeiset tutkimukset Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähestymistavat Tutkimuksellinen kehittämistoiminta Tutkimukselliset lähestymistavat Tiedon hankintamenetelmät Osallistavat kehittämismenetelmät Opinnäytetyön toteutus Alkukartoitushaastattelut Haastattelujen litterointi Haastattelujen aineistolähtöinen analysointi Osallistavat työpajat Työpaja 1 tutkimuksesta kohti käytäntöä Työpaja 2 kohti mentorointia Tulokset Tutkimusosion tulokset Kehittämistoiminnan tulokset tutkimuksesta kohti käytäntöä Kehittämistoiminnan tulokset kohti mentorointia Pohdinta Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan onnistuminen Tutkimusosuuden arviointi Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Tulosten pohdintaa Oma oppiminen Omia johtopäätöksiä kehittämistyöstä Jatkokehittäminen ja tutkimukset Lähteet Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Haastattelurunko Saatekirje Aikataulutus ja prosessit Juuan pelisääntöjä ja tavoitteita Nurmeksen pelisääntöjä ja tavoitteita JBI-arvioinnin tarkistuslista

5 5 1 Johdanto Suomessa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) rakenteen ja palvelujen uudistus. Sote-uudistus pyrkii kehittämään sosiaali- ja terveyspalveluja kustannuksia hillitsemällä ja tuottamalla asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Yhtenä keinona on julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointi rakentamalla saavutettavia, käytettävyydeltään helppoja ja turvallisia digitaalisia palveluja. Julkisen hallinnon palveluja kehitetään yhtenäisenä asiakkaiden ja yritysten sekä muiden yhteisöjen toimintaa edistävänä digitaalisena palvelualustana. (Valtioneuvosto 2020.) Tämän opinnäytetyön tekijät ovat kiinnostuneita digitalisaation tuomista osaamishaasteista sekä havainneet omassa työssään, että digitalisaation ja teknologian kehittyminen ovat tuoneet suuren muutospaineen ikääntyvien palveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön (2020, 30) laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi korostaa digitalisaation ja uuden teknologian hyödyntämisen mahdollistavan erilaisia vaihtoehtoja ikääntyvien palveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Teknologia voi auttaa ikääntyviä elämään omassa kodissaan terveellisemmin, turvallisemmin ja pidempään. Teknologiasta hyötyy myös hoitohenkilökunta, sillä sen avulla voidaan parantaa asiakkaiden saamaa palvelua ja saada lisää aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Digitalisaatioon ja teknologian hyödyntämiseen liittyy kuitenkin huomioitavia seikkoja etenkin ikääntyvien palveluissa: käytettävyys-, osaamisja tietoturvakysymykset. Digitalisaation ja teknologian hyödyntäminen edellyttää toimintaprosessien kehittämistä, muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) ikäihmisten palveluiden pohjoinen kotihoito Nurmeksessa ja Juuassa. Opinnäytetyössä sovellettiin tutkimuksellisen kehittämistoiminnan lähestymistapaa, jossa yhdistyy laadullisen tutkimuksen näkökulma (tiedontuotanto tietoperustassa ja tiedonhankinnassa kohderyhmän haastattelulla) sekä varsinainen osallistava kehittämistoiminta. Toimeksiantajan

6 6 kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta rajattiin laajaa aihealuetta keskittyen pääasiassa kohdetyöyksikköjen hoitohenkilökunnan esille tuomiin digitaalisten palvelujen ja teknologisten ratkaisujen haasteisiin sekä hoitohenkilökunnan osaamistarpeeseen digiosaamisessa ja teknologian hyödyntämisessä. Kehittämistyössä pidettiin tärkeänä osallistavaa otetta ja yhdessä tekemistä. Tavoitteena tässä opinnäytetyössä oli, että digi- ja teknologiamentorointimallin avulla kehitetään henkilökunnan osaamista siten, että hoitohenkilökunta pystyy ja innostuu opastamaan ikääntyviä valitsemaan ja käyttämään digitaalisia palveluja ja teknologiaa. Tämän ajatuksen myötä hoitohenkilökunnan hyvällä osaamisella edistetään ikäystävällisyyttä, ikäystävällistä yhteiskuntaa ja ikäosaamista sekä aktiivista ikääntymistä. Hoitohenkilökunnalla tulee olla taito ymmärtää digitaalisten palvelujen ja teknologisten ratkaisujen vaikutus asiakkaan elämään. Iäkkäillä ihmisillä on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa ja yksilöllistä koulutusta digitaalisten palvelujen ja teknologian valintaan ja käyttöön, jotta tavoite kansalaisten tasavertaisesta osallistumisesta tietoyhteiskuntaan toteutuu. Opinnäytetyön tehtävänä oli kartoittaa hoitohenkilökunnan osaamisen tasoa ja kehittää digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamalli. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään ikääntyvien digiosaamista ja teknologian hyödyntämistä, mikä tukee tämän työn tavoitteita. 2 Opinnäytetyön tietoperusta Tässä opinnäytetyössä keskeisiä käsitteitä muodostettiin PICO-menetelmän avulla. Tämän menetelmän mukaan laadullisessa tutkimuksessa P on potilas- ja tai kohderyhmä eli meidän opinnäytetyössämme kotihoidon työntekijät eli hoitohenkilökunta, I on tutkimuksen mielenkiinnon kohde eli digi- ja teknologiaosaaminen sekä mentorointi ja Co tarkoittaa tutkimuksen kontekstia eli osaamisen tasoa nyt ja tulevaisuudessa. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2020). Tutkimuskysymyksemme oli, mikä on kohderyhmän tämänhetkinen digi- ja teknologiaosaamisen taso asiakkaan hoidossa sekä tulevaisuuden kehittämistarve.

7 7 2.1 Ikääntyvien digiosaaminen Ikääntymistä tapahtuu meillä kaikilla koko ajan, mutta yleisessä keskustelussa ikääntymisellä tarkoitetaan useimmiten eläkeikää lähestyvää tai eläkkeellä olevaa henkilöä. Ikääntymiselle voi olla hankalaa asettaa tarkkaa ikärajaa. Myös Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2012, 3 ) määrittelee ikääntyneen henkilön vanhuseläkkeellä olevaksi. Ikääntyvinä kansalaisina tässä kehittämistehtävässä pidetään niitä, jotka ovat oikeutettuja vanhuseläkkeeseen eli yli 65-vuotiaita. Hoitohenkilökuntana ajattelemme lähinnä sairaanhoitajia, lähihoitajia ja kodinhoitajia, jotka tekevät työtä ikääntyvän väestön kanssa. Räsäsen (2019, 18 40) mukaan on tärkeää vahvistaa ikääntyneen itsenäistä selviytymistä ja kaikissa ikääntyville suuntautuvissa palveluissa tulee tukea ikääntyvän toiminnallista itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskus (2019, 2 4) on selvittänyt sitä, miten ikääntynyt väestöryhmä asioi internetissä, mitä sähköisiä palveluita he käyttävät sekä millaisia haasteita he kohtaavat. Selvityksen mukaan moni ikääntynyt kansalainen ei vielä asioi internetissä ja toisaalta sähköiseen asiointiin todettiin tarvittavan opastusta. Eniten ikääntyneet ovat käyttäneet pankki- ja terveyspalveluja ja myös julkisen liikenteen aikataulut sekä lomamatkat todettiin käteviksi selvittää internetistä. Nykyisin ikääntyvissä ihmisissä on mukana myös sitä sukupolvea, jotka ovat käyttäneet teknologisia laitteita jo työelämässään, mutta ei voida ajatella, että se poistaisi opastuksen tarvetta. Yhteiskunnassa mukana pysymisestä ja oman osaamisen riittämisestä kannettiin huolta ikääntyvien keskuudessa tässä tilanteessa missä julkisia palveluja muutetaan yhä enemmän sähköiseen muotoon. Selvityksen mukaan kaikilla ikäihmisillä ei ole läheisiä tai he eivät halua syystä tai toisesta turvautua näiden apuun verkkoasioinnissa. Valtiovarainministeriön (2016, 71) julkaisussa digitalisaatiota kuvataan etenkin toimintatapojen uudistamisena tuottaen uusia sähköisiä palveluja ja palvelumuotoja, joilla edistetään sujuvaa asiointia. Sihvon, Jauhiaisen ja Hämäläisen (2017) artikkelissa digitalisaatiota kuvataan suurena muutoksena, jonka avulla

8 8 myös ikääntyvät voivat käyttää palveluja, olla vuorovaikutuksessa muihin ja osallistua uusin tavoin. Digi ja väestötietoviraston (2020,19) tekemässä digitaitokartoituksessa on selvitetty suomalaisten digitaitoja, digituen tarvetta sekä erityistä tukea tarvitsevia kohderyhmiä. Kyselyn avovastauksissa korostui erityisesti huoli ikääntyvän väestön digiosaamisesta ja nopeassa muutoksessa mukana pysymisestä ja myös digitukea kaipasivat erityisesti iäkkäät. Yli 75-vuotiailla digitaalisten palvelujen käyttö oli vähäisintä ja vastauksissa nostettiin esille kotona annettavan opastuksen tarve. Kelo, Launiemi, Takaluoma & Tiittanen (2015, 89 93) mukaan usein uusia digitaalisia palveluita on suunniteltu nuorten ja aikuisten tarpeista ja lähtökohdista, mutta nykyisin on alettu kuuntelemaan ja arvostamaan myös ikääntyvien tarpeita ja käyttökokemuksia. Myös Hou, Wu ja Harrell (2017, 60) korostavat tutkimuksessaan, miten ikääntyneiden kognitiiviset toiminnot ja psykologiset tarpeet pitää huomioida, kun kehitetään innovatiivisia teknologioita. Näin teknologia hyödyttää ikääntyneitä ja edistää mielekästä ikääntymistä. Teknologisen ratkaisun valinta tulisi aina olla yksilöllinen ja vastata käyttäjän toimintakykyä. Iäkkäillä ihmisillä on oikeus saada ohjausta ja neuvontaa ja yksilöllistä koulutusta palvelujen käyttöön. On tärkeää, että iäkäs ihminen osaa käyttää itse, mutta myös läheisten ja hoitohenkilökunnan tulee osata käyttää ja ohjata teknologian käytössä. (Äijö & Tikkanen 2019, 174.) Internetin itsenäinen tiedonhankinta ja oman terveydentilaan liittyvien tietojen saaminen verkkopalvelujen avulla lisäävät iäkkään ihmisen oman hallinnan tunnetta. Etävastaanotot sopivat iäkkäille ihmisille, jotka eivät halua, että kotona käy hoitaja. Ikääntynyt ihminen voi itse päättää, avaako hän yhteyden. Kuvayhteys tekee virtuaalisesta vierailusta inhimillisen ja aidon tuntuisen. Etävastaanotot videovälitteisessä vuorovaikutuksessa katsekontakteineen voivat olla intensiivisempiä kuin perinteiset fyysiset kohtaamiset. (Äijö & Tikkanen 2019, ; Pohjois- Savon digikokeilut 2018.) Viestintäteknologia on tullut myös ikäihmisten koteihin ja tuonut uusia haasteita ja päätösvaltaa hoitohenkilökunnalle. Tämä voi uhata potilaan autonomian ja yksityisyyden periaatteita. Teknologialla pyritään johonkin tavoitteeseen ja ta-

9 9 voitteet eivät ole koskaan eettisesti neutraaleja (Tiivis, Hervonen, Jäntti, Lehtonen & Sulkava 2001, ) Mielosen, Sarannon, Kuusiston, Kempin & Kinnusen (2021, 3, 9) tutkimuksessa selvitettiin verkkokyselynä 978:n yli 65-vuotiaiden henkilöiden valmiutta ja halukkuutta käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja, tietojärjestelmiä sekä lääkinnällisiä laitteita. Kyselyn tuloksista selviää, että vuotiailla kyselyyn osallistuneilla oli halua ja valmiuksia käyttää sähköisiä sote-palveluja. Hyötyinä esiin nousivat sähköisten palveluiden tuoma kustannusten ja ajan säästöt ja paikkariippumattomuus. Vanhemmissa ikäluokissa käyttö oli vähäisempää. Tulevaisuudessa soteammattilaisten tuleekin pystyä ohjaamaan väestöä aktiivisemmin sähköisten palvelujen käyttöön, huomioiden iäkkäiden henkilöiden kyvyt. 2.2 Hoitohenkilökunnan digiosaamisen kehittäminen Ikääntyvien läheisillä on usein keskeinen rooli siinä, mitä digitaalisia palveluja ja teknologiaa ikääntyvät ottavat käyttöön, mutta myös hoitotyöntekijän rooli on suuri. Hoitohenkilökunnalla tulee olla valmiudet perehdyttää ikääntynyt ja mahdollisesti myös hänen läheisensä valitsemaan ja käyttämään teknologiaa ja digitalisia palveluja. (Kelo, Launiemi, Takaluoma & Tiittanen 2015, ). Hoitohenkilökunnan tulisi myös osata tukea ikääntyneitä erilaisten digi- ja teknologiapalvelujen sekä niihin liittyvien välinevaihtoehtojen valinnassa, jotta ikääntynyt saa tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden. Pihlainen, Kärnä ja Tukiainen (2016, 1) mainitsevat artikkelissaan turvallisen teknologian ja asianmukaisen koulutuksen edistävän kotihoidon hoitohenkilökunnan hyvinvointia ja työkäytäntöjä. van Laar, van Deursen, van Dijk ja de Haan (2020, 1 8) mainitsevat 2000-luvun digiosaamisen eri osa-alueita: tekninen, tiedollinen, vuorovaikutuksellinen, yhteistyö, luovuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu. Tekemässään kirjallisuuskatsauksessa he etsivät ratkaisevia tekijöitä 2000-luvun digitaitoihin ja mitkä tekijät vaikuttavat yksilölliseen osaamiseen. van Laar ym. (2020, 8 11) kuvaavat motivaation olevan merkittävä teknisen ja tiedollisen osa-alueen oppimisessa. Heidän mukaansa monissa tutkimuksissa korostuu ohjattuun opetukseen osallistumisen ja epävirallisen sosiaalisen

10 10 verkoston tärkeys digitaitoja kehitettäessä. Ilomäki, Kantosalo ja Lakkala (2011, 8) määrittelevät digiosaamisen sisältävän seuraavia tekijöitä: digiteknologian käyttämisen tekniset taidot ja mielekkään hyödyntämisen monipuolisesti (työssä, opiskelussa, arkielämässä), digiteknologian kriittisen arviointikyvyn sekä motivaation osallistua digikulttuuriin. Sosiaali- ja terveysministeriön (2016, 18, 24) digitalisaatiolinjauksissa korostetaan soteammattilaisten työhön ja työprosesseihin liittyvien tietojärjestelmien ja sähköisten sovellusten käyttämistä. Tiedonhallinnan osaamiseen ja sen vahvistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Digitalisaation uudistusten johtaminen edellyttää osaamisen ja johtamisen kehittämistä. Johtamisen painopisteinä tulee olla muutos- ja valmentava johtaminen, tukien työn monimuotoisuutta. SotePeda 24/7- hankkeessa Ahonen ym. (2020, 8) kuvasivat tulevaisuuden sotedigiosaamisen eri osa-alueita kattavasti (kuvio 1); sotedigiosaaminen nähtiin moniulotteisena osaamisena, jossa korostuvat verkko-, viestintäosaamisen lisäksi myös asiakaslähtöisyys, eettinen toiminta sekä tiedolla johtaminen. Kuvio 1. SotePeda 24/7 hankkeen sotedigiosaamisen osa-alueet. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM 2020) Ikäohjelma 2030 raportissa todetaan, että tulevaisuudessa tavoitteena on hyödyntää teknologiaa iäkkäiden pal-

11 11 veluissa ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa monella eri tavoin. Yksi vaikuttavuustavoite ikäohjelmassa on, että digitalisaatio ja uudet teknologiat ovat lisänneet iäkkäiden hyvinvointia. STM: n käynnistämässä hyvinvoinnin tekoäly- ja robotiikkaohjelmassa koordinoidaan alan kehitystä. Tämän ohjelman sisällä on KATI-hanke, jonka tavoitteena on kehittää kotona asumista tukevaa teknologiaa (kuvio 2). Ohjelma sisältää useita jatkohankkeita kuten keskustelevan tekoälyn Onerva-botti testaaminen ja hyödyntäminen asiakkaan ja hoitohenkilökunnan tiedonvälityksessä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on lupautunut mukaan tähän Onerva-botti hankkeeseen eli tulevaisuusnäkökulmasta digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamallin kehittäminen on erittäin hyödyllistä kohdeorganisaatiossa. Kuvio 2. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma (Lähde THL 2021). Siun soten strategia vuosille (Siun sote 2021b) painottaa kotiin annettavien sekä sähköisten palvelujen kehittämistä, palvelujen saatavuuden parantamista sekä digitalisten palvelujen hyödyntämistä. Palvelurakenteiden muuttaminen kysyntää vastaaviksi ja digitaalisuuden hyödyntäminen palvelujen saatavuuden parantamisessa ovat myös mukana POKAT2025 maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelma korostaa myös asukkaiden osallisuuden lisäämistä uudistuvien työmenetelmien avulla ja digitaalisten mahdollisuuksien tasa-arvolla. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2021) Siun soten digistrategiassa (Siun sote 2021a) tuodaan esille tulevaisuuden kehittämistarpeita, joita selvitetään

12 12 laajalla digitaalisten palveluiden nykytilan selvittämisellä. Selvittely sisältää muun muassa yhteydenottokanavat, asiakkaiden sähköisen asioinnin toiveet, työntekijöiden näkemykset etäpalveluratkaisuista sekä kansallisten digipalveluiden hyödyntäminen esimerkiksi Omaolo-palvelussa. Digistrategiassa tullaan huomioimaan Siun soten alueen tarpeisiin sopiva palvelualusta, joka tukee kattavan asiakas- ja palveluohjauksen toteuttamista. Uusi digistrategia vaikuttaa hoitohenkilökunnan osaamistarpeisiin merkittävästi - tarvitaan monipuolista osaamisen vahvistamista ja kehittämistyötä. Tällä opinnäytetyöllä pyrittiin vahvistamaan Siun soten digistrategian mukaisesti hoitohenkilökunnan digi- ja teknologiaosaamista. 2.3 Mentorointi Helsingin yliopiston (2021) mukaan mentorointi on prosessi, jossa on läsnä vahva kehittymislähtöisyys. Tavoitteena on mentoroitavan kehittyminen, mutta vuorovaikutteisessa prosessissa myös mentori voi oppia uutta. Keskeisimpiä tekijöitä on sitoutuminen, luottamuksellinen vuorovaikutus ja tavoitteellisuus. Työelämässä mentorointi tarkoittaa kokeneiden työntekijöiden osaamisen hyödyntämistä ja hiljaisen tiedon esille saattamista. Mentorit toimivat usein palkkatyön ohella ilman korvausta eli tämä vaikuttaa esimerkiksi mentorin ajankäyttöön, ja siksi on tärkeää sopia yhteydenpidosta ja rajoista prosessin aikana. Näistä lähtökohdista tässä kehittämistyössä tarkoituksena oli kehittää yhdessä kohdeyhteisöjen kanssa työpajatyöskentelyn avulla digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamalli osaamisen kehittämisen työkaluna. Kouluttajan (mentorin) asiantuntemus on digi- ja teknologiamentorin toiminnassa oleellisin asia. Digi- ja teknologiamentorin odotetaan osaavan asiansa perinpohjaisesti paremmin kuin yksikään yksittäinen käyttäjä. Mentorin tulee ymmärtää neuvomansa asia riittävän hyvin, jotta hän voi siirtää tietonsa muille. Mentorin on keskityttävä olennaisiin asioihin eli käytön kannalta olennaisiin ydinasioihin. Liian tekninen opastus ja liian tarkka taustojen avaaminen saattaa jättää keskeiset kohdat varjoonsa. Tällainen tilanne voi syntyä, mikäli mentorilla

13 13 on eri näkökulma asiaan kuin muilla työntekijöillä. Usein järjestelmissä on mahdollista käyttää vain tiettyä toimintatapaa päämäärän tavoittamiseksi, sillä sovellukset rakennetaan toteuttamaan tiettyjä asioita. (Kupias & Koski 2012, 25 52) Heikkisen, Jokisen, Markkasen ja Tynjälän (2012, 48 72) mukaan vertaismentorointi on kehittämistä ja osaamisen jakamista kokeneiden ja aloittelevien työntekijöiden välillä. Tavoitteena on jakaa työntekijöiden kokemuksia ajatuksella, että teoreettisen tiedon lisäksi syvälliseen asiantuntijuuteen tarvitaan käytännöllistä ja kokemuksellista tietoa. Vertaismentoroinnin vahvuus on hiljaisen tiedon esille saaminen. Ahtiainen (2009, 31, 40) kuvaa myös mentorointia osaamisen kehittämiseksi, jossa keskustellaan, vaihdetaan näkemyksiä ja opitaan toisten kokemuksista. Työntekijällä tulee olla kiinnostusta oman työn sisältöön ja kehittämiseen sekä osaamisensa jakamiseen. Jokelaisen (2015, ) mielestä mentorointi on hyvä työväline sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yksilöllisten voimavarojen tunnistamisessa, osaamisen vahvistamisessa sekä ammatillisen kasvun syventämisessä. Tällöin mahdollistetaan työntekijän kehittyminen yksilöllisesti, osaamista vahvistetaan tarveperusteisesti ja käyttäjälähtöisesti. Jokelainen näkee mentoroinnin myös osaamisen esille tuojana sekä työhön sitoutumisen keinona. Mentorointi on kehittynyt dialogiseen suuntaan, jossa vertais- ja ryhmämentoroinnin ideana on oppimiskumppanuus ja uuden kehittäminen. Jokelainen (2015, ) näkee mentoroinnin taustalla kehittymistarpeen niin yksilö- kuin työyhteisötasollakin. Mentoroinnille on hyvä luoda periaatteet ja tavoitteet: keskeisimpinä ovat tavoitteellisuus, vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, avoimuus ja reflektiivisyys. Kuitenkin mentorointi on sidoksissa kontekstiinsa, joten määrittely on tehtävä suhteessa työyhteisöön ja mentoroitavaan teemaan. Mentoroinnin hyödyntäminen osana henkilöstön kehittämistä edistää jatkuvuutta ja muutosten hallintaa sekä lisää myös työhyvinvointia. Edellä kuvatuista mentoroinnin malleista ajatus vertais- ja ryhmämentoroinnista sopii tähän opinnäytetyöhön erinomaisesti, koska digi- ja teknologiamentorointimallin työstäminen yhdessä mahdollistaa vertaismentoroinnin kehittämisen menetelmänä. Jokelaisen kuvaamat periaatteet on hyvä huomioida

14 14 hoitohenkilökunnan kanssa, jotta mentorointi olisi sujuvaa ja avointa. Hyvä vertaismentorointi on kahdensuuntaista oppimista, kuten Ahtiainen yllä kuvaa. 2.4 Aihepiiriin liittyvät keskeiset tutkimukset Aikaisempia tutkimuksia haettiin seuraavilla hakusanoilla: digiosaaminen (digital competence), digitaidot (digital skills), teknologiaosaaminen (technological competence) ja mentorointi (mentoring) eri tietokannoista kuten CINAHL fulltext, Ebook Central, Journal.fi, Julkari, Medic ja Melinda. Hakutulokset olivat lähinnä kirjallisuuskatsauksia ja tutkimuksia, jotka eivät käsitelleet suoranaisesti tämän tutkimuksellisen kehittämistoiminnan aihealueita. Tutkittua tietoa digi- ja teknologiaosaamisesta sosiaali- ja terveysalalta oli varsin vähän, pääasiallisena hakuaikana keväällä Mentoroinnista löytyi aikaisempia tutkimuksia esimerkiksi sen käytöstä eri potilasryhmien hoidossa ja hoitohenkilökunnan pysyvyyden edistämisessä. Mentorointia ei ole vielä juurikaan tutkittu menetelmänä sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöjen digi- ja teknologia ratkaisujen osaamisen kehittämisessä. Opinnäytetyön tietoperustaan kerättiin tutkimuksiin ja näyttöön perustuvaa tietoa digitalisaation ja teknologian hyödyistä, käytön perusteista ja etenkin loppukäyttäjän saamista eduista sekä mentoroinnista. Opinnäytetyön tietoperustaa täydennettiin kehittämistyön ohessa, koska haluttiin saada selville kohderyhmän tarpeita ja tuottaa sen perusteella parhaiten soveltuvaa tietoa. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden digi- ja teknologian käyttöosaamisesta ikääntyvien palveluissa ei ole paljoa tutkimusta. Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto ovat toteuttaneet Yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden uudet haasteet ( ) -hankkeessa Terveydenhuollon työntekijät Digimurroksessa tutkimuksen. Hankkeessa kerättiin laadullista tutkimusaineistoa kolmesta eri terveydenhuollon organisaatiosta. Tutkimusraportissa todetaan, että digitalisaatio vaatii ammattilaisilta uudenlaista osaamista, sekä raportissa esitetään riittävästi resursseja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisen kehittämiseen. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä työterveyshoitajien ja

15 15 työterveyslääkäreiden digitaitoihin. Vastaajat toivat esiin työterveyshuollon ammattilaisten teknologiavalmiuksien ylläpitämiseksi tarvittavan koulutuksen ja tuen riittämättömyyden sekä opettelun vaatiman ajan huomioimattomuuden tulosodotuksissa. Jatkotutkimustarpeena esitetään digiosaamisen tutkimuksen tarpeellisuus kaikissa sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja ammattilaisryhmissä. Jatkotutkimustarpeena nähdään digiosaamisen sisältöjen tarkastelu terveydenhuollossa (esimerkiksi kotihoito tai perusterveydenhuolto). Tarvitaan tietoa johdon ja esimiesten roolista työntekijöiden digiosaamisen kehittämisessä. (Koivisto, Koroma, & Ruusuvuori 2019; Työterveyslaitos 2020.) Martínez-Alcalán ym. (2018, 38 39) tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisessa oppimisympäristössä ikääntyneet oppivat parhaiten digitaitoja. Tutkimuksessa toteutettiin kasvokkain tapahtuvaa ohjausta (n 61) sekä multimediaa hyödyntävää työpajaopetusta (n 37) ICT-perusteista, internetin sekä arkipäivän laitteiden käytöstä. Martínez-Alcalàn ym. (2018, 51) tuloksissa mainitaan ikääntyneiden oppivan ja pystyvän hyödyntämään digitaitoja, kunhan heillä on riittävästi motivaatiota ja uskoa omiin kykyihinsä sekä saatavilla konkreettista tukea digitaalisten laitteiden ja verkkopalveluiden käyttöön. Hyvät digitaidot auttavat ikääntyneitä osallistumaan enemmän osana yhteiskuntaa parantaen myös heidän elämänlaatuaan. Tutkimus korostaa ikääntyneiden oppimiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista, kuten elämänkokemuksen ymmärtämistä, jotta digiteknologiaa ja digituotteita saataisiin helppokäyttöisiksi ja helposti opittaviksi sekä mielenkiintoisiksi monenlaisille ikääntyneille käyttäjille. Tutkijat ehdottavat joustavien taitojen kehittämistä ikääntyneille, jotta he pystyvät ylläpitämään itse osaamistaan muutoksista huolimatta. Riikonen ja Paavilainen (2018, , 124, 126) kuvaavat artikkelissaan etnografista interventiotutkimusta, jossa kartoitettiin muistisairaan henkilön tarpeita ja niihin vastaamista yksilöllisesti räätälöityjen teknologiasovellusten avulla. Tutkimuksessa oli otoksena 25 muistisairasta henkilöä sekä 25 heidän läheistään Etelä-Pohjanmaan alueelta. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin osana Eeva-hanketta. Tarvekartoituksen aikana oli käytettävissä 29 erilaista markkinoilla olevaa teknologiaratkaisua, joista tärkeimpänä mainittiin turvallisuu-

16 16 teen liittyvät ratkaisut, kuten vuode- ja lattiaturva, liesivahti, turvapuhelin, henkilöpaikantimet ja liiketunnistinvalot. Aineistoa kerättiin yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti muistisairaan arjen tarpeista ja haasteista etsien juuri siihen sopivia teknologisia ratkaisuja. Elämälähtöisen suunnittelun ajatteluun perustuen teknologiatarpeen tulee tukea aidosti muistisairaan arkipäivää ja sen tavoitteita, kuten itsemääräämisoikeuden ja sosiaalisten suhteiden säilyminen sekä liikkumisen oikeus ja turvallisuus. Tutkimus nosti esiin teknologian käyttöönoton kannalta oleellisimman kysymyksen; käyttäjien elämästä pitää tehdä ensin laaja arkielämän selvitys, suunnitella teknologia palvelemaan arkea, vahvistamaan käyttäjän oman kyvykkyyden kokemustaan ja autonomiaa sekä edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta. Edellä kuvatuissa tutkimuksissa korostuvat sosiaali- ja terveysalan uudet osaamistarpeet kuten digiosaaminen. Hoitohenkilökunta tarvitsee aikaa koulutuksen ja tuen lisäksi uuden opetteluun. Jatkotutkimuksen tarve nähtiin myös tärkeänä, millainen on esihenkilön rooli hoitohenkilökunnan digiosaamisen kehittämisessä. Tutkimustuloksissa nähtiin ikääntyvien elämänlaadun parantuminen, kun ikääntyneet saatiin motivoitumaan ja oppimaan käyttämään digitaalisia taitoja sekä hyödyntämään helppokäyttöistä teknologiaa arjessaan. Nämä tutkimukset antoivat teoreettista viitekehystä tälle tutkimukselliselle kehittämistyölle. 3 Opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähestymistavat Tämä opinnäytetyö toteutettiin osallistavana, tutkimuksellisena kehittämistoimintana. Kehittämisprosessin tutkimuksellinen osuus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenologinen. Tutkimusmenetelminä olivat haastattelut ja niiden aineistolähtöinen analyysi. Toikon ja Rantasen (2009a, 90 91) mukaan osallistavaan kehittämistoimintaan osallistuvat ne, joita kehittämistoiminta koskee. Tässä työssä osallisuus toteutettiin kehittämistyöpajoissa,

17 17 joissa hoitohenkilökunta kehitti digi- ja teknologiamentoroinnin tavoitteet ja pelisäännöt sekä mentoroinnin kehämallin. Osallistamisen menetelminä käytettiin Learning cafea ja ideointipuuta. Tutkimuksellista kehittämistoimintaa ja siihen liittyviä osioita voisi kuvata osittain peräkkäisinä tapahtumina, joissa ensin korostui tutkimuksellinen osio ja sen jälkeen kehittämistoiminta. Prosessissa kulki tiiviisti mukana koko ajan reflektiivinen työote sekä arviointi (kuvio 3). 1. Tutkimustoiminta 3. Reflektio ja arviointi 2. Kehittämistoiminta Tutkimuksellinen kehittämistoiminta Kuvio 3. Tutkimuksellisen kehittämistoiminnan osiot. 3.1 Tutkimuksellinen kehittämistoiminta Toikon ja Rantasen (2009a, 19 24, 41) mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien toimintatapojen löytämiseksi. Kehitystyöllä tarkoitetaan toimintaa, minkä päämääränä on saavuttaa uutta. Kehittämistoiminnan luonteeseen kuuluu tutkimuksellinen näkökulma. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta kohdentuu tutkimuksen ja kehittämistoiminnan risteyspaikkaan, missä tutkimuksellisten

18 18 menetelmien avulla tuotetaan tietoa käytännön ympäristössä. Kehittämistoiminnassa muodostuva kehittämistieto on enemmän kuin pelkkä arkitieto. Kehittämisessä kokemus- ja hiljaisella tiedolla on tärkeä merkitys. (Toikko & Rantanen 2009a, 19 24, 41.) Kehittämistyö oli vahvasti työelämälähtöistä sekä tutkimuksellista kehittämistoimintaa eli käyttäjälähtöistä kehittämistä, koska siinä yhdistyivät laadullinen tutkimusnäkökulma (tiedontuotanto tietoperustassa ja kvalitatiivisen aineiston suosiminen tiedonhankinnan menetelmänä eli valikoidun kohderyhmän haastatteluna) sekä varsinainen kehittämistoiminta (osallistavat ja osaamisen kehittämiseen tähtäävät työpajat sekä paikallisen digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamallin luominen yhdessä kohderyhmän kanssa). Tutkimus- ja kehitystoiminta sisältävät toisistaan poikkeavia lähtökohtia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa tieteellisten tutkimusmenetelmien avulla. Kehitystoiminnan avulla on taas pyrkimys muuttaa jokin konkreettinen asiantila tai toiminta. Projektilla kehittäminen on selkeästi sidottu aikaan ja paikkaan sekä käytännön kehitystyöhön. Kehitystoiminnan suunnitteluvaiheessa perehdytään kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin eli kehitystoiminnan tulee olla näyttöön ja/tai tutkittuun tietoon perustuvaa. (Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos 2017,34 37.) Toikon ja Rantasen (2009b, 33 34) mielestä tutkimusavusteinen työelämän kehittäminen suuntautuu käytännön toimintaan ja tähtää johonkin jonkin asian tai tilanteen kehittämiseen. Heidän mukaansa kehittämistyössä hyödynnetään tieteellistä tietoa, jolloin kehittämisen merkitys nousee tutkimusta tärkeämmäksi. Tällöin tutkimus tukee itse kehittämistoimintaa. Opinnäytetyöhön sopi työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen kehittämisideologiaksi, koska haluttiin tehdä itse kehittämisestä työelämälähtöistä ja työyksikköä aidosti hyödyntävää. Kehittämistyön lähtökohtana oli alkukartoituksen perusteella saatu aineisto ja sen analyysin pohjalta esille nousevat teemat. Kehittämistyötämme voisi kuvata myös prosessiorientoituneeksi kehittämiseksi, jossa Toikon ja Rantasen (2009b, 50) mukaan uutta tietoa syntyy koko kehittämisprosessin aikana. Työyksiköistä saatua tietoa reflektoitiin ja edettiin kehittämistyössä siitä nousevien tarpeiden mukaan mentorointimallin työstämisessä.

19 19 Opinnäytetyö eteni toisaalta prosessimaisesti eteenpäin, toisaalta matkassa kulki kolme eri prosessia (tutkimuksellinen, kehittämisen ja arvioinnin prosessit) rinnakkain. Arola ja Suhonen (2014, 14 22) korostavat myös kehittämistoiminnan moniulotteisuutta ja toiminnan spiraalimaisuutta, jossa kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmat kulkevat limittäin. 3.2 Tutkimukselliset lähestymistavat Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa tavoitteena on kuvata moninaista elämää. Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan kohdetta kokonaisvaltaisesti ja pyritään löytämään tosiasioita sekä kuvaamaan monisuuntaisia suhteita. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 160). Laadullisen tutkimuksen lähestymistapa soveltui parhaiten tämän opinnäytetyön ideaan, jossa työntekijöiden osaamista vahvistetaan ja kehitetään yhdessä heidän kokemuksiinsa ja mielipiteisiinsä perustuen. Laadullisessa tutkimuksessa kerätään kokonaisvaltaista tietoa todellisissa tilanteissa ja suositaan ihmistä tiedonkeruun instrumenttina, jota havainnoidaan ja jonka kanssa keskustellaan. Laadullisessa tutkimuksessa tehdään tulkintoja kerätystä aineistosta, tarkastellen aineistoa monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti. (Hirsjärvi ym. 2009, 164.) Fenomenologisessa lähestymistavassa valitaan tutkittavien joukko, jolla on omia kokemuksia tutkittavasta ilmiöstä (Åstedt-Kurki & Nieminen 2007, 152). Fenomenologia korostaa kokemusta, aistihavaintoja ja ymmärryksen muodostumista tutkimuskohteesta. Fenomenologinen lähestymistapa tarkastelee ihmisten kokemusta ja kokemusten kautta syntyvää ymmärrystä. Tutkimusprosessissa syntyneen kokemuksen avulla kuvataan ja analysoidaan tutkimuksen kohdetta. (Jyväskylän yliopisto 2021.) Fenomenologisessa lähestymistavassa painotetaan ihmisen kokemuksellista suhdetta maailmaan. Lähestymistavassa korostetaan kokemusta ja merkitystä. Tutkijan tulee huomioida ennakkokäsityksensä ja ennakko-oletuksensa tutkijana, jotta voi etääntyä ja laajentaa ymmärrystään tutkimuskohteesta. Tutkijan tavoitteena on muodostaa kokemuksesta ja tulkinnoista merkityskokonaisuuksia. (Varto 2005, , ). Opinnäytetyössä

20 20 haluttiin ymmärtää työntekijöiden kokemuksia digipalveluiden ja teknologian hyödyntämisestä sekä ajatuksia heidän osaamistarpeestaan. Opinnäytetyössä on havaittavissa toimintatutkimuksen ideologiaa. Paunosen ja Vehviläinen-Julkusen (1998, 114) mukaan toimintatutkimuksessa pyritään ratkaisemaan ongelmia ja muuttumaan yhdistämällä teoriaa ja kokemustietoa. Tässä työssä pyrkimyksenä oli löytää konkreettiset ongelmat digiosaamisessa ja teknologian hyödyntämisessä ikääntyvien palveluissa ja saamaan aikaan muutosta. Koko tutkimusprosessin ajan oltiin kiinteässä vuorovaikutuksessa kohdeyhteisöjen kanssa. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kohdeyhteisöjen kanssa ongelmia ratkaiseva toimintamalli. Opinnäytetyössä otettiin huomioon myös tulevaisuudentutkimuksen piirteitä. Tulevaisuudentutkimuksessa tarkastellaan mennyttä ja nykyhetkeä painottaen tulevaisuuden vaihtoehtoja ja tarpeita. Lisäksi pyritään muodostamaan mielikuvia ja käsityksiä siitä mitä tulevaisuudessa tulee mahdollisesti tapahtumaan (Turun yliopisto 2021). Tulevaisuudentutkimus tukee ajatusta, että digitaalisuuden ja teknologian hyödyntäminen esimerkiksi kotihoidossa on vielä alkutaipaleella ja tulevaisuudessa digitalisoituminen ja teknologian hyödyntäminen voivat vaatia asennemuutoksia sekä rohkeutta kyseenalaistaa nykyisiä toimintatapoja. Oli kuitenkin huomioitava, että digitalisaation ja teknologian tuomat haasteet ja mahdollisuudet ovat jo kotihoidon hoitohenkilökunnan arkea, siksi tulevaisuuden ennakointi ei ole ainoa keskeinen käsite opinnäytetyössä. Hiltusen (2012, 17 18) mukaan tulevaisuuden ennakointi ei ole synonyymi ennustamiselle. Hänen mukaansa tulevaisuutta pystytään ennakoimaan tulevaisuusajattelun avulla ja tekemällä erilaisia skenaarioita tulevaisuudesta voimme valmistautua muutoksiin. Kotihoidon kehittämisessä ja uusien toimintatapojen jalkauttamisessa työntekijät ovat keskeisessä roolissa. Haastattelujen avulla haluttiin saada laajempi ymmärrys nykyhetkestä ja tulevaisuuden tarpeesta.

21 Tiedon hankintamenetelmät Aineiston hankinnassa voidaan käyttää laadullisia metodeja, joissa tutkittavien mielipiteet tulevat näkyviin. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa teemahaastattelu, osallistuva havainnointi ja ryhmähaastattelut. Tutkimuskohde valitaan tarkoituksenmukaisesti. Tutkimussuunnitelma voi muuttua tilanteiden mukaan. Tilanteita käsitellään ainutlaatuisina ja tulkitaan aineistoa sen mukaisesti. Tutkijan pyrkimyksenä voikin olla paljastaa odottamattomia seikkoja. (Hirsjärvi ym. 2009, 164.) Haastattelu on ollut Hirsjärven ym. (2009, 205) mukaan yksi laadullisen tutkimuksen päämenetelmä. Haastattelussa voidaan joustaa tilanteiden mukaan esimerkiksi muuttamalla haastatteluaiheiden järjestystä. Lisäksi haastattelun avulla voidaan enemmän tulkita vastauksia kuin esimerkiksi lomakekyselyssä. Haastattelu on myös aikaa vievää ja vaatii haastattelijalta huolellista paneutumista. Haastateltavan puolelta ongelmana tutkimuksen luotettavuuden kannalta voi olla inhimillinen taipumus antaa sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia. Tiedonhankinnassa haluttiin saada työntekijöiden ääni ja kokemus esille, jotta varsinainen kehittämistyö palvelisi heitä parhaiten. Haastattelu nähtiin parhaimmaksi tavaksi saada syvää kokemustietoa. Fokushaastattelu on Mäntyrannan & Kailan (2008, ) mukaan laadullinen tutkimusmenetelmä, jossa haastattelija käyttää ennalta suunniteltua haastattelurunkoa. Haastattelu tapahtuu valikoidussa ryhmässä, jonka avulla pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Mäntyrannan ja Kailan (2008, ) mukaan haastattelun tavoitteena on saada esille erilaisia näkökulmia, käsityksiä ja mielipiteitä. Fokushaastattelun avulla pyritään vastaamaan kysymyksiin miksi, kuinka, mitä tai miten. Hirsjärven ym. mukaan (2009, 209) avoimessa haastattelussa pyritään aitoon ja vapaaseen keskusteluun kuunnellen haastateltavan ajatuksia ja mielipiteitä. Avoin haastattelutekniikka vaatii tarkkaa seuraamista ja taitoa sen tekijältä. Avoimessa haastattelutekniikassa hyödynnetään vapaata ajatusten ja keskustelun virtaa eikä sitä ole sidottu tiettyyn aikarajaan. Tällä tekniikalla saadaan aitoa

22 22 ja monipuolista tietoa eri teemoista keskustelua rajoittamatta. Laadullisten menetelmien verkko-oppikirjan (2009, 54) mukaan avoin haastattelu muistuttaa tavallista keskustelua, jossa keskustelu etenee tietyn aihepiirin teemojen sisällä vapaasti. Tässä opinnäytetyössä hyödynnettiin fokus- ja avoimen haastattelun menetelmiä ennalta laadittujen teemojen mukaan. Teemat olivat avoimina kysymyksinä ja haastattelut etenivät haastateltavien ehdoilla. Alkukartoituksessa teemoina (haastattelurunko, liite 1) olivat seuraavat osa-alueet: 1. Mitä digitaalisuus ja teknologia mielestäsi on? 2. Mitä ajattelet digitaalisista palveluista ja teknologiasta ikääntyvien kansalaisten näkökulmasta? 3. Miten käytät ja hyödynnät työssäsi digitaalisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja? 4. Millaista koulutusta ja ohjausta tarvitset digitaalisiin palveluihin ja teknologiaan liittyen? Fokusryhmähaastattelun aineisto analysoidaan Mäntyrannan ja Kailan (2008, ) mukaan laadullisen aineiston mukaisesti ja tulokset esitetään teema-alueina sekä suorina lainauksina. Näin saadaan aikaiseksi monipuolinen ja rikas aineisto, jota ei olisi saatavissa muilla tutkimusmenetelmillä. Kankkunen, Vehviläinen-Julkunen (2017, 167) tuovat esille, että induktiivisessa analyysissa edetään aineiston ehdoilla. Aineistoa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa kaikkea materiaalia ei tarvitse hyödyntää. Opinnäytetyön aineisto muodostettiin haastattelujen keskeisistä sanoista, lauseista tai teemoista. Aineistojen avulla saatiin teemat kehittämistyöpajoihin.

23 Osallistavat kehittämismenetelmät Kehittämistoiminnan lähtökohdaksi valittiin osallistavat menetelmät, koska haluttiin saada hoitohenkilökunta mukaan osaamisen kehittämiseen. Kansan Sivistystyön Liiton opintokeskuksen (2017, 6) oppaassa osallistavia menetelmiä kuvataan työkaluiksi, joiden avulla pyritään helpottamaan ihmisten osallistumista yhteiseen työskentelyyn esimerkiksi yhteisen tilannearvion tai suunnitelman tekemiseksi. Osallistavassa työskentelyssä jokainen pääsee vaikuttamaan ja saa äänensä kuuluviin, myös muilla ilmaisukeinoilla kuin puhuen. Osallistavassa työskentelyssä pystytään jakamaan jokaisen tietoa ja osaamista sekä saamaan uusia näkökulmia ja oivalluksia. Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos (2017, 24 26) näkevät innovatiivisuuden käytännön toimintana, joka lähtee käytännön tarpeesta, uusista ideoista, sisältää tuotoksen ja tuo uutta arvoa. Pohjalla on luova ajattelu, mutta innovaatioksi se muuttuu vasta yksilöiden välisen yhteistyön kautta. Yhteistyö perustuu organisaation oppimiseen ja itseohjautuvaiseen toimintaan. Johtaminen ei sisällä vahvaa kontrollia. Johtaja on kehityksellisen ja luovan ilmapiirin mahdollistaja. Opinnäytetyö eteni työyksikköjen esihenkilöiden tuella, mutta tärkeimpänä nähtiin ideoiminen työryhmissä, joissa työntekijät itse muodostivat uusia innovaatioita. Learning cafe -menetelmässä ideoidaan, tuotetaan tietoa ja pyritään yhteisymmärrykseen. Learning cafessa osallistujat jaetaan ryhmiin ja he kiertävät pöydästä toiseen tiettyjen teemojen työstämiseksi. Menetelmässä etuina on yhteinen keskustelu sekä ratkaisujen löytäminen, jolloin jokainen pääsee aidosti osallistumaan syntyvään lopputulokseen. (Innokylä 2021.) Ideointipuumenetelmä auttaa hahmottamaan kehittämistyön kokonaisuutta ja lisäämään ymmärrystä. Ideointipuuhun lisätään lehtiä eli lappuja, jolloin uusien näkökulmien ja ajatusten avulla saadaan kehittämistä visualisoitua. (Innokylä 2021.) Nämä osallistavat toiminnalliset menetelmät valikoituivat kehittämistyöpajoihin siksi, että niiden avulla pyrittiin lisäämään osallistujien toimijuutta ja saada aikaan monipuolista pohtivaa keskustelua. Työpajat ja mentorointi ovat henkilöstön osaa-

24 24 misen kehittämisen menetelmiä, joiden avulla pystytään jakamaan ja kehittämään koko kohdeyhteisöjen osaamista ja lisäämään työntekijöiden ammatillisuutta. 4 Opinnäytetyön toteutus Kotihoidon muuttuva toimintaympäristö on luonut paineita kehittää etenkin digija teknologiaosaamista. Idea tälle työlle on lähtenyt toimeksiantajan tarpeesta kehittää hoitohenkilökunnan digiosaamista ja teknologian hyödyntämistä ikääntyvien palveluissa. Kohderyhmiksi valikoitui toimeksiantajan pyynnöstä juuri Juuan ja Nurmeksen kotihoidot. Opinnäytetyön perustana ja perusteluna on siten hoitohenkilökunnan digiosaamisen ja teknologian hyödyntämisen kehittämistarve: tiedon ja osaamisen lisäämistä sujuvamman arjen saavuttamiseksi. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta alkoi kehittämistyön suunnitelman (tietoperusta, runko) työstämisellä keväällä Tutkimuslupa haastatteluihin saatiin heinäkuussa Kehittämistyö käynnistettiin heti tutkimusluvan jälkeen aikataulujen sopimisella elokuussa Kohderyhmää tiedotettiin opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteesta, tiedonkeruusta (haastattelut) ja kehittämistoiminnasta (osallistavat työpajat) sekä aineistojen käsittelystä (saatekirje, liite 2). Alkukartoitus työntekijöille digi- ja teknologiataitoihin liittyen toteutettiin avoimina haastatteluina syyskuussa Osaamisen nykytilan selvittämisen jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti lokakuussa Varsinainen kehittämistyö toteutettiin kehittämistyöpajoina marraskuussa 2021 ja raportointi viimeisteltiin keväällä Aineiston analyysissä hyödynnettiin prosessin nopeuttamiseksi Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Aineiston pohjalta tehtiin toimintamallin runko sekä teemoja digi- ja teknologiamentorointiin. Näitä hyödynnettiin ja täydennettiin työpajatyöskentelyissä. Kehittämistyön tarkoitus oli edistää työyksikön nykyisiä työprosesseja ja luoda edellytykset kehittämistoiminnan jatkuvuudelle käytännön arjessa. Aikataulu oli riittävän väljä, jotta hoitohenkilökunta jaksoi osallistua perustyönsä lisäksi kehittämistoimintaan. Tämän opinnäytetyön

25 25 toteutus eteni kolmena rinnakkain kulkevana prosessina (aikataulutus ja prosessit liite 3). 4.1 Alkukartoitushaastattelut Ennen varsinaisia haastatteluja haastattelurungolle tehtiin kesäkuussa 2021 esitestaus kolmella ulkopuolisella henkilöllä, jotta saatiin käsitys siitä, antavatko haastatteluteemat vastauksia tutkimuskysymykseen sekä kuinka kauan varataan aikaa itse haastattelutilaisuuksiin. Haastattelurunko todettiin esitestauksen vastausten jälkeen toimivaksi, koska testaajat ymmärsivät kysymykset ja vastaukset olivat haastatteluteemojen mukaisia. Juuan ja Nurmeksen kotihoidon hoitohenkilökuntaa tiedotettiin elokuussa 2021 opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteista tiimikokouksen yhteydessä lyhyellä PowerPoint-esityksellä. Tämän ennakkoesityksen jälkeen hoitohenkilökunnalle lähetettiin sähköpostilla saatekirje (liite 2) ja pyyntö osallistua tähän tutkimusosioon eli alkukartoitushaastatteluun. Haastatteluihin ilmoittauduttiin vastaamalla kyseiseen sähköpostin ja lisäksi haastateltavat saivat valita haastattelun toteutuksen yksilö- tai parihaastatteluna. Alkukartoituksen toteuttamiseen pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja. Ensimmäisenä ja parhaana vaihtoehtona olisi ollut konkreettinen tapaaminen työntekijöiden kanssa ryhmähaastattelun merkeissä. Korona-aika kuitenkin muutti suunnitelmaa etähaastatteluiksi yksilö- tai parihaastatteluna Microsoft Teams -viestintäja yhteistyöalustan välityksellä syyskuussa Yhdessä esihenkilöiden kanssa kullekin haastateltavalle katsottiin haastatteluaika, mikä sopi työntekijän työaikatauluun parhaiten. Työyhteisöä ja heidän varsinaista perustyönsä toteutumista haluttiin kuormittaa mahdollisimman vähän. Haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista ja toteutus oman toiveiden mukainen. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden tämänhetkistä osaamista sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita digiosaamisen ja teknologian hyödyntämisestä ikääntyvien palveluissa.

26 26 Haastateltavia oli yhteensä 12 henkilöä. Haastatteluista yksilöhaastatteluja oli kuusi ja parihaastatteluja oli kolme. Haastattelun otos on niin pieni, ettei haastateltavia voida kuvata tarkemmin. Avoin haastattelu koettiin sopivana aineistonkeruumenetelmänä, koska haastateltavat saivat kertoa aiheesta omia näkemyksiään mahdollisimman vapaasti. Haastattelurungossa (liite 1) oli kaikille haastateltaville samat neljä teemaa, jotka olivat ennalta tarkoin pohdittuja ja määriteltyjä pohjautuen aiempiin tässä opinnäytetyössä kuvattuihin tutkimuksiin ja teoriatietoon. Teemojen käsittelyjärjestys saattoi hieman vaihdella keskustelun luontevuuden mukaisesti. Haastattelun kysymykset eivät olleet sidottu vastausvaihtoehtoihin, vaan haastateltavat saivat vastata omin sanoin. Avoimilla haastattelukysymyksillä haluttiin saada esille käytännön työelämän todellisuutta, koska opinnäytetyössä merkityksellisiä olivat työntekijöiden kokemukset. Haastateltavat saivat kertoa mahdollisimman vapaasti omia näkemyksiään, jotta kokemukset saataisiin tuotua mahdollisimman hyvin esiin. Teams-haastattelut tallennettiin aineiston käsittelyn helpottamiseksi ja luotettavuuden lisäämiseksi. Osallistujat antoivat tallentamiseen suullisen suostumuksensa. Haastattelujen tallentaminen helpotti aineiston litterointia ja luotettavien haastattelutulosten saantia. Haastattelut kestivät puolesta tunnista tuntiin, joten haastatteluaineistoa oli yhteensä kuusi tuntia. Haastattelujen toteutuksessa ei ollut ongelmia, haastateltavat suhtautuivat innokkaasti ja positiivisesti haastattelutilanteeseen eli haastatteluista saatiin paljon arvokasta käytännön tietoa Haastattelujen litterointi Haastattelut jaettiin puoliksi opinnäytetyöntekijöiden kesken. Molemmat kuuntelivat oman osuutensa tutkimusaineistosta eli haastattelutallenteista tarkkaan ja muuttivat kirjalliseen muotoon Word-dokumenteiksi. Tämän jälkeen haastatteluaineisto yhdistettiin ja käsiteltiin kokonaisuutena. Kirjaamisessa ei merkitty puheen taukoja tai tarkalleen sanasta sanaan täytesanoja, esimerkiksi niinku, hmm., Wordiin kirjattiin raakatekstinä kaikki muu sellaisenaan. Fenomenologisen lähestymistavan mukaisesti tulkinnan kohteena olivat ajatukselliset kokonaisuudet. Kukin haastattelu tuotti keskimäärin 8 9 sivua/haastattelu. Litterointia

27 27 tehtiin haastattelujen rinnalla koko ajan. Haastattelun tallenteet ja Word-dokumentit säilytetään sähköisessä muodossa opinnäytetyön valmistumiseen saakka opinnäytetyön tekijöiden salasanasuojatulla tietokoneella, jonka jälkeen ne hävitetään hyvän tutkimuskäytännön mukaisesti Haastattelujen aineistolähtöinen analysointi Aineiston käsittelyn sisällönanalyysissa hyödynnettiin Microsoft Word -tekstinkäsittelyohjelmaa ja Excelia sekä värikoodauksia saadaksemme haastatteluista esille oleelliset toistuvat teemat ja asiat. Näitä sitten pelkistettiin alakategorioihin ja ryhmiteltiin uudelleen yläkategorioiden avulla pääluokkiin. Saadut pääluokat olivat kehittämistyön ydin, josta lähdettiin yhdessä työstämään toimintamallia digi- ja teknologiamentorointiin (taulukko 1). Litteroidut Word-dokumentit käsiteltiin värikoodein ja niistä etsittiin usein toistuvia teemoja, sanoja ja lauseita sekä ideoita. Vihreällä värillä merkittiin asiakasta koskevat kommentit, violetilla työntekijöitä tai työhön liittyviä asioita, punaisella koulutus- ja ohjaustarpeita- ja toiveita. Aineistolähtöinen analyysi aloitettiin raakatekstin pelkistämisellä eli redusoinnilla. Värikoodein esille nostetut teemat ja lauseet kirjoitettiin uudelleen tiivistetyssä muodossa Excel-taulukkoon, jaoteltuina omille välilehdilleen asiakas, työ ja työntekijät sekä koulutustarpeet ja -toiveet. Pelkistämisen aikana tekstejä verrattiin alkuperäiseen raakatekstiin, jotta asiasisältö pysyi samana. Ryhmittelyvaiheessa eli klusteroinnissa samaa asiaa tarkoittavat, pelkistetyt ilmaukset, luokiteltiin alaluokkiin aineiston materiaalin mukaan. Viimeisenä alaluokista muodostettiin yläluokkia eli abstrahointivaiheessa luokkien määrä väheni kohti pääluokkia. Lopulta pääluokista muodostui yksi yhteinen yhdistävä luokka eli digi- ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen (taulukko 1).

28 28 Näkökulma Asiakas esimerkkejä redusoinnista: meidän asiakkaat käyttää vähän kuvapuhelimista tykänneet toisia kiinnostaa, toisia ei lääkeautomaatit helppoja ja puhuvat asiakkaalla oltava muistia erot ihmisten välillä virtuaalikäynti otettu hyvin vastaan käyttämättä ei opi hankalaa käsittää nettikauppatilaus onnistuu, kun opastetaan ja autetaan Klusterointi alaluokat Lääkeautomaatin positiivinen käyttö Kuvapuhelimen positiivinen käyttö Vähäinen käyttökokemus Runsas käyttö Palvelut siirtyneet pitkälti nettiin ja verkkoon Välineistön puute tai pulma Tulevaisuuden välineistö Ikäihmisten osaaminen tai sen puute Seuraavan sukupolven osaaminen Ikäihmisen asenne ja motivaatio Muiden asenne Teknon ja digin hyödyt Käyttöönotossa huomioitavaa Abstrahointi ylä- ja pääluokat YLÄLUOKAT Teknologisten laitteiden käyttö Digitalisaation ja teknologian hyöty Digitaalisten palvelujen saatavuus Digitaalinen ja teknologinen välineistö Osaaminen nyt ja tulevaisuudessa Asenne ja motivaatio Käyttöönotossa huomioitavat asiat PÄÄLUOKAT laitteet hyödyt saatavuus välineistö osaaminen suhtautuminen käyttöönotto Työntekijä ja työ esimerkkejä redusoinnista: paljon apua, jotain joutuu tekemään käsityönä läppärit, tabletit, puhelimet paljon tietoa saatavilla ja sähköinen kirjaaminen optimointiohjelma auttaa työn järjestelyssä lisää työn sujuvuutta ja vähentää työn kuormittavuutta puhelimen toimintahäiriöt kentällä ohjelmien ongelmat, kysyy salasanaa useasti mobiiliruokatilaukset kauppaan Koulutustarve ja -toive esimerkkejä redusoinnista: intrassa ohjeita ja videoita itse tekemällä jää päähän yhteenveto siitä, mitä pitää osata aikaa perehtyä Mediatrikoulutusta Mitä tekno ja digi on Mitä laitteita käytät Mitä sovelluksia käytät Mihin työtehtäviin hyödynnät ei vielä käytössä Mitä hyötyä Mitä haittaa Motivaatio /asenne positiivinen Motivaatio/asenne kriittinen Oppimisen tavat tähän mennessä Osaamisen taso tällä hetkellä Koulutuksen sisältö, mitä koulutusta tarvitset Koulutustavat, miten koulutus toteutetaan Muuta Oppimista vaikeuttavat tekijät YLÄLUOKAT Mitä digitaalisuus ja teknologia on Laitteet ja sovellukset työssä Hyödyntäminen työhön Hyödyt ja haitat työssä Asenne ja motivaatio PÄÄLUOKAT Digitaalisuus Teknologia Laitteet Sovellukset Hyödyntäminen Haitat Suhtautuminen YLÄLUOKAT Oppimisen tavat nyt Osaaminen nyt Koulutuksen ja ohjauksen sisältö Toiveet koulutustavoista Tulevaisuuden kehitystoiveet

29 29 lähtötason huomioiminen yksilöllinen perehdytys ohjeet muuttuvat, mistä uusin tieto pienryhmissä, rauhassa osaamista riittävän laajalle nimetään digivastaavat, he kouluttaisivat muita oppimista edistävät tekijät PÄÄLUOKAT Oppiminen Osaaminen Koulutus Ohjaus Koulutustavat Kehitystoiveet Yhteinen luokka on digi- ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen Taulukko 1. Aineiston luokittelun kuvaus. Aineistoa analysoitiin luokittelun pohjalta edellä kuvatuilla tavoilla. Ylä- ja pääluokat muodostivat yhden yhteisen luokan eli digi- ja teknologiaosaamisen hyödyntäminen. Tämä yhteinen luokka kuvastaa koko opinnäytetyön otsikkoa Digiosaamisen ja teknologian hyödyntäminen ikääntyvien palveluissa. Aineiston analyysissä keskityttiin haastateltavien tuottamaan sisältöön eli lauseisiin, sanoihin, teemoihin. Aineiston analyysiä jatkettiin digi- ja teknologiaosaamisen SWOT- analyysillä (taulukko 2). Analyysin kohdeteemaksi valikoitui tutkimuskysymykseen pohjautuen digi- ja teknologiaosaaminen ja -hyödyntäminen. Aineistosta nostettiin esille työntekijöiden ajatukset digi- ja teknologiaosaamisesta, koulutus- ja ohjaustarpeesta sekä niiden toteuttamistavoista. SWOT-analyysistä käy hyvin ilmi vahvuuksien ja mahdollisuuksien isompi osuus verrattuna heikkouksiin ja uhkiin. Heikkouksissa mainittuihin asioihin voidaan vaikuttaa työntekijöiden ohjaamisella ja kouluttamisella sekä asioista sopimisella, myös tilaratkaisuilla ja tilanteiden ennakoinnilla. Uhissa mainittuja yhteysongelmia sekä aika- ja laitepuutetta voi myös pohtia ennakoivasti, miten niihin voitaisiin vaikuttaa. Vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on tärkeää, jotta työyksiköissä saadaan vietyä digi- ja teknologiaosaamista eteenpäin.

30 30 Vahvuudet - toisilta saa tukea ja apua - teknovastaavat perehdyttävät - käyttäjätuki - ohjeita on olemassa (intra, video) - perusasiat aika hyvin jo hallussa - koulutus on saatu ja tarjolla Mahdollisuudet - erilaiset koulutus- ja ohjaustavat - perehdytys - koulutus ja ohjaus käytännönläheisesti - kiinnostus ja motivaatio - käytännön koulutus ennen asiakaskontaktia - lähtötason huomioiminen ja räätälöity koulutus - ongelmatilanteiden ennakointi - hyödyn ja asiakasnäkökulman vahvistaminen - rauhallinen aika ja paikka koulutusympäristöön - verkkomateriaalit ja -koulutukset Heikkoudet - ei ole selkeästi määritelty, mitä osattava - teknovastaavia liian vähän - erilainen osaamisen taso - osalla arkuutta digi- ja teknoasioihin - osataanko olemassa olevia ohjeita hakea ja hyödyntää - käyttäjätuki ei aina saatavissa - ongelmatilanteet, joihin ei opastettu ratkaisumallia - rauhallisen tilan puute Uhat - yhteydet eivät aina toimi - ajanpuute - onko riittävästi laitteistoa Taulukko 2. Digi- ja teknologiaosaamisen SWOT- analyysi. 4.2 Osallistavat työpajat Osallistavat työpajat olivat Nurmeksen ja Juuan kotihoidon hoitohenkilökunnalle. Työpajojen ajankohdat oli sovittu yhdessä esihenkilöiden kanssa. Työpajat järjestettiin peräkkäisinä päivinä marraskuun 2021 alussa ja lopussa kohderyhmissä eli Juuan ja Nurmeksen kotihoidon tiloissa. Tämä ajankohta kuormitti vähiten kotihoidon työntekijöiden perustyötä. Osallistujat olivat osittain samoja työntekijöitä, joita oli aiemmin haastateltu. Työpajoihin osallistuminen ei kuitenkaan edellyttänyt haastatteluun osallistumista, vaan työpajat olivat avoimia kaikille työntekijöille. Näin kaikki pääsivät osallistumaan ja ideoimaan sekä kehittämään digi- ja teknologiamentoroinnin toimintamallia. Työpajoihin osallistui noin neljäsosa hoitohenkilökunnasta. Työpajoissa pyrittiin tavoitteellisuuteen, luottamukselliseen vuorovaikutukseen sekä työntekijöiden sitouttamiseen. Työpajojen alustukseksi oli tehty PowerPoint-esitykset, ostettu materiaalia (pahvia, tusseja ja tarralappuja) sekä pientä tarjoilua. Työpajoissa jatkettiin työyhteisöjen digiosaamisen ja teknologian hyödyntämisen nykytilan selvittämistä

31 31 ikääntyvien palveluissa. Aineiston analyysiin pohjautuen ensimmäisissä työpajoissa vastattiin seuraaviin kysymyksiin: miten käytetään, miten käyttö onnistuu, onko pulmia ja mitä ratkaisuja. Osallistavana menetelmänä työpajoissa oli oppimiskahvila eli Learning cafe -yhteistoimintamenetelmä sekä ideointipuutyökalu Työpaja 1 tutkimuksesta kohti käytäntöä Viikkoa ennen työpajoja lähetettiin kutsut sähköpostilla kotihoidon työntekijöille ensimmäisiin työpajoihin sekä alustava aikataulu (kuvio 4) työpajan sisällöstä. Juukaan paikalle tuli viiveellä kuusi kotihoidon työntekijää ja tämän vuoksi jouduimme hiukan tiivistämään aikataulua sekä joustamaan ja soveltamaan Learning cafessa. Aluksi opinnäytetyön tekijät esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti opinnäytetyön taustatietoja sekä PowerPoint-esityksen avulla haastattelujen tuloksia. Kahvin jälkeen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään eli molempiin ryhmiin tuli kolme henkilöä. Pohdittavana oli neljä aihetta eli jokaiselle aiheelle oli oma koontialusta. Aiheet jaettiin myös kahtia: Miten onnistuu ja Miten käytetään -aiheita pohdittiin yhdessä ryhmässä, samoin Onko pulmia ja Mitä ratkaisuja -aiheita mietittiin toisessa ryhmässä (kuvio 5). Pöydissä ei ollut puheenjohtajia vaan ryhmät vaihtoivat pöytiä keskenään 20 minuutin kuluttua. Ryhmissä käytiin vilkasta keskustelua ja pohdintaa annetuista teemoista, ja ryhmät kirjasivat ajatuksensa koontialustoina toimineille pahveille. Lopuksi katsottiin yhdessä työpajan tuotokset, ja osallistujat saivat jättää tarralapuilla palautetta työpajan onnistumisesta palautepahville.

32 32 Kuvio 4. Työpaja 1 aikataulu. Kuvio 5. Learning cafe ja keskusteltavat aiheet. Nurmekseen saapui sovittuna työpajan alkamisajankohtana 14 kotihoidon työntekijää. Aluksi opinnäytetyön tekijät esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti opinnäytetyö taustatietoja sekä näyttivät PowerPoint-esityksen avulla haastattelujen tuloksia. Kahvin jälkeen jatkettiin Learning cafen mukaisesti: ryhmät menivät neljään eri pöytään eli muodostivat neljä ryhmää. Kukin pöytä valitsi puheenjohtajan eli kirjurin, joka pysyi samassa pöydässä koko ajan. Jokaisessa pöydässä oli oma aihe (Miten onnistuu, Miten käytetään, Onko pulmia, Mitä ratkaisuja) ja pahvi, mihin ideat ja ajatukset kirjoitettiin. Aikaa oli ideoida kutakin aihetta 10

33 33 minuuttia, jonka jälkeen pöytää vaihdettiin ryhmittäin. Lopuksi kunkin ryhmän puheenjohtaja esitteli tulokset sekä keskustelimme tuloksista yhdessä. Osallistujat saivat myös antaa palautetta työpajan onnistumisesta tarralapuilla palautepahville Työpaja 2 kohti mentorointia Toiseen työpajaan lähetettiin kutsut viikkoa ennen sähköpostilla. Kutsun saivat koko Juuan ja Nurmeksen kotihoidon hoitohenkilökunta. Kutsun mukana oli myös työpajan alustava aikataulu (kuvio 6). Mentorointityöpajoihin opinnäytetyön tekijät olivat tehneet PowerPoint-esityksen. Esityksessä kerrottiin tämän opinnäytetyön taustatietoja, työpajan tarkoituksesta sekä kerrottiin mentoroinnin teoriatietoa ja esiteltiin edellisten työpajojen materiaalin avulla muodostettua mentoroinnin kehämallin pääotsikot. Kuvio 6. Työpaja 2 aikataulu.

34 34 Juuan mentorointityöpajaan saapui seitsemän kotihoidon työntekijää, joista muodostui kolme pienryhmää. Työpajatyöskentely toteutettiin visuaalisen ideointipuutyökalun avulla. Aluksi syvennettiin digiosaamisen ja teknologian hyödyntämisen nykytilannetta kolmen teeman avulla, jotka olivat muodostuneet haastattelujen ja edellisten työpajojen pohjalta. Ideointipuun tarkoituksena oli konkretisoida henkilöstölle digiosaamisen ja teknologian hyödyntämisen merkitystä heidän työssään sekä asiakkaan arjessa. Teemat olivat kotihoidossa käytössä olevat laitteet, sovellukset ja viestintä. Ideointipuutyökalua (kuvio 7) sovellettiin työpajassa siten, että jokaisesta teemasta oli tehty iso pahvi sarakkeilla mitä, miksi, miten, kuka ja muita huomioita. Ideoita, näkökulmia ja ajatuksia ryhmät saivat kirjata suoraan pahveille tai liimata tekstit tarralappujen avulla pahville. Kuvio 7. Ideointipuutyökalu. Seuraavaksi työpajatyöskentelyssä nämä kolme ryhmää saivat pohtia ja keskustella digi- ja mentorointimallin kehittämisen pelisääntöjä ja tavoitteita, joihin ovat valmiita sitoutumaan. Ryhmätyöskentelyn jälkeen pelisäännöistä ja tavoitteista keskusteltiin yhdessä ja nämä kirjattiin opinnäytetyöntekijöiden toimesta PowerPoint-esitykseen. Työpajatyöskentelyn kolmantena osuutena oli mentoroinnin kehämallin työstäminen (kuvio 8). Kukin kolme ryhmää sai kaksi pahvia, mihin ideoivat omia aja-

35 35 tuksiaan kyseisestä kehän osasta. Lopuksi kehän osat liimattiin isolle kehämallialustalle ja ryhmät kertoivat vuorollaan ideoimiaan ajatuksiaan omasta kehän osastaan. Kehämallista keskusteltiin myös osa-alueittain yhdessä ja tarpeen mukaan täydennettiin kutakin osa-aluetta. Kuvio 8. Mentoroinnin kehämalli. Nurmeksen toiseen työpajaan tuli kuusi kotihoidon työntekijää, ja heistä muodostui kolme kahden hengen työryhmää. Työpajatyöskentely toteutettiin edellä kuvatun Juuan työpajarungon mukaisesti. Aluksi syvennettiin nykytilaa ideointipuutyökalun avulla, teemoina laitteet, sovellukset ja viestintä. Seuraavaksi pohdittiin digi- ja mentorointimallin kehittämisen pelisääntöjä ja tavoitteita, ja lopuksi kehitettiin mentoroinnin kehämallia Nurmeksen tarpeiden mukaisesti.

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS

GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna.

Lisätiedot

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Sanna Kaijanen 1.12.2016 www.valli.fi Vallin Ikäteknologiakeskus Ikäteknologiakeskus on 2015 perustettu asiantuntijakeskus. Vaikutamme siihen, että iäkkäiden

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä Digitaalisuus ja sen tuomat mahdollisuudet koulutuksessa - Digisairaanhoitaja Tiina Pelander Turun amk, Terveys ja hyvinvointi, Terveysala, koulutusvastaava, yliopettaja tiina.pelander@turkuamk.fi Terveysalan

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa

Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa Caseja digitalisaation käyttöönotosta terveydenhuollossa 3T- Terveys, Turvallisuus, Tekoäly Jaana Mäkelä Asiantuntija, projektipäällikkö TtM, AmO, SH Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2.11.2017 Digital Health

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä

Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli. Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoituksen yhteenvetoa Tämän tiedämme teistä Ulla & Heli Osallisuutta, elämänhallintaa ja hyvää arkea järjestöjen yhteistyöllä Alkukartoitus Alkukartoituksen avulla kartoitettiin hankkeiden työskentely-

Lisätiedot

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM) Kuva: Pixabay Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 - keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat

Lisätiedot

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op 1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen Ikäihmisten osallisuuden edistäminen Sanna Kaijanen 24.8..2017 Valli ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry on valtakunnallinen vanhusalan kehittäjä ja asiantuntija. Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksessa

Lisätiedot

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA-maakuntakokeilu Kesäkuu 2018 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennus Havaintoja valmennukseen osallistuvan vahvuuksista ja kehittämistarpeista perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Osallistujan nimi: Tällaisia vahvuuksia ja kehittämistarpeita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennus Arvioi tällä lomakkella perhehoitajan valmiuksiin liittyviä vahvuuksiasi ja kehittämistarpeitasi perhetapaamista ja yhteistä arviointia varten. Kokoa vahvuuksia, tarpeita

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Pelastusopiston tutkijatapaaminen 2018 Kuopio 11.6.2018 Tutkimuksen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista

Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)

KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) 1 KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op) - osaa tunnistaa ja kuvata oman kotikuntoutusta ohjaavan käyttöteoriansa ja oman osaamisensa osana moniammatillista toimintaa - ymmärtää kotikuntoutusta

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen Avoin toimintakulttuuri SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen 6.11.2018 Avoimuus on luonteva osa elämäämme Jaamme vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista elämäämme verkossa mm. somen kautta Osaamme valita, osaamme

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15 Johtaminen työryhmän I kokous Maanantaina 9.9.2013 klo 13-15 Hankkeen rooli Hankekunnan rooli Sitoutuminen työskentelyyn Tiedon välittäminen omassa organisaatiossa Oman nykytilan analysointi ja kuvaaminen

Lisätiedot

Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä

Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä Ohjelmapäällikkö Ville Meloni Helsingin kaupunki 23.3.2018 Sisältö Digitaalinen Helsinki -ohjelma 1. Yhteenveto 2. Esimerkkejä tehdystä työstä

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti

Henkilökohtainen budjetti Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.5.2018 Riitta Hakoma Yleisesti valinnanvapauslakiesityksestä Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 16/2018) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Ropeka. Taustakysymykset

Ropeka. Taustakysymykset Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Muutosagenttitoiminnan tulokset

Muutosagenttitoiminnan tulokset Muutosagenttitoiminnan tulokset Tuula Kiviniemi, Pohjois-Karjala 1 30.11.2018 Muutosagenttitoiminta Pohjois-Karjala Hallituksen I&O kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten

Lisätiedot

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot